TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA

TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012-2014 Kunnanhallitus 30.11.2011 Kunnanvaltuusto 15.12.2011

SISÄLTÖ 1 VAALAN KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 1 1.1 Perustietoa Vaalan kunnasta... 1 1.1.1 Kunnan alue ja sijainti... 1 1.1.2 Hallinnollinen, maakunnallinen ja seudullinen asema... 1 1.1.3 Kuntarakenne... 1 1.1.4 Väestö, työvoima ja työpaikat... 1 1.2 Kunnan hallinto ja henkilöstö... 3 1.2.1 Luottamushenkilöorganisaatio... 3 1.2.2 Virasto-organisaatio ja päävastuualueet ja tulosalueet... 3 1.2.3 Henkilöstö... 4 1.2.4 Kuntakonserni... 4 1.3 Vaalan kunnan kehittäminen... 4 1.3.1 Yhteiset tavoitteet... 4 1.3.2 Kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä Vaalan kunnan yhteistyö... 6 1.4 Talousarvion ja -suunnitelman perusteet... 6 1.4.1 Kuntalain säädökset... 6 1.4.2 Talousarvion sitovuus... 7 1.4.3 Taloussuunnitelman rakenne ja sisältö... 7 2 TULOSLASKELMA- JA RAHOITUSOSA... 7 2.1 Tuloslaskelma... 7 2.2 Rahoituslaskelma... 11 2.3 Alijäämän kattamissuunnitelma... 12 3 KÄYTTÖTALOUSOSA... 13 3.1 Käyttötalouden tuotot ja kulut... 13 3.2 Hallinto-osasto... 13 3.2.1 Kunnanhallitus... 13 3.2.2 Vaalit... 15 3.2.3 Tarkastustoimi... 15 3.2.4 Hallinto- ja talouspalvelut... 15 3.2.5 Elinkeinot ja kulttuuri... 16 3.2.6 Maaseututoimi... 19 3.2.7 Työllistäminen... 19 3.2.8 Oulunkaaren kuntayhtymä... 19 3.3 Sivistysosasto... 24 3.3.1 Sivistysosaston hallinto... 24 3.3.2 Perusopetus... 26 3.3.3 Lukio... 26 3.3.4 Oulujärven kansalaisopisto... 27 3.3.5 Kirjasto... 28 3.3.6 Vapaa-aikapalvelut... 29 3.3.7 Varhaiskasvatus... 30 3.4 Tekninen osasto... 31 3.4.1 Ympäristölautakunta... 31 3.4.2 Teknisen osaston hallinto... 33 3.4.3 Viranomaispalvelut... 33 3.4.4 Rakentaminen ja kunnossapito... 35 3.4.5 Ateria- ja puhdistuspalvelut... 36 3.4.6 Asuntopalvelut... 37 4 INVESTOINTIOSA... 38 4.1 Investoinnit 2012-2013... 38 LIITTEET... 41 1 LIIKELAITOKSET... 41 1.1 Vaalan kaukolämpö -liikelaitos... 41 1.2 Vaalan vesihuolto -liikelaitos... 43 2 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2012... 47 3 OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO... 50

1 1 VAALAN KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1.1 Perustietoa Vaalan kunnasta 1.1.1 Kunnan alue ja sijainti Vaalan kunta sijaitsee Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla. Naapurikuntia ovat Siikalatva, Muhos, Utajärvi, Paltamo, Puolanka ja Kajaani. Kunnan kokonaispinta-ala on 1 772,65 km 2, josta maapinta-alaa on 1 318,15 km 2 ja vesipinta-alaa 454,50 km 2. Vesistöjen rantaviivan pituus on yhteensä 550,6 km. Asukkaita maa-km 2 :a kohti on noin 2,6 henkeä. Mikäli vesipinta-ala luetaan mukaan kunnan kokonaispinta-alaan on asukkaita maa-km 2 :a kohti 1,9 henkeä. Maarekisterin mukaan kunta muodostuu seuraavista kylistä: Jaalanka, Kukkola, Niska, Manamansalo, Oterma, Pelso, Säräisniemi ja Veneheitto. 1.1.2 Hallinnollinen, maakunnallinen ja seudullinen asema Hallinnollisesti Vaalan kunta kuuluu Oulun aluehallintovirastoon, Oulun kihlakuntaan, Oulun käräjäoikeuspiiriin, Rovaniemen hovioikeuspiiriin, Muhoksen veropiiriin, Muhoksen sosiaalivakuutuspiiriin, Kajaanin maanmittauspiiriin, Kainuun ELY-keskuksen alueeseen, Oulun työsuojelupiiriin, Tielaitoksen Oulun piiriin ja Oulun sotilaspiiriin. Vaalan kunta kuuluu Kainuun maakuntaan ja on ns. ulkojäsen edunvalvonnan osalta Pohjois- Pohjanmaan liitossa. Vuoden 2001 alusta Vaala on kuulunut Kajaanin seutukuntaan. Vaala liittyi syksyllä 2007 jäseneksi Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymään sosiaali- ja terveyspiirin ja kuntapalvelutoimiston hallinnointiin osallistumisen vuoksi. Yhteistyötä tehdään myös Siikalatvan kunnan kanssa ja yhteistyö Utajärven kunnan kanssa tiivistyy. 1.1.3 Kuntarakenne Vaalan kunnan alue on jaettu kuntasuunnittelussa 11 suunnittelukylään, jotka alunperin ovat vastanneet pääsääntöisesti silloista koulupiirijakoa. Suunnittelukylät on lisäksi jaettu pienalueisiin, joilla on tilastollista merkitystä. Kyläjako on seuraava: Vaala, Taajaman ympäristö (Jylhämä, Järvikylä, Nimisjärvi), Neittävä, Nuojua, Oterma, Kankari, Jaalanka, Manamansalo, Säräisniemi, Veneheitto ja Pelso. 1.1.4 Väestö, työvoima ja työpaikat Oulunkaaren seutukunnan väestö Kunta Väestö 31.12.2009 Väestö 31.12.2010 Muutos Ii 9294 9389 +95 Pudasjärvi 8947 8830-117 Utajärvi 3014 2995-19 Simo 3498 3491-7 Vaala 3400 3370-30 Seutukunta yhteensä 28 153 28 075-78 Vuonna 2011 asukasluvun väheneminen tulee olemaan n. 56 asukasta, joista pääosa selittyy kuolleiden korkealla määrällä. Muuttotase Vaalan osalta lokakuun 2011 loppuun mennessä on -15, syntyvyys 21, kuolleisuus 62. Vuoden 2010 osalta muuttotase oli pitkästä aikaa positiivinen. Vaalan kunnan tavoitteena on jatkossa panostaa erityisesti työikäisen väestön tulomuuton lisäämiseen mm. elinkeinostrategiassa esitetyin toimenpitein sekä parantamalla muuttajien tulomuuttopalveluita ja Vaalan kunnan imagoa. Talouden vertailutaulukoissa käytetään ao. vuoden alun väkilukua eli edellisen vuoden vahvistettua väestömäärää.

Vaalan työttömyysaste (lomautetut mukaan lukien) oli vuonna 2010 keskimäärin 15,6 %. Vuonna 2011 tammi-elokuussa keskimääräinen työttömyys on ollut hieman pienempi eli 14,8 %. Vaalassa työttömien määrä heilahtelee vuodenajan mukaan ja paras työllisyystilanne Vaalassa on kesäkuukausina ja huonoin sydäntalvella. Kainuussa vastaavat luvut olivat vuonna 2010 13,7 % ja vuoden 2011 tammi-elokuussa 11,5 %. Työttömiä työnhakijoita Vaalassa oli vuonna 2010 keskimäärin 214 ja tammi-elokuussa 2011 keskimäärin 195. Työttömyyden nousu on näkynyt myös nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja ikääntyvien työttömien määrissä. Kunnan tavoite vuosille 2011-2013 on korkeintaan 14 % työttömyysaste. Työnhakijat ryhmittäin keskimäärin Vuosi 2010 Vuosi 2011 tammi-elokuu Työttömiä työnhakijoita yhteensä 214 195 Alle 25- vuotiaita 18 15 Pitkäaikaistyöttömiä 40 33 Yli 50- vuotiaita työttömiä 97 94 Työttömyysaste (lomautetut mukaan lukien) 15,6 14,8 Vaalassa on sijoitettu työllistämistoimenpitein kuntasektorille keskimäärin 50-60 henkeä. Työllistämisen toimenpiteisiin on satsattu entistä voimakkaammin tavoitteena saumaton ketju tukityöllistämisen toimenpiteistä välityömarkkinoiden tai koulutuksen kautta takaisin avoimille työmarkkinoille. Myös syyskuussa 2011 aloitettua etsivää nuorisotyötä jatketaan, tavoitteena ehkäistä nuorten syrjäytyminen. Työllistämistä tehdään yhteistyössä paikallisen Ely-keskuksen, Oulunkaaren kuntayhtymän ja yhdistysten kanssa. Tavoitteena on tukityöllistettyjen osuuden pienentäminen kunnassa yleisen työllisyystilanteen muuttumista vastaavasti, koska tällöin yrityksillä ja yhdistyksillä on paremmat mahdollisuudet työllistää. Vaalan kunnan tekemä sopimus työpaja- ja hanketoiminnan järjestämisestä Vaalassa Kumppaniksi ry:n kanssa loppuu 31.12.2011.Työpaja siirtyy 1.1.2012 kunnan vastuulle. Pajan toimintaa pyritään monipuolistamaan. 2 Vaalan suurimmat yritykset Työpaikkojen määrä VB- Betoni Oy, betonielementtitehdas 37 Vaalan Juustola Oy, juustojen valmistus 20 ABC Vaalanportti (Osk Arina), liikenneasema 13 K-Market Vaala, päivittäistavarakauppa 10 JAJ- Palvelut Oy, Manamansalo Camping (Villi Pohjola), leirintä- ja kalastusalue 10 Eltel Networks Pohjoinen Oy, sähkö- ja dataverkkojen rakentaminen ja kunnossapito 9 Hoivakoti Suvanto Oy, ikäihmisten asumispalvelut 9 Rautia Vaala Mikko Kilpeläinen Oy, rauta-, maatalous- ja rakennustarvikekauppa 9 S- Market Vaala (Osk Arina), päivittäistavarakauppa 8 Vaalan Apteekki 8 Perheyhtiö Paakkarit Oy, maisemaravintola Ruununhelmi, caravan-alue ja leipomo 7 Hitsacon Oy, konepaja 6 Kainuun Osuuspankki Vaalan konttori 5 Vaalan Torimarket, 5 Yrityksiä on yhteensä noin 170 ja toimivia maatiloja noin 120 Muut suurimmat työnantajat Vaalan kunta 151 Pelson vankila 86 Rokuan kuntokeskus (Utajärvi, Vaalalaisia töissä noin 40) 110 Oulunkaaren kuntayhtymä, 82 Vaalan evankelis-luterilainen seurakunta 10 Metsäkeskus Kainuu 5

Ooo O 3 1.2 Kunnan hallinto ja henkilöstö 1.2.1 Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Oulunkaaren kuntayhtymä Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Kunnanhallitus 9 jäsentä Tarkastuslautakunta 5 jäsentä Palvelutuotantolautakunta Tarkastuslautakunta Sivistyslautakunta 7 jäsentä Ympäristölautakunta 7 jäsentä Liikelaitosten johtokunta 7 jäsentä Oulunkaaren kuntayhtymän organisaatiokaavio on liitteenä. Vaalan kunnalla on yhtymävaltuustossa 5 jäsentä, yhtymähallituksessa 2 jäsentä ja palvelutuotantolautakunnassa 2 jäsentä. Johtokunnat ja toimikunnat Vaalan lukion ja Oulujärven kansalaisopiston johtokunnassa on 5 jäsentä. Kunnanhallituksen nimeäminä toimikuntina toimivat vuosina 2011-2012 vanhus- ja vammaisneuvosto, nuorisoneuvosto, mökkiläistoimikunta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä, rakennustoimikunta (kouluhanke), mielipidetutkimuksen ohjausryhmä ja maankäyttö ja elinkeinotoimikunta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä toimii ennaltaehkäisevän päihdetyön työryhmänä ja nuorten ohjaus- ja palveluverkostona. Kainuun maakunta -kuntayhtymän valtuustossa Vaalalla on kaksi kunnanvaltuuston valitsemaa edustajaa, jotka osallistuvat alueidenkäyttö- ja hanketoimialaan sekä aluekehitykseen liittyvien asioiden käsittelyyn. Maakuntahallituksessa ja maakunnan yhteistyöryhmässä Vaalalla on yksi edustaja. Vaalan kunnalla on edustus Kainuun pelastuslaitoksessa ja Kainuun jätehuollon kuntayhtymässä. 1.2.2 Virasto-organisaatio ja päävastuualueet ja tulosalueet Kunnanjohtaja Tytti Määttä Kunnanviraston johtoryhmä SIVISTYSTOIMI Osastopäällikkö Rehtori Liisa Leinonen Sivistystoimen hallinto Perusopetus Lukio Kansalaisopisto Kirjasto Vapaa-aikatoimi Työllistäminen Varhaiskasvatus HALLINTO-OSASTO Osastopäällikkö Hallintojohtaja Juha Torvinen Vaalit Tarkastustoimi Hallinto- ja talouspalvelut Elinkeino- ja kulttuuritoimi Maaseututoimi Työllistäminen Oulunkaaren kuntayhtymä Ostopalvelut muilta TEKNINEN TOIMI Osastopäällikkö Tekninen johtaja Juha Airaksinen Tekninen toimisto Viranomaispalvelut Rakentaminen ja kunnossapito Ravitsemis- ja siivouspalvelut Asuntopalvelut Työllistäminen Varhaiskasvatus Oiii Var

4 1.2.3 Henkilöstö Henkilöstön määrä ja rakenne sopeutetaan kunnan palvelurakenteeseen kunnanvaltuuston päättämien sopeuttamis- ja kehittämistoimien mukaisesti. Kunnanhallituksen hyväksymässä henkilöstöstrategiassa on linjattu muun muassa palkkausta, henkilöstön työhyvinvointia sekä henkilöstön pysyvyyttä ja rekrytointiasioita. Lisäksi on mietitty tulevien vanhuuseläkkeelle siirtymisen kohdalla, voidaanko virkaa/tehtävää jättää täyttämättä tai täyttää kyseinen tehtävä sisäisesti. Työkykyä edistetään tyky-suunnitelman mukaisesti ja osaamista kehitetään koulutukseen panostamalla. Vuonna 2012-2013 toteutetaan 1,5 vuotta kestävä työntekijöiden työkuntoa lisäävä Hyvinvointi Hyrrä hanke yhteistyössä Kainuun Liikunnan kanssa. Työntekijöille luodaan kanavia vaikuttaa kunnan toimintaan ja tulevaisuuden suunnitteluun ja lisäksi panostetaan sisäiseen viestintään. Kuukausittaisia henkilöstöpalavereita jatketaan ja julkaistaan henkilöstötiedote n. 10 kertaa vuodessa. Jatkossa kiinnitetään erityistä huomiota uusien työntekijöiden rekrytointiin eläkkeelle jäävien tilalle. Henkilökunta vähenee 1,85 hengellä vuodesta 2011 pääosin eläköitymisen kautta. Kunnallisen eläkelaitoksen mukaan eläkepoistuma vuonna 2012 on 4 henkeä. Vaalan kunnan työntekijöistä siirtyi seudullisen yhteistoiminta-alueen palvelukseen vuoden 2010 alusta yhteensä 82 henkilöä. 1.2.4 Kuntakonserni Vuokra-asuntojen hallinnoinnista, ylläpidosta ja uustuotannosta vastaa Kiinteistö Oy Vaalan Niska, johon on vuonna 2004 fuusioitu As Oy Taimentie, As Oy Lummanpuisto, As Oy Poukamonkangas ja Kiinteistö Oy Jussinkulma. Lisäksi vuonna 2004 on perustettu Kiinteistö Oy Manamanhelmi, josta kunta omistaa 65 %. Kunnan vesi- ja viemärilaitos sekä lämpölaitos ovat toimineet erillisinä liikelaitoksina vuoden 2002 alusta lukien. Tavoitteena on, että kuntakonserniin kuuluvat asunto- ja kiinteistöyhtiöt pystyvät tulorahoituksellaan hoitamaan vastuunsa ja velvoitteensa. 1.3 Vaalan kunnan kehittäminen Vaalan kunta uudisti strategiansa vuonna 2010. Tulevaisuuden suunnittelu tehtiin valtuustossa ryhmätöiden kautta ja valmistelussa kuultiin työntekijöitä ja kunnassa toimivia yhdistyksiä sekä mökkitoimikunnan jäseniä. Tavoitteena on ollut laatia helposti ymmärrettävä strategia, jonka jalkauttaminen henkilöstölle onnistuu mutkattomasti. Visio kuvaa sitä tulevaisuuden kuvaa, johon toiminnallamme pyrimme. Vuonna 2016: Vaalan maisema ja viihtyisä ympäristö houkuttavat asumaan ja viettämään vapaa-aikaa. Vaalalaiset voivat hyvin ja kuntalaisten keskuudessa vallitsee voimakas me-henki. Alueemme tarjoaa erinomaiset edellytykset monipuoliselle yritystoiminnalle, alkutuotannolle ja työlle. Kunnan talous on kunnossa ja peruspalvelut järjestetty lähipalveluina 1.3.1 Yhteiset tavoitteet Tavoitteemme tarkentavat tulevaisuuden kuvaamme. Ne ovat yhteisesti valittuja ja niiden toteuttamiseen ollaan sitouduttu. Tavoitteisiin pyritään vuosittain budjetin yhteydessä tarkistettavilla vuositavoitteilla ja toimenpiteillä. Strategian toteutumista seurataan sekä budjetin että tilinpäätöksen yhteydessä. Lisäksi vuositason tarkastelu tehdään kesäkuun valtuuston kokouksessa.

5 Yhteiset tavoitteet Missä on onnistuttava Onnistumista mitataan seuraavilla mittareilla Osaava ja motivoitunut henkilöstö Toimivat lähipalvelut Työtä ja toimeentuloa Viihtyisä elinympäristö Talous tasapainossa Hyvinvoivat asukkaat Myönteinen tunnettuus Työhyvinvointi Rekrytointi Laadukas johtaminen ja esimiestyö Työntekijöiden kuuleminen Sisäinen viestintä Henkilöstön osaamista tukeva kouluttautuminen Yhteistyö naapurikuntien kanssa Kuntayhtymän ja kunnan yhteistyö Yhteistyö yhdistysten kanssa Palveluyritysten toimintaedellytykset Valtionaluehallinnon palvelut Nykyisten yritysten ja maatilojen toimintaedellytykset Edellytyksien luominen yritystoiminnalle Yrittäjyyskasvatus Matkailualan yritystoiminnan kasvu Kunnan ja kuntayhtymän työpaikkojen säilyttämien väestömäärän suhteessa Valtionhallinnon työpaikkojen turvaaminen Laadukas kaavoitus Siisti kuntakeskuksen ja kyläkeskuksien ympäristö Kunnan kiinteistöt kunnossa Toimivat ulkoilureitit ja liikuntapaikat korkealla käyttöasteella Maisemanhoito Turvallinen toimintaympäristö kaikille ikäluokille Oman toiminnan jatkuva kustannustehokkuus Matala työttömyys Terveyden edistäminen Yritysten toimintaedellytykset Verotasot ja maksut oikealla tasolla Tulomuuton aktivointi Edunvalvonta valtionosuuksissa Hyvinvointia edistävä toiminta kaikille ikäryhmille Yhteistyö kuntayhtymän ja sairaanhoitopiirin kanssa Yhteistyö yhdistysten ja yritysten kanssa Työllistämistoimet Laadukas julkinen ruokahuolto Kotiseudun arvostus nousee Markkinointi ja positiivinen julkisuuden hakeminen tekemisen kautta Oikea-aikainen ja laadukas viestintä Työhyvinvointikyselyn tulokset Pätevien hakijoiden määrä Sairaspoissaolojen määrä Henkilöstöpalaverien ja tiedotteiden määrä Koulutuspäivien määrä suhteessa työntekijöiden määrään Naapurikuntien kanssa tehdyn yhteistyön määrä Lähipalveluiden kattavuus ja laatu sosiaali- ja terveyspalveluissa (Oulunkaari) Yhdistysten ja kunnan välisen yhteistyön määrä Valtionaluehallinnon toimijoille tehtyjen yhteistyöaloitteiden määrä Yritysten lukumäärä Työpaikkojen määrä Keskimääräinen työttömyysaste Matkailuyritysten lukumäärä Matkailutulon määrä Yrittäjyyskasvatustoimien määrä Valtionaluehallinnon toimijoille tehtyjen yhteistyöaloitteiden määrä Edunvalvontatoimenpiteiden määrä Tonttien myyntitulo Käyttäjien antama palaute Tilojen käyttöaste Tilinpäätös Tasapainottamissuunnitelma Erikoissairaanhoidon menot Keskimääräinen työttömyysaste Tulomuuttajien määrä ja palvelusta annettu palaute Edunvalvontatoimenpiteiden määrä Erikoissairaanhoidon menot Kouluterveyskyselyn tulokset Hyvinvointi-indikaattorit Tapahtumien lukumäärä ja kävijämäärät sekä annettu palaute Pitkäaikaistyöttömien määrä Nuorisotyöttömien määrä Lähiruuan osuus julkisen ruokahuollon hankinnoista ja asiakkaiden antama palaute Kotiseutu sivistystoimessa Ajantasainen viestintäsuunnitelma Julkaistujen juttujen ja artikkeleiden määrä Annettujen tiedotteiden määrä Kunnanhallitus huolehtii kehittämisstrategioiden valmistelusta, elinkeinopolitiikan suuntaviivoista ja tietojen tuottamisesta. Kuntasuunnittelussa avainasioita ovat lähipalveluiden turvaaminen, aktiivinen elinkeinopolitiikka, talouden tasapaino ja päätöksien pohjaksi tarvittavan tiedon riittävyys.

6 1.3.2 Kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä Vaalan kunnan yhteistyö Vaalan kunta on päättänyt jatkaa itsenäisenä kuntana tiivistäen kuitenkin yhteistyötä mm. Utajärven kunnan ja Oulunkaaren kuntayhtymän kuntien kanssa. Oulunkaaren kuntayhtymä järjestää ja pääosin tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Vaalalle, ja kunta on ollut Oulunkaaren kuntayhtymän jäsen vuoden 2010 alusta. Jo ennen tätä Vaalalla ja Utajärvellä on ollut yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut vuoden 2005 alusta. Vaalan kunnan työntekijät siirtyivät Oulunkaaren kuntayhtymän työntekijöiksi 1.1.2010. Vuoden 2009 alusta kunta on myös osallistunut Oulunkaaren seutukunnan perustamaan kuntapalvelutoimistoon, johon on keskitetty talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon toiminnot siten, että ao. palvelupisteet kuitenkin säilyvät kunnassa. Vuosina 2010 ja 2011 on tarkalla tasolla läpi Vaalan kunnan hallinnollista suuntautumista. Vaalan kunnalta on edellytetty päätöstä siitä lähteekö se mukaan Kainuun hallintokokeilun jatkoon vuosiksi 2013-2016. Valtakunnallisesti Suomen hallitus on käynnistänyt myös uuden kuntauudistuksen, joka tulee vaikuttamaan siihen, minkälaisia yhteistoiminnan muotoja esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluihin on muodostumassa ja millaisella aikataululla kuntaliitoksia Kainuuseen ja Pohjois- Pohjanmaalle kaavaillaan. Myös maakuntien asema on tarkastelun kohteena. Maataloushallinnon on siirrytty yhteiseen maataloushallintoon Siikalatvan, Vaalan, Pyhännän, Vihannin ja Haapaveden kanssa. Yhteistoiminta alkaa vuoden 2012 alusta. Yhteistoimintaan velvoittaa uusi laki, maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa, joka on astunut voimaan 1.4.2010. Uuden lain tavoitteena on koota kunnissa hoidettavat maaseutuhallinnon tehtävät suurempiin yhteistoiminta-alueisiin, joissa toimii pääsääntöisesti 800 maatalousyrittäjää ja tehtäviä hoitaa vähintään viisi henkilöä. Nämä kriteerit täyttyvät nyt suunnitellussa yhteistoiminta-alueessa, jonka vastuukuntana toimii Siikalatva. Vuosien huonon taloudellisen tuloksen vuoksi Vaalan kunta on luokiteltu ns. erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaksi kunnaksi. Valtioneuvoston 15.2.2007 antaman asetuksen mukaan Vaalan kunta kuuluu talouden tunnuslukujen perusteella laissa tarkoitetun selvitysmenettelyn piiriin. Selvitystä varten asetettiin laissa säädetyn menettelyn mukaisesti arviointiryhmä, jonka työ oli valmis 27.5.2008. Valtuusto hyväksyi arviointiryhmän esityksen kokouksessaan 25.6.2008. Koska vuoden 2009 tulostavoite ei täysin toteutunut, valtuusto hyväksyi päivitetyn talouden tasapainotussuunnitelman kokouksessaan 28.09.2010. Vuonna 2010 päästiin tavoiteltuun ylijäämään ja myös vuoden 2011 tuloksesta odotetaan talousarvion mukaista. Talousarviovuoden suurimpana haasteena on toteuttaa kriisikuntaselvityksessä esille tulleet talouden tasapainotustoimenpiteet sekä jatkaa kunta- ja palvelurakenneselvityksen mukaisten toimenpiteiden suunnittelua ja täytäntöönpanoa. 1.4 Talousarvion ja -suunnitelman perusteet 1.4.1 Kuntalain säädökset Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio sekä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja se laaditaan siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelmat), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat sekä tuloarviot ja siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja talousarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.

1.4.2 Talousarvion sitovuus Valtuusto päättää käyttötalousosan nettomenot tulosalueittain (tehtävittäin) sitovina erinä. Investointiosassa kunnanvaltuusto päättää määrärahat hankkeittain. Siirrot ja mahdolliset käyttötarkoituksen muutokset 50.000 euroon asti päättää kunnanhallitus, muilta osin kunnanvaltuusto. Lautakunnille ja johtokunnille, kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle on raportoitava talousarvion ja tavoitteiden toteutumisesta kunnanhallituksen antamien sisäisen valvonnan ohjeiden mukaisesti. 7 1.4.3 Taloussuunnitelman rakenne ja sisältö Kunnan talousarviossa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Tässä taloussuunnitelmassa käsitellään ensin tuloslaskelma- ja rahoitusosa, mikä antaa kokonaiskuvan kunnan taloudesta. Käyttötalousosassa käsitellään hallintokuntien strategiset tavoitteet ja vuoden 2012 toimenpiteet sekä niistä aiheutuvat kustannukset. Investointiosassa ovat rakennusohjelma sekä irtaimiston hankintasuunnitelma perusteluineen. Liikelaitosten talous- ja toimintasuunnitelmat ovat liitteenä. Lisäksi liitteenä on henkilöstösuunnitelma sekä käyttötalouden osasto- /kustannuspaikkakartta. 2 TULOSLASKELMA- JA RAHOITUSOSA 2.1 Tuloslaskelma Toimintakate (ulk/sis) Kunnan toimintatuotot ovat yhteensä 4 041 260 eli +1,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Toimintakuluissa on kasvua yhteensä + 3,7 % Palkkoja on korotettu 2,5 % ja erikoissairaanhoidon laskutusarviota on korotettu vuoden 2011 tasolta 18,08 %:a. Toimintakate eli käyttötalouden nettomenot on 21 611 008, missä on kasvua edelliseen vuoteen + 4,1 %. Verotulot Suunnitelmakauden tavoitteena on, että kunnan tuloveroprosentti poikkeaa enintään 1,5 %- yksikköä valtakunnan keskiarvosta ja 1 %-yksikköä alueen keskiarvosta. Vaalan tuloveroprosentti vuonna 2012 on 21,00. Koko maan tuloveroprosentin keskiarvo vuonna 2012 on 19,25, Pohjois- Pohjanmaan 19,71 % ja Kainuun 20 %. 38 kunnassa tuloveroprosentti on 21 tai korkeampi. 2000-6000 asukkaan kuntien kesimääräinen tuloveroprosentti on 19,98. Vaalan kiinteistöveroprosentit vuonna 2012 ovat seuraavat: Kiinteistöverot 2012 vero-% tuloarvio Vakituinen asuinrakennus 0,59 311 981 Muu kuin vakituinen asuinrakennus 1,15 242 561 Voimalaitosrakennus 2,85 1 313 045 Yleishyödyllinen yhteisö 0,80 5 533 Yleinen kiinteistövero 1,10 230 079 2 263 000

8 Verotulojen muutosta on arvioitu seuraavassa taulukossa: Verolaji TA 2008 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Kunnallisvero 7 300 000 7 523 876 7 512 937 7 784 383 7 660 000 Muutos % 4,5 3,0-0,14 3,6-1,6 Kiinteistövero 1 730 000 1 856 299 1 989 032 2 265 617 2 263 000 Muutos % 0,3 7,3 7,1 13,9-0,1 Osuus yhteisöveron tuotosta 600 000 528 055 720 000 595 000 670 000 Muutos % -0,81-11,9 36-17,3 11 YHTEENSÄ 9 630 000 9 908 230 10 222 423 10 645 000 10 593 000 Muutos % 3,4-2,8 3,1 3,9-0,5 Veroprosentti 19,5 20,50 20,50 21,00 21,00 Valtionosuudet Vuoden 2012 valtionosuutta koskeviin lukuihin sisältyvät kustannustasotarkistus (indeksitarkistus) 3,7 %, vuoden 2012 kustannustenjaon tarkistus sekä väestömäärän ja ikärakenteen muutoksen vaikutukset sekä valtionosuusleikkaus ja veroperustemuutosten aiheuttama kuntien verotulomenetysten kompensaatio. Nykyinen peruspalvelujen (VM) valtionosuusprosentti 34,11 putoaa leikkauksen johdosta 31,42 prosenttiin (yksi prosenttiyksikkö = noin 233,9 milj. ). Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan (lukio, ammatillinen, ammattikorkea) valtionosuusprosentti säilyy nykyisenä 41,89 %:na. Kiinteistöveron poisto valtionosuuden tasauksesta lisää Vaalan valtionosuutta 448 479 vuonna 2012. Kokonaisuutena valtionosuus kasvaa n. 880 000. Valtionosuuksien erittely TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Yleinen valtionosuus Verotulotasaus Yhden putken valtionosuus 11 554 756 12 436 336 Yhteensä 11 666 723 11 769 168 11 554 756 12 436 336 Muutos % -0,7-09 -1,8 7,6 Talousarviolainojen ja kassalainojen korkoihin on varattu vuodelle 2012 yhteensä 300 000. Muissa rahoitustuotoissa on viivästyskorkoja ja muita rahoitustuottoja 7000 sekä liikelaitosten peruspääoman tuotto 102 700. Muissa rahoitusmenoissa verotilitysten korkoihin, viivästyskorkoihin ja provisioihin on varattu 7.000. Poistot Suunnitelman mukaisia poistoja on talousarviossa 819 600 euroa jakautuen hallintokunnittain seuraavasti: TA 2008 TA 2009 TA 2010 TA 2011 TA 2012 Hallinto-osasto 40 840 45 000 45 000 50 400 50 000 Sivistystoimi 30 177 25 000 25 000 43 200 174 200 Tekninen toimi 557 400 550 000 660 000 626 400 646 400 YHTEENSÄ 744 420 730 000 730 000 720 000 870 600 Lisäksi vuodelle 2012 on laskettu poistoihin yläkoulun purkamisesta aiheutuva kertapoisto. Vuosikate ja tilikauden tulos Vuoden 2012 tuloslaskelmassa vuosikate on 1 267 378. Poistot pitkävaikutteisista menoista ovat 870 600. Kunnan ylijäämä on 451 778.

9 TULOSLASKELMA, PERUSKUNTA TULOSLASKELMA (sis/ulk) TA 2011 TA 2012 Muutos% TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 2 162 360 2 261 043 4,6 2 568 429 2 506 791 Maksutuotot 241 320 244 700 1,4 440 000 525 741 Tuet ja avustukset 349 935 257 240-26,5 320 000 340 000 Muut toimintatuotot 1 214 480 1 278 277 5,3 846 137 906 899 TOIMINTATUOTOT 3 968 095 4 041 260 1,8 4 142 292 4 245 849 Valmistus omaan käyttöön 7000 11 500 64,3 10 000 10 000 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -7 697 582-7 599 454-1,3-7 800 000-7 900 000 Palvelujen ostot -15 087 044-16 082 647 6,6-16 405 000-16 930 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 402 890-1 479 602 5,5-1 320 000-1 350 000 Avustukset -428 000-379 000-11,4-450 000-400 000 Muut toimintakulut -123 070-123 065-125 000-120 000 TOIMINTAKULUT -24 738 586-25 663 768 3,7-26 100 000-26 700 000 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -20 763 491-21 611 008 4,1-21 957 709-22 454 151 Verotulot 10 645 000 10 593 000-0,5 10 768 000 11 300 000 Valtionosuudet 11 554 756 12 436 336 7,6 12 736 062 13 000 000 Korkotuotot 44 000 44 000 0 44 000 44 000 Muut rahoitustuotot 110 300 112 050 1,6 112 050 112 050 Korkokulut -220 000-300 000 36,4-350 000-400 000 Muut rahoituskulut -7000-7000 0-7 000-7 000 Rahoitustuotot ja -kulut -72 700-150 950 107,6-200 950-250 950 VUOSIKATE 1 363 565 1 267 378-7,1 1 345 404 1 594 899 Poistot ja arvonalentumiset -720 000-870 600 20,9-855 000-855 000 TILIKAUDEN TULOS 643 565 396 778-38,3 490 404 739 899 Poistoeron muutos 55 000 55 000 0 55 000 55 000 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 698 565 451 778-35,3 545 404 794 899

10 TULOSLASKELMAT, KUNTA JA LIIKELAITOKSET TULOSLASKELMA (sis/ulk) Kunta Lämpöl. Vesil. 2012 2012 2012 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 2 261 043 664 050 686 300 Maksutuotot 244 700 Tuet ja avustukset 257 240 Muut toimintatuotot 1 278 277 100 1 550 TOIMINTATUOTOT 4 041 260 664 150 687 850 Valmistus omaan käyttöön 11 500 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -7 599 454-77 700-123 640 Palvelujen ostot -16 082 647-352 400-89 150 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 479 602-37 200-118 400 Avustukset -379 000 Muut toimintakulut -123 065-3 600-4 850 TOIMINTAKULUT -25 663 768-470 900-336 040 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -21 611 008 193 250 351 810 Verotulot 10 593 000 Valtionosuudet 12 436 336 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 44 000 Muut rahoitustuotot 112 050 500 500 Korkokulut 300 000-30 800 Muut rahoituskulut -7000-52 700-50 000 - keskinäiset (korv. peruspääomasta) 102 700 52 700-50 000 Rahoitustuotot ja -kulut -150 950-52 200-80 300 VUOSIKATE 1 267 378 141 050 271 510 Poistot ja arvonalentumiset -870 600-82 500-245 000 TILIKAUDEN TULOS 396 778 58 550 26 510 Poistoeron muutos 55 000 5 580 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 451 778 64 130 26 510 TUNNUSLUKUJA TA 2009 TA 2010 TA 2011 TA 2012 Toimintatuotot/toimintakulut % 19,4 13,8 16,0 15,7 Vuosikate poistoista % 201 170 184 145 Vuosikate euroa/asukas 424,7 366 394 382 Asukasluku 1.1. 3 459 3 393 3370 3311

11 2.2 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA TA 2010 + muutos TA 2011 TA 2012 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA VUOSIKATE 1 506 753 1 363 565 1 267 378 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT PAKOLLISET VARAUKSET MUUT OIKAISUT 155 000 120 000 120 000 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT 155 000 120 000 120 000 TOIMINNAN RAHAVIRTA 1 351 753 1 243 565 1 147 378 INVESTOINTIMENOT -3 299 000-4 582 000-5 247 500 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN 1 156 500 1 400 000 1 750 000 INVESTOINTIEN VARS.MYYNTITULOT INVESTOINTIEN MYYNTIVOITOT/-TAPPIOT 155 000 120 000 PYS.VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOVUTUSTULO 155 000 120 000 120 000 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -1 987 500-3 062 000-3 377 500 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -635 747-1 818 435-2 230 122 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS 5 400 5 000 4 000 ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET 5 400 5 000 4000 LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS 2 035 000 3 500 000 4 000 000 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS -1 400 000 1 320 000-1 595 000 LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS LAINAKANNAN MUUTOKSET 635 000 2 180 000 2 405 000 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOM. MUUTOS VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS SAAMISTEN MUUTOS KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 640400 2 185 000 2 409 000 RAHAVAROJEN MUUTOS 4 653 211 617 178 878 LAINAKANTA 31.12. 9 585 278 11 765 278 14 554 304 Lainakanta 31.12. euroa/asukas 2 825 3491 4395 Investointien tulorahoitus, % (kunta) 25

12 2.3 Alijäämän kattamissuunnitelma Alijäämän kattamisvelvoite syntyy, kun kunnan kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Tasearvo on alijäämäinen silloin, kun viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden talousarvion yli- ja alijäämäerien yhteenlaskettu määrä on negatiivinen. Yhteenlaskettavia eriä kattamisvelvoitetta määriteltäessä on kolme: 1. Edellisen tilinpäätöksen taseen mukainen Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 2. Edellisen tilinpäätöksen taseen mukainen Tilikauden yli-/alijäämä 3. Kuluvan talousarviovuoden Tilikauden yli- tai alijäämä Kunnanhallitus on 30.11.2011 hyväksynyt talouden tasapainotussuunnitelman vuosille 2008-2014 Vaala (Ulk/sis) 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 2013 2014 ei (peruskunta) (peruskunta) (peruskunta) (peruskunta) Asukasluku 3 611 3 562 3 472 3 400 3 366 3 370 3 311 3 300 3 250 Veroprosentti 19,50 19,50 19,50 20,50 20,50 21,00 21,00 21,50 21,50 Toimintatuotot 3 877 075 4 274 456 4 379 674 4 540 828 3 712 450 3 975 095 4 041 260 4 142 292 4 245 849 Toimintatuottojen muutos, % 1,5 % 10,2 % 2,5 % 4-18,2 % 7,1 % 1,7 % 2,5 % 2,5 % Toimintakulut -21 361 064-22 005 068-23 951 743-24 475 681-23 720 525-24 738 586-25 663 768-26 100 000-26 700 000 Toimintakulujen muutos % 4,1 % 3,0 % 8,8 % 2,2 % -3,1 % 4,3 % 3,7 % 1,7 % 2,3 % TOIMINTAKATE -17 454 786-17 704 345-19 531 590-19 895 388-19 982 916-20 763 491-21 611 008-21 957 709-22 454 151 TOIMINTAKATTEEN MUUTOS, % 4,7 1,4 10,3 1,9 0,4 3,9 4,1 1,6 2,3 Kunnallisverot 6 771 159 6 984 625 7 488 407 7 523 876 175 000 175 000 Yhteisöverot 524 641 604 904 619 621 528 055 Kiinteistöverot 1 585 750 1 725 353 1 797 747 1 856 299 275 000 Verotulot yhteensä 8 881 550 9 314 882 9 905 775 9 908 230 10 222 423 10 645 000 10 593 000 10 768 000 11 300 000 Verotulojen muutos, % 8,6 4,9 6,3 0,0 3,2 4,1-0,5 1,7 4,9 Valtionavut 8 931 627 9 582 654 10 597 703 11 666 723 11 769 168 11 554 756 12 436 336 12 736 062 13 000 000 (Harkinnanvarainen) 297 000 181 000 295 000 Korkotuotot 40 081 49 951 45 704 22 617 26 636 44 000 44 000 44 000 44 000 Muut rahoitustuotot 27 370 13 875 20 471 9 586 9 977 110 300 112 050 112 050 112 050 Korkokulut -314 186-385 355-442 665-315 085-215 444-220 000-300 000-350 000-400 000 Muut rahoituskulut -13 268-2 644-7 568-8 523-6 746-7 000-7 000-7 000-7 000 VUOSIKATE 98 388 869 017 587 830 1 388 160 1 823 098 1 363 565 1 267 378 1 345 404 1 594 899 Poistot -990 008-966 733-999 830-999 054-1 048 063-720 000-870 600-855 000-855 000 Satunnaiset tuotot Satunnnaiset kulut Poistoeron muutos 71 223 68 600 66 412 64 587 63 062 55 000 55 000 55 000 55 000 Rahastojen muutos Varausten muutos Ylijäämä/alijäämä -820 398-29 115-345 588 453 693 838 097 698 565 451 778 545 404 794 899 Kumulatiivinen ylij/alij. -3 294 578-3 323 693-3 669 928-3 216 235-2 378 138-1 679 573-1 227 795-682 392 112 507 Kumulatiivinen ylij/alij./as -912-933 -1 057-946 -707-498 -371-207 35 VUOSIKATE 98 387 869 017 587 830 1 388 160 1 823 098 1 363 565 1 267 378 1 345 404 1 594 899 Nettoinvestoinnit 401 272 949 711 788 478 1 149 743 1 220 470 4 582 000 3 497 500 730 000 650 000 Vuosikate - poistot -891 620-97 716-412 000 389 106 775 035 643 565 396 778 490 404 739 899 Vuosikate - tod. lyhennys Vuosikate - lask. lyhennys Vuosikate - nettoinv. -302 884-80 694-200 648 238 417 602 628-3 218 435-2 230 122 615 404 944 899 Taseesta Lainakanta 1000 euroa 9 076 9 116 9 640 10 383 894 9 640 11 765 14 554 14 000 12 000 Lainakanta euroa/as 2 514 2 559 2 776 3 054 2 864 3 491 4 396 4 242 3 692 Kassavarat 1000 euroa 669 512 603 817 Kassavarat euroa/as 185 143 173 240 Saamiset 1000 euroa 1 566 2 110 1 940 2 452 Saamiset euroa/as 433 592 558 721 Kunnanhallituksen kokouksessa 8.6.2010 140 esille nostetut asiat: *Kunnallisvero nostetaan 21 %:iin vuodelle 2011 ja kiinteistöveroa sen verran että kokonaisvaikutus on 450 000 vuodesta 2011 alkaen * Vuonna 2011 tilanne arvioidaan uudestaan. Verotuloja on saatava lisää 350 000 vuodelle 2012 * Hallintokunnat sitoutuvat oman toimintansa arviointiin ja kehittämiseen * Hallintokuntien tulee pyrkiä korkeintaan 2,5 % toimintamenojen kasvuun niin kauan kuin alijäämää taseessa * Muut investoinnit katetaan tonttien, kiinteistöjen ja omaisuuden myynnillä *Toimintakuluja ja tuottoja muutettu 2010-2014 *Lainakantaa muutettu 2011-2014 Tehdyt muutokset 8.11.2011: *TP 2010, TA 2011 ja TA 2012 tiedot päivitetty *TS 2013 jats 2014 tiedot päivitetty

13 3 KÄYTTÖTALOUSOSA 3.1 Käyttötalouden tuotot ja kulut Käyttötalouteen vaikuttavat toiminnalliset ja taloudelliset muutokset Hallinto-osaston osalta toimintaan on tullut merkittäviä muutoksia kuntapalvelutoimiston käynnistymisen muodossa vuoden 2009 alusta. Kirjanpito, palkanlaskenta ja atk- tuki siirtyivät perustettavaan toimistoon. Elinkeinotoimessa jatketaan yhteistyötä Oulujärvi Leaderin, Kainuun Etu Oy:n sekä Kajaanin aluekeskusohjelman sekä OuKa-kehityskäytävän hankkeissa. Budjettiteknisesti hallinto-osasto muuttui paljon vuoden 2010 alussa. Kunnanhallituksen alaisuuteen avattiin Oulunkaaren kuntayhtymän tulosalue, jonka alle on avattu kuntapalvelutoimiston, yhteistoiminta-alueen ja ympäristöterveydenhuollon kustannuspaikat. Kunnan talousarviosta poistui perusturvalautakunnan osio ja kyseiset menot tulevat hallinto-osaston raamiin ostopalveluina Oulunkaaren kuntayhtymän tuloalueelle ja yhteistoiminta-alueen kustannuspaikalle päivähoitoa lukuun ottamatta. Päivähoito siirtyi perusturvalautakunnan raamista sivistystoimen raamiin vuoden 2010 alusta. Teknisen toimen osalta suuri kouluinvestointi tulee leimaamaan vielä tulevaa vuotta. Tonttien myyntiä pyritään lisäämään oleellisesti Ruununtörmän alueella maankäytön suunnittelua, kaavoitusta ja markkinointia tehostamalla. Yhteenveto käyttötalouden määrärahoista Kunnanhallitus TA 2011 Muutos % TA 2012 Toimintatuotot 188 875 98 040-48,1 Toimintamenot -13 530 489-14 397 467 6,4 Netto -13 341 614-14 299 427 7,2 Sivistyslautakunta Toimintatuotot 282 980 341 890 20,8 Toimintamenot -6 521 337-6 503 295-0,3 Netto -6 238 357-6 161 405 1,5 Ympäristölautakunta Toimintatuotot 3 512 240 3 601 330 2,5 Toimintamenot -4 702 760-4 763 006 1,3 Netto -1 183 520-1 150 176-2,8 Kaikki yhteensä Toimintatuotot 3 968 095 4 041 260 1,8 Toimintamenot -24 738 586-25 663 768 3,7 Netto -20 763 491-21 611 008 4,1 3.2 Hallinto-osasto 3.2.1 Kunnanhallitus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä kunnanvaltuuston asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta. Kunnanhallitus johtaa myös kunnan strategiassa yhteisesti valittujen tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävää työskentelyä ja päätöksentekoa. Kunnanhallituksen alaisuudessa toimii hallinto-osasto. Kustannuspaikkajaon mukaan tulosalueita ovat vaalit, tarkastustoimi hallinto- ja talouspalvelut, elinkeino- ja kulttuuritoimi, maaseututoimi, yleishallinnon työllistäminen sekä Oulunkaaren kuntayhtymä. Hallinto-osasto vastaa hallinnon tukipalvelujen tuottamisesta.

Vuoden 2012 osalta suurimpana haasteena on vastata ns. kriisikuntaselvityksen tuomiin haasteisiin sekä uuden hallituksen mukaisiin hallinto- ja palvelurakennemuutoksiin. Osastokohtaisesti vuoden 2012 toimenpiteet on valittu peilaten uuteen kuntastrategiaan. Tämän vuoksi on hallintoosastolla ja kunnanhallituksella erityisen hyvä pohja lähteä toteuttamaan välittömästi yhteisesti valittujen tavoitteiden saavuttamista. Hyvinvoinnin edistämistä koordinoidaan hallinto-osaston toimesta yhdessä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän kanssa. 14 Hallinto-osaston taloussuunnitelma 1000 HALLINTO-OSASTO TA 2011 TA 2012 Muutos-% TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 28 540 41 240 44,5 Maksutuotot 3 700 3 500-5,4 Tuet ja avustukset 156 635 51 500-67,1 Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT 188 875 98 040-48,1 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -1 061 258-1 039 899-2,0 Palvelujen ostot -12 288 751-13 206 538 7,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -59 070-57 430-2,8 Avustukset -93 500-67 000-28,3 Muut toimintakulut -27 910-26 600-4,7 TOIMINTAKULUT -13 530 489-14 397 467 6,4 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -13 341 614-14 299 427 7,2 1100 VAALIT TA 2011 TA 2012 Muutos-% TOIMINTATUOTOT 0 10 400 100 TOIMINTAKULUT -5 103-21 800 327,2 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -5 103-11 400 123,4 1200 TARKASTUSTOIMI TOIMINTAKULUT -13 985-17 250 23,3 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -13 985-17 250 23,3 1300 HALLINTO- JA TALOUSPALVELUT TOIMINTATUOTOT 51 440 54 140 5,2 TOIMINTAKULUT -855 117-822 036-3,9 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -803 677-767 896-4,5 1400 ELINKEINOTOIMI TOIMINTATUOTOT 106 335 7000-93,4 TOIMINTAKULUT -419 849-322 583-23,2 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -313 514-315 583 0,7 1500 MAASEUTUTOIMI TA 2011 TA 2012 Muutos-% TOIMINTATUOTOT 0 0 TOIMINTAKULUT -56 058-75 180 34,1 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -56 058-75 180 34,1 1600 YH TYÖLLISTÄMINEN TA 2011 TA 2012 Muutos-% TOIMINTATUOTOT 31 100 26 500-14,8 TOIMINTAKULUT -192 440-197 650 2,7 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -161 340-171 150 6,1

15 1700 OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄ TA 2011 TA 2012 Muutos-% TOIMINTATUOTOT 0 0 TOIMINTAKULUT -11 904 937-12 854 968 8,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -11 904 937-12 854 968 8,0 1702 OSTOPALVELUT MUILTA TA 2011 TA 2012 Muutos-% TOIMINTATUOTOT 0 0 0 TOIMINTAKULUT -83 000-86 000 3,6 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -83 000-86 000 3,6 Muutokset vuonna 2012 - Yhteispalvelupisteen perustaminen - Uusi maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue aloittaa - Kumppaniksi ry:n työpajan siirtyminen kunnan hoidettavaksi - Elinkeinotoimen ja vapaa-aikatoimen tehtäväjärjestelyt 3.2.2 Vaalit Vuonna 2012 järjestetään presidentinvaalit ja kunnallisvaalit. 3.2.3 Tarkastustoimi Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Lautakunnan koulutukseen varaudutaan. Tilintarkastusyhtiönä on KPMG. 3.2.4 Hallinto- ja talouspalvelut Tehtäväalue sisältää kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, keskustoimiston, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, atk-palvelujen tulot ja menot. Ulkopuolisilta ostettavia palveluja ovat verotus-, velkaneuvonta- ja kuluttajaneuvontapalvelut sekä kuntapalvelutoimistosta ostettavat talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon palvelut. Kuntayhtymien menoissa ovat Kainuun maakunnan, Kuntaliiton ja Pohjois-Pohjanmaan liiton sekä Oulunkaaren kuntayhtymän osuusmaksut. Perustehtävä / Toiminta-ajatus Visio 2014 Hallinto- ja talouspalvelujen toiminta-ajatuksena on luoda edellytykset luottamushenkilöille ja hallintokunnille tulokselliseen toimintaan tarjoamalla riittäviä hallinto-, toimisto- ja asiakaspalveluja sekä tuoda kuntakonserninäkökulmaa päätöksentekoon. Hallinto- ja talouspalvelut tuotetaan taloudellisesti ja tehokkaasti yhdessä Oulunkaaren kuntayhtymän kuntapalvelutoimiston kanssa sähköisiä mahdollisuuksia hyväksi käyttäen. Kriittiset menestystekijät (Missä on onnistuttava) Tavoitteet 2012 Arviointikriteerit / mittarit Toimenpiteet 2012 Hallinto-osaston peruspalvelut toimivat Yhteistoiminta-alueen palvelut toimivat Koko kunnan taloudenhoidossa onnistutaan ja toimintaa seurataan systemaattisesti Positiivinen muutos palautteen ja kyselyiden kautta Lähipalvelut säilyvät ja laatu turvataan vähintään nykyisellä tasolla Alijäämä pienenee suunnitelman mukaisesti Toiminta on strategian ja toimintasuunnitelman mukaista Palautteen /kyselyn tulokset Palautteen /kyselyn tulokset Talousarvioon ei tule ylityksiä kesken vuoden Toimintasuunnitelmassa valittujen toimenpiteiden toteutuminen Hallinto-osaston tehtäväjaon selkiyttäminen Lähetekeskustelut kunnassa ennen yhteisiä kokouksia, saatuun palautteeseen reagoiminen Raportointi ajan tasalla, kaikki osastot pysyvät sovituissa raameissa Johtoryhmä seuraa toimenpiteiden toteutumista ja raportoi niistä kesäkuun valtuustolle

16 Kunnan viestintää uudistetaan ja tehostetaan edelleen Yhteispalvelupisteen suunnittelu ja toteutus Kunta onnistuu kokonaisvaltaisesti työllistämistoiminnassaan Uudet nettisivut toimivat ja ovat ajantasaiset Tiedotusvälineillä, kuntalaisilla ja henkilöstöllä on ajantasainen ja oikea tietoa kunnan toiminnasta Yhteispalvelupisteen perustamisessa onnistutaan Työmarkkinatuen kuntaosuutta pienennetään tuntuvasti v.2011 tasosta Yhä useampi nuori on aktivointitoimenpiteiden piirissä Annettu palaute nettisivuista Julkaistut tiedotteet Henkilöstön palaute Palvelun laatu asiakkaan näkökulmasta Kuntaosuuden suuruus, listalla olevien lukumäärä Työttömien nuorten määrä Uusien nettisivujen lanseeraaminen Tiedotteiden systemaattinen laadinta Henkilöstötiedotteen julkaiseminen ja kehittäminen, Intran käytön tehostaminen Työvoimatoimiston siirtyminen kunnanvirastolle, muiden valtion palveluiden tulevaisuuden selvittäminen Etsivän nuorisotyön jatkaminen ja nuorten työpajatoiminnan käynnistäminen Työpajan toiminnan uudistaminen 3.2.5 Elinkeinot ja kulttuuri Yksi kunnan keskeisistä tavoitteista on paikkakunnan elinvoimaisuuden lisääminen. Aktiivisella elinkeinojen kehittämistyöllä ja auttamalla yrityksiä laajentamaan toimintaansa voidaan saada aikaan uusia työpaikkoja. Kehittyvä talouselämä luo puolestaan voimavaroja myös kunnan tuottamien palvelujen kehittämiseen. Elinkeinotoimen tavoitteena on saada väestötappio pysähtymään ja kunnan elinvoima kasvamaan nykyisiä yrityksiä kehittämällä sekä edistämällä uusien yritysten ja toimipaikkojen syntymistä. Elinkeinotoimen tehtäviä ovat yritysneuvonta, yhteydenpito yrityksiin ja kehittämisorganisaatioihin, elinkeinojen kehittämishankkeiden ja toimenpiteiden suunnittelu, toteutus ja ohjaus sekä kunnan markkinointi. Vuonna 2012 kulttuuri- ja matkailupalvelut sekä vapaa-aikapalvelut yhdistetään yhteiseen organisaatioon sivistyslautakunnan ja kunnanhallituksen (elinkeinotoimi) alaisuuteen. Elinkeinotoimen talousarvioon sisältyvät edelleen kulttuuritapahtumien sekä matkailullista merkitystä omaavien tapahtumien kehittäminen, järjestäminen tai tukeminen, Lamminahon talon museotoiminta sekä osallistuminen Kassu Halonen Taidetalon toiminnan kehittämiseen ja markkinointiin. Kulttuuri- ja elinkeinosihteerin virka muuttuu vapaa-aikajohtajan viraksi, jonka tehtävät jakautuvat elinkeinotoimen ja vapaa-aikatoimen kesken (50/50%). Perustehtävä / Toiminta-ajatus Visio 2013 Elinkeino- ja kulttuuritoimen tehtävä on perusedellytysten luominen eri elinkeinoille, yritysneuvonta ja aktiivinen elinkeinojen kehittämistyö tavoitteena nykyisten yritysten ja työpaikkojen säilyminen sekä uusien yritysten saaminen kuntaan. Toimintaan liittyvät oleellisesti myös kunnan markkinointi uusille asukkaille ja yrittäjille sekä kulttuuri- ym. tapahtumien järjestäminen ja tukeminen. Vaalassa on hyvät perusedellytykset yritystoiminnalle, riittävästi tonttimaata, hyvät kunnallistekniset valmiudet sekä asiantuntemusta neuvoa ja avustaa uuden yritystoiminnan aloittamisessa sekä olemassa olevien yritysten kehittämisessä. Rokua Geopark- ja Tervan Tie- teemojen alle on syntynyt merkittävää uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja. Myös nykyiset yritykset ovat kyenneet hyödyntämään nämä uudet teemat omassa liiketoiminnassaan. Kunnassa toteutetaan eri järjestäjien toimesta sarja matkailullista merkitystä omaavia kulttuuri- ym. tapahtumia. Kriittiset menestystekijät Nykyisten yritysten kehittyminen, työ- Tavoitteet 2012 Arviointikriteerit / mittarit Nykyiset työpaikat säilyvät ja syntyy 10- Työpaikkojen lukumäärä vuoden Toimenpiteet 2012 Yritysten kehittämistarpeiden ja mahdollisuuksien kartoitus, yritysneuvonta

17 paikkojen säilyminen ja uusien työpaikkojen syntyminen. Uusien yritysten syntyminen, laajentaminen tai siirtyminen Vaalaan. Työllisyys paranee Matkailualan yritysten ja työpaikkojen määrä kasvaa Elintarviketuotannon kehittäminen Lähienergiaa tuottavien yritysten syntyminen 15 uutta työpaikkaa toimiviin yrityksiin. Yritysten lukumäärän kasvu 5-6 yritystä (netto), uusia työpaikkoja syntyy 15-20 kpl. Työttömyysaste alenee vuositasolla alle 14 prosenttiin. Uusia yrityksiä 2-3 ja uusia työpaikkoja 5-10 (luvun sisältyvät edellisellä sivulla olevaan uusia yrityksiä ja työpaikkoja koskevaan tavoitteeseen) Maatilojen määrän säilyminen, maataloustuotannon kasvu, työpaikkojen määrä elintarviketuotannossa ja -jalostuksessa kasvaa Uusia yrityksiä 1-2, joissa työpaikkoja 5-6 lopussa. Yritysten ja työpaikkojen määrä vuoden lopussa. Keskimääräinen työttömyysaste. Matkailuyritysten ja niissä olevien työpaikkojen lukumäärä vuoden lopussa Maatilojen ja muiden ruokaa tuottavien yritysten lukumäärä, työpaikkojen määrä Yritysten ja työpaikkojen määrä ja yrityskohtaiset kehittämishankkeet, työvoimakoulutus, yritysalueiden kaavoitus ja rakentaminen sekä toimintaympäristön kehittäminen, toimitilojen laajennukset, vaalalaisten yritysten huomioiminen hankinnoissa (tarjouspyynnöt), yritysten markkinoinnin avustaminen (esim. palveluhakemisto ja matkailuyritysten yhteismarkkinointi), pienyritystuki (leader), seutuyhteistyö (kehittämishankkeet). Yrittäjyyskasvatus kouluissa, yritysneuvonta ja asiantuntija-apu, yrittäjäkoulutus, Ammattipaja Apajan kehittäminen, Vaalan markkinointi yrityksille sijaintipaikkana (lehti-ilmoittelu, suoramarkkinointi ym.), vastaanottotilojen rakentaminen ja vuokraus, pienyritystuki (leader). Työnhakijoiden ammattitaitokartoitukset, ammattikurssit ja muu valmennus, työpaja- ja työharjoittelutoiminnan kehittäminen, työllistämistoimet ja työllistämisen tukeminen. Rokua Geopark- ja Tervan tie- matkailutie statusten hyödyntäminen, Oulujärven Melontakeskus sekä matkailukeskittymien (Säräisniemi - Vaala ja Manamansalo) ja niissä toimivien yritysten kehittämisstrategioiden laadinta Rokua- Oulujärvi matkailun masterplanin pohjalta Lähiruokakonseptin ja paikallisten raaka-aineiden jalostukseen erikoistuneiden yritysten synnyttäminen ja kehittäminen (kala, sienet, marjat, maito, juurekset jne) Biokaasutuotantoyrityksen perustaminen ja toiminnan käynnistäminen (esisuunnitelmat valmiina), lämmön kokonaistoimitukseen erikoistuneen yrityksen syntyminen Tapahtumia ja tekemistä kuntalaisille, vapaa-ajan asukkaille ja matkailijoille 5-10 tapahtumaa Tapahtumien lukumäärä ja kävijämäärät Kunnan organisoimina Vaala-päivät, itsenäisyyspäiväjuhla, vähintään 2 teatteriesitystä ja 1 konsertti. Lapsille ja nuorille noin 1-3 kulttuuritapahtumaa (yhteisrahoitus nuorisotoimen kanssa).järjestöjen tai yritysten järjestämiä tapahtumia 5-8, joita tuetaan joko yhteistoimintaosuudella tai avustuksella. Elinkeinotoimisto Elinkeinotoimisto sijaitsee entisellä Vaalan ammattikoululla ammattipaja Apajassa (Teollisuustie 2). Toimistossa työskentelee yritysasiamiehen lisäksi vapaa-aikajohtaja. Samassa kiinteistössä sijaitsevat myös vapaa-aikatoimisto, nuorisotilat, Kumppaniksi ry:n työpaja, kunnan teknisen toimiston tiloja sekä tilapäisesti myös yhtenäiskoulun teknisten ja taitoaineiden opetustilat. Apajan tiloissa on vuokralla myös neljä yritystä. Kiinteistön kaikki tilat ovat tällä hetkellä käytössä. Tulevina vuosina

tilojen vapautuessa koulun käytöstä Apajasta kehitetään yrityshautomo, josta aloittava yrittäjä voi neuvonta- ja asiantuntijapalvelujen lisäksi saada vuokralle kalustetut toimitilat laajakaistayhteyksineen yrityksen käynnistysvaiheen ajaksi. Omaa yritystoimintaa suunnittelevien lisäksi samantyyppistä opastusta ja tiloja on tarkoitus tarjota myös omaa ammattia etsiville tai ammattia vaihtaville työnhakijoille. 18 Elinkeinojen edistäminen ja yritysneuvonta Elinkeinojen edistämistyöstä ja yritysneuvonnasta vastaa yritysasiamies. Vaala tekee kehitysyhteistyötä sekä Kainuun että Oulunkaaren kanssa. Vaala kuuluu tämänhetkisessä EU:n yritystukialueluokituksessa Itä- Suomen tavoitealueeseen ja yritysten kehittämistuet haetaan Kainuun ELY- keskukselta. Vaala rahoittaa osaltaan Kainuun Etu Oy:n toteuttamaa Kainuun maakuntasuunnitelmassa valittujen kärkielinkeinoalojen kehitystyötä, osallistuu Oulujärvi Leader ry:n kautta tapahtuvaan kehittämis- ja pienyritystoiminnan rahoitukseen, on mukana Humanpolis Rokuan ja muiden Rokuan alueen hankkeiden, Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) ja muiden vastaavien kehittämishankkeiden toteutuksessa ja rahoituksessa. Olemme mukana myös Oulunkaaren seutukunnan elinkeinojen kehittämistyössä mm. Oulunkaaren KOKO- ohjelman toteutuksen ja seutukunnan elinkeinotiimin kautta. Hankkeisiin osallistumisesta päättää kunnanhallitus kussakin tapauksessa erikseen. Talousarvioon varatut hankeosuuden on eritelty liitteessa. Matkailu ja kulttuuri Matkailun kehittäminen on Vaalan kunnan tärkeimpiä painopistealueita. Matkailun markkinointi- ja kehittämis- sekä yhteistyötehtävistä vastaa vapaa-aikajohtaja yhteistyössä yritysasiamiehen kanssa. Kunta kehittää aktiivisesti matkailuelinkeinoa, markkinoi olemassa olevia matkailupalveluja ja -kohteita sekä ylläpitää tai tukee matkailun käyntikohteita. Matkailun yritystoiminnan kehittämisessä hyödynnetään Rokua Geoparkin ja Tervan Tie- matkailutien tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet. Kunta osallistuu Oulujärven Jättiläiset ry:n ja Rokua Geoparkin yhteismarkkinointiin. Manamansalon musiikki- ja taideyhdistyksen / Kassu Halonen Taidetalon toimintaan on varattu yhteistoimintasopimukseen perustuva osuus 12.500 euroa. Museoviraston kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti Vaalan kunta vastaa Lamminahon talon käyttökustannuksista ja kesäaikaisesta toiminnasta. Lamminahon kesätoiminnan nettokustannukset elinkeinotoimen budjetissa ovat vajaat 8.000 euroa. Kiinteistökulut ovat teknisen toimen budjetissa. Vaalassa kunnan kulttuuripalvelujen tärkeimpänä tehtävänä on tarjota kuntalaisille ja vapaa-ajan asukkaille monipuolisia kulttuuritapahtumia ja taidenäyttelyitä sekä edistää matkailullisesti merkittävien tapahtumien kehittämistä ja toteuttamista yhteistyössä järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa. Tavoitteena on lisätä kulttuuripalvelujen saavutettavuutta ja edistää kuntalaisten kulttuurin tuottamista ja käyttöä. Kulttuuripalvelut pitävät sisällään kunnan itse tuottamia tai tilaamia kulttuuritapahtumia sekä kulttuuriretkiä. Osa tapahtumista on vuosittain toistuvia ja osa kertaluonteisia. Tällaisia ovat mm. kesäteatterit, saarikonsertti, taidenäyttelyt, kylien kulttuuritapahtumat, Vaala-päivät, itsenäisyyspäiväjuhla sekä tilattuina tapahtumina vierailevat teatterit, konsertit, muut mahdolliset esitykset. Kulttuuritapahtumia järjestetään yhteistyössä vapaa-aikatoimen kanssa ottaen huomioon myös koulujen tarpeet. Matkailullisesti merkittävien tapahtumien järjestäjien kanssa tehdään yhteistoiminta-/markkinointisopimuksia (mm. Manamansalon Saarikonsertti, Hauki-EM ja vetouistelun SM, Oulujärven hiihto, Beach Volley, Asfalttisprint). Yhteistoimintaosuuksiin on varattu 4.500. Pienempiin, lähinnä kuntalaisille suunnattuihin tapahtumiin ja retkiin varataan kohdeavustuksina yhteensä 4.000 euroa. Yksittäiset avustukset ovat 100-1.000 riippuen tapahtuman laadusta ja laajuudesta. Aktiivinen järjestö ja kylätoiminta yhteistyössä vapaa-aikasektorin kanssa Elinkeino- ja vapaatoimi toimii yhteistyötahona yleishyödyllisten yhdistysten ja kyläyhdistysten suuntaan. Tavoitteena on vireä ja hedelmällistä yhteistyötä synnyttävä toiminta. Kyläparlamentti, jossa kylät ja kunnat vaihtavat näkemyksiään pidetään kaksi kertaa vuodessa. Kerran vuodessa järjestetään kaikille yhdistyksille tarkoitettu yhdistys/kumppanuuspäivä.