HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/1 1 a 1 KUNINKAANTAMMEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kslk 2004-982, Falk Göran ym. 22.2.2007, Hakuninmaantie 5 Kiinteistö Oy 26.2.2007, Helsingin Kuninkaantammenpuisto Asunto Oy 24.2.2007, Kaarelan Omakotiyhdistys ry 28.2.2007, Mountain Bike Club Finland ry 28.2.2007, Museo 27.2.2007, Mäki Susanna 28.2.2007, Nihti Jouni ym. 25.2.2007, Nurmivaara Astrid ym. 24.2.2007, Peltola Mikko 28.2.2007, Raivio Yrjö 25.2.2007, Salmensuu Ville 25.2.2007, Sani Jarmo 15.2.2007, Senaatti Kiinteistöt 23.2.2007, Silvolan Pientaloyhdistys ry Hallitus 28.2.2007, Sosv 17 27.2.2007, Tiehallinto Uudenmaan tiepiiri 28.2.2007, Väyrynen Aaro 15.2.2007, Ylösmäki Marja 28.2.2007, Sahi Sinikka ym. 7.3.2007 Kuninkaantammen osayleiskaavan tavoitteena on urbaani ja itsenäinen kaupunginosa: 5 000 asukasta, useita satoja työpaikkoja, hyvät paikalliset palvelut ja erinomaiset virkistysalueet. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kuninkaantammen osayleiskaava tarkentaa lainvoimaista Helsingin yleiskaava 2002:ta (Kaupungin valtuusto 26.11.2003) ja korvaa sen osaltaan. ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Helsingin ja Vantaan rajalla Kaarelan kaupunginosassa. SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS Kuninkaantammen osayleiskaavan suunnittelualue rajautuu luoteessa ja pohjoisessa Vantaan kaupunkiin ja Vantaanjokeen. Idässä ja kaakossa rajana on Keskuspuisto. Etelässä osayleiskaava-alueen raja kulkee Hakuninmaan jälleenrakennuskauden pientaloalueiden vieritse. Osayleiskaava-alue jatkuu Hämeenlinnanväylän länsipuolelle, jossa se luoteessa rajautuu Kaarenmäen Laitilantiehen ja Vantaaseen. Alue on tällä hetkellä pääasiassa työpaikka- ja viheraluetta. Osayleiskaava-alue sisältää pienen osan Keskuspuistoa: alue säilyy virkistys- ja puistoalueena. Keskuspuiston rajalla sijaitsee Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos. Osayleiskaava-alueen maapinta-ala on noin 120 ha ja vesialuetta on noin 3 ha. Maapinta-alasta on rakennettua 35,5 ha ja virkistyskäytössä 81,5 ha.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/1 2 a ALOITE Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta. KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN AIEMMAT PÄÄTÖKSET LÄHTÖKOHDAT Suunnitteluvaiheet Kuninkaantammen osayleiskaavan valmistelu käynnistyi kaupunkisuunnitteluvirastossa loppuvuodesta 2003. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 13.5.2004 osayleiskaavan jatkosuunnitteluperiaatteet ja merkitsi suunnitteluohjelman tiedoksi. Suunnitteluperiaatteet ja niiden toteutuminen osayleiskaavassa on käsitelty osana vaikutusten arviointia, joka löytyy kaavaselostuksen lopusta. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 21.4.2005, että osayleiskaavan valmistelua jatketaan maankäyttömallien A periaatteiden pohjalta. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 15.12.2005, että Kuninkaantammen osayleiskaavaluonnos lähetetään lausunnoille, asetetaan nähtäville ja järjestetään osallistumistilaisuus mielipiteiden kuulemiseksi. Osayleiskaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja muistutukset ja vastaukset niihin sekä suunnittelutilanne esiteltiin 26.10.2006 kaupunkisuunnittelulautakunnalle, joka päätti merkitä asian tiedoksi. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Maakuntakaava Osayleiskaavaehdotus tukee valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden toteutumista. Uudenmaan maakuntahallituksen 8.11.2006 vahvistamassa maakuntakaavassa osayleiskaava-alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi ja vedenpuhdistuslaitos on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Alueen halki on merkitty raakavesitunneli sekä 400 kv:n ja 110 kv:n voimalinjat. Kehä II:n linjaus eritasoliittymineen on merkitty moottoriväylävarauksena. Lisäksi osayleiskaava-alueen eteläosaan on merkitty viheryhteystarve ja pohjoisreunaan viheralue,
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/1 3 a joka liittyy Vantaanjokilaakson ja Keskuspuiston viheralueisiin. Jokilaaksoon liittyvä osa on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Osayleiskaava ei ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Yleiskaava Osayleiskaava-alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 26.11.2003 oikeusvaikutteisena hyväksymä Yleiskaava 2002. Siinä Kuninkaantammen alue on rajattu erillisellä suunnittelualuemerkinnällä. Asumiseen suunniteltu alue on merkitty tasaraidoituksella kerrostalo- ja pientaloalueeksi siten, että molempia maankäyttömuotoja on maapintaalaltaan saman verran. Vedenpuhdistamon käyttöön jäävä alue on osoitettu yleiskaavassa teknisen huollon alueeksi ja Hämeenlinnanväylän varsi työpaikka-alueeksi. Olemassa olevan vanhan Hakuninmaan pientaloalueen ja osayleiskaava-alueen väliin on merkitty virkistysalue. Kehä II:n linjaus ja liittymä Hämeenlinnanväylälle on merkitty pääkatumerkinnällä, mutta yleiskaavan hyväksymispäätös ei koske sitä. Asemakaavat Maanomistus ALUEEN YLEISKUVAUS Nykyinen maankäyttö Yleiskaava 2002 selostuksen rakentamisvarausten mitoitustarkastelussa alueelle on mitoitettu uutta kerrosalaa, joka sisältää 250 000 kem² asuntoja ja 35 000 kem² toimitilaa. Alueella on kaksi voimassa olevaa asemakaavaa vuosilta 1989 ja 1999, joissa maankäyttö on pääasiassa työpaikka-aluetta, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien toimintojen aluetta ja virkistysaluetta. Alueen länsireunassa Hämeenlinnanväylän molemmin puolin on asemakaavoittamatonta aluetta. Maanomistajia alueella ovat Helsingin kaupunki, valtio ja yksityiset. Suuri osa kaupungin omistamasta maasta on vuokrattu Helsingin Vedelle (Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos). Kuninkaantammen alue on tällä hetkellä pääasiassa työpaikka- ja viheraluetta. Osayleiskaava- alueella ja sen ympäristössä on runsaasti virkistysalueita, kuten keskuspuisto ja Vantaanjokilaakson
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/1 4 a virkistysalueet. Tuotanto- ja toimitilarakennukset sijaitsevat alueen keskiosassa. Keskuspuiston rajalla sijaitsee Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos, jonka vierellä on muutamia pientaloja. Suunnittelualueen länsiosassa Hämeenlinnanväylällä on voimakas jakava vaikutus: tien yli pääsee vain yhdestä kohdasta. Hämeenlinnan länsipuoli on oma alueensa, missä pientaloasuminen liittyy Kaarenmäen alueeseen.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/1 5 a Rakennettu ympäristö Luonnonympäristö Alueen keskiosassa on eri kokoisia tuotanto- ja toimitilarakennuksia, joiden itäpuolella on Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen rakennusryhmä. Osayleiskaava-alueella on vajaa neljäkymmentä asuinrakennusta, jotka sijaitsevat Kuninkaantammentien varressa ja Hämeenlinnanväylän länsipuolisella alueella. Aivan Keskuspuiston rajalla on Pitkäkosken ulkoilumaja. Kuninkaantammenpuiston reunassa on asemakaavalla suojeltu huvila. Suurin osa alueen rakennuskannasta on toteutettu 1950-luvulla. Työpaikkakeskittymä on rakennettu osin 1970-luvulla, kuten Editan komea punatiilinen rakennus. Rakennuskannan inventointi on listan liitteenä 4. Pinnanmuodot ja maaperä Kaava-alueen maasto on vaihtelevaa. Korkeustasot ovat välillä +20...+50 metriä merenpinnan yläpuolella. Suurin osa alueesta sijoittuu tasolle +20 +35. Valtaosa alueesta on kallioista tai karkeiden kivennäismaiden peittämää, jossa peruskallio on lähellä maapintaa. Alueella on laajoja kallioisia selänteitä ja avokallioalueita. Alueen luoteisosassa, Kuninkaantammentien ympäristössä on lajittuneita hieta-, hiekka- ja hietamoreenimaita. Kaava-alueen itä- lounaisreunan alimmat maastokohdat ovat hienojakoisia lajittuneita maalajeja, pääosin savea. Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualueen pohjoisosassa virtaa Vantaanjoki, joka on pääkaupunkiseudun vedenhankinnan varavesilähde. Laajin vesialue on vedenpuhdistuslaitoksen entinen sakka-allas, joka on padottu vanhalle pellolle moreenipadolla. Pohjaveden pinta on lähellä maanpintaa itäosan hienorakeisten maalajien alueella. Luoteessa alue rajautuu Kaivokselan I-luokan pohjavesialueeseen. Ilmasto ja tuulisuus Hakuninmaan alueen ilmasto noudattelee Helsingin ja koko eteläisen rannikko-alueen ilmastoa. Alue sijaitsee sisämaassa, joten
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/1 6 a Maisematila Suojelukohteet tuuliolosuhteet ovat leudommat kuin esimerkiksi rannikolla. Alueen korkeimmat kohdat ovat kuitenkin tuulelle alttiimpia. Lounaistuulet ovat Helsingissä vallitsevia. Kuninkaantammen alue on tällä hetkellä varsin metsäistä ja sillä on vaikutusta alueen pienilmastoon. Alue liittyy pohjoiseen jokilaaksoon ja rakentamisen yhteydessä suojavyöhykkeiden merkitys korostuu. Kuninkaantammen alue on kahden jokilaakson, Vantaanjokilaakson ja Mätäjokilaakson välissä. Idässä alue rajautuu pienimuotoiseen, puoliavoimeen laaksoon, johon on sijoittunut vedenpuhdistuslaitos sakka-altaineen. Alueen ydin on laaja Vantaanjokilaakson ja Kaarelan vanhan kylän välinen metsäinen selänne, jota Vanhasta Nurmijärventiestä haarautuva Kuninkaantammentie seuraa. Selänteen lakialueella on useista erikokoisista tuotanto- ja toimitilalaitoksista koostuva työpaikka-alue. Kuninkaantammentien varrella on rakennuskannaltaan vaihteleva pientaloalue. Alueen maastonmuodoista ja metsäisyydestä johtuen vedenpuhdistuslaitoksen sakka-altaan ympäristö sekä Hämeenlinnanväylän länsipuolen peltoaukea ovat ainoita mittavimpia avoimia maisemakohtia suhteellisen leveän Hakuninmaantien ja sitä ympäröivien pysäköintikenttien lisäksi. Vantaanjoen jokilaakson maisema muodostaa oman hienon kokonaisuutensa Kuninkaantammen pohjoisosassa. Kuninkaantammenpuiston reunassa on Alkärrin vanha tila, jonka uudempi mansardikattoinen päärakennus on asemakaavalla suojeltu. Rakennuksen vieressä on koko alueelle nimen antanut rauhoitettu Kuninkaantammi. Osa Kuninkaantammentiestä on suojeltu asemakaavassa. Osayleiskaavan pohjoisreunassa kulkevaa Vantaanjokea on esitetty osaksi Euroopan yhteisön Natura 2000 - verkostoa. Valmisteluprosessi on vielä kesken. Ensisijaisena perusteena Natura 2000 - alueelle on joessa esiintyvä luontodirektiivin liitteen II ja IV(a) simpukkalaji vuollejokisimpukka (Unio crassus). Alueen pohjoisreunan viheralue on maakuntakaavassa merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Maakuntakaavan merkintä pohjautuu Valtioneuvosto 5.1.1995
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/1 7 a tekemään periaatepäätökseen valtakunnallisesti arvokkaista maisemaalueista, joista yksi on koko Vantaanjokilaakso. Muut suojelu- ja luontokohteet on käyty läpi osayleiskaavan selostuksessa (liite 3).
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/1 8 a Kadut ja liikennejärjestelmä Yhdyskuntatekniikka Ympäristöhäiriöt Alue sijaitsee liikenteellisesti vilkkaan Hämeenlinnanväylän varrella. Yhteydet pohjois-eteläsuunnassa ovatkin erittäin hyvät. Nykyisin alueen liikenne suuntautuu pääsääntöisesti Kaivokselan eritasoliittymän kautta Hämeenlinnanväylälle. Suunnittelualueen liikenteellisenä runkona toimivat kokoojakadut Hakuninmaantie ja Kuninkaantammentie. Aluetta palvelee nykyisin Helsingin sisäinen bussilinja 47, jonka päätepysäkki on Hakuninmaantien päässä. Bussin 43 päätepysäkki sijaitsee alueen eteläreunalla Perhekunnantien päässä ja se tarjoaa yhteyden Kannelmäen asemalle ja Haagan suuntaan. Myyrmäen ja Malminkartanon asemat sijaitsevat noin kahden kilometrin päässä alueelta. Hämeenlinnanväylää kulkevien seutubussien pysäkit sijaitsevat noin 500 metrin päässä alueen keskiosista. Alueella sijaitsee pääkaupunkiseudun vesihuollon kannalta tärkeitä vesijohtoja. Vedenpuhdistuslaitokselta lähtee päävesijohtoja etelään, länteen ja pohjoiseen. Johtojen tilantarve on tavanomaista suurempi niiden suuren poikkipinta-alan sekä huolto- ja saavutettavuusvaatimusten takia. Alueen länsi- ja luoteisosassa sijaitsee 110 kv ilmajohto. Avojohto sijaitsee Hämeenlinnanväylän varressa ja kaupungin rajalla, eikä rajoita hankalasti maankäyttöä. Vedenpuhdistuslaitokselle johtaa Perhekunnantieltä kaukolämpöjohto. Hakuninmaantien kaukolämpöjohto on liitetty Vantaan kaupungin verkostoon. Alueen poikki kulkee raakavesitunneli Silvolan ja Vanhankaupungin välillä. Vedenpuhdistamon alla on teknisen huollon ja väestönsuojelun tiloja. Ajoyhteydet kalliotiloihin sijaitsevat Vantaanjoen rannan läheisyydessä ja vedenpuhdistamon laitosrakennusten lounaispuolella. Melu Alueen merkittävin melulähde on Hämeenlinnanväylän ajoneuvoliikenne. Ennustetilanteessa vuonna 2025 liikennemäärä voi olla 85 000 ajon./vrk. Mahdollinen Kehä II:n ja Hämeenlinnanväylän eritasoliittymä sijoittuu suunnittelualueelle. Vedenpuhdistuslaitoksella
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/1 9 a eniten ääntä aiheuttaa otsonointilaitos, jossa otetaan suuria määriä ilmaa laitoksen sisään. Laitos toimii 24 h vuorokaudessa ja uusien asuinalueiden yömelutason enimmäisarvo 45 db estää asuinrakennusten oleskelupihojen sijoittamisen liian lähelle laitosta. Pilaantunut maaperä Osayleiskaava-alueella on tiettävästi pilaantuneita maa-aineksia ainoastaan Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen alueella. Sakkaaltaiden täytössä ja pengerrakenteissa on maa-aineksia, jotka ovat pilaantuneet metalleilla, öljyhiilivedyillä tai polyaromaattisilla hiilivedyillä. Eteläisimmän, vesialtaana olevan sakka-altaan pohjasedimentissä on tutkimuksissa todettu olevan jonkin verran metalleja. Alueelle tehdyn selvityksen mukaan suunnittelualueella on lisäksi riskikohteita, joissa saattaa olla pilaantuneita maa-aineksia. Tällaisia kohteita ovat painotalon alue sekä nykyisen ajoharjoitteluradan keskellä oleva täyttömaa-alue, jonka täyttöaineksen alkuperästä ei ole tietoa. Ilmanlaatu Alueen yleinen ilmanlaatu on hyvä. Vantaan kaupungin alueella toimii painoväritehdas, jonka toiminnasta aiheutuu hajupäästöjä ympäristöön. OSAYLEISKAAVAEHDOTUS JA SEN PERUSTELUT Kokonaisrakenne Kuninkaantammesta on haluttu luoda persoonallinen alue muiden kaupunginosien joukkoon. Tavoitteena on tiivis ja yhtenäinen kokonaisuus, jonka muodostavat alueen urbaani ydin ja sen ympärille rakentuvat yksilölliset asumisen ja työpaikkojen korttelit. Koko rakenne kietoutuu viheralueiden verkostoon, jonka kohokohtana on virkistyskäyttöön kunnostettava vesiallas Paletti rantapuistoineen. Suunnitelmaan on otettu vaikutteita kukkulakaupungeista, huvila- ja puutarhakaupungeista sekä moderneista kävelykaupungeista. Alueen toiminnallinen ja rakenteellinen ydin on keskusta. 5 000 asukkaan ja satojen työpaikkojen kaupalliset ja julkiset palvelut ovat keskittyneet torin reunakortteleihin. Näin luodaan edellytykset elävälle kaupunkikeskustalle. Keskustan tiivis rakenne ja jalankulkua suosiva
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/1 10 a lähiympäristö edellyttävät maanalaista pysäköintiä. Asuntokortteleista noin puolet on kerrostalorakentamista ja puolet pientaloja. Kerrostalovaltaisissa kortteleissa tavoitteena on vaihteleva erikorkuisista rakennuksista muodostuva rakenne, joka rajaa muurimaisesti pääkatuja ja toriaukioita. Eteläreunan asuntokortteleissa rakentamisen korkeus laskee kohti virkistysaluetta: katutilaa rajaa kerrostalojen nauha ja puiston reunasta kohoavat pientalojen terassipihat. Pääsääntöisesti alueen rakennusten materiaalin on ajateltu olevan kiveä. Monimuotoisuutta voidaan lisätä osoittamalla omiksi erottuvia korttelikokonaisuuksia rakennettavaksi myös puusta. Pientalokortteleihin on haettu vaihtelevuutta erityyppisin pientaloratkaisuin kolmikerroksisista kaupunkipientaloista perinteiseen omakotiasumiseen. Erityisesti lampialueen viereisissä rantapuistoa rajaavissa kortteleissa tavoitteena ovat uudenlaiset pientaloratkaisut. Kuninkaantammentien ja Laitilantien varren omakotiasutusta on esitetty täydennettäväksi. Kuninkaantammen puiston itäpuolelle uudeksi rajaukseksi keskuspuiston suuntaan on suunniteltu tiiviimpää pientalokorttelia tai vaihtoehtoisesti julkista rakennusta, jotta korttelista tulisi ehjä kokonaisuus, joka sopisi luontevammin keskuspuiston maisemaan. Olemassa oleva suojeltu talo jää uuden korttelin reunaan. Nykyisistä työpaikoista alueelle jäävät vedenpuhdistuslaitos, Suomen ympäristökeskuksen laboratorio- ja toimistotilat sekä Editan paino- ja toimistotalo. Eläinlääkinnällinen rajatarkastusasema voi jäädä Kuninkaantammeen toistaiseksi, mutta alueen muuttuessa asumiseen aseman toiminnot joutuvat siirtymään. Uusia työpaikkoja tulee sijoittumaan nykyisten tilojen laajennuksiin sekä uuteen työpaikkakortteliin Editan länsipuolelle Hämeenlinnanväylän ja Kehä II:n risteyksen viereen. Tästä korttelista sekä sen taakse kohoavasta asuntokorttelista muodostuu maamerkkimäinen portti sekä Kuninkaantammen alueelle että Helsinkiin. Virkistyksen selkärangan muodostaa lampialue, Keskuspuisto ja Vantaanjokilaakso sekä alueen pohjoisosan ja eteläosan kautta kulkevat virkistysyhteydet idästä Keskuspuistosta länteen Mätäjoen laaksoon. Lammen itärannalle on suunniteltu uusi virkistyksen kohokohta uimarantoineen ja kenttineen. Hyvät vapaa-ajan alueet mahdollisuuksineen osaltaan vaikuttavat myönteisesti uuden kaupunginosan kuvaan. Alue tukeutuu liikenteellisesti suoraan Hämeenlinnanväylälle Kehä II:n liittymän kautta. Joukkoliikenneyhteydet hoidetaan busseilla.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/1 11 a Liikenne Kuninkaantammen alue on mahdollista liittää poikittaiseen joukkoliikenteeseen pidemmällä tulevaisuudessa. Hakuninmaan pientaloalueelle kulkee vain joukkoliikenteelle tarkoitettu katu. Näin rauhoitetaan sekä Kuninkaantammen että Hakuninmaan alue pohjoisesta ja etelästä tulevalta läpiajoliikenteeltä. Maankäytön muutoksen kautta Kuninkaantammen kaupunkirakenne ja toiminnallinen rakenne muuttuvat. Samalla alue osaltaan täydentää seudullista yhdyskuntarakennetta eheämmäksi. Kuninkaantammi edustaa omaleimaista urbaania asumista Helsingin esikaupungin ytimessä. Alueen suunnittelussa on haluttu kääntää eduksi sijainti ja suhde nykyiseen esikaupunkivyöhykkeeseen ja lähiympäristöön. Asuntorakentamisessa on painotettu kantakaupunkimaista asumista, joka on poikkeus esikaupungissa. Suunnitelmassa on vältetty lähiömodernismin piirteitä ja haettu uutta erilaista lähestymistapaa. Keskeisenä imagon ja identiteetin muodostajana on haluttu korostaa asuinalueen yhteisen kaupunkikylän fiilistä. Ajoneuvoliikenne ja kadut Osayleiskaavassa Hämeenlinnanväylälle on osoitettu liikennealue Kehä II:n ja Kuninkaantammen alueen liittymää varten. Kehä II:n yleissuunnittelu on käynnissä. Kun uusi yhteys Hämeenlinnanväylältä toteutuu, tulee siitä tärkein saapumisreitti Kuninkaantammen alueelle. Tämän kadun, Kuninkaantammenrinteen, kautta tulee kulkemaan noin 7 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaivokselan liittymän kautta kulkisi noin 2 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Uuden yhteyden toteutuessa Vantaanlaaksontieltä on odotettavissa jonkin verran läpiajoliikennettä. Kuninkaantammen alueen sisäisen katuverkon pääkatu on Kuninkaantammenkierto, joka leveänä bulevardina kiertää keskeiset korttelit ja laskee rinnettä alas päättyen lammenrantaan. Pääkadun katutilaa hallitsevat puurivit, joiden väleihin varataan tilaa kadunvarsipysäköinnille. Toinen uusi katu, Vedenkierto, kiertää vedenpuhdistuslaitoksen. Vedenkierrolta tulee haarautumaan useita pieniä kujia pientalokortteleihin. Joukkoliikenne Kuninkaantammen alueella on tavoitteena hyvä joukkoliikenteen palvelutaso. Alueelle rakennetaan joukkoliikennekatu
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/1 12 a Perhekunnantieltä. Joukkoliikennekadulle tehdään rakenteelliset esteet, joilla estetään muun kuin joukkoliikenteen kulku. Nykyisin Perhekunnantiellä liikennöi linja 43, jota on tarkoitus jatkaa seutulinjana Kuninkaantammen kautta aina Myyrmäen aluekeskukseen asti. Helsingin keskustasta suoraan Kuninkaantammeen liikennöi arkisin päiväaikaan linja 47 noin 20 minuutin vuorovälillä. Linja 47:n vuoroväliä on tarkoitus tihentää palvelutason parantamiseksi. Kehä II:n toteuduttua voidaan joukkoliikennereittejä kehittää edelleen. Kuninkaantammentie parannetaan joukkoliikennekelpoiseksi ja Pitkäkosken majan läheisyyteen rakennetaan kääntöpaikka. Kuninkaantammen itäosaan on merkitty joukkoliikenteen yhteystarve, joka kulkee tunnelissa keskuspuiston alitse Paloheinään. Yhteystarve on osa poikittaista joukkoliikenteen runkolinjaa ( Jokeri II ). Yhteydelle tutkitaan jatkossa myös pohjoisempaa reittiä Tammiston kautta. Pysäköinti Kaupunkirakenteen tehokkuus perustuu keskeisellä alueella maanalaiseen pysäköintiin, joka mahdollistaa tiiviimmän rakentamisen ja miellyttävän kaupunkiympäristön. Näin vapautetaan maata muita käyttötarkoituksia varten ja minimoidaan ajoneuvoliikenne kaduilla ohjaamalla ajoneuvot pysäköintilaitoksiin keskusta-alueen reunoilta. Myös tehokkaimmissa pientalokortteleissa pihojen alle toteutettavat pysäköintiratkaisut ovat mahdollisia. Muutoin pientalokortteleissa pysäköinti järjestetään tontilla ja kadunvarsipysäköintinä. Keskustaalueen maanalaista pysäköintiä tutkitaan vuoroittaispysäköintinä asukas- ja työpaikkapysäköinnin kesken käytön tehostamiseksi. Autopaikkojen tarve koko alueella on noin 4 000 kappaletta, josta työpaikkapysäköintiä on noin kolmasosa. Keskusta-alueen pysäköinti voidaan toteuttaa maanalaisena kalliopysäköintiluolana ja sen osuus koko pysäköintitarpeesta on noin 1 500 autopaikkaa. Vieraspysäköintipaikat järjestetään pääosin katualueella ja niitä tarvitaan vähintään 200 kappaletta. Pysäköintijärjestelmää tarkennetaan asemakaavoituksen yhteydessä. Alueen itäosaan rakennetaan myös erillisiä pysäköintipaikkoja, jotka palvelevat keskuspuistoon suuntaavia ulkoilijoita, urheilukentän käyttäjiä ja uimarannan käyttäjiä. Pysäköintiratkaisun pohjaksi teetettiin selvitys, joka on listan liitteenä 5. Virkistys ja kevyt liikenne
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/1 13 a Kuninkaantammen alue tarjoaa asukkailleen erinomaiset mahdollisuudet virkistykseen. Se sijaitsee seudullisten viheryhteyksien solmukohdassa ja rajautuu idässä Keskuspuiston laajoihin ulkoilualueisiin. Virkistysalueita käyttävien määrä tulee kasvamaan nykyisestä ja se vaikuttaa alueiden suunnitteluun. Seudullisten reittien linjaaminen vaatii huolellista suunnittelua ja vilkkaassa käytössä olevat puistoalueet tulee suunnitella ja rakentaa kestäviksi. Kuninkaantammen kaupunginosan virkistykselliseksi kohokohdaksi on tarkoitettu alueen lampi lähiympäristöineen. Uusi asuntorakentaminen lammen tuntumassa ja toisaalta Keskuspuiston metsäinen ja jylhä ympäristö muodostavat lammen ympäristöön urbaanin ja luonnon välisen vuoropuhelun. Tärkeät seudulliset itä-länsisuuntaiset virkistysyhteydet hoidetaan sekä alueen etelä- että pohjoisosan kautta. Kuninkaantammentietä myötäilevä reitti on luonteeltaan enemmän kevyen liikenteen yhteys, kun taas eteläosan reitillä on ekologisen käytävän ja virkistysyhteyden sisältö. Eteläisen viheryhteyden jatkuvuus edellyttää uuden maisemasillan rakentamista Hämeenlinnanväylän yli. Alueen kautta kulkeva pohjois-eteläsuuntainen ulkoilutieyhteys on säilytetty. Kuninkaantammen alueen virkistys- ja korttelialueet kattaa ehjä kevyen liikenteen reittien verkosto, joka yhdistää erilaiset rakennetut alueet toisiinsa. Ulkoilureiteistä osayleiskaavakarttaan on merkitty vain tärkeimmät korttelialueelle tulevat yhteydet. Virkistysalueilla olevat reitit sekä niihin tulevat muutokset täsmentyvät tarkemmassa suunnitteluvaiheessa. Samalla tulee varmistaa reitit korttelirakenteen sisällä ja yhteydet kortteleista viheralueille. Lisätietoja virkistysalueista ja kevyen liikenteen reiteistä löytyy listan liitteenä 3 olevasta kaavaselostuksesta sekä liitteenä 6-8 olevasta "Kuninkaantammen maisemaselvitys ja maisemasuunnitelma" - raportista. Palvelut Osayleiskaavatyön yhteydessä on käyty keskustelua alueen julkisten palveluiden järjestämisestä yhdessä Helsingin ja Vantaan hallintokuntien kanssa. Pyrkimyksenä on, että Kuninkaantammen alueen palveluista osa voisi olla kuntarajoista riippumatta myös vantaalaisten käytettävissä ja Kuninkaantammen tulevat asukkaat voisivat hyödyntää Vantaan puolen palvelutarjontaa.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/1 14 a Kokonaismitoitus Kuninkaantammen julkisten palvelujen järjestämisen kantavana ajatuksena on sijoittaa pääosa palveluista alueen keskustaan toteutettavaan monitoimitaloon. Näin keskustaan on mahdollista tuoda mahdollisimman paljon toimintoja ja elämää. Monitoimitaloon on mahdollista sijoittaa esimerkiksi koulu, päiväkoti, nuorisotiloja, vanhuspalveluita tai kirjastopalveluita. Monitoimitalon tilojen käytön joustavuus ja muuntuvuus on siksi erittäin tärkeää. Koulupalvelujen suunnittelussa pyritään siihen, että koulun tarvitsemat palvelut (esim. liikuntatilat) sijaitsisivat mahdollisimman lähellä. Yhtenä vaihtoehtona on sijoittaa ne monitoimitalon pihakannen alle. Kuninkaantammen asukasmäärä yhdessä alueella olevien ja suunniteltujen työpaikkojen kanssa mahdollistaa päivittäistavarakaupan. Kuninkaantammen kaupalliset palvelut on osoitettu alueen keskustaan torin yhteyteen, josta kaupallinen toiminta voi laajentua myös torikaupaksi. Kuninkaantammen kaupalliset ja julkiset palvelut on tarkoitettu palvelemaan myös Hakuninmaan asukkaita ja heillä on suora yhteys alueelle joko joukkoliikenteellä tai kevyen liikenteen väylien kautta. Osayleiskaavaehdotuksen kokonaismitoitus asuntorakentamiseen on noin 200 000 250 000 kem². Mitoitus on arvioitu osayleiskaavan pohjaksi tehtyjen luonnosten avulla siten, että kokonaismäärään on sisällytetty myös asuinkortteleihin liittyvät oheistilat. Lisäksi mitoitukseen vaikuttaa keskustan kerrostalovaltaisten kortteleiden pysäköintiratkaisu: keskitetty maanalainen pysäköinti mahdollistaa suuremman kerrosalan, kuin vaihtoehto, jossa pysäköinti ja siihen liittyvät ajorampit rakennettaisiin kortteleittain. Kuninkaantammen mitoitus ratkeaa lopullisesti vasta asemakaavavaiheessa. Yleiskaava 2002 selostuksen rakentamisvarausten mitoitustarkastelussa Kuninkaantammeen on osoitettu 250 000 kem² asumiseen ja 35 000 kem² työpaikkarakentamiseen. Yleiskaavakartassa asumiseen käytettävä pinta-ala on jaettu puoliksi kerrostalorakentamiseen ja pientalorakentamiseen. Kuninkaantammen osayleiskaavassa on maapinta-alasta kerrostalovaltaisia kortteleita (II- V krs) on noin 15 ha, kaupunkipientalovaltaisia (II-IV krs) 12 ha ja pientalovaltaisia (II krs) noin 12 ha. Kaupunkipientalovaltaisiin kortteleihin saa rakentaa myös kerrostaloja. Uutta työpaikkakerrosalaa alueelle on mitoitettu 45 000 kem², josta
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/1 15 a pääosa sijoittuisi Hämeenlinnanväylän varren työpaikkakortteliin. Erityispiirteet ja suojelukohteet Kuninkaantammenpuiston reunassa asemakaavalla suojeltu asuinrakennus sekä sen vieressä oleva Kuninkaantammi säilyvät osayleiskaavaehdotuksen toteuttamisen jälkeenkin. Kuninkaantammen suurin uhka on puun huono kunto. Vantaanjoen Natura-esitykseen liittyen päädyttiin teettämään Naturaarviointi, vaikka alueella ei KHO:n päätöksen myötä ole Natura-statusta vaan asia on palautettu valtioneuvostoon uudelleen valmisteltavaksi. Arvioinnin mukaan osayleiskaavahankkeella ei yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa ole sellaisia vaikutuksia, jotka todennäköisesti merkittävästi heikentäisivät niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi aluetta on ehdotettu Natura 2000-verkostoon. Naturaarviointi on listan liitteenä 9. Vantaanjokilaakson kulttuurimaisemaan ei Kuninkaantammen rakentaminen tuo suuria muutoksia. Joen ranta-alue ja Kuninkaantammenpuisto säilyvät rakentamattomina. Lähimmät uudet korttelit tulevat nykyisen suojellun asuinrakennuksen viereen ja ne jäävät joen suunnasta rantametsien sisään. Osayleiskaava-alueella on muita arvokkaita kasvillisuus- ja linnustokohteita, jotka on käyty läpi osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa. Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualueelle rakennetaan kattava teknisen huollon verkko. Olemassa olevia verkostoja käytetään hyväksi mahdollisuuksien mukaan. Vesijohto kuuluu Ilmalan painepiiriin, painetaso on n. + 62 mvp. Nykyistä verkkoa täydennetään siten, että saadaan vedenjakelun kannalta toimiva kokonaisuus. Alueen läpi meneville päävesijohdoille on varattava johtokujat, joiden leveys on vähinään 5 metriä putken molemmin puolin. Mikäli jatkosuunnittelu edellyttää päävesijohtojen siirtämistä, tutkitaan siirron vaikutukset maisemaan ja talouteen. Rakennettavat jätevesiviemärit liitetään olemassa olevaan verkkoon Vakkatiellä ja Perhekunnantiellä. Kuninkaantammentien pohjoispuolelta
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/1 16 a jätevedet johdetaan Vantaan kaupungin verkkoon. Alueelle joudutaan rakentamaan kolme pumppaamoa. Alueelle on laadittu hulevesien hallintasuunnitelma (liite 10). Tavoitteena on hallita suunnittelualueelta purkautuvien hulevesien määrää, virtamaa ja laatua siten, etteivät ne maankäytön toteutuessa muutu merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna sekä pitää alueen vesitase luontaisen kaltaisena. Hulevesien johtamisessa käytetään tiiviisti rakennetulla keskusta-alueella sadevesiviemäröintiä ja APalueilla hulevedet on mahdollista johtaa viherpainanteissa. Sadevesiviemärit ja painanteet purkavat vetensä ojiin tai alueellisiin kosteikkoihin. Kosteikot sijoittuvat olemassa oleville pintavalunnan purkureiteille tai maastopainanteisiin, joihin vedet voidaan helposti johtaa. Kosteikkoja yhdistävät toisiinsa ojat ja purot, joista osa muotoillaan nykyisistä ja osa on uusia. Kosteikoilla pystytään hidastamaan ja viivyttämään suuriakin hulevesimääriä, jolloin ehkäistään eroosiota ja tulvimista alapuolisilla purkureiteillä. Mätäjoen kuivuuden ja Vantaajoessa elävien vuollejokisimpukoiden vuoksi pääosa alueen hulevesistä johdetaan Mätäjoen suuntaan. Osayleiskaava-alue kuuluu Kannelmäen sähköaseman sähköjakelun piiriin. Alueella olevaa keskijännitemaakaapeliverkostoa täydennetään. Olemassa oleva 110 kv:n voimajohtolinja jää nykyiselle paikalleen. Kaukolämmön syöttö tapahtuu Perhekunnantieltä, olemassa olevista kaukolämpöjohdoista. Hakuninmaantiellä oleva johto jää soveltuvin osin käyttöön ja yhteys Vantaalle säilytetään varayhteytenä. Suunnittelussa varaudutaan nykyaikaisen tietoliikenneverkon rakentamiseen. Kaava-alueen pohjoisosaan, Kuninkaantammen puiston alle, aiotaan Helsingin Veden suunnitelmien mukaan louhia vedenpuhdistuslaitoksen puhdasvesialtaat. Altaiden tarvitsema tilavaraus on merkitty osayleiskaavaan. Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Suurin osa alueesta on kantavaa kitkamaata tai kalliota, joten rakennukset voidaan perustaa anturoilla pohjamaan tai kallion varaan. Vesialtaiden länsipuolella on alue, missä rakennukset perustetaan tukipaaluilla kantavan pohjamaan varaan.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/1 17 a Asuntorakentaminen edellyttää pilaantuneen maaperän puhdistamista maa-aineksilla täytettyjen sakka-altaiden kohdalla. Tarkemmat lisätutkimus- ja kunnostussuunnitelmat tehdään jatkosuunnittelussa asemakaavoituksen yhteydessä. Myös virkistyskäyttöön suunnitellun, vesialtaana säilytettävän sakka-altaan pohjasakan tarkempi kunnostustarve ja -suunnittelu tehdään alueen myöhemmässä kaavasuunnittelussa. Melu Hämeenlinnanväylän itäpuolelle on suunniteltu toimistotaloja, jotka toimivat melusuojana kauempana Hämeenlinnanväylästä sijaitseville asuintaloille. Kehä II:n toteutuessa tulevaan Hämeenlinnanväylän liittymään rakennetaan liittymän vaatimat meluaidat. Seudullisen virkistysyhteyden vieminen osayleiskaavan eteläosassa Hämeenlinnanväylän ylityksessä osittain maamassoilla toteutettavalle ns. maisemasillalle parantaa osaltaan läheisten asuntokorttelien melusuojausta. Kehä II risteysalueeseen rajautuviin kortteleihin on osoitettu melunsuojaustarve. OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kuninkaantammen pääkatua kulkevan joukkoliikenteen tiheän vuorovälin takia pääkadun varren liikennemelu tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen laitteistojen saneeraustyö, joka sisältää myös otsonoinnin uudistuksen, valmistuu vuonna 2007. Tällöin laitosalueen ulkopuolellekin melua aiheuttaneet ilmaotsonaattorit voidaan poistaa kokonaan normaalista käytöstä ja näiden aiheuttama meluhaitta poistuu. Toteuttamisen aikataulu on riippuvainen monesta tekijästä, koska osayleiskaavan alueesta valtaosa on maanomistukseltaan valtion tai yksityisten tahojen hallussa. Asemakaavoituksen on tarkoitus alkaa ensimmäisten alueiden osalta vuoden 2007 lopussa. Vesilaitoksen vanhan vesialtaan kunnostaminen virkistyskäyttöön on tarkoitus tehdä lähivuosina. Tiehallinnon valmisteleman Kehä II:n yleissuunnitelman on tarkoitus valmistua vuoden 2007 aikana. Liittymäalueen suunnittelu on mahdollista vasta, kun Kehä II:n yleissuunnitelma on tarkentunut. Liittymä Hämeenlinnanväylältä Kuninkaantammeen rakennettaneen ensi vuosikymmenellä. Keskustakorttelien osalta toteuttamisaikatauluun vaikuttaa myös pysäköintiratkaisu: maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentaminen tulee
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/1 18 a ajoittaa osaksi prosessia. Vesilaitoksen länsi- ja pohjoispuoleisten pientalokortteleiden toteuttamisaikataulu tulee tehdä siten, että alavesisäiliöiden louhinta tehdään ennen pientalojen rakentamista. Louhinta on tarkoitus aloittaa vuosikymmenen lopulla. Helsingin asunto-ohjelma antaa lähtökohdan alueen asuntotonttien hallintamuodoille. Alueen palvelut, julkiset tilat, puistot sekä katurakentaminen teknisen huollon verkostoineen toteutetaan uudisrakentamisen edellyttämässä aikataulussa. Osayleiskaava-alueen toteutuksesta kaupungille aiheutuvia kustannuksia on arvioitu yleiskaavatasoisten suunnitelmien sallimalla tarkkuudella. Kustannukset eivät sisällä alueiden käyttö- ja hoitokustannuksia. Kaavan toteuttamisesta kaupungille aiheutuvat kustannukset kerrosneliömetriä (n.280 000 kem 2 ) kohti ovat n. 130 / kem 2.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/1 19 a Kaupungille aiheutuvat kustannukset ilman arvonlisäveroa ovat: Puistot ja lähivirkistysalueet 8,0 milj. Kadut 7,0 milj. Vesihuolto 6,0 milj. Julkiset rakennukset 6,0 milj. Pilaantuneen maaperän kunnostus 3,4 milj. Sähkö 2,7 milj. Kaukolämpö 2,0 milj. Esirakentaminen 0,6 milj. Sakka-altaan kunnostus 0,9 milj. Yhteensä 36,6 milj. OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIT Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Suunnittelua varten tehtävien perusselvitysten lisäksi laaditaan vaikutusselvityksiä. Vaikutusten arviointi, tieto hahmotellun kaavaratkaisun hyvistä ja huonoista puolista sekä mahdollisten haittojen kohdentumisesta vie keskustelua eteenpäin ja auttaa pääsemään ratkaisuun. Samalla vaikutusten arviointi tuottaa perusteluja väitteiden ja vastaväitteiden tueksi sekä auttaa jäsentämään osallistumisessa syntyvää aineistoa. Maankäyttöja rakennusasetuksen 1 mukaan kaavaa laadittaessa vaikutuksia on selvitettävä siinä laajuudessa, että voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Kuninkaantammen osayleiskaavan vaikutusten arvioinnit ovat selostuksen loppuosassa. Selostus on listan liitteenä 3. ASIANOMAISTEN KUULEMINEN, VUOROVAIKUTUS JA VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osayleiskaavatyön käynnistyessä Kuninkaantammen alueella toimiville yrityksille ja viranomaisille pidettiin keskustelutilaisuus kaupunkisuunnitteluvirastossa 19.11.2003. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 13.5.2004 osayleiskaavan jatkosuunnitteluperiaatteet ja merkitsi suunnitteluohjelman tiedoksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä muuta valmisteluaineistoa oli esillä 1. 30.6.2004. Suunnitteluohjelman ja jatkosuunnitteluperiaatteiden pohjalta asukkaille järjestettiin osallistumistilaisuus 8.6.2004. Suunnitteluohjelman ja kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymien
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/1 20 a jatkosuunnitteluperiaatteiden, osallistumisessa saatujen kannanottojen ja jatkosuunnittelun pohjalta valmisteltiin lautakunnan käsiteltäväksi alustavat maankäyttömallit. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 28.4.2005 merkitä Kuninkaantammen suunnittelutilanteen tiedoksi ja että valmistelua jatketaan maankäyttömallien A1 A3 periaatteiden pohjalta. Maankäyttömallit esiteltiin osallisille 6.6.2005. Mallien jälkeen tehdyn jatkosuunnittelun ja osallistumisessa saatujen kannanottojen pohjalta valmisteltiin osayleiskaavaluonnos. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 15.12.2005, että Kuninkaantammen osayleiskaavaluonnos lähetetään lausunnoille, asetetaan nähtäville ja järjestetään osallistumistilaisuus mielipiteiden kuulemiseksi. Osayleiskaavaluonnoksesta järjestettiin viranomaisneuvottelu 9.12.2005 ja asukastilaisuus 15.3.2006. Saadut lausunnot ja muistutukset ja vastaukset niihin sekä suunnittelutilanne esiteltiin 26.10.2006 kaupunkisuunnittelulautakunnalle, joka päätti merkitä asian tiedoksi. Alustava osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä 5.-23.2.2007 ja mielipiteitä siitä sai jättää 28.2. mennessä. Asukastilaisuus alustavasta ehdotuksesta pidettiin 14.2.2007. Osayleiskaavatyön eri vaiheissa on tehty yhteistyötä alueella sijaitsevien yritysten, kaupungin ja naapurikaupunkien virastojen sekä maanomistajien ja asukkaiden kanssa. Vantaan kaupunki valmistelee parhaillaan uutta yleiskaavaa koko kaupungin alueelle ja Kuninkaantammen osayleiskaavan valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä Vantaan suunnittelijoiden kanssa rajavyöhykkeen maankäytön ja liikenteen järjestämiseksi sekä yhteisten palvelujen toteuttamiseksi. Osayleiskaavaluonnoksesta saadut mielipiteet ja lausunnot Osayleiskaavaluonnoksesta pyydetyt lausunnot ja mielipiteet (yhteensä 33) esiteltiin lautakunnalle 26.10.2006. Suurin osa saaduista mielipiteistä kohdentui Kuninkaantammen uuden asuntoalueen rajaukseen, jota ehdotukseen on muutettu. Useisiin lausuntoihin ja mielipiteisiin todettiin vastineissa, että asia kehittyy jatkosuunnittelussa. Kaikkia vastineissa esitettyjä kaavamerkintöjä, mm suojeluun liittyviä, ei osayleiskaavaehdotukseen merkitty, mutta teemat on otettu huomioon suunnittelussa ja aiheet sisällytetty selostukseen. Näitä esitettyjä muutoksia ei ole tehty:
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/1 21 a - Kuninkaantammea ei ole merkitty kaavakarttaan, kos puu on erittäin huonossa kunnossa. Puu on puistoalueella eikä sitä uhkaa muu kuin sen kunto. - Kuninkaantammentien linjauksen suojelua ei ole merkitty osayleiskaavakarttaan. Tie säilyy kuitenkin nykyisellä paikallaan. Kevyen liikenteen väylä rakennetaan sen eteläpuolelle. - Hakuninmaantien ja Kuninkaantammentien risteykseen ei ole suunniteltu alikulkua, koska kevyen liikenteen olosuhteet paranevat huomattavasti kiertoliittymän ansiosta. Alikulun rakentaminen lohkaisisi osan viheralueista. Alustavasta osayleiskaavaehdotuksesta saadut mielipiteet Alustava osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä 5. 23.2.2007. Mielipiteet pyydettiin 28.2.2007 mennessä ja niitä saatiin 20. Mielipiteiden pohjalta on tehty tarkistuksia ehdotuskarttaan. Selostukseen korjauksia ei vielä ole tehty. Merkittävin muutos on Kuninkaantammenpuiston reunan pientalokortteleiden (AP) kaavamääräyksen väljentäminen siten, että alueelle voidaan vaihtoehtoisesti rakentaa julkinen rakennus (AP/P). Lyhennelmät 7.3.2007 mennessä saaduista mielipiteistä ja laaditut vastineet ovat ohessa. Kokonaisuudessaan mielipiteet ovat listan liitteenä 11. Sosiaalivirasto Sosiaaliviraston mielipiteen mukaan alustava osayleiskaavaehdotus luo hyvät edellytykset sosiaaliviraston järjestämisvastuulla olevien palvelujen jatkosuunnittelulle ja seudulliselle yhteistyölle palvelujen järjestämisessä. Mielipiteenään sosiaalivirasto esittää, että leikkipuistoja asukastoiminta sijoittuisivat pääasiallisesti alueen keskukseen monitoimitalon yhteyteen. Esittelijä Osayleiskaava mahdollistaa asukas- ja leikkipuistotoiminnan sijoittamisen monitoimitalon yhteyteen. Lammen rannan puistoalueen elävöittämisen kannalta olisi hyvä, että sinnekin voisi sijoittua vastaavankaltaista toimintaa. Kaupunginmuseo
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/1 22 a Kaupunginmuseo pitää hyvänä, että pohjoisinta AP-aluetta, joka sijoittuu hyvin lähelle Vantaanjoen kulttuurimaisemaa ja koillisessa olevaa luonnonsuojelualuetta, on pienennetty eikä avokalliolle ole osoitettu rakentamista kuten aiemmassa suunnitelmassa. Kuninkaantammen osayleiskaavan selostuksessa (luonnos) todetaan, että rakennuskannasta on tehty tarkempi rakennusinventointi. Kaupunginmuseo haluaa kommentoida selvitystä ja laatia sen perusteella mahdolliset suojelutavoitteet alueen rakennuskannasta. Suojellun Kuninkaantammentien asemaa ei tule heikentää uudessa osayleiskaavassa. Kolme läntisintä kaivoskuoppaa ja viereiset louhintakasat jäävät kerrostalovaltaisen asuntoalueen alle Kuninkaantammentien eteläpuolella. Kaivoskuopat on dokumentoitava kunnolla ennen alueen raivaamista. Muut kuopat sijaitsevat aluetta halkovalla lähivirkistysalueella ja näyttäisivät säilyvän. Näidenkin kohteiden dokumentointi on tarpeellista. Kaivoskuoppien puhdistaminen, suojaaminen ja informaatiotaulut täytyy myös miettiä. Esittelijä Rakennuskannan inventointi on toimitettu 2.3.2007 Kaupunginmuseolle kommentoitavaksi. Erityisesti Kuninkaantammen alueen länsiosassa asemakaavoittamattomalla alueella voi olla arvokkaita asuinrakennuksia, joiden arvottaminen tehdään ennen alueen asemakaavoittamista. Osayleiskaavassa alue on pientaloaluetta ja osin liikennealuetta. Kuninkaantammentien asema ei muutu. Hakuninmaantieltä itään rakennetaan tien eteläpuolelle kevyen liikenteen reitti. Kaivosten sijainti kartoitettiin kesällä 2006 yhteistyössä kaupunginmuseon arkeologin kanssa. Asuntokorttelin rajausta muutettiin luonnoksesta siten, että puolet entisistä kaivoskuopista säilyy viheralueella. Kerrostalovaltaiseen kortteliin jäävät kaivoskuopat sijoittuvat korttelin pohjoisimpaan reunaan ja ne voidaan tarvittaessa säästää osana piha-aluetta. Selvitystyötä jatketaan asemakaavoituksen yhteydessä. Tiehallinto Alustava osayleiskaavaehdotus on edellisestä vaiheesta kehittynyt. Kehä II:n yleissuunnittelu on edelleen keskeneräinen. Kehä II:n ja
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/1 23 a Hämeenlinnanväylän eritasoliittymän alueella tutkitaan vielä erilaisia vaihtoehtoja mahdollisimman hyvän lopputilanteen saavuttamiseksi. Joka tapauksessa L-alueen varaus eritasoliittymälle on nyt alustavassa osayleiskaavaehdotuksessa liian suppea. L-aluetta on laajennettava siten, että Kehä II:n ja Hämeenlinnanväylän eritasoliittymä ramppeineen, rakenteineen, laitteineen, kuivatuksineen, lumitiloineen ym. mahtuu sille kokonaisuudessaan. Tarkempaa tietoa L-alueen rajauksista saadaan kevään 2007 kuluessa Kehä II:n yleissuunnitelman tarkentuessa.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/1 24 a Esittelijä Kuten mielipiteessä todetaan, on Kehä II:n yleissuunnitelma vielä keskeneräinen, mutta liittymäalueen aluevaraus tiedetään riittävällä tarkkuudella yleispiirteistä osayleiskaavaa varten. Tiehallinnon kanssa pidettiin palaveri alustavasta osayleiskaavaehdotuksesta ja liittymän vaatimasta alueesta 14.2.2007. Palaverissa sovittiin, että liittymäaluetta rajataan pienemmäksi työpaikkakorttelin puolelta suoristamalla suunniteltujen ramppien linjausta, jolloin tarvitaan hieman enemmän tukimuureja. Samalla sovittiin, että liittymäaluevaraukseen ei tarvitse sisällyttää meluesteitä eikä kevyen liikenteen reittejä, koska ne hoidetaan korttelialueella. Lounais- ja luoteispuolelle jäävät asuntokorttelit on rajattu muilta osin palaverissa käydyn keskustelun mukaisesti: luoteiskulman läntisin pientalokiinteistö on alustavasta yleissuunnitelmasta poiketen rajattu kokonaan APalueeksi. Liittymäsuunnitelmassa tontin nurkasta osa menisi kevyen liikenteen reitiksi. Kyseinen reitti voidaan viedä Palotien kautta. A-Katsastus Oy A-Katsastus Oy:n tavoitteena on katsastustoiminnan jatkuminen alueella, joten sille tulisi esittää korvaava sijainti joko varsinaiselta kaava-alueelta tai sen välittömästä läheisyydestä. Mielipiteen mukaan kiinteistöjen tasavertaisen kohtelun nimissä A- Katsastuksen kiinteistölle osoitetun julkisten palvelujen alueen varausta on pienennettävä tai vaihtoehtoisesti osoitettava mahdollisuus aluevaihtojärjestelyihin alueen muihin AK- tai A-alueisiin. Mielipiteessä todetaan lisäksi, että osayleiskaavaehdotus on onnistunut toimintojen keskinäisen sijoittelun, liikennejärjestelyjen ja kaupunkikuvallisten tavoitteiden osalta. Esittelijä Osayleiskaavassa on osoitettu uutta työpaikkarakentamista Hämeenlinnanväylän varteen, mutta osayleiskaavalla ei voida määrätä esimerkiksi katsastusaseman sijoittumisesta alueelle. Meluntorjunnan ja kaupunkikuvan takia olisi tarkoituksenmukaista tehdä alueelle tehokas, muurimainen rakennusrivistö. Pieni asema voinee sijoittua työpaikkakorttelin sisäosiin, mutta A-katsastuksen kanssa käydyissä keskusteluissa on todettu että tilantarve on suurempi. A-Katsastuksen omistuksessa oleva Kiinteistö Oy Hakuninmaantie 5 on osayleiskaavaehdotuksessa pääosin keskeistä rakentamisaluetta.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/1 25 a Suurin osa kiinteistön alueesta on osoitettu asuntorakentamiseen. Asemakaavavaiheessa ratkaistaan eri osa-alueiden tarkempi sijoittuminen ja mitoitus. Senaatti-kiinteistöt Senaatti-kiinteistöt esittää mielipiteenään, että Hakuninmaantiehen ja Paperinkeräyksen tonttiin rajautuvan kiinteistön pysäköintijärjestelyt edellyttävät vielä vaihtoehtotarkasteluja. Tällä hetkellä Suomen ympäristökeskuksen käytössä olevalla kiinteistön tonttialuetta tulisi laajentaa, jotta alueella olisi joustavasti toteutettavissa mahdollisen uuden toiminnan vaatima lisärakentaminen ja pysäköintijärjestelyt. C-korttelia olisi näin tarkoituksenmukaista laajentaa myös nykyisen puutavaraliikkeen kiinteistön rajalle asti. Senaatti-kiinteistöt toteaa, että eläinlääkinnällisen rajatarkastusaseman toiminnan kannalta sen paras sijainti olisi jatkossa Vuosaaren satama. Mahdollisuuksia löytää uusi sijaintipaikka ja toteuttaja ei ole kuitenkaan löytynyt ja sen takia osayleiskaavassa tulee varmistaa rajatarkastusaseman toimintaedellytykset myös jatkossa. Esittelijä Kuninkaantammen alueesta on laadittu pysäköintiselvitys, jossa on tutkittu pysäköinnin toteutusvaihtoehtoja. Maanalainen pysäköinti on lähtökohta Kuninkaantammen keskustaan suunnitellun tiiviin kaupunkirakenteen toteutumiselle. Pysäköinnin toteutusta koskevat tarkemmat neuvottelut käydään asemakaavavaiheessa. Osayleiskaavaehdotuksessa C- korttelialueen laajuus mahdollistaa uudisrakentamisen ja kohtuullisen määrän pysäköintiä. Jos uusi toiminto vaatii pysäköintipaikkoja enemmän, pysäköinti on järjestettävissä maan alle, esimerkiksi rakennuksen kellarikerroksiin tai pihakannen alle. C-korttelialueen laajentaminen asuinkorttelien kustannuksella tai laajojen pysäköintialueiden tuominen keskelle tiivistä kaupunkirakennetta ei ole tarkoituksenmukaista. Rajatarkastusaseman toiminta aiheuttaa ympäristöhäiriöitä, siihen liittyvä raskas liikenne ja konttien käsittely pihamaalla ei ole luonteeltaan asuinalueen keskelle sopivaa toimintaa. Tarkastusaseman sijainti kaukana satamasta ja konttien kuljettaminen Kuninkaantammeen asti on vastoin kaupunkisuunnittelun kestävän kehityksen periaatteita. Tästä johtuen Kuninkaantammen osayleiskaavan lähtökohdaksi on otettu toiminnan siirtyminen muualle
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/1 26 a viimeistään vuokrasopimuksen umpeutuessa. Asemakaavoitus ja alueen rakentaminen voivat sitä ennen lähteä liikkeelle alueilla, joihin häiriö ei kohdistu. Silvolan Pientaloyhdistys ry Silvolan Pientaloyhdistys ry esittää mielipiteenään erittäin laajasti perustellen muutosehdotusta osayleiskaavaehdotukseen. Muutosehdotus koskee Kuninkaantammenpuiston pientaloasumiseen osoitetun alueen muuttamista siten, että alue varattaisiin virkistys- ja ulkoilutarpeita palvelevaa julkista rakentamista varten. Mielipiteen liitteenä oleva koko alueen historiaa käsittelevä aineisto on hyvää taustamateriaalia myös Kuninkaantammen suunnitteluun. Esittelijä Kuninkaantammenpuiston merkintää on muutettu siten, että korttelialue sallii sekä pientalo- että palvelurakentamisen. Merkintä antaa mahdollisuuden asuntorakentamisen lisäksi tai sen vaihtoehtona rakentaa uuden ulkoilumajan nykyisen pienen ja varustetasoltaan hyvin vaatimattoman Pitkäkosken majan tilalle. Sen sijainti seudullisten viheryhteyksien solmukohdassa ja tiivistyvän kaupunkirakenteen keskellä on erittäin hyvä uudelle ulkoilun tukikohdalle. Vantaanjoen mutkassa, perinteisellä näköalapaikalla sijaitseva Kuninkaantammenmäki soveltuisi erittäin hyvin myös luonto- ja ympäristökoulun sijoituspaikaksi. Koulu voisi opetus- ja näyttelytoiminnassaan hyödyntää Keskuspuiston ja Vantaanjokilaakson kulttuuri- ja luontoympäristön kohteita. As Oy Kuninkaantammenpuisto As Oy Kuninkaantammenpuiston mielestä esitelty alustava osayleiskaavaehdotus, jossa osayleiskaavaluonnoksesta poiketen Kuninkaantammenpuistoon ei suunnitella asuntorakentamista, on hyvä. Alueen nykyisen asutuksen yhteydet ympäristöön viherväylin tulisi myös säilyttää ja jatkosuunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota Kuninkaantammentien turvallisuuteen. Esittelijä Kuninkaantammentielle rakennetaan kevyen liikenteen väylä parantamaan kadun turvallisuutta ja käyttömukavuutta. Nykyiset yhteydet viheralueille säilyvät. Kaarelan omakotiyhdistys Kaarelan omakotiyhdistys on antanut erittäin monipuolisen ja laajan mielipiteen. Omakotiyhdistys esittää kirjeessään seitsemän pääkohtaa perusteluineen. Tähän on koottu lyhyesti jokaisesta kohdasta
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/1 27 a yleiskaavatasoiseen suunnitteluun liittyvät asiat: 1. Omakotiyhdistys pitää aineistoa, josta mielipiteitä on pyydetty niin keskeneräisenä, että sitä pitää täydentää ja sen jälkeen lähettää uudelleen lausunnoille. 2. Asukasmäärätavoite tulee tarkistaa 5 000 asukkaasta 3 200:an. Mitoitus tulee sopia paikalliseen luontoon ja kerrosalatavoite tulee pudottaa 300 000 k-m 2 :stä vähintään 250 000 k-m 2 :in. Alue tulee mitoittaa siten, että pysäköintipaikat voidaan tehdä maan päälle. Teknologiatavoitteena tulee olla tulevaisuuden yhdyskuntarakenteeseen soveltuva uudenlainen kaupunkialue, missä tietotekniikalle luodaan hyvät mahdollisuudet. Ekologiatavoitteeksi esitetään, että kestävä kehitys ja energiaa säästävät rakennukset ja kaupunkirakenne otetaan huomioon. Tavoitteeksi esitetään myös alueen laatusuunnitelmaa ja lähiympäristösuunnitelmaa. 3. Kustannuksista toivotaan laadittavan kattava kustannusarvio ja selvittämään, mitkä kustannukset peritään asukkailta esimerkiksi tonttien hinnoissa. 4. Suunnittelun yhdeksi osaksi esitetään toteutusmallin määrittämistä. Ehdotetaan uutta mallia, missä voisi olla suurempi kansalaisedustus ja yksityisiä toimijoita. 5. Aikaisemmista lausunnoista todetaan, että suunnitteluaineistoon tulisi liittää tarkempi selvitys tehdyistä selvityksistä ja niiden tuloksista. 6. Selvityksistä toivotaan lisätietoja niiden valmistumisasteesta, arvioita tuhoutuvien luontokohteiden arvosta ja Kehä II rakentamisesta / rakentamatta jäämisestä vs. Kuninkaantammen rakentaminen. Lisäksi pysäköintiselvitystä esitetään täydennettäväksi. 7. Alueen erityispiirteiksi esitetään, että asuinrakennuksiin määrätään rakennettavaksi asuntokohtainen varastotila ja että alueelle kaavoitetaan viljelypalstoja. Lisäksi mielipiteen liitteenä olevassa perusteluosassa on useita yksityiskohtiin liittyviä huomautuksia.