Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma 2014 2016 1
Sisällysluettelo 1. Taustaa 3 2. Tavoitteet ja tehtävät 3 2.1. Tavoitteet 3 2.2. Tehtävät 4 3. Terveystarkastukset 4 3.1. Laajat terveystarkastukset 4 3.2. Muut terveystarkastukset 5 4. Terveyden ja sairaanhoitopalvelujen sisältö 9 4.1. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja järjestäminen 9 4.2. Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa 9 4.3. Sairauksien hoito koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa 10 4.4. Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen 10 5. Asiakkaat ja henkilöstö 12 5.1. Oppilas- ja opiskelijamäärät 12 5.2. Kouluterveydenhuollon työvoimatarve Stakesin ja STM:n suositusten mukaan 13 5.3. Opiskeluterveydenhuollon työvoimatarve STM:n suosituksen mukaan 13 5.4. Työntekijämäärä Seinäjoen koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa 13 5.5. PSYKOLOGI- JA PERHENEUVONTAPALVELUT 14 6. Suun terveydenhuolto koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa 2014 15 6.1. Koululaisten ja opiskelijoiden suun terveystarkastusten suunnitelma 15 6.2. Peruskoululaisten suun terveystarkastusten yleistavoitteet 16 7. Seinäjoen ammattikorkeakoulun terveydenhuolto 19 8. Toiminnan kehittämistavoitteet 2015 20 9. Esitys koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kehittämiseksi 21 2
1. Taustaa Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan kansanterveystyön järjestäminen on kunnan velvollisuus. Kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä. Se sisältää myös sairauksien ja tapaturmien ehkäisyn sekä yksilön sairaanhoidon. Kansanterveystyöhön kuuluu mm. huolehtia kunnan asukkaiden terveysneuvonnasta ja terveystarkastuksista mukaan lukien ehkäisyneuvonta, raskaana olevien naisten ja lasta odottavien perheiden ja alle kouluikäisten lasten sekä heidän perheidensä neuvolapalvelut sekä ylläpitää koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä suun terveydenhuoltoa. Valtioneuvoston asetuksella (338/2011) varmistetaan, että neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon palvelut ovat suunnitelmallisia ja yhtenäisiä koko maassa. Asetuksen tueksi Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut kirjasen (Julkaisuja 2009:20), jossa on perustelut ja soveltamisohjeet lastenneuvolatyön, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä suun terveydenhuollon järjestämisestä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisuissa Opas 14/2011 ja Opas 22/2012 on yksityiskohtaiset ohjeet neuvola- ja kouluterveydenhuollon terveystarkastusten toteuttamisesta. Valvira ja aluehallintovirastot valvovat annettujen asetusten noudattamista. 2. Tavoitteet ja tehtävät 2.1. Tavoitteet Asetuksen 338/2011 avulla pyritään parantamaan terveysneuvonnan ja - tarkastusten suunnitelmallista ja tasoltaan yhtenäistä toteuttamista maan eri osissa. Samalla edistetään lasten ja nuorten sekä heidän perheittensä terveyttä ja pyritään kaventamaan väestöryhmien välisiä terveyseroja. Tavoitteena on oppilaiden kasvun ja kehityksen tukeminen sekä koko kouluyhteisön hyvinvointi. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa pyritään ylläpitämään ja parantamaan koululaisten ja opiskelijoiden hyvinvointia ja ylläpitämään mahdollisimman hyvää opiskelukykyä. Varhaisella häiriöiden tunnistamisella ja niihin puuttumisella vähennetään syrjäytymisen aiheuttamia kustannuksia sekä kalliiden korjaavien erityispalveluiden tarvetta. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa kiinnitetään erityistä huomiota lasten ja nuorten terveiden elintapojen ja mielenterveyden edistämiseen sekä oppilaiden vanhempien vanhemmuuden tukemiseen. Palveluiden tulee muodostaa yhtenäinen ja saumaton kokonaisuus, jossa kiinnitetään huomio lapsen ja nuoren sekä koko perheen osallistumiseen ja lapsen ja nuoren kehitysympäristöihin. Jotta terveystarkastusten ja -neuvonnan sisältö saadaan tarkoituksenmukaiseksi, kunnan kansanterveystyöstä vastaavan 3
viranomaisen tulee vahvistaa valtuustokausittain neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä suun terveydenhuollolle yhtenäiset toimintaohjelmat huomioiden yhteistyö sosiaali- ja päivähoitopalvelujen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjän kanssa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 edellyttää aiempaa tiiviimpää ja suunnitelmallisempaa yhteistyötä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä muiden opiskelijoiden hyvinvointipalveluissa mukana olevien kesken. Palveluista tulee tiedottaa väestölle riittävästi. Työstä saatuja seurantatietoja väestön terveydentilasta tulee soveltuvin osin käyttää palvelujen suunnittelussa. Peruskoululaiset kuuluvat kouluterveydenhuollon piiriin. Lukiolaiset sekä ammatillisten oppilaitosten ja korkea-asteen oppilaitosten opiskelijat kuuluvat opiskeluterveydenhuollon piiriin. 2.2. Tehtävät terveystarkastukset ja terveysneuvonta asetuksen mukaisesti häiriötilojen varhainen tunnistus, diagnostiikka, hoito ja hoitoonohjaus valtakunnallisen rokotusohjelman toteutus opiskeluterveydenhuollossa sekä soveltuvin osin myös kouluterveydenhuollossa yleislääkäritasoinen sairaanhoito koulu- ja opiskelutilojen valvontaan osallistuminen, koulu- ja opiskeluyhteisön seuranta sekä oppilas- ja opiskeluhuoltotyöhön osallistuminen kouluterveydenhuolto on osa oppilashuoltoa ja opiskeluterveydenhuolto osa opiskelijahuoltoa ja niihin sisältyy yhteistyö muiden opiskelijoiden hyvinvointipalveluihin osallistuvien kanssa suun terveydenhuolto 3. Terveystarkastukset Määräaikaisilla terveystarkastuksilla selvitetään lapsen ja nuoren terveydentilaa, kasvua ja kehitystä sekä perheen hyvinvointia. Niillä pyritään hoidettavissa olevien poikkeamien varhaiseen toteamiseen. Terveystarkastuksissa arvioidaan jatkotutkimusten, tuen ja hoidon tarvetta sekä ohjataan tarvittaessa tukitoimien piiriin tai jatkohoitoon. Terveystarkastukset tarjotaan kaikille ennalta määriteltyyn ikä- tai vuosiluokkaan kuuluville ja niistä poisjäävien tuen tarve tulee selvittää. Määräaikaisten terveystarkastusten lisäksi tehdään terveystarkastuksia yksilöllisen tarpeen mukaan. 3.1. Laajat terveystarkastukset Laaja terveystarkastus tehdään peruskoulun I, V ja VIII vuosiluokan oppilaille. 4
Laajalla terveystarkastuksella tarkoitetaan kouluterveydenhuollossa tehtävää terveystarkastusta johon osallistuvat oppilas ja molemmat vanhemmat tai ainakin toinen heistä jossa käsitellään oppilaan, vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä laaja-alaisesti eri näkökulmista johon sisältyy huoltajan kirjallisella suostumuksella opettajan arvio oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa joka toteutetaan hyvässä vuorovaikutuksessa ja toimivassa yhteistyössä sekä perheen kanssa että työntekijöiden kesken. Kouluterveydenhuollon laaja terveystarkastus voi koostua erillisistä terveydenhoitajan- ja lääkärintarkastuksesta tai yhteistarkastuksesta, jossa molemmat ammattiryhmät tekevät omiin tarkastuksiin liittyvät työtehtävänsä 3.2. Muut terveystarkastukset Terveydenhoitaja: 1. kouluterveydenhuollossa jokaisella vuosiluokalla terveydenhoitajan tarkastus 2. lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa ensimmäisenä opiskeluvuonna. 3. ammattikorkeakouluissa ensimmäisenä vuonna terveyskysely, jonka perusteella tarvittaessa terveystarkastus Lääkäri: Lukion ja ammatillisten oppilaitosten 2. vuoden opiskelijoille lääkärintarkastus. Lukuvuoden aikana 18 vuotta täyttäville miesopiskelijoille tehdään samalla kutsuntaesitarkastus Seinäjoen kaupungissa ja Isonkyrön kunnassa terveystarkastukset toteutetaan asetuksen mukaisesti. Kouluterveydenhuollossa tehtävät oppilaiden terveystarkastukset 1 lk. Laaja terveystarkastus Terveydenhoitaja tapaa perheen kesällä ennen koulun alkua/syksyllä I-luokalla Annetaan kouluun tutustumispäivänä esitietolomake täytettäväksi huoltajalle. Vanhemmat palauttavat kaavakkeen terveydenhoitajalle lapsen terveystarkastuksen yhteydessä. Seulontatutkimukset; paino, pituus, näkö ja verenpaine Rokotusten tarkistaminen Kartoitetaan koulutulokkaan elämäntilanne, odotukset sekä haasteet 5
Pyydetään huoltajalta kirjallinen lupa antaa tarvittaessa oppilaalle äkillisissä sairauksissa kouluterveydenhuollon valikoimaan kuuluvaa lääkettä sekä luvat terveystietojen siirtoon ja tietojen hankkimiseen opettajalta oppilaan kouluasioiden kartoitusta varten. Annetaan huoltajalle MLL:n vihkonen Pieni koululainen Lääkäri ja terveydenhoitaja tapaavat perheen I-luokan kevätlukukauden aikana Pyydetään luokanopettajan arvio oppilaasta (Opetushallituksen lomake) Neuvotellaan sivistystoimen kanssa yhtenäinen toimintalinja kouluille Paino, pituus Ikäryhmään kuuluva lääkärin yleistarkastus Vanhemmat kutsutaan mukaan 2 lk. Terveydenhoitajan terveystarkastus (kevätlukukaudella) Seulontatutkimukset; paino, pituus ja ryhti 3 lk. Terveydenhoitajan terveystarkastus (loppusyksystä) Seulontatutkimukset; paino, pituus ja ryhti Keskustelua monipuolisesta ravinnosta 4 lk. Terveydenhoitajan terveystarkastus (alkusyksystä) Kyselykaavake lähetetään kotiin ennen tarkastusta Seulontatutkimukset: paino, pituus, ryhti, RR ja näkö Keskustelua esim. levon tarpeesta, ruutuajasta sekä harrastuksista Jaettava materiaali: Koululainen (MLL) ja Uni on enemmän kuin lepoa 5 lk. Laaja terveystarkastus (syyslukukaudella) Laaja terveystarkastus voi koostua erillisestä terveydenhoitajan- ja lääkärintarkastuksesta tai yhteistarkastuksesta Pyydetään luokanopettajan arvio oppilaasta (Opetushallituksen lomake). Neuvotellaan sivistystoimen kanssa yhtenäinen toimintalinja kouluille Seulontatutkimukset: paino ja pituus (terveydenhoitaja) Ikäryhmään kuuluva lääkärin yleistarkastus Vanhemmat kutsutaan mukaan Tarkastuksessa käsitellään oppilaan, vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä Murrosikäryhmät mahdollisuuksien mukaan 5.lk keväällä, ajoittuen sopivasti biologian opetuksen kanssa. 6 lk. Terveydenhoitajan terveystarkastus (keväällä) Seulontatutkimukset; paino, pituus ja ryhti Keskustellaan yläkouluun siirtymisestä sekä päihdeasioista Jaettava materiaali: Täältä tullaan nuoruus HPV-rokote 6-luokan tytöille THL:n ohjeen mukaan 6
7 lk. Terveydenhoitajan terveystarkastus (kevätlukukaudella - kesällä) Paino, pituus, ryhti, kuulo ja verenpaine Keskustelua mm. terveystottumuksista, hyvinvoinnista ja sosiaalisista suhteista. Kyselykaavake oppilaalle ja huoltajalle lähetetään kotiin täytettäväksi ennen tarkastusta 8 lk. Laaja terveystarkastus (koko lukuvuoden aikana) Laaja terveystarkastus voi koostua erillisistä terveydenhoitajan- tai lääkärintarkastuksista tai yhteistarkastuksesta Pyydetään luokanohjaajan arvio oppilaasta (Opetushallituksen lomake). Neuvotellaan sivistystoimen kanssa yhtenäinen toimintalinja kouluille Terveydenhoitaja Seulontatutkimukset; paino, pituus, näkö ja värinäkö Nuorten RBDI -kysely tehdään tarvittaessa Lääkäri Ikäryhmään kuuluva lääkärin yleistarkastus Vanhemmat kutsutaan mukaan Täytetään nuorison terveystodistus Selvitetään mahdolliset ammatinvalintaan vaikuttavat terveydelliset tekijät oppilaalle ja vanhemmille 9 lk. Terveydenhoitajan terveystarkastus (syyslukukauden aikana) Seulontatutkimukset; paino, pituus ja ryhti Nuorten päihdemittari tehdään tarvittaessa Keskustelua seksuaalisuuteen, seurusteluun ja seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista Tehosterokotukset (vuoden 2012 syksystä alkaen) Annetaan nuorelle kirjallisena rokotustiedot kaikista annetuista rokotteista Opiskeluterveydenhuollossa tehtävät terveystarkastukset A. Lukioiden ja SEDU:n opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvat opiskelijat 1. vuoden opiskelijoille terveystarkastus annetaan kyselykaavake täytettäväksi ennen tarkastusta yleiseen terveydentilan, mielialan, suun terveyden ja elämäntilanteen kartoitus terveydentila suhteessa ammattialaan terveystottumusten, seksuaaliterveyden ja päihteiden käytön kartoitus rokotustietojen tarkistaminen pituus, paino, ryhti, näkö, kuulo, verenpaine Hemoglobiinin mittaus ja värinäkö tarvittaessa 7
2. vuoden opiskelijoille terveystarkastus pituus ja paino, jos selvä muutos edellisvuoteen verenpaine, jos on ollut korkeahko aiemmin näöntarkkuus, jos epäily heikkenemisestä ja näkökentät tarvittaessa annetaan puuttuvat rokotukset lääkärintarkastukseen varataan aikaa noin 25 min. miespuolisille toisen opiskeluvuoden aikana18-vuotta täyttäville opiskelijoille määritetään kutsuntoja varten palveluskelpoisuusluokka ja täytetään puolustusvoimien terveystarkastuslomake B. Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) opiskelijat Ensimmäisen vuoden opiskelijoille järjestetään sähköinen terveyskysely, jonka perusteella terveydenhoitajat arvioivat opiskelijan terveyttä ja hyvinvointia sekä terveyden riskitekijöitä. Opiskelijalle annetaan sähköisesti terveyskyselyn perusteella palaute. Tarvittaessa opiskelija kutsutaan henkilökohtaiseen terveystarkastukseen joko terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolle tai ohjataan muiden tarvittavien palveluiden piiriin. Kaikissa oppilaitoksissa opiskeleville järjestetään tarvittaessa tarttuvien tautien ehkäisyyn tai varhaiseen toteamiseen liittyviä, yksilöllisen tarpeen mukaisia terveystarkastuksia. Näitä ovat esimerkiksi opiskelijoiden työharjoitteluun sekä kansainväliseen toimintaan liittyvät salmonella-, MRSA- ja tuberkuloositarkastukset. 8
4. Terveyden ja sairaanhoitopalvelujen sisältö Opiskelijoiden terveydenhuolto sisältää oppilaitoksen sijaintikunnan järjestämät terveydenhuoltolain mukaiset terveyden- ja sairaanhoitopalvelut opiskelijan kotipaikasta riippumatta. Siihen kuuluvat myös: suun terveydenhuollon palvelut mielenterveyshäiriöiden tai päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja tarvittaessa jatkohoitoon ohjaus seksuaaliterveyttä edistävät palvelut (mm. raskauden ja sukupuolitautien ehkäisy) äitiysneuvolapalvelut 4.1. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja järjestäminen Terveystarkastusten yhteydessä tulee mahdollisimman varhain tunnistaa erityisen tuen tarve ja järjestää tarpeenmukainen tuki viiveettä. Erityisen tärkeitä havaittavia asioita ovat lapsen ja nuoren neurologisen kehityksen ongelmat, oppimishäiriöt, käytöshäiriöt, mielenterveysongelmat tai kiusaaminen, lapsen kaltoinkohtelu tai puutteet perushoivassa ja huolenpidossa ja perheen keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Huomioitavia asioita ovat myös vanhempien vakavat sairaudet, päihde- tai mielenterveysongelmat, läheisväkivalta sekä perheen toimeentuloon ja elinoloihin liittyvät ongelmat. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi lisäkäynnit ja kotikäynnit ovat tärkeitä. Erityisen tuen järjestämiseksi laaditaan yhteistyössä lasten, perheiden ja opiskelijoiden kanssa tavoitteellinen suunnitelma, jonka toteutumista seurataan. Suunnitelmaa laadittaessa tehdään yhteistyötä muun muassa lastensuojelun, oppilas- ja opiskelijahuollon sekä tarvittaessa erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kanssa. 4.2. Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa Kunnan tulee oppilaan tarpeen mukaan järjestää terveydentilan toteamista varten seuraavia erikoistutkimuksia: erikoislääkärin tekemä näön tai kuulon tutkimus ja hänen määräämänsä laboratorio-, röntgen- ja muut vastaavat tutkimukset psykiatrin tekemä tutkimus mielenterveyden selvittämiseksi psykologin tekemä tutkimus 9
4.3. Sairauksien hoito koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa Kouluterveydenhuollossa diagnosoidaan ja hoidetaan sairauksia, kuten tuki- ja liikuntaelinten ongelmia, allergioita, vatsakipuja, päänsärkyä, aistinelinten vikoja tai painopulmia, jotka edellyttävät usein lisätutkimuksia. Osa lääkärin ja terveydenhoitajan työstä on sairauksien tutkimiseen, hoitoon ja hoitoonohjaukseen liittyviä tehtäviä sekä yhteistyötä muiden ammattiryhmien ja perheiden kanssa. Työhön kuuluu esimerkiksi oppimisvaikeuksien, mielenterveysongelmien, häiriökäyttäytymisen ja koulukiusaamisen tutkimista ja hoitoa. Oppilaan oireiden taustalta löytyy usein sosiaalisia ongelmia, joiden selvittely vie aikaa ja vaatii usein monialaisia neuvotteluja. 4.4. Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen Oppilaan ja opiskelijan terveyden edistämiseksi tutkitaan kouluyhteisön ja opiskeluympäristön työolot joka kolmas vuosi. Koulutilojen terveellisyyden ja turvallisuuden säännöllisiä tarkastuksia varten on laadittu aikataulu. Tarkastukseen kootaan kuhunkin oppilaitokseen eri alojen asiantuntijoista ryhmä. Jokaisesta tarkastuksesta laaditaan raportti parannus- ja toimenpide-ehdotuksineen. Sivistyskeskuksen toimialajohtajan johdolla työryhmä, jossa on myös koulu- ja opiskeluterveydenhuollon edustus, kokoontuu kahdesti vuodessa arvioimaan teknisten puutteiden korjausaikatauluja ja seuraamaan korjaustoimenpiteiden toteutumista peruskouluyksiköiden osalta. 10
Seinäjoen kaupungin ja Isonkyrön kunnan oppilaitosten terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastusohjelma (oppilaitoksen perässä olevat numerot ilmoittavat tarkastuspäivän ko. vuonna) Suunnitelmallinen koulutarkastus 2014 2015 2016 2017 Alakoulut 1 Alakylä SJK 28.8. 1 2 Alaviitala 1 3 Haapaluoma 1 4 Honkakylä 1 5 Jouppi 2.9. 1 6 Kihniä 1 7 Kivistö 1 8 Kärki 1 9 Lintuviita 1 10 Marttila 1 11 Niemistö 20.10. 1 12 Niittyvilla vaikeavammaisten 1 13 Pajuluoma 1 14 Pohja 1 15 Steinerkoulu 23.9. 1 16 Toivolanranta 1 17 Toukolanpuisto 22.10. 1 18 Törnävä 1 19 Hyllykallio Nurmo remontti 20 Tanelinranta 1 21 Valkiavuor 6.10. 1 i 22 Keski-Nurmo 25.8. 1 23 Koura 1 24 Aseman koulu Ylistaro 1 25 Halkosaari 1 26 Isokylä 1 27 Kirja-Matti 1 28 Kitinoja 1 29 Topparla 1 30 Isonkyrön koulukeskus Isokyrö 1 31 Valtaala 1 32 Kylkkälä 1 Yläkoulut 2014 2015 2016 2017 46 Lyseo 1 47 Yhteiskoulu 1 48 Toivolanranta 1 49 Nurmo 1 50 Ylistaro 1 51 Isonkyrön koulukeskus 1 11
Lukiot 53 Seinäjoen 1 54 Etelä-Seinäjoen 1 55 Nurmon 1 56 Ylistaron 1 58 Isokyrö 1 Sedu 59 Kirkkokatu 1 60 Törnäväntie 1 61 Koulukatu 1 62 Koskenala sairhopp 1 63 Upankatu 1 65 Rastaantaival 1 AMK 66 Koulukatu 1 67 Frami 12.6.F 68 Koskenala 1 69 Foodwest 1 Muut 70 Kansalaisopisto SJK 1 73 Musiikkiopisto SJK 1 75 Ruutipuisto sairaalakoulu 1 5. Asiakkaat ja henkilöstö 5.1. Oppilas- ja opiskelijamäärät Isonkyrön koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat yhtenäiset Seinäjoen kanssa. Isonkyrön terveyskeskuksen lääkärit ja terveydenhoitaja huolehtivat kuntansa peruskoulun ja lukion terveydenhuollosta. Sen vuoksi seuraavassa laskelmassa ei ole huomioitu Isonkyrön oppilasmääriä. Seinäjoen kaupungin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluu noin 14 000 henkilöä. Seinäjoella kouluterveydenhuoltoon kuuluu 6 400 oppilasta, joista 450 on erityisen tuen ja EHA:n oppilaita. Terveyskeskuksen opiskeluterveydenhuollon piirissä on toisella asteella noin 3700 opiskelijaa, joista 1210 on lukiolaista. Sedussa on 2460 opiskelijaa, joista 360 on erityisopiskelijaa. Ammattiopisto Luovin Seinäjoen yksikössä on 16 opiskelijaa. Lisäksi opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat Sedun aikuiskoulutuskeskuksen noin 200 opintotukeen oikeutettua toisen asteen aikuisopiskelijaa sekä noin 4000 SEAMK:n opiskelijaa. 12
Sedun aikuiskoulutuskeskuksen kokonaisopiskelijamäärä on noin 1800, joista opiskeluterveydenhuollon ulkopuolella olevat voivat käyttää joko työterveyshuollon tai työttömille suunnattuja terveydenhuollon palveluita. 5.2. Kouluterveydenhuollon työvoimatarve Stakesin ja STM:n suositusten mukaan Asetus ei sisällä säännöksiä ammattihenkilöiden henkilöstömitoituksesta, vaan ne sisältyvät vuosina 2002 2006 julkaistuihin oppaisiin. Kouluterveydenhuollon henkilöstösuositus on 600 oppilasta terveydenhoitajaa kohti. Jos lääkäri toimii kokopäiväisesti kouluterveydenhuollossa ja vastaa osittain myös oppilaiden sairaanhoidosta, voi oppilasmäärä olla enintään 2 100. THL:n terveystarkastuksia koskevan oppaan mukaan työntekijää kohti suositeltua oppilasmäärää vähennetään, jos työntekijöiden vastuulla on useita eri kouluja tai oppilaissa on paljon erityistä tukea vaativia, esimerkiksi erityisoppilaita tai maahanmuuttajia. Erityiskoulun ja luokan oppilaat tarvitsevat noin kolme kertaa keskimääräistä enemmän aikaa terveydenhoitajalta ja lääkäriltä. 5.3. Opiskeluterveydenhuollon työvoimatarve STM:n suosituksen mukaan Suositus terveydenhoitajaa kohden on 600 800 opiskelijaa toisella asteella ja 800-1 000 opiskelijaa korkea-asteella. Suositus kokopäiväistä lääkäriä kohti on 2 500-3 000 opiskelijaa. 5.4. Työntekijämäärä Seinäjoen koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa Seinäjoen koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintasektorilla työskentelee osastonhoitajan lisäksi 19½ terveydenhoitajaa. Muissa yksiköissä osana työtään tekee koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa kolme terveydenhoitajaa yhteensä noin ½ toimen verran. Seinäjoella on käytettävissä yhteensä 20 ja Isossakyrössä yhden kokopäiväisen terveydenhoitajan työpanos koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Seinäjoella oppilasmäärät ovat terveydenhoitajia kohti suosituksia suuremmat; alakouluissa n. 670/terveydenhoitaja ja yläkouluissa 670/terveydenhoitaja. Luvuissa on huomioitu erityisoppilaiden työllistävyys (varsinkin niissä kouluissa, joissa on runsaasti erityisoppilaita). Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon vastuulääkärinä toimii alueylilääkäri, joka tekee asiakastyötä noin 25 tuntia/viikko. Hänen lisäkseen yksikössä on kaksi lääkäriä, jotka molemmat tekevät 70 % työaikaa. 13
Lisäksi terveyskeskuksen lääkärit Y-talolta hoitavat suurimman osan alakoulujen lääkäripalveluista. Tiukasta lääkäritilanteesta johtuen lääkäreiden työpanosta on käytettävissä peruskouluihin noin 1½ kokopäiväisen lääkärin verran eli 5100 oppilasta/lääkäri, kun huomioidaan myös erityisoppilaiden määrä. Laskennallisesti (=huomioitu erityisoppilaiden työllistävyys) opiskeluterveydenhuollossa Seinäjoella on 1250 opiskelijaa terveydenhoitajaa ja noin 4000 opiskelijaa lääkäriä kohti. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto tekee tiivistä yhteistyötä terveyskeskuksen psykologi- ja perheneuvontapalveluyksikön kanssa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkärit toimivat nuorten palvelukeskus Pilarin ja terveyskeskuksen psykologi- ja perheneuvontapalveluiden konsultoivina lääkäreinä. Yksikön erikoislääkäri hoitaa myös terveyskeskuksen lastenlääkärikonsultaatiot. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kaksi terveydenhoitajaa työskentelee kumpikin yhden päivän viikossa terveydenedistämisen yksikössä. 5.5. PSYKOLOGI- JA PERHENEUVONTAPALVELUT Seinäjoen kaupungissa psykologipalvelut koululaisille tuottaa terveyskeskuksen alaisuudessa toimiva Psykologi- ja perheneuvontayksikkö. Psykologit tekevät asiakastyötä lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa. Psykologityön tavoitteena on lapsen ja nuoren terveen psyykkisen kehityksen tukeminen ja hänen koulunkäyntiinsä tai opiskeluunsa liittyvien toimintaedellytysten turvaaminen. Asiakastyöhön kuuluvat psykologiset tutkimukset (oppimisvaikeuksien tutkiminen ja tunne-elämän arviointi), hoidolliset lapsen tai nuoren yksilökäynnit sekä kasvatusja perheneuvonta. Psykologit ovat mukana koulujen oppilashuoltoryhmissä. Opetusja oppilashuoltohenkilöstöllä on myös mahdollisuus psykologiseen konsultaatioon lapsen tai nuoren kehitykseen, oppimiseen ja kasvuympäristöön liittyvissä erityiskysymyksissä. Psykologit toimivat yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten kouluterveydenhuollon ammattilaisten, kouluyhteisön jäsenten, sosiaalitoimen ja erityissairaanhoidon kanssa. Psykologipalvelut jakautuvat kouluasteittain seuraavasti: Esikoulun ja koulunaloituksen siirtymävaiheessa toimivat terveyskeskuksen neuvolatiimin kolme psykologia ja yksi sosiaalityöntekijä. Tiimin työntekijät antavat apua lapsen kehitykseen ja kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä, pulmallisissa perhetilanteissa sekä lasta ja perhettä kohdanneissa kriiseissä. Alakouluikäisten lasten ja perheiden kanssa toimii neljä psykologia, jotka tekevät usein moniammatillista yhteistyötä tiimin sosiaalityöntekijän kanssa. Tiimin työntekijät antavat apua lapsen oppimiseen, kehitykseen ja kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä, pulmallisissa perhetilanteissa sekä lasta ja perhettä kohdanneissa kriiseissä. Yläkoululaisten, lukiolaisten ja SEDU:n ja Luovin opiskelijoiden parissa toimivat nuorisotiimin kolme psykologia. 14
SeAMK:n opiskelijoiden psykologipalveluista vastaa yksi psykologi Nuori tai hänen vanhempansa voivat ottaa nuorten psykologeihin yhteyttä, kun nuoren oppimiseen liittyy vaikeuksia, kun nuorta on kohdannut kriisi, hänellä on masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, koulunkäynnin ongelmia, stressiä, jännittämistä tai nuori on pulmallisessa perhetilanteessa. Psykologit toimivat myös tiiviisti osana Pilaria, jossa toteutuu moniammatillinen yhteistyö. 6. Suun terveydenhuolto koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa 2014 6.1. Koululaisten ja opiskelijoiden suun terveystarkastusten suunnitelma Suun terveystarkastukset toteutetaan järjestelmällisesti peruskoulun ensimmäisellä, kolmannella, viidennellä, seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla. Muilla vuosiluokilla tehdään yksilölliseen sairastavuuteen perustuvia tarkastuksia. Peruskoulun jälkeen 17-vuotiaille lähetetään kehote varata aika suun terveystarkastukseen. Muille opiskelijoille on yksilöllinen käynti. Suun terveystarkastuksessa ensimmäisellä luokalla korostetaan oppilaan omahoidon ja hyvien terveystapojen kehittymistä ja seurataan pysyvien hampaiden puhkeamista ja purennan kehittymistä. Viidesluokkalaisilla on alkamassa ns. toinen vaihduntavaihe, jolloin loput maitohampaat vaihtuvat pysyviin. Tässä vaiheessa ruokailu- ja makeankäyttötapoihin sekä suun puhdistamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä vastapuhjenneet hampaat reikiintyvät helposti. Erityistä huomiota on kohdistettava puhkeavien hampaiden hyvään puhdistukseen. Seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla oppilaalla voi edelleen olla suussa helposti reikiintyviä puhkeamassa olevia hampaita. Tässä iässä runsas makean käyttö ja napostelutyyppinen ruokailutapa sekä riittämätön suun puhdistus uhkaavat suun terveyttä kuten myös mahdollinen tupakointi ja muiden päihteiden käyttö. Hampaiden reikiintyminen ja kiinnityskudosten sairaudet ovat melko yleisiä opiskelijoilla. Tavallisia ovat viisaudenhampaiden puhkeamiseen liittyvät ongelmat. Huomioitavia asioita ovat myös stressin seurauksena syntyneet purentavaivat sekä syömishäiriöihin liittyvät hammasmuutokset, jotka voivat ilmetä ennen muita oireita. Opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluu eri oppilaitosten opiskelijoita, joiden tavat ja tottumukset voivat olla hyvin erilaisia. Osa opiskelijoista tupakoi runsaasti ja puhdistaa suutaan epäsäännöllisesti, millä on suun terveyttä heikentävä vaikutus. Suun terveysneuvonta kohdistuu oman vastuun ottamiseen suun terveydestä ja palvelujen käytöstä 15
6.2. Peruskoululaisten suun terveystarkastusten yleistavoitteet Vanhempien osallistaminen (osallistava ote) Lasten ja nuorten suun terveyden ylläpito ja edistäminen. Koululainen toteuttaa tarpeellista omahoitoa. Yhteisöllinen terveyden edistäminen ja yhteistyö kouluyhteisön kanssa. Vaikutetaan siihen, että kouluun ei saa tuoda eikä koulussa myydä virvoitusjuomia, makeisia tai muita hampaille vahingollisia tuotteita. (Makeiset ja virvoitusjuomat kouluissa ja oppilaitoksissa; Opetushallituksen tiedote 2007, STM:n oppaita 2004:8; Kouluterveydenhuollon laatusuositus) Suun terveydenhuollon määräaikaistarkastusten tavoitteet asetuksen mukaisilla vuosiluokilla 1. luokka Kutsutaan hammaslääkärin vastaanotolle koko ikäluokka lukuvuoden aikana. Suunhoitotottumukset arvioidaan ja kirjataan. Kirjataan myös äidin ja/tai isän /muun henkilön mukana olo. Tavoitteet Vanhemmat tietävät, että tässä vaiheessa puhkeavat pysyvät hampaat, he tukevat omahoitoa. Lapsi harjaa hampaat 2x/pv fluoritahnalla (fluoripitoisuus vähintään 1100 ppm) ja vanhemmat auttavat lasta hampaiden puhdistuksessa. Lapsella on koulun jälkeen mahdollisuus terveelliseen välipalaan ja janojuomana on vesi. Makeiset on keskitetty makeishetkeen ja riittävä terveyttä edistävä määrä ksylitolia on käytössä. Käynti sisältää suun tarkastuksen Pysyvien hampaiden puhkeaminen, tarvittaessa kuutosten pinnoitus Kariesvaurioiden varhainen havaitseminen ja aktiivisuuden arviointi Hyväksyttävä purenta Yksilöllinen hoitosuunnitelma, joka sisältää omahoidon tukemisen suunnitelman Riskipotilas > yksilöllinen hoitoväli Tarkastuksen seuraava ajankohta määritellään arvioimalla myös toisen vaihdunnan ajankohta 16
3. luokka Kutsutaan hammaslääkärin vastaanotolle koko ikäluokka kolmannen luokan syyslukukaudella. Käynti sisältää Suun terveystarkastus Oikomishoidon seulonta 5. luokka Kutsutaan suuhygienistin tai hammashoitajan vastaanotolle koko ikäluokka viidennen luokan kevätlukukaudella. Tavoitteet Lapsi on omaksunut terveelliset ravintotottumukset, hän syö kouluruokaa ja janojuomana on vesi. Lapsi tietää ja osaa harjata itsenäisesti oikealla tekniikalla ja välineillä kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla, vähintään 1100 ppm. Lapsi ymmärtää mistä eroosio syntyy ja mikä on sen vaikutus Käynti sisältää suun tarkastuksen: Suun hoitotottumusten arviointi, suun tarkastus Seiskojen puhkeaminen, tarvittaessa pinnoitus Yläkulmahampaiden palpointi Jäännösplakin havainnointi > harjaustekniikan kontrolli Tupakkatuotteista kysyminen Erosiiviset juomat, urheilujuomat. Riskipotilas > yksilöllinen hoitoväli 8. luokka Kutsutaan hammaslääkärin vastaanotolle koko ikäluokka lukuvuoden aikana. Tavoitteet Nuori osaa ottaa vastuun suun terveydestä. Hän osaa harjata hampaat ja puhdistaa hammasvälit langalla. Nuori syö kouluruokaa ja ymmärtää mitä eroosio on, hän käyttää janojuomana vettä. Nuori ymmärtää tupakan, nuuskan, alkoholin vaikutukset suun terveydelle Nuori tietää suun alueen lävistysten riskeistä ja osaa huomioida suun puhdistuksessa Käynti sisältää suun tarkastuksen: Suun hoitotottumusten arviointi, suun tarkastus Yksilöllinen ohjaus. Erityisesti osallistava keskustelu mahdollistetaan Jäännösplakin havainnointi > harjaustekniikan kontrolli ja hammaslanka vähintään kaksi kertaa viikossa Seuraava käynti merkitään suunhoitokorttiin tms. ja informoidaan jatkosta 17
Ilmoitus hoidosta pois jääneiden vanhemmille/huoltajille. Määräaikaistarkastusten lisäksi koululaisilla on yksilölliseen hoidon tarpeeseen, suun sairauksien hoitoon, hampaiden puhkeamiseen, purennan kehitykseen ja omahoidon tukemiseen perustuvia hoito- ja seurantakäyntejä. Opiskelijat (17-vuotiaat) Lähetetään koko ikäluokalle kehote (passiivinen kutsu) hakeutua suun terveystarkastukseen suuhygienistin vastaanotolle. Tavoitteet Ymmärtää, että suun terveys on omalla vastuulla ja samoin hoitoon hakeutuminen. Eroosio, viisaudenhampaat Terveysneuvonta, omahoidon merkityksen korostaminen Käynti sisältää suun tarkastuksen. Muut opiskelijat hakeutuvat tarkastukseen ja hoitoon yksilöllisesti. 18
7. Seinäjoen ammattikorkeakoulun terveydenhuolto Seinäjoen ammattikorkeakoulun kampusalueen välittömässä läheisyydessä Keskuskatu 32:ssa aloitti 1.9.2014 toimintansa terveyskeskuksen opiskeluterveydenhuollon toimipiste. Yksikkö tarjoaa perusterveydenhuollon palveluita SeAMK:n opiskelijoille. Siellä työskentelee kaksi terveydenhoitajaa kokopäivätoimisesti, lääkäri 70 % työajalla ja psykologi 80 % työajalla. Psykologin työpiste sijaitsee samassa rakennuksessa Pilarin tiloissa. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille tehdään sähköinen terveyskysely, jonka perusteella terveydenhoitaja kutsuu opiskelijan tarvittaessa henkilökohtaiseen terveystarkastukseen arvioidaan perusteellisesti opiskelijan terveydentila, mieliala ja elämäntilanne terveystottumukset, seksuaaliterveys, päihteiden käyttö perhetilanne, asuminen, opiskelun sujuminen tarvittaessa opiskelija ohjataan lääkärin tutkimukseen tai muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden piiriin Kampusalueen yksikössä on ajanmukaiset tilat ja välineet yleislääkäritasoiseen vastaanottotoimintaan. Terveydenhoitajilla on mahdollisuus yksinkertaisiin laboratoriokokeisiin akuuttien sairauksien diagnostiikkaan. Muut laboratoriokokeet ja radiologian tutkimukset tehdään opiskeluterveydenhuollon lähetteellä Y-talossa. 19
8. Toiminnan kehittämistavoitteet 2015 Toiminnan kehittäminen edellyttää erityistä asiantuntemusta ja perehtymistä työalueeseen. Työhön sisältyy runsaasti yhteydenpitoa, yhteistyötä ja toimintojen yhteensovittamista kaupungin muiden hallintokuntien, varsinkin sivistys-, sosiaalija nuorisotoimen kanssa. Vuoden 2015 tärkein kehittämiskohde on perusopetuksen alakoulujen kouluterveydenhuoltotyö. Syksyllä aloittavan Pruukin yhtenäiskoulun tiloihin valmistuu koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle toimitilat sekä yhtenäiskoulun että SEDU:n Törnäväntien opiskelijoille. Samaan toimitilaan valmistuvat tilat myös osastonhoitajalle, alueylilääkärille ja erikoislääkärille. Erityisellä perehtyneisyydellä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon ja panostamalla perustason monialaisten työryhmien toimintaan voidaan vähentää erikoissairaanhoidon kuluja. Tarvittaessa kouluissa kootaan perustason monialainen asiantuntijaryhmä, joka pystyy paneutumaan kokonaisvaltaisesti lapsen/perheen ongelmaan (esim. psykologi, sosiaalityöntekijä, erityisopettaja, koulukuraattori jne.). Terveydenhoitaja on avainasemassa koululaisten neurologisten, psyykkisten ja sosiaalisten pulmien varhaisessa toteamisessa. Lääkärin arvio oppilaan tilasta on tarpeen esimerkiksi päätettäessä, hoidetaanko oppilasta perustasolla vai tehdäänkö lähete erikoissairaanhoitoon. On tärkeää kehittää edelleen Seinäjoen kaupungin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon hyvin toimivia palveluketjuja, joissa tunnistetaan varhain oppilaiden ja opiskelijoiden ongelmat ja ohjataan asiakkaat suoraan oikean avun ja hoidon piiriin. Kouluterveydenhuollon toimijat ovat aktiivisesti mukana kehittämässä Huhtalantie 10 tiloihin muodostuvaa perhekeskus Sokkelia, jonne sijoittuu sekä alle kouluikäisille että alakouluikäisille ja heidän perheilleen tarkoitettu monialainen palvelukeskus. Siitä toivotaan muodostuvan paikka, jossa pystytään palvelemaan lapsia ja heidän perheitään mahdollisimman hyvin perustason ammattilaisten voimin. Sinne järjestetään myös erikoislääkärien konsultaatiopalveluita. Pitkäaikaisilla ja asiantuntevilla työntekijöillä on parhaat mahdollisuudet saavuttaa lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa luottamus. Varsinkin koululaisten ja opiskelijoiden mielenterveyden pulmiin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon yksikkö tarjoaa entiseen tapaan myös vuonna 2015 nopeaa apua. Omia työntekijöitä tukevat opiskeluterveydenhuollon tiloissa jatkuvat säännölliset lasten- ja nuorisopsykiatrin konsultaatiot. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä psykologi- ja perheneuvontapalveluiden henkiöille järjestetään erikseen sekä lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatrian ylilääkäreiden toimesta säännöllisiä konsultaatiopalavereita, joissa kehitetään joustavan työnohjaustyyppisen konsultaatiotoiminnan lisäksi myös hoidon porrastustoimintaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken. Psykologi- ja perheneuvontapalvelut toteuttavat moniammatillisesti oppilaiden ja opiskelijoiden psykososiaalista tukea. Moniammatillisuuden vahvistaminen edelleen mm. toimivilla konsultaatiokäytänteillä erikoissairaanhoidon tai perustason muiden toimijoiden kanssa nähdään tavoitteeksi, joka kehittää palvelukokonaisuuksia yli 20
sektori- ja aluerajojen. Tärkeänä tavoitteena nähdään myös psykososiaalisten palveluiden riittävyyden turvaaminen tulevaisuudessa. Riittävä psykologien määrä varmistaa lasten, nuorten ja perheiden saaman tuen oikea-aikaisuuden, vaikuttavuuden ja monipuolisuuden. Tulevaisuudessa tavoitteena on kehittää edelleen ryhmässä toteutettavia hoito- ja kuntoutusmuotoja sekä panostaa myös ennalta ehkäisevään toimintaan. 9. Esitys koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kehittämiseksi 1. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto toimii kaikilla toiminnassa olevilla kouluilla ja oppilaitoksissa. 2. Syksyllä 2015 käynnistyy opetus Törnävän entisen teknisen oppilaitoksen kiinteistöön sijoittuvassa ala- ja yläkoulun yksikössä. Yksikköön keskitetään uuden yläkoulun ja Sedun Törväväntien yksikön terveydenhuollon toiminnat. Kiinteistöön sijoitetaan terveyskeskuksen koulu- ja opiskeluterveydenhuollon päätoimipiste. 3. Kaupungin peruskoulujen oppilasmäärät kasvavat jatkuvasti. Varaudutaan henkilöstösuunnitelmassa lisäämään terveydenhoitajamäärää oppilasmäärän kasvun mukaisesti siten, että toimitaan suositusten mukaisesti. Osastonhoitajan tehtäväkuvaa selkeytetään. 4. Osallistutaan edelleen kouluterveyskyselyihin (yläkoulu ja toinen aste) ja toteutetaan alakoulun 6. luokkalaisille oma kysely) 5. Osallistutaan SEDU:n hyvinvointityöryhmän kautta monialaiseen toimintaan SEDU:n Seinäjoen yksiköiden opiskelijahyvinvoinnin kehittämistyöhön 6. Kehitetään SeAMK:n opiskeluterveydenhuoltoa yhdessä SeAMK:n opiskelijahyvinvoinnista vastaavien toimijoiden ja opiskelijajärjestö SAMO:n kanssa 7. Kehitetään terveystarkastajan kanssa koulu- ja opiskelutilojen terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastustoimintaa 8. Tehostetaan koululaisten ja opiskelijoiden päihteiden käytön ehkäisytyötä ja nuorten päihteiden käytön varhaista tunnistamista 9. Kehitetään yhdessä päihdetyön asiantuntijoiden kanssa päihteitä käyttävien opiskelijoiden hoitomahdollisuuksia Seinäjoella 10. Yksi lääkäri ja terveydenhoitaja osallistuvat Työterveyslaitoksen ja Sosiaalija terveysministeriön järjestämälle kurssille, joka on suoritettava ennen kuin lääkäri voi antaa SORA-lainsäädännön edellyttämää virallista lausuntoa huumetestauksen tuloksesta 21
11. Oppilaitosten sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien lukiokoulutusta ja ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Uuden lain asettamien palvelu-aikarajojen vuoksi on nähtävissä tarve lisästä psykologiresurssia. Työryhmä kuitenkin selvittää kuraattori- ja psykologipalvelujen toimintamallin, minkä jälkeen arvioidaan uuden psykologitoimen perustamisen tarve. 12. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki korostaa muissakin lapsia ja nuoria koskevissa laeissa olevaa kunnan velvoitetta laatia hallintokuntien kesken yhteinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Kaupungin johtoryhmä on antanut myönteisen vastauksen nuorten ja lapsiperheiden johtoryhmän perustamisesta. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä psykologi- ja perheneuvonta palveluiden on tärkeä osallistua toimintaan. 13. Toiminnassa laajennetaan sähköisten palveluiden käyttöä ja aktivoidutaan somessa. 22
Lähteet: Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326. Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 388/2011. Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto, Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet, Sosiaali- ja terveysministeriö, Julkaisuja 2009:20 Laaja terveystarkastus. Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon, Opas 22, THL 2012 Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja, Opas 14, Thl 2011 Kouluterveydenhuolto 2002, Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kunnille, Stakes, oppaita 51 Kouluterveydenhuollon laatusuositus, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto, oppaita 2004:8 Opiskeluterveydenhuollon opas, Sosiaali- ja terveysministeriö, Julkaisuja 2006:12 STM 2012. Opiskeluterveydenhuollon selvitys. STM:n raportteja ja muistioita 2012:18. Helsinki. Kunttu K & Pesonen T 2013. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 47. Multiprint Oy. Helsinki. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden YTHS-kokeilu 2011-2014. Väliarviointi ja toimenpide-ehdotukset (16.9.2013) Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (951/2011) Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta (952/2011) 23