KEURUUN KAUPUNKI Henkilöstökertomus 2013 Yhteistyötoimikunta 3.4.2014 Kaupunginhallitus 26.5.2014 Valtuusto xxx (tiedoksi)
Keuruun kaupungin Henkilöstökertomus 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Käsitteitä s. 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 2.1 Vakituinen henkilöstö s. 4 2.2 Henkilöstön määrä toimialoittain henkilötyövuosina s. 5 2.3 Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakauma s. 6 2.4 Naisten ja miesten osuudet toimialoittain (vakinaiset) 2.5 Vakinaisissa virka- ja työsuhteissa olevien ikäjakauma s. 7 2.6 Määräaikaiset virka- ja työsuhteet s. 7 2.7 Työllistäminen ja oppisopimus s. 8 3. Henkilöstökustannukset s. 9 4. Henkilöstön tila 4.1 Työpäivien jakaantuminen s. 10 4.2 Poissaolot s. 12 4.3. Sairauspoissaolot s. 13 4.4. Työtapaturmat s. 15 5. Eläköityminen s. 15 6. Koulutus ja työkykyvyn ylläpitäminen s. 16 7. Henkilöstön jakautuminen sopimusaloittain s. 17 2
1. YLEISTÄ Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline. Henkilöstökertomuksen tiedot auttavat toimialoja ennakoimaan työvoiman oikeaa mitoitusta ja työvoim, suunnittelemaan rekrytointia ja koulutusta. Henkilöstökertomusta hyödyntävät niin kaupungin johto, toimialat, luottamushenkilöt kuin henkilöstöjärjestöt. Keuruun kaupungin vuoden 2013 henkilöstökertomus sisältää tietoja muun muassa henkilöstön lukumäärästä, ikärakenteesta, eläköitymisennusteista, henkilöstön palkkakustannuksista ja poissaoloista, joita ovat sairauspoissaolot, työtapaturmat, kuntoutukset, vanhempainvapaat, opintovapaat, vuorotteluvapaa ja muut poissaolot kuten harkinnanvaraiset palkattomat virkavapaat ja työlomat sekä työn kausiluonteesta johtuvat lomautukset. Suomen Kuntaliitto on uudistanut henkilöstöraportointia koskevan suosituksen 1.12.2013. Tämä henkilöstökertomus on koottu aikaisemman suosituksen mukaan. Palkanlaskijat ovat keränneet tämän henkilöstökertomuksen tiedot Pegasos palkka- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistosta. Aineisto on koottu 31.12.2013 tilanteen mukaan. Lisäksi on hyödynnetty Kuntien eläkevakuutuksen kuntakohtaisia tilastoja, Kuntatyönantajat julkaisuja ja vakuutusyhtiön tapaturmatilastoja. Henkilöstökertomus sisältää Keuruun kaupungin kaikki toimialat ja liikelaitokset: hallinto- ja henkilöstö, sis. maaseutu/maatalouslomituspalvelut talous- ja tietohallinto, kaavoitus, perusturva, sivistys, tekninen, sis. tukipalvelut (ravitsemus, siivous) sekä liikelaitokset, Keuruun Vesi ja Keuruun Vuokra-asunnot. 1.1 Käsitteitä Henkilöstömäärää kuvataan henkilötyövuosi-käsitteellä sellaisissa organisaatioissa kuten esimerkiksi kunnissa ja kuntayhtymissä, missä toiminnan luonne vaatii käyttämään vakituisen työvoiman lisäksi paljon määräaikaisia työntekijöitä. Henkilötyövuosi kertoo toteutuneen työpanoksen ts. kaikki vuoden aikana tehdyt työtunnit. Henkilötyövuosi-käsite tarkoittaa työntekijän vuotuista työpanosta. Koulutus, vuosilomat ja sairauspoissaolot sekä muut vastaavat poissaolot vähentävät htv-lukua ja ylityöt lisäävät sitä. Kaikki organisaatiossa teetetyt työtunnit lasketaan yhteen ja muutetaan henkilötyövuosiksi. Htv-laskennassa on huomioitu työntekijän työaika siten, että esimerkiksi osa-aikaisen työntekijän htv-luku on alempi kuin kokoaikaisen. Uudistimme henkilötyövuosilaskentaan liittyvän raportoinnin vuonna 2010. Aikaisempien vuosien raporteissa henkilötyövuosi sisälsi vuotuisen työpanoksen lisäksi vuosilomat ja koulutuksen. Tämä raportointityökalu helpottaa myös vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön laskentaa. Vuoden 2009 ja aikaisempia henkilöstökertomuksia ei voi verrata suoraan keskenään vuoden 2010, 2011, 2012 ja 2013 henkilöstökertomusten kanssa. Tämän raportin taulukoissa esitetyt tiedot ovat keskenään vertailukelpoisia. Henkilöinä laskettu henkilöstömäärä kertoo palkkajärjestelmässä olevien henkilöiden lukumäärän. Vakituinen työntekijä voi olla kokoaikainen, osa-aikainen tai tuntipalkkainen. - Vakituisen henkilöstön määrällä tarkoitetaan palvelussuhteiden lukumäärää vuoden viimeisenä päivänä, jolloin siihen sisältyy myös lomalla tai muuten poissa ollut henkilöstö.
- Määräaikaisilla työntekijöillä puolestaan palvelussuhde on määräaikainen, jonka pituus voi vaihdella muutamista tunneista, muutamaan viikkoon ja pitkissä sijaisuuksissa jopa useaan vuoteen. Monilla määräaikaisilla työntekijöillä voi olla useita erillisiä palvelussuhteita vuoden aikana. Määräaikaiselle palvelussuhteelle on oltava aina lainmukainen peruste. - Palvelussuhde voi olla myös sivutoiminen. Esimerkiksi Keuruun kaupungin palveluksessa on noin 19 (19) vakituista viranhaltijaa tai työntekijää, joilla on yhtä aikaa 1-3 sivuvirkaa/-toimea jossakin muussa kaupunkiorganisaation yksikössä. Esimerkiksi yläkoulun lehtori voi toimia sivuvirassa kansalaisopistossa. - Tämän henkilöstökertomuksen tilastoissa on käytetty palkkahallinto- ja henkilöstöjärjestelmästä saatua tietoa 31.12.2013 tilanteen mukaan. Esimerkiksi henkilöstömääriä kuvaavissa luvuissa on mukana kaikki palvelussuhteet, jotka ovat kirjautuneet palkkahallinto-ohjelmaan 31.12.2013, toistaiseksi voimassa olevat, kaikki sijaiset esimerkiksi sairauspoissaolojen vuoksi, mutta myös lyhyet muutaman tunnin tai päivän mittaiset sekä osa-aikaiset tuntipalkkaiset palvelusuhteet. Siksi parhaimman kuvan varsinkin määräaikaisten työntekijöiden työmäärästä antaa henkilötyövuosi laskentatapa. Virat ja toimet - Kuntalain perusteella virat perustetaan sellaisia tehtäviä varten, joissa käytetään julkista valtaa. Tavoitteena on virkasuhteen käytön rajaaminen niihin tehtäviin, joissa sitä käytetään. Työntekijän nimike ei sinänsä ratkaise, vaan tehtävien sisältö määrittää, onko kyseessä virka vai toimi. - Toimi perustuu työsopimukseen, jonka työnantaja ja työntekijä solmivat työsopimuslain mukaisesti. - Vakituisilla viranhaltijoilla (virkasuhde) ja työntekijöillä (joiden työsuhde perustuu työsopimukseen) palvelussuhde on toistaiseksi voimassa oleva. 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1 Vakituinen henkilöstö Vakituisissa virkasuhteissa oli 197 (193, 197) viranhaltijaa ja työsuhteissa 402 (397, 396) työntekijää. Yhteensä vakituisia työntekijöitä oli 599 (590, 593) henkilöä. (Suluissa vuosien 2012 ja 2011 luvut) Vakituisista työntekijöistä osa-aikaisessa palvelussuhteessa oli peräti 108 (86, 95) henkilöä, ja heistä 27 (24, 27) osa-aikaeläkkeellä. Henkilöinä laskettu: v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 tilanne 31.12.2013 Vakituiset virat ja toimet heistä 81 (62) oli osa-aikaisia ja 565 577 572 584 26 (24) osa-aikaeläkkeellä, yht. 107 Liikelaitokset 17 16 18 15 1 osa-aikaeläkeläinen (0) YHT. 582 593 590 599 Henkilötyövuosiksi (htv) muutettuna Keuruun kaupungin palveluksessa tehtiin työtä kaikkiaan 639 (622, 606) henkilötyövuotta. Lisäksi liikelaitoksissa, Keuruun Vesi ja Keuruun Vuokra-asunnot, henkilötyövuosia kertyi 15 (15). Yhteensä henkilötyövuosia kertyi 654 (637, 623). Tähän lukuun on laskettu sekä vakituisen henkilöstön että määräaikaisen henkilöstön tekemät työtunnit vuoden aikana. Luvuista puuttuvat lisä- ja ylityö, joita kertyi vuonna 2013 yhteensä 4,06 htv ja liikelaitoksissa 0,28 htv. Vakituisissa viroissa ja toimissa oli 584 (572, 577) työntekijää (ilman liikelaitoksia). Eläkkeelle siirtyi 19 (18) henkilöä. 4
Keuruun kaupungissa noudatetaan täyttölupa-käytäntöä, jonka mukaan vakituiseen toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen (virka tai toimi) tarvitaan kaupunginhallituksen täyttölupa, ja määräaikaisiin yli kuusi kuukautta kestäviin palvelussuhteisiin täyttöluvan antaa kaupunginjohtaja. Keuruun kaupungissa ei ole ollut tarvetta lomauttaa henkilöstöä myöskään vuonna 2013. Poikkeuksena olivat joitakin puistotyöntekijöitä ja kouluavustajia koskevat kausilomautukset, jotka joudutaan toteuttamaan työn puutteen takia tiettyinä aikoina vuodesta. 2.2 Henkilöstön määrä toimialoittain henkilötyövuosina kuvattuna (vakituiset ja määräaikaiset) Tässä vakituisten ja kaikkien määräaikaisten työntekijöiden tekemää työpanosta kuvataan henkilötyövuosina. Henkilötyövuosiksi muutettu työpanos, joka sisältää kaikki työtunnit vuoden 2013 aikana, antaa parhaan kuvan siitä, kuinka paljon kaupunkiorganisaatiossa tehdään työtä yhden vuoden aikana ja mitkä toimialat ovat suurimmat työllistäjät. Määräaikaisia työntekijöitä, joiden palvelussuhteet vaihtelevat muutamasta tunnista kuukausiin, tarvitaan sijaistyövoimaksi esimerkiksi sairauslomien, perhevapaiden, vuorottelu- tai opintovapaan, koulutuksen, hoitovapaan ajaksi tai vaikka vuosiloman ajaksi. Kaikilla toimialoilla ei palkata lainkaan sijaisia, mutta joillakin toimialoilla esimerkiksi hoivatyössä ja opetustyössä kouluissa on välttämätöntä palkata sijainen heti poissaolon ensimmäisestä päivästä lähtien tai jopa jo yhden tunnin takia. Henkilötyövuosina mitattuna Keuruun kaupungin toimialat työllistivät seuraavasti (suluissa vuosien 2012 ja 2011 prosentit): - Suurin työllistäjä oli sivistys -toimiala 273 (271, 198) henkilötyövuodella, 42 % (43 %, 32 %) ja seuraavaksi suurin perusturva -toimiala 178 (169, 223) henkilötyövuodella, 27 % (26 %, 36 %). - Kolmanneksi suurin työllistäjä oli tekninen -toimiala 111 (107, 108) henkilötyövuodella, 17 % (17 %, 17 %). - Neljänneksi suurin työllistäjä oli hallinto- ja henkilöstöpalvelut ja maatalouslomituspalvelut yhteensä 61 (57, 61) henkilötyövuodella, 9 % (9 %, 10 %). Maatalouslomituksen osuus oli tästä 51 (47) henkilötyövuotta ja henkilöstöpalvelujen 10 (10) henkilötyövuotta. - Talous- ja tietohallinto työllisti 9 (9, 9) henkilötyövuotta, 1 % (1 %, 2 %). - Kaavoituspalvelut (entinen maankäyttö ja mittaus) 7 (8, 7) henkilötyövuotta, 1 % (1 %, 1 %). - Liikelaitokset työllistivät 15 (15, 17) henkilötyövuotta, 2 % (2 %, 3 %). Keuruun kaupungin henkilötyövuodet olivat 639 (622, 606) ja liikelaitoksien 15 (15,17). Yhteensä henkilötyövuosia kertyi 654 (637, 623). 5
2.3 Vakituisen henkilöstön sukupuolirakenne Tässä on kuvattu ainoastaan vakituisen henkilöstön määrää, joka on laskettu henkilöinä. Keuruun kaupungin palveluksessa oli 584 (572) vakituista työntekijää vuoden 2013 lopussa. Heistä naisia oli 488 (474) ja miehiä 96 (98). (Suluissa 31.12.2012 tilanne.) Keuruun Vesi liikelaitos työllisti 11 työntekijää, joista 1:llä oli virka- ja 10:llä työsuhde. Naisia heistä oli 2 ja määräaikaisia 3. Keuruun Vuokra-asunnot liikelaitoksen palveluksessa oli yhteensä 8 työntekijää, joista 7 oli vakituista ja 1 määräaikainen työntekijä. Työntekijöistä 3 oli naisia. 2.4 Naisten ja miesten osuudet toimialoittain (vakinaiset) Keuruun kaupungin vakituisesta henkilöstöstä naisia oli 488 (474) ja miehiä 96 (98). Keuruun Vesi ja Keuruun Vuokra-asunnot liikelaitoksissa työskenteli 5 naista ja 10 miestä. Perusturvatoimen naisvaltaisuus näkyy selvästi tilastoissa. Perusturvatoimessa työskenteli vuoden lopussa 167 (166) naista ja miesten vastaava osuus oli 6 (6) henkilöä. Myös sivistystoimessa naisvaltaisuus on merkittävä 185 (181) henkilöä. Miesten osuus oli 28 (33) henkilöä. Myös teknisellä toimialalla ja ympäristöterveystoimessa korostuu naisvaltaisuus; miehiä oli 34 (33) ja naisia 73 (69) henkilöä. Tukipalveluiden siirron myötä perinteinen miesylivoima on muuttunut naisylivoimaksi vuonna 2010. Henkilöstö- ja hallintopalveluissa ja lomituspalveluissa naisten osuus oli 51 (46) henkilöä ja miesten 21 (19) henkilöä. Talous- ja tietohallinnoissa työskenteli 9 (9) naista ja 2 (2) miestä. 6
Kaavoituspalveluissa ja liikelaitoksissa miesten osuus on suurempi kuin naisten. Kaavoituspalveluissa oli 3 (3) naista ja 5 (5) miestä. Kaupungin liikelaitoksissa miesten osuus 10 (12) oli naisten osuutta 5 (6) suurempi. 2.5 Vakituisissa virka- ja työsuhteissa olevien ikäjakauma Kaupungin vakituisen henkilökunnan keski-ikä vuoden 2013 lopussa oli 48,9 (48,5 v. 2012 ja 48,1 v. 2011 ) vuotta ja määräaikaiset mukaan lukien 46,6 (46,0) vuotta. (Vrt. Kuntasektorilla henkilöstön keski-ikä oli 46 vuotta vuonna 2011.) Alle 50 -vuotiaita henkilöstöstä oli 270 (286) (45 %) ja yli 50-vuotiaita oli 329 (304) (55 %) työntekijää. 40-49 vuotiaita 153 (171) (26 %) ja alle 40 -vuotiaita 117 (115) henkilöä (20 %). Ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten vakituista virka- ja työsuhteessa olevaa henkilöstöä oli ikäryhmässä 50-54 vuotta, jossa oli yhteensä 121 (20 %) henkilöä. Seuraavaksi suurin oli 55-59 -vuotiaiden ikäryhmä, missä oli yhteensä 115 henkilöä (19 %), ja 60-64-vuotiaat, joita oli 93 henkilöä (16 %). 45-49 -vuotiaiden ikäryhmässä oli 89 työntekijää (15 %). alle 20-25- 30-35- 40-45- 50-55- 60-65- (v. TOIMIALA 20v 24v 29v 34v 39v 44v 49v 54v 59v 64v 69v Miehiä Naisia Yht. 2012) Henkilöstöpalvelut 0 1 1 5 3 5 13 20 10 14 0 21 51 72 (65) Talous- ja tietohallinto 0 0 0 1 1 0 2 3 3 1 0 2 9 11 (11) Kaavoituspalvelut 0 0 0 1 0 0 1 2 3 1 0 5 3 8 (8) Perusturva 0 2 11 16 19 18 28 38 22 19 0 6 167 173 (172) Sivistys 0 0 6 14 20 24 33 33 51 32 0 28 185 213 (214) Tekninen 0 0 2 9 3 13 8 24 26 22 0 34 73 107 (102) Yht. vuonna 2013 0 3 20 46 46 60 85 120 115 89 0 96 488 584 (572) v. 2012 (0) (9) (16) (44) (44) (63) (100) (103) (115) (78) (0) (98) (474) (572) Vesilaitos 0 0 1 0 1 1 2 1 0 2 0 6 2 8 Vuokra-asuntopalvelu 0 0 0 0 0 3 2 0 0 2 0 4 3 7 Liikelaitokset yhteensä 0 0 1 0 1 4 4 1 0 4 0 10 5 15 Yhteensä 0 3 21 46 47 64 89 121 115 93 0 106 493 599 Taulukossa on kuvattu vakituinen henkilöstö toimialoittain iän ja sukupuolen mukaan 31.12.2013. 2.6 Määräaikaiset virka- ja työsuhteet Määräaikaisissa virka- ja työsuhteissa työskenteli vuoden lopussa 248 (272) henkilöä. Heistä 66 (74) työskenteli kansalaisopiston tuntiopettajina ja 182 (198) muissa, eri pituisissa määräaikaisissa virka- tai työsuhteissa joko esimerkiksi sijaisena sairauspoissaolon tai lakisääteisen vapaan takia. Osalla heistä virka- ja työsuhde päättyi 31.12.2012 ja osalla jatkuu vuoden 2013 puolelle. 248 määräaikaisesta peräti 124 oli osaaikainen palvelusuhde. Määräaikaisuuteen tarvitaan aina perusteltu, laissa hyväksytty syy. 7
2010 2011 2012 2013 Tilanne 31.12.2013 Määräaikaiset palvelussuhteet 224 245 272 248 Heistä 124 (144) oli osa-aikaisia. Kun kaikkien määräaikaisten tekemät tunnit vuonna 2013 muutetaan henkilötyövuosiksi, saadaan 169 henkilötyövuotta. Määräaikaisten virka- ja työsuhteiden määrä laski vuonna 2010 verrattuna kolmeen edelliseen vuoteen, mutta nousi vuonna 2011 ja edelleen vuonna 2012. Tavoitteena on, että määräaikaisten lukumäärä laskee palkkatuella palkattuja lukuun ottamatta. Palkkatuettujen työntekijöiden htv-määrää ei ole laskettu tässä mukaan. Eri henkilöitä määräaikaisissa palvelussuhteissa oli yhteensä 731 (770) henkilöä vuoden aikana. Muutettuna tämä henkilötyövuosiksi, määräaikaisten henkilötyövuodet olivat yhteensä 169 (174) henkilötyövuotta. Jotta pystymme vertailemaan eri vuosia keskenään, seuraamme henkilöstökertomuksessa vuoden viimeisenä päivänä voimassa olevien määräaikaisten virka- ja työsuhteiden lukumäärää ja henkilötyövuosiksi muutettua lukua. Luvussa 731 (770) ovat mukana kaikki lyhyet ja pitemmät määräaikaiset työsuhteet esimerkiksi tilapäisesti työskennelleet 125 (139) maatalouslomittajaa ja esimerkiksi kaikki osa-aikaiset palvelussuhteet kuten kansalaisopiston 133 (152) tuntiopettajaa, joiden tekemä kokonaistuntimäärä vastaa 14,1 päätoimisen opettajan työpanosta. Määräaikaisten palvelussuhteiden haastavuutta tilastoinnissa kuvaa esimerkki kansalaisopiston määräaikaiset tuntiopettajat, joita vuoden lopun tilastossa oli 66 (74). Heistä 9 (12) toimi kansalaisopistossa sivuvirassa, mutta päävirka tai -toimi on Keuruun kaupungin palveluksessa. Kaikkiaan vuoden aikana kansalaisopiston tuntiopettajalistalla oli 133 (152) nimeä ja jokainen heistä on joko määräaikainen tai sivutoiminen. Osalla on opetustunteja kevätkaudella, osalla vain syksyllä ja osalla molempina. Osalla on säännöllisesti 2-3 viikkotuntia, osalla ajoittain jopa 20 viikkotuntia. Oma lukunsa on lyhytkurssitarjonta. Kansalaisopiston kokonaistunt. imäärä oli peräti 10.423 (10344, 10168) tuntia. 2.8 Työllistäminen ja oppisopimus Työllistettyjen työsuhteet olivat pääsääntöisesti puolen vuoden mittaisia. Vuoden 2013 aikana palkkatuella oli palkattu 66, joista kertyi 333 kuukautta ja 58 eri henkilöä (palkkatoimiston tilaston mukaan). Henkilötyövuosiksi muutettuna tämä vastasi noin 28 (29) henkilöä. Työllistämistukikohteita oli 54 (57). Oppisopimuskoulutuksessa (palkkatuelliset) oli 7 henkilöä vuoden 2013 aikana: matkailu 1, sivistys palvelut 3, talous/atk 1, henkilöstöpalvelut 1, vanhuspalvelut 1. Muilla toimialoilla oli lisäksi 7 henkilöä oppisopimuskoulutuksessa (muu rahoitus). Yhteensä 14 henkilöä suoritti oppisopimuskoulutusta. 8
3. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Palkkamenot Kaupungin maksamat palkat ja palkkiot vuonna 2013 (vuoden 2012 ja 2011 luvut suluissa) olivat yhteensä 24.278.746,20 (23.483.427,43 ja 22.823.284,77) euroa ja henkilösivukulut yhteensä 8.301.818,16 (7.990.979,03 ja 7.282.714,69) euroa, jolloin henkilöstömenojen kokonaismäärä on 32.580.564,36 (31.474.406,46 ja 30.105.999,46) euroa. Lisäksi investointeihin on kirjattu henkilöstömenoja 301.093 (279.158) euroa. Henkilöstömenojen kasvu vuodesta 2012 oli 3,4 % (4,5 % ja 4,2 %). 32,6 milj. euron palkkakustannuksista vuonna 2013 lomituspalvelujen osuus sivukuluineen oli 2.231.652 (2.428.712) euroa, maaseutuhallinto ja kehittäminen 406.706 euroa edunvalvonnan 186.698 (181.818) ja ympäristöterveydenhuollon 1.251.682 (1.239.020) euroa, josta ympäristönsuojelun osuus oli 104.933 (97.771). Kansalaisopisto ja Musiikkiopiston osuus oli 945.068 (936.450) euroa. Em. yhteistoiminta-alueiden palkkakustannukset yhteensä olivat yli 4.076.738 euroa (3,99 ja 3,6 milj. euroa) ilman opistoja, ja sisältäen myös opistot yli 5.021.806 euroa. Kunnallisten virka- ja työehtosopimusten 2012-2013 (KVTES, TS, TTES) mukaiset palkankorotukset korottivat palkkoja 1.2.2013 alkaen 1,46 % (yleiskorotus). Lisäksi valtakunnalliseen palkkaratkaisuun perustuvaa järjestelyerää maksettiin KVTES:in, teknisen sopimuksen sekä TTES:in mukaan 0,6 % kyseessä olevien sopimusten palkkasummasta. Eläinlääkäreiden yleiskorotus oli 1,35 ja JVE 0,35 %. Opetushenkilöstön yleiskorotus oli 1,36 4,04 % ja JVE 0,7 %. 9
4. HENKILÖSTÖN TILA 4.1. Työpäivien jakaantuminen Tässä on kuvattu vuotuisen työssäolon jakautumista vuonna 2013. Laskennassa on eritelty koko henkilöstö sekä vakinainen henkilöstö ilman opettajia, määräaikaiset ilman opettajia, vakinaiset opettajat ja vakinaiset maatalouslomittajat. Työpäiviä oli käytettävissä 251. Ne jakautuivat seuraavasti: KOKO HENKILÖSTÖ sis. liikelaitokset Työaika (tehollinen) 80 % 203 työpv Vuosiloma 22 työpv Sairaus 10 työpv Muut vapaat 7 työpv Muu syy 4 työpv Opinto-/vuorotteluvapaa 4 työpv Koulutus 1 työpv Muu vapaa: mm äitiysloma, vanhempainloma, lapsen sairaus, hoitovapaa, asevelvollisuus Muu syy: mm harkinnanvarainen palkaton virkavapaa tai työloma, lomautus, lääkinnällinen kuntoutus VAKITUISET sis. liikelaitokset ilman opettajia Työaika (tehollinen) 73 % 182 työpv Vuosiloma 33 työpv Sairaus 14 työpv Muut vapaat 10 työpv Opinto-/vuorotteluvapaa 6 työpv Muu syy 5 työpv Koulutus 1 työpv MÄÄRÄAIKAISET, sis. liikelaitokset ilman opettajia Työaika (tehollinen) 89 % 222 työpv Vuosiloma 15 työpv Sairaus 8 työpv Muu syy 3 työpv Muut vapaat 1 työpv Koulutus 1 työpv Opinto-/vuorotteluvapaa 1 työpv 10
VAKITUISET OPETTAJAT Työaika 81 % 153 työpv Muut vapaat 10 työpv Vuosiloma 8 työpv Sairaus 6 työpv Muu syy 6 työpv Opinto-/vuorotteluvapaa 5 työpv Koulutus 1 työpv yht. 189 työpv Huom! Mukana ovat kaikki työntekijät, jotka ovat kirjoilla koulujen työyksiköissä ja siksi kuviossa näkyy lomapäiviä. VAKITUISET MAATALOUSLOMITTAJAT Työaika (tehollinen) 65 % 164 työpv Vuosiloma 35 työpv Sairaus 19 työpv Muu syy 14 työpv Opinto-/vuorotteluvapaa 10 työpv Muut vapaat 6 työpv Koulutus 3 työpv Huom! Koulutuspäiviin ei ole kirjattu kaikkia sisäisiä koulutuspäiviä. Koulutuspäivien määrät ovat laskeneet. 11
4.2. Poissaolot (vakituiset ja määräaikaiset) Tässä on tarkasteltu koko henkilöstön poissaoloja. Mukana luvuissa ovat sekä vakituiset että kaikki määräaikaiset työntekijät. Poissaoloilla tarkoitetaan henkilötyövuosi-käsitteeseen kuulumattomia poissaoloja, kuten sairauslomat ja vastaavat sekä lakisääteiset vapaat kuten äitiyslomat ja vanhempainvapaat, opinto- ja vuorotteluvapaat. Muihin vapaisiin on kirjattu mm lapsen sairaus ja hoitovapaa. Vuosilomia ja koulutuspäiviä ei lueta poissaoloihin tässä tarkastelussa. Sairauspoissaoloja, joita kaupunkiorganisaatiossa seurataan järjestelmällisesti Työkyvyn tukemisen mallin ohjeistuksen mukaisesti (kts. kohta 4.2.1). Tavoitteena on sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy ja työntekijöiden työkyvyn säilyminen. Henkilötyövuosina laskettuna Keuruun kaupungin henkilöstön poissaolot olivat kaikkiaan 90,6 (vuonna 2012 yht. 101,4) henkilötyövuotta. Poissaolot ovat vähentyneet peräti 10.8 henkilötyövuotta. vuonna 2013. 12
4.3 Sairauspoissaolot Työpäivinä laskettuna sairauspoissaoloja henkilöä kohti oli 10 (10, 12) työpäivää vuonna 2013. Henkilötyövuosiksi muutettuna sairauspoissaoloja kertyi 32,8 HTV. Kaikissa luvuissa ovat mukana myös määräaikaiset työntekijät. Merkittävää on, että vakituisista peräti 238 (218) työntekijää (38,3 %) ei ollut päivääkään töistä pois sairauden takia! Vuonna 2013 vakituiset työntekijät olivat poissa sairauden takia 14 (13) työpäivää. Tässä luvussa ovat mukana liikelaitokset, mutta eivät opettajat. Vakituiset opettajat sairastivat 6 (7) työpäivänä vuonna 2013. Määräaikaisille sairauspoissaoloa kertyi 8 (9) työpäivää. Maatalouslomittajat sairastivat 19 (24) työpäivää vuonna 2013. Sivistys toimialalla sairauspoissaolot ovat kuvion laskeneet. Sivistys-toimialan henkilöstömäärä kasvoi 1.1.2012 lukien, kun varhaiskasvatuksen henkilöstö siirtyi perusturvasta sivistys-toimialalle. Vrt. Kunta-alan työpaikoilta oltiin vuonna 2012 keskimäärin 8,4 työpäivää vuodessa poissa työstä oman sairauden takia. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 10,6 työpäivää. Määrä on enemmän kuin kaikilla palkansaajilla keskimäärin: 7,1 (7,9) työpäivää. Viite: Kunta-alan työolobarometri 2012 Vuoden 2013 työolobarometri ei ollut vielä käytettävissä. 13
Sairauspoissaolojen kustannuksia Sairausajan palkkoja maksettiin vuonna 2013 744.729,62 - sivukulut, 22,149 % 164.950,16 Yhteensä 909.679,78 (v. 2012 yht. 858.063,48 ) Sairauspäiviä oli yhteensä 8385 työpäivää (8402 v. 2012) Sairausajan palkka + sivukulut oli keskimäärin 108,49 /pv (vaihtelee toimialoittain) (102,13 /pv v. 2012) EI huomioitu, että Kelalta ja tapaturmakorvauksia saatu yhteensä 349.847,96 euroa. EI huomioitu sijaiskuluja. Työterveyshuollon kustannukset (Lähde: Työnantajan korvaushakemus Kelalle työterveyshuollon kustannuksista) Keuruun kaupunki on ostanut työterveyshuollon palvelut pääosin Työterveys Aalto liikelaitokselta 1.1.2011 lukien. 2013 % 2012 % 2011 % Keuruun kaupunki Korvausluokka I 142.415 60,24 115.679 60,87 95,730 55,39 Korvausluokka II 94.007 39,76 74.369 39,13 77.095 44,61 YHT. 236.422 190.048 172.826 (liikelaitokset eivät mukana tilastossa) Työterveyshuollon kustannukset ovat nousseet 46 374 euroa edellisestä vuodesta. Syitä kustannusten nousulle ovat muun muassa Työkyvyn tukemisen mallin tehokas käyttö ja panostaminen ennaltaehkäisevään työhön. Esimerkiksi työfysioterapeutin ja psykologien palveluja käytettiin hyvin vuonna 2013. Vuonna 2013 toteutettiin tehokkaasti työpaikkaselvityskäyntejä yhdessä työsuojeluorganisaation kanssa kaupungin eri työpaikoilla. Laboratoriotutkimusten yksikköhintoja korotettiin alkuvuonna 2013. Tavoitteena on, että ennaltaehkäisevän työterveyshuollon (korvausluokka I) osuus on vähintään 60 prosenttia. Tavoite täyttyi myös vuonna 2013. Työnantaja saa korvausluokan I kustannuksista korvauksia 60 prosenttia, kun käytössä on Varhaisen puuttumisen toimintamalli (Keuruulla nimeltään Työkyvyn tukemisen malli). Korvausluokan II kustannuksista korvataan 50 prosenttia. Esimerkiksi vuonna 2012 Kelalta saatiin takaisin 106 592 euroa (vuoden 2011 kustannuksia). Vakituisen henkilöstön sairauspoissaolojen jakaantuminen vuonna 2012 (ilman liikelaitoksia) Vakituisista työntekijöistä 238 henkilöllä toisin sanoen 38,3 % ei ollut lainkaan sairauspoissaoloja vuonna 2013. (Vrt. Kunta-alan työolobarometrin 2012 mukaan vastaava luku kunnissa on 30 %.) Laskennassa ovat mukana kaikki vakituiset henkilöt joilla on ollut vakituinen palvelusuhde vuoden 2013 aikana eli 622 henkilöä. Vrt. vuoden viimeisen päivän henkilölukuun 584. 14
sairauspäivät 1-3 pv 4-10 pv 11-60 pv 61-90 pv 91-180 pv 181-365 pv osuus hlömäärästä (384), 104 (113) hlöä 90 (100) hlöä 152 (136) hlöä 18 (18) hlöä 13 (18) hlöä 7 (5) hlöä joilla oli poissaoloja 27,08 % (28,97 %) 23,44 % (25,64 %) 39,58 % (35,84 %) 4,69 % (4,62%) 3,39 % (4,62%) Tässä taulukossa on huomioitu vain sairauksista ja tapaturmista johtuvat poissaolot, ei kuntoutusta. 4.4 Työtapaturmat Taulukoon on kirjattu muun muassa vuoden 2011 aikana sattuneet tapaturmat ja tilastoa aikaisemmilta vuosilta. Tiedot on kerätty vakuutusyhtiöiden tilastoista. Yhdistelmä vakuutusyhtiölle ilmoitetuista tapaturmista vuosina 2009 2013. 1,82 % (1,28%) 5. ELÄKÖITYMINEN, vakituinen henkilöstö Vuoden 2013 aikana kaupungin palveluksesta jäi toistaiseksi voimassa olevalla päätöksellä eläkkeelle kaikkiaan 22 henkilöä (18 henkilöä v. 2012 ja 19 henkilöä v. 2011). Vanhuuseläkkeitä näistä oli 19 (16, 15), työkyvyttömyyseläkkeitä 3 (2, 4). Keskimäärin eläkkeelle siirrytään Keuruulla noin 60 (58) vuoden ikäisenä. Yli 60-vuotiaiden ikäryhmässä oli 93 vakituista työntekijää ja 55-59-vuotiaitakin 115, mikä tuo haasteita työntekijöiden rekrytointiin, mutta antaa vastaavasti organisaatiolle mahdollisuuksia henkilöstön sijoittamista koskevissa ratkaisuissa niin toiminnan kuin taloudenkin näkökulmista. Luvut sisältävät liikelaitokset. Merkittävä eläköitymisajanjakso on Kuntien eläkevakuutuksen (KEVA) tilaston mukaan vuosien 2012-2017 välisenä aikana, jolloin eläköityy (vanhuuseläke) n. 130 henkilöä, mikä tarkoittaa tarkastelujakson (6 v) aikana keskimäärin 20 henkilöä vuosittain. Merkittävin eläköitymisvuosi on KEVA:n tilaston mukaan v. 2015, jolloin eläköityisi (vanhuuseläke) 27 henkilöä. Vuoden 2017 jälkeen eläköitymiskehitys kääntyy laskuun. 15
Työkyvyttömyyseläkkeiden määrän vähentäminen on tärkeä haaste. Kokonaisvaltaisella työhyvinvoinnin kehittämisellä voidaan vähentää myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiä ja pidentää siten työuria. Samalla säästetään huomattavasti henkilöstökuluissa. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna kahdeksan vuoden aikana vuosina 2011-2018 eläkkeelle siirtyy eniten perhepäivähoitajia, peruskoulun ja lukion lehtoreita ja tuntiopettajia, toimistohenkilökuntaa, sosiaalialan työntekijöitä, keittiöhenkilökuntaa ja erityisopettajia. 6. KOULUTUS JA TYÖKYVYN YLLÄPITÄMINEN 6.1. Jatko- ja täydennyskoulutus Toimialat kouluttivat henkilöstöään omien määrärahojensa ja asettamiensa tavoitteiden mukaisesti. Pääpaino hallintokuntien omassa koulutuksessa oli edelleen henkilöstön ammatillisen osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä. 6.2 Työkyvyn ylläpitäminen ja virkistystoiminta Keuruun kaupunki edistää työntekijöidensä liikuntaharrastusta tukemalla liikuntapalvelujen käyttöä. Työnanjan tuki on tarkoitettu työkykyä ylläpitävän liikunnan harrastamiseen. Henkilökunnan virkistystoimintaan on varattu määrärahaa henkilöstöpalveluissa ja toimialoilla. Liikuntaetuna sai valita (1 krt/vko) joko Sport Centerin tai uimahallin liikuntapalveluja. Mikäli työntekijä halusi osallistua uimahallilla tai kuntosaleilla ohjatuille tunneille tai jumppa- tai spinning -tunneille tai pelata sulkapalloa, hän 16
maksoi itse pienen omavastuuosuuden. Keuruun uimahallissa työntekijöillä oli mahdollisuus käydä uimassa ja/tai kuntosalissa kerran viikossa. Mänttä-Vilppulassa ja Jämsässä työskenteleville tarjottiin mahdollisuutta käyttää oman kunnan uimahallia Mäntässä ja Jämsänkoskella tai vaihtoehtoisesti Töpinä Centerin kuntosalia Mäntässä. Maksamalla osan osallistumismaksusta henkilökuntaa kannustettiin osallistumaan erilaisiin JUOKSU- ja HÖLKKÄ -tapahtumiin kuten esimerkiksi Kisailijoiden Syyshölkkään, Markkinahölkkään ja Nice Run-liikuntatapahtumaan Jyväskylässä. PYÖRÄILY: Keuruun kaupunki oli mukana valtakunnallisessa Kilometrikisassa. HIIHTO: Keuruun kaupunki oli mukana Mikkolankankaan 24-tunnin hiihdossa yhdessä Kunnon Juttu joukkueen kanssa. Työntekijöitä osallistui myös Keuruu-Multia -laturetkelle. KIRKKOVENESOUTU: Keuruun kaupungin työntekijöitä oli mukana Murolesoudussa Ruovedellä, Sulkavan Soudussa ja Pirkan Soudussa. Källin Kierroksella kaupungilla oli oma joukkue. Keuruun kaupungin työntekijöiden Liikuntailtapäivä järjestettiin 15.8. urheilukentällä. Työnantaja haluaa antaa jokaiselle mahdollisuuden testata UKK-kävelytestillä oma kuntotaso, jonka perusteella Työterveys Aallon työfysioterapeutti antaa henkilökohtaisen kunto-ohjelman. Lisäksi liikuntailtapäivässä mitattiin kehon koostumus ja tutustuttiin eri lajeihin. Järjestelyistä vastasi vapaa-aikatoimi ja Työterveys Aalto. Kesäteattereihin jaettiin pääsylippuja. Eri toimialoilla järjestettiin lisäksi omia ulkoiluiltapäiviä keväällä ja syksyllä. 6.3. Henkilöstötilaisuuksia Pitkään (40, 30 tai 20 vuotta) Keuruun palveluksessa olleilla työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua Itsenäisyyspäivän iltajuhlaan 5.12.2013. Kutsun sai 27 työntekijää. 7. Henkilöstön jakautuminen sopimusaloittain Suurin osa Keuruun kaupungin henkilöstöstä kuuluu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin. Loput jakaantuvat kunnallisen opetushenkilöstön (OVTES), teknisen henkilöstön (TS), tuntipalkkaisen henkilöstön (TTES) ja lääkäreiden (LS) virka- ja työehtosopimuksen piiriin. KVTES 68,31 % (67,39 %) TTES 2,53 % (2,61 %) OVTES 22,39 % (23,41 %) LS 0,92 % (1,02 %) (eläinlääkärit) TS 5,86 % (5,57 %) 17