SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08b Sivu 1 / 16 Muutokset toimintasuunnitelmaan Vasemmassa sarakkeessa on lausuntokierrokselle lähtenyt luonnos toimintasuunnitelmaksi, oikeassa sarakkeessa on sektoreiden esitykset lopulliseksi toimintasuunnitelmaksi. Kunnallisvaalit 2012 Ylioppilasliikkeenä kuntavaaleihin SYL:n vuoden 2012 päätavoite on yhdessä ylioppilaskuntien kanssa luoda yliopistokaupungeista Suomen nuorisoystävällisimmät paikkakunnat. Nostetaan kuntavaalit sukupolvivaaleiksi tukemalla ylioppilaskuntien kunnallista vaikutustyötä. Ylioppilaskuntien paikallista näkyvyyttä kuntavaikuttamisessa tuetaan toteuttamalla valtakunnallinen kuntavaalikampanja, jonka osana järjestetään kuntavaalikiertue opiskelijapaikkakunnille. Paikallisia ja valtakunnallisia kuntavaaliteemoja nostetaan esille läpi vuoden sekä mediassa että muiden yhteistyötahojen kanssa. Kuntavaalien yleiset valtakunnalliset teemat ovat: nuoren sukupolven vaikutusmahdollisuuksien parantaminen opiskelijoiden asuntopulan ratkaiseminen joukkoliikenteen kehittäminen opiskelupaikkakunnilla SYL:n vuoden 2012 teemana on ylioppilasliikkeen yhteisen vaikuttavuuden vaaliminen. Yhteisenä isona hankkeena SYL ja ylioppilaskunnat tarttuvat kuntavaaleihin tavoitteenaan luoda yliopistokaupungeista Suomen opiskelijaystävällisimmät paikkakunnat. Nostetaan kuntavaalit sukupolvivaaleiksi tukemalla ylioppilaskuntien kunnallista vaikutustyötä. Nostetaan ylioppilaskunnat kuntavaalien keskeisimmiksi vaikuttajiksi tukemalla niiden paikallista näkyvyyttä ja paikkakuntakohtaisten tavoitteiden saavuttamista. Ylioppilaskuntien kuntavaikuttamista tuetaan toteuttamalla ylioppilaskuntien tarpeita vastaava ja innostava valtakunnallinen kuntavaalikampanja, jonka osana järjestetään kuntavaalikiertue opiskelijapaikkakunnille. Paikallisia ja valtakunnallisia kuntavaaliteemoja nostetaan esille läpi vuoden sekä mediassa että muiden yhteistyötahojen kanssa. Kuntavaalien yleiset valtakunnalliset teemat ovat: nuoren sukupolven vaikutusmahdollisuuksien parantaminen opiskelija-asumisen kehittäminen joukkoliikenteen kehittäminen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08b Sivu 2 / 16 opiskelupaikkakunnilla Uudet projektit 1. Opintopolkujen sujuvoittaminen Opiskelijavalintojen uudistaminen, opintojen eteneminen ja valmistumisajat ovat vahvasti esillä ajankohtaisessa keskustelussa. Näkökulma on usein tehokkuuden ja nopeuden näkökulma. Tuodaan tähän keskusteluun opiskelijoiden kannalta mielekkäitä näkökulmia ja ratkaisuja ja huomioidaan se, että opiskelijan olisi jatkossakin mahdollista erehtyä ja löytää oma opiskelualansa. Opintopolku huomioidaan kokonaisuutena, opiskelijavalinnoista työelämään siirtymiseen asti. Myös opiskelijoiden sairastaminen ja mielenterveysongelmat hidastavat opintojen etenemistä merkittävästi. Edistetään joustavien opiskelumahdollisuuksien toteuttamista ja käyttöönottoa sekä kiinnittymistä yliopistoyhteisöön. Kiinnitetään vaikutustyössä huomiota opintotuen etenemisvaatimusten mukaisen opiskelutahdin mahdollistamiseen ja edellytysten luomiseen. Vaikutetaan siihen, että opiskelijoiden mielenterveysongelmiin puututtaisiin entistä varhaisemmassa vaiheessa ja, että opiskelu olisi mahdollista sairauspäivärahalla. 1. Opintopolkujen sujuvoittaminen Opiskelijavalintojen uudistaminen, opintojen eteneminen ja valmistumisajat ovat vahvasti esillä ajankohtaisessa keskustelussa. Näkökulma on usein tehokkuuden ja nopeuden näkökulma. Tuodaan tähän keskusteluun opiskelijoiden kannalta mielekkäitä näkökulmia ja ratkaisuja ja huomioidaan se, että opiskelijan olisi jatkossakin mahdollista erehtyä ja löytää oma opiskelualansa, harrastaa ja olla opiskeluaikanaan aktiivinen yhteiskunnallinen toimija. Opintopolku huomioidaan kokonaisuutena, opiskelijavalinnoista tutkinnon suorittamiseen ja aina aikuis- ja täydennyskoulutukseen saakka. Edistetään joustavien opiskelumahdollisuuksien toteuttamista ja käyttöönottoa sekä kiinnittymistä yliopistoyhteisöön. Kiinnitetään vaikutustyössä huomiota tutkintojen tavoitteellisen suoritusajan mukaisen opiskelutahdin mahdollistamiseen sekä opintopisteiden eriarvoisuuteen. Myös opiskelijoiden sairastaminen ja mielenterveysongelmat hidastavat opintojen etenemistä merkittävästi. Vaikutetaan siihen, että opiskelijoiden mielenterveysongelmiin puututtaisiin entistä varhaisemmassa vaiheessa ja, että osa-aikainen opiskelu sairauspäivärahalla
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08b Sivu 3 / 16 olisi mahdollista. 2. Osaaminen keskiöön 2. Osaaminen keskiöön Suomen koulutuspoliittista keskustelua ohjaa tällä hetkellä keskustelu resursseista sekä pyrkimys tehokkuuteen ja nopeuteen. Toisaalta hallitusohjelman mukaan tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Koulutusjärjestelmää kehitettäessä keskiössä pitäisi näin ollen ennen kaikkea tarkastella osaamisen laatua sekä sivistyksen että työelämän osaamistarpeiden ja kehittämisen näkökulmista. SYL nostaa keskusteluun hyvän ja laadukkaan tutkimukseen perustuvan opetuksen ja opiskelun merkityksen suomalaisen osaamisen kehittymisessä, ja tuo esille konkreettisia avauksia opetuksen, opiskelun ja oppimisen laadun parantamiseksi. SYL järjestää yhteistyökumppaneiden kanssa tapahtumia, joissa käsitellään osaamisen kehittymisen kannalta keskeisiä asioita, kuten opetuksen arvostusta sekä opetussuunnitelmatyön ja osaamistavoitteiden määrittelyn tärkeyttä. SYL jatkaa opiskelijakeskeisen oppimisen metodien ja käytänteiden levittämistä yhdessä ylioppilaskuntien kanssa. SYL vaikuttaa siihen, että opintojen kautta olisi mahdollista saada työelämässä tarvittavaa osaamista sekä hyvät valmiudet siirtyä valmistumisen jälkeen koulutusta vastaavaan työhön. Lisäksi SYL vaikuttaa siihen, että opiskelijalla on mahdollista suorittaa hyvin organisoitu korkeakouluharjoittelu, ja että formaalin koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankittua osaamista tunnustetaan myös osaksi tutkintoja. Myös elinikäisen oppimisen mahdollisuudet, mukaan Suomen koulutuspoliittista keskustelua ohjaa tällä hetkellä keskustelu resursseista sekä pyrkimys tehokkuuteen ja nopeuteen. Toisaalta hallitusohjelman mukaan tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on hyvä, mutta sen toteuttamisessa on keskitytty lähinnä vain määrällisiin koulutustavoitteisiin. Koulutuksellisen tasa-arvon turvaamisen rinnalla pitää tarkastella kuitenkin myös osaamisen laatua sekä sivistyksen että työelämän osaamistarpeiden ja kehittämisen näkökulmasta. SYL korostaa yhteiskunnallisessa keskustelussa hyvän ja laadukkaan tutkimukseen perustuvan opetuksen ja opiskelun merkitystä suomalaisen osaamisen kehittymisessä sekä tuo esille konkreettisia avauksia opetuksen, opiskelun ja oppimisen laadun parantamiseksi. SYL järjestää yhteistyökumppaneiden kanssa tapahtumia, joissa käsitellään osaamisen kehittymisen kannalta keskeisiä asioita, kuten opetuksen arvostusta sekä opetussuunnitelmatyön ja osaamistavoitteiden määrittelyn tärkeyttä. SYL jatkaa opiskelijakeskeisen oppimisen metodien ja käytänteiden levittämistä yhdessä ylioppilaskuntien kanssa. SYL vaikuttaa siihen, että opinnoissa on mahdollista saada työelämässä tarvittavaa osaamista sekä hyvät valmiudet siirtyä valmistumisen jälkeen koulutusta vastaavaan työhön. Lisäksi SYL vaikuttaa siihen, että opiskelijalla on mahdollista suorittaa hyvin organisoitu korkeakouluharjoittelu kilpailukykyisillä työehdoilla, ja että formaalin
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08b Sivu 4 / 16 lukien yliopistollisen täydennyskoulutuksen kehittäminen, nostetaan osaksi keskustelua. koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankittua osaamista tunnustetaan myös osaksi tutkintoja. Myös elinikäisen oppimisen mahdollisuudet, mukaan lukien yliopistollisen täydennyskoulutuksen kehittäminen, nostetaan osaksi keskustelua. 3. Yliopistojen sisäinen rakenteellinen kehittäminen ja sisäinen rahanjako Rakenteellinen kehittäminen jatkuu alkaneella hallituskaudella ja säilynee merkittävänä koulutusjärjestelmää muokkaavana prosessina. Yliopistosektorilla rakenteellisen kehittämisen painopiste on siirtynyt yliopistojen sisälle, ja erityinen merkitys on profiloitumisen kautta tapahtuvalla resurssien sisäisellä uudelleen kohdentamisella. SYL osallistuu aktiivisesti rakenteellisesta kehittämisestä ja profiloitumisesta käytävään keskusteluun, samalla jatkaen linjaansa olla ottamatta kantaa yliopistojen sisäisiin asioihin. Sen sijaan SYL tukee ylioppilaskuntia ja hallinnon opiskelijaedustajia vaikutustyössä, jotta opiskelijoiden ääni kuuluisi näissä asioissa entistä paremmin. Tämän lisäksi rakenteellisessa kehittämisessä kiinnitetään erityishuomiota ruotsinkielisen yliopistokoulutuksen erityiskysymyksiin. 4. Koulutuksen kaupallistuminen Suomessa Koulutus on kaupallistunut vähitellen kaikilla koulutusasteilla: aikuis- ja täydennyskoulutus ovat pitkään toimineet kaupallisin periaattein, korkeakoulutus on 3. Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen ja sisäinen rahanjako Rakenteellinen kehittäminen jatkuu alkaneella hallituskaudella ja säilynee merkittävänä koulutusjärjestelmää muokkaavana prosessina. Yliopistosektorilla rakenteellisessa kehittämisessä erityinen merkitys on profiloitumisen kautta tapahtuvalla resurssien uudelleen kohdentamisella. SYL osallistuu aktiivisesti rakenteellisesta kehittämisestä ja profiloitumisesta käytävään keskusteluun, samalla jatkaen linjaansa olla ottamatta kantaa yliopistojen sisäisiin asioihin. Sen sijaan SYL tukee ylioppilaskuntia ja hallinnon opiskelijaedustajia vaikutustyössä, jotta opiskelijoiden ääni kuuluisi näissä asioissa entistä paremmin. Tämän lisäksi rakenteellisessa kehittämisessä kiinnitetään erityishuomiota ruotsinkielisen yliopistokoulutuksen erityiskysymyksiin, kuten koulutusmääriin ja koulutusohjelmien sijoittumiseen. 4. Koulutuksen kaupallistuminen Suomessa Koulutus on kaupallistunut vähitellen kaikilla koulutusasteilla: aikuis- ja täydennyskoulutus ovat pitkään toimineet kaupallisin periaattein, korkeakoulutus on
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08b Sivu 5 / 16 kansainvälisesti kaupallistunut viime vuosina, ja uusin ilmiö Suomessa ovat erilaiset kaupalliset palvelut toisella asteella ja perusopetuksessa. Kaupallistuminen muuttaa käsitystä siitä, mitä koulutus on, mitä arvoja se palvelee ja miten se järjestetään. Laaditaan koulutuksen kaupallistumisesta Suomessa tilanneanalyysi, jossa huomioidaan mm. maksulliset koulutusohjelmat, koulutusviennin ja tilauskoulutuksen kehittäminen sekä ulkomaisen koulutuksen tarjonnan yleistyminen Suomessa. Tilanneanalyysi toteutetaan yhdessä muiden kiinnostuneiden toimijoiden kanssa ja sen pohjalta suunnitellaan ylioppilasliikkeen toimintaa. 5. Opiskelijoiden oikeusturva Opiskelijoiden oikeusturvan ja yhdenvertaisen kohtelun vaarantuminen on noussut viime aikoina keskusteluun erityisesti ns. SORA-lainsäädännön sekä opintoaikojen rajauksen toimeenpanon myötä. SYL seuraa sora-lainsäädännön toimeenpanoa yliopistoissa sekä jatkaa vaikutustyötä mahdollisimman yhtenäisten soveltamiskäytäntöjen syntymiseen yhteistyössä ylioppilaskuntien kanssa. Lisäksi SYL varautuu lainsäädännön soveltamiseen ja valituskäytäntöihin hyödyntämällä lainsäädäntöasiantuntemusta. SYL seuraa opintoaikojen rajauksen soveltamista ja edistää yhdenvertaisten kansainvälisesti kaupallistunut viime vuosina, ja uusin ilmiö Suomessa ovat erilaiset kaupalliset palvelut toisella asteella ja perusopetuksessa. Kaupallistuminen muuttaa käsitystä siitä, mitä koulutus on, mitä arvoja se palvelee ja miten se järjestetään. SYL laatii koulutuksen kaupallistumisesta Suomessa tilanneanalyysin, jossa huomioidaan mm. maksulliset koulutusohjelmat, valmennuskurssitoiminta, koulutusviennin ja tilauskoulutuksen kehittäminen sekä ulkomaisen koulutuksen tarjonnan yleistyminen Suomessa. Lisäksi SYL tarkastelee perustutkintokoulutuksen ja maksullisen täydennys- ja aikuiskoulutuksen muuttuvia suhteita. Tilanneanalyysin pohjalta suunnitellaan ylioppilasliikkeen toimintaa. Erityisesti huomiota kiinnitetään lukukausimaksukokeilun seurantaan ja kriittiseen arviointiin sekä koulutusvientitoiminnan eettisyyteen. 5. Opiskelijoiden oikeusturva Opiskelijoiden oikeusturvan ja yhdenvertaisen kohtelun vaarantuminen on noussut viime aikoina keskusteluun erityisesti ns. SORA-lainsäädännön sekä opintoaikojen rajauksen toimeenpanon myötä. SYL seuraa opintoaikojen rajauksen soveltamista ja SORA-lainsäädännön toimeenpanoa yliopistoissa sekä edistää mahdollisimman yhdenvertaisten soveltamiskäytäntöjen syntymistä yhteistyössä ylioppilaskuntien kanssa. Lisäksi SYL varautuu valituskäytäntöihin hyödyntämällä tarvittaessa ulkopuolista lainsäädäntöasiantuntemusta. SYL selvittää ylioppilaskuntia useimmin ja
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08b Sivu 6 / 16 soveltamiskäytäntöjen muodostumista. SYL selvittää ylioppilaskuntia useimmin ja eniten työllistävät oikeusturvatapaukset. 6. Huomio maahanmuuttajien koulutuspolkuihin Maahanmuuttajataustaiset jäävät selvästi useammin peruskoulun jälkeisten jatkoopintojen ulkopuolelle kuin muu väestö. Ammatillisessa koulutuksessa maahanmuuttajista jatkaa yhtä suuri osa, mutta lukiokoulutuksessa keskimääräisesti muuta väestöä pienempi osuus. Myöskään korkeakoulutuksessa ei maahanmuuttajien määrä vastaa heidän osuuttaan koko väestöstä. eniten työllistävät oikeusturvatapaukset. 6. Huomio maahanmuuttajien koulutuspolkuihin Maahanmuuttajataustaiset jäävät selvästi useammin peruskoulun jälkeisten jatkoopintojen ulkopuolelle kuin muu väestö. Ammatillisessa koulutuksessa maahanmuuttajista jatkaa yhtä suuri osa, mutta lukiokoulutuksessa keskimääräisesti muuta väestöä pienempi osuus. Myöskään korkeakoulutuksessa ei maahanmuuttajien määrä vastaa heidän osuuttaan koko väestöstä. Kiinnitetään erityishuomiota maahanmuuttajien siirtymiseen koulutusasteelta toiselle ja edistetään siirtymien tukemista. Tärkeimpinä tavoitteina ovat valmentavat opinnot sekä lukioihin (lukiostartti) että yliopistoihin. Luodaan malli maahanmuuttajataustaisille suunnatuista yliopistoon valmentavista opinnoista. SYL tekee aktiivista yhteistyötä muiden opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kanssa maahanmuuttajien koulutuspolkuvaihtoehtojen lisäämiseksi ja sujuvoittamiseksi. Näiden järjestöjen yhteinen työryhmä vuodelta 2011 jatkaa työtään. Kiinnitetään erityishuomiota maahanmuuttajien siirtymiseen koulutusasteelta toiselle ja edistetään siirtymien tukemista. Tärkeimpinä tavoitteina ovat valmentavat opinnot sekä lukioihin (lukiostartti) että yliopistoihin. SYL luo omat suosituksensa mallista maahanmuuttajataustaisille suunnatuista yliopistoon valmentavista opinnoista. SYL tekee aktiivista yhteistyötä muiden opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kanssa maahanmuuttajien koulutuspolkuvaihtoehtojen lisäämiseksi ja sujuvoittamiseksi. Näiden järjestöjen yhteinen työryhmä vuodelta 2011 jatkaa vaikutustyötään ja on yhteistyössä maahanmuuttajajärjestöjen kanssa. SYL tukee ylioppilaskuntia näiden vaikuttamistyössä valmentavien opintojen tuomiseksi korkeakoulujen agendoille. Osana vaikutustyötä painotetaan kielikoulutusta opintojen aikana, työharjoittelu- ja verkostoitumismahdollisuuksien lisäämistä sekä työnhakutaitoja kaikille maahanmuuttajaryhmille, myös suoraan korkeakouluihin tulleille kv-opiskelijoille.
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08b Sivu 7 / 16 7. Korkeakoulujen kansainvälistymisen vahvistaminen Kansainvälisten opiskelijoiden asemaa korkeakouluissa tulee edelleen parantaa. Kansainvälisille opiskelijoille luodaan aitoja vaikutuskanavia korkeakouluihin sekä olemassa olevien rakenteiden että - tarvittaessa - uusien kautta. SYL painottaa toiminnassaan kv-opiskelijoiden edustuksen parantamista ylioppilaskunnissa, YTHS:ssa, opiskelijaasuntosäätiöissä, opiskelijaruokailun järjestämisessä ja muissa olennaisissa opiskelijoiden asemaan vaikuttavissa toimijoissa. Edistetään yhteistyössä järjestöverkoston kanssa kv-opiskelijoiden monipuolista osallistuminen järjestötoimintaan. SYL edistää korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian väliarvioinnin aloittamista. Opiskelijajärjestöt ovat vahvasti mukana arvioinnissa. 7. Korkeakoulujen kansainvälistymisen vahvistaminen Kansainvälisten opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia korkeakouluissa tulee edelleen parantaa. Kansainvälisille opiskelijoille luodaan aitoja vaikutuskanavia korkeakouluihin sekä olemassa olevien rakenteiden että - tarvittaessa - uusien kautta. SYL painottaa toiminnassaan kv-opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksien parantamista ylioppilaskunnissa ja muissa olennaisissa opiskelijoiden asemaan vaikuttavissa toimielimissä. SYL tukee ylioppilaskuntia kansainvälisten opiskelijoiden erityiskysymyksiin liittyvien hyvien käytänteiden jakamisessa. SYL edistää korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian väliarvioinnin aloittamista. Opiskelijajärjestöt ovat vahvasti mukana arvioinnissa. Osana kansainvälistymisstrategian arviointia SYL osallistuu myös keskusteluun korkeakoulutuksen kansainvälistymisen tavoitteista ja edellytyksistä. 8. Akateemisten työvoimapalveluiden saatavuuden parantaminen Työvoimapalveluiden tarkoitus on tarjota itsenäisesti käytettäviä sekä henkilökohtaisia työvoimapalveluita kuten tietoa työmarkkinoista, koulutuksesta sekä yrittäjyydestä. Lisäksi työvoimapalvelut auttavat työnhaussa ja - välityksessä. Tällä hetkellä akateemista työvoimapalvelua tarjotaan seitsemällä paikkakunnalla, joista Helsingin Kluuvin piste on ainoa, jossa palveluille on riittävät resurssit toimia. Tilanne on monelta osin SIIRTO JATKUVIIN 8. Akateemisten työvoimapalveluiden ja - ohjauksen saatavuuden parantaminen Työvoimapalveluiden tarkoitus on tarjota itsenäisesti käytettäviä sekä henkilökohtaisia työvoimapalveluita kuten tietoa työmarkkinoista, koulutuksesta sekä yrittäjyydestä. Lisäksi työvoimapalvelut auttavat työnhaussa ja - välityksessä. Yliopistojen ura- ja rekrytointipalvelut auttavat opiskelijaa
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08b Sivu 8 / 16 kestämätön. SYL vaikuttaa yhdessä ylioppilaskuntien kanssa akateemisten työvoimapalveluiden parantamiseksi yliopistopaikkakunnilla sekä yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden ja TEtoimistojen yhteistyön lisäämiseksi. opintojen suunnittelussa, oman osaamisen tunnistamisessa sekä opinto- ja työuran suunnittelussa. Yhdessä nämä palvelut auttavat opiskelijaa työllistymään tarjoamalla tietoa, koulutusta ja ohjausta opintojen aikana ja valmistumisen jälkeen. Jotta opiskelijalle tarjotaan ajankohtaista informaatiota ja jotta opiskelija saa tarvitsemansa avun sekä ohjauksen ajoissa, tulee näiden molempien palveluiden resurssit olla mitoitettu oikein koko opiskelijakentän tarpeisiin. Molemmissa palveluissa tulee myös huomioida kansainvälisten opiskelijoiden tarpeet täysimittaisesti. SYL vaikuttaa yhdessä ylioppilaskuntien kanssa akateemisten työvoimapalveluiden parantamiseksi yliopistopaikkakunnilla sekä yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden ja TE-toimistojen yhteistyön lisäämiseksi. 9. Edistetään lomapankkijärjestelmän syntymistä Työsuhteiden pätkittyminen on arkipäivää Suomessa. Suuri osa opiskelijoista on epätyypillisissä työsuhteissa. Työsuhteiden pätkittymisestä johtuen pidemmän yhtäjaksoisen ja etukäteen suunnitellun vuosiloman pitäminen on mahdotonta. Tämän takia nykyistä vuosilomakäytäntöä on syytä muuttaa. Lomapankkijärjestelmän kehittäminen on olennainen osa keskustelua pätkätyötä tekevien aseman parantamiseksi myös akateemisella kentällä. SYL tekee vaikutustyötä poliittisten sidosryhmien ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tavoitteena on lomapankkijärjestelmän 9. Edistetään lomapankkijärjestelmän syntymistä Työsuhteiden pätkittyminen on arkipäivää Suomessa. Suuri osa opiskelijoista on epätyypillisissä työsuhteissa. Työsuhteiden pätkittymisestä johtuen pidemmän yhtäjaksoisen ja etukäteen suunnitellun vuosiloman pitäminen on mahdotonta. Tämän takia nykyistä vuosilomakäytäntöä on syytä muuttaa. Lomapankkijärjestelmän kehittäminen on olennainen osa keskustelua pätkätyötä tekevien aseman parantamiseksi myös akateemisella kentällä. SYL tekee vaikutustyötä poliittisten sidosryhmien ja työmarkkinajärjestöjen kanssa.
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08b Sivu 9 / 16 saaminen keskusteluun vuoden 2012 aikana, ja lomapankkijärjestelmän saattaminen valmisteluun hallituskauden aikana. Tavoitteena on lomapankkijärjestelmän saaminen keskusteluun vuoden 2012 aikana, ja lomapankkijärjestelmän saattaminen valmisteluun hallituskauden aikana. 10. Yhdenvertaisuustyön vahvistaminen SYL vahvistaa yhdenvertaisuuden toteutumista ja arviointia sekä keskustoimistolla että toiminnassaan ylioppilaskuntien kanssa. Tätä varten päivitetään SYL:n yhdenvertaisuussuunnitelma, joka toimii tukena kaikessa sisäisessä ja ulkoisessa toiminnassa ja kaikilla toimintasektoreilla. Päivityksen yhteydessä määritellään mm. keinot arvioida järjestelmällisesti liiton toimintaa yhdenvertaisuuden näkökulmasta. SYL tukee ylioppilaskuntien yhdenvertaisuus- ja esteettömyystyötä. 11. Opiskelijoiden syrjäytymisen ehkäiseminen Tampereen YTHS:llä vuosina 2008 2009 toteutetun Suunta-hankkeen tulosten mukaan sosiaalityöntekijän avulla pystytään tehokkaasti ehkäisemään opiskelijan syrjäytymistä. Sosiaalityöntekijöiden palvelut ovat usein opiskelijoiden saavuttamattomissa eikä opiskelijoilla ole niistä riittävästi tietoa. Opiskelun ja elämänhallinnan ongelmat tulevat usein esiin terveysongelmia selvitettäessä, mutta opiskeluterveydenhuollon piiristä ei ole olemassa luontevaa väylää kunnallisen sosiaalityön pariin. Jotta opiskelijoiden 10. Yhdenvertaisuustyön vahvistaminen SYL vahvistaa yhdenvertaisuuden toteutumista ja arviointia sekä keskustoimistolla että toiminnassaan ylioppilaskuntien kanssa. Tätä varten päivitetään SYL:n yhdenvertaisuussuunnitelma, jota tulee noudattaa kaikessa sisäisessä ja ulkoisessa toiminnassa ja kaikilla toimintasektoreilla. Päivityksen yhteydessä määritellään mm. keinot arvioida järjestelmällisesti liiton toimintaa yhdenvertaisuuden näkökulmasta. SYL tukee ylioppilaskuntien yhdenvertaisuus- ja saavutettavuusstyötä. SYL:n ylioppilaskunnille järjestämiä yhdenvertaisuustapaamisia jatketaan, ja SYL:n saavutettavuusverkoston toiminta vakiinnutetaan. 11. Opiskelijoiden syrjäytymisen ehkäiseminen sosiaalityöllä Tampereen YTHS:llä vuosina 2008 2009 toteutetun Suunta-hankkeen tulosten mukaan sosiaalityöntekijän avulla pystytään tehokkaasti ehkäisemään opiskelijan syrjäytymistä. Sosiaalityöntekijöiden palvelut ovat usein opiskelijoiden saavuttamattomissa eikä opiskelijoilla ole niistä riittävästi tietoa. Opiskelun ja elämänhallinnan ongelmat tulevat usein esiin terveysongelmia selvitettäessä, mutta opiskeluterveydenhuollon piiristä ei ole olemassa luontevaa väylää kunnallisen
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08b Sivu 10 / 16 syrjäytymistä voidaan ehkäistä ja opintojen etenemistä edistää, tulee opiskelijoiden saatavilla olla heille soveltuvaa sosiaalityötä. Kerätään tietoa opiskelijoiden ulottuvilla olevan sosiaalityön järjestämisen mahdollisuuksista ja luodaan liitolle oma näkemys parhaasta sosiaalityön toteuttamismallista (esim. kunta, korkeakoulu tai YTHS). Aloitetaan tämän kerätyn tiedon pohjalta vaikuttamistyö. 12. Opiskelijan kannalta toimivin sosiaaliturvajärjestelmä Sosiaaliturvajärjestelmässä on useita epäkohtia opiskelijoiden suhteen, eikä opintotuki sovi yhteen muiden etuuksien kanssa tarvittavissa määrin. SYL laatii oman näkemyksensä opiskelijan sosiaaliturvajärjestelmän tulevaisuudesta ja kehittämistoimenpiteistä tarkastellen yleisimpiä opiskelijan sosiaaliturvaan liittyviä ongelma- ja eri tukimuotojen yhteensovittamistilanteita. sosiaalityön pariin. Jotta opiskelijoiden syrjäytymistä voidaan ehkäistä ja opintojen etenemistä edistää, tulee opiskelijoiden saatavilla olla heille soveltuvaa sosiaalityötä. Kerätään tietoa opiskelijoiden ulottuvilla olevan sosiaalityön järjestämisen mahdollisuuksista ja luodaan liitolle oma näkemys parhaasta sosiaalityön toteuttamismallista (esim. kunta, korkeakoulu tai YTHS). Aloitetaan tämän kerätyn tiedon pohjalta vaikuttamistyö. 12. Toimiva sosiaaliturvajärjestelmä Sosiaaliturvajärjestelmässä on useita epäkohtia opiskelijoiden suhteen, eikä opintotuki sovi yhteen muiden etuuksien kanssa tarvittavissa määrin. SYL kartoittaa opintotuen käyttöön liittyviä ongelmia koskien kaksiportaista opintotukea, sairauspäivärahaa, toimeentulotukea sekä muita mahdollisia ongelmatilanteita. SYL laatii oman pitkän tähtäimen näkemyksensä opiskelijan toimeentulon kehittämisestä osana sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuutta. 13. SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan näkyvyyden parantaminen SYL lisää kehitysyhteistyön näkyvyyttä ja houkuttelevuutta yhdessä ylioppilaskuntien kanssa. Jokaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus ottaa osaa kehitysyhteistyötoimintaan joko tulemalla mukaan 13. SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan näkyvyyden parantaminen SYL lisää kehitysyhteistyön näkyvyyttä ja houkuttelevuutta yhdessä ylioppilaskuntien kanssa. Jokaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus ottaa osaa kehitysyhteistyötoimintaan joko tulemalla mukaan
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08b Sivu 11 / 16 kehitysyhteistyötoimintaan tai maksamalla kehitysyhteistyömaksua. SYL tekee omaa kehitysyhteistyötoimintaansa näkyvämmäksi KENKKUn ja ylioppilaskuntien kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa laajentaen näin opiskelijoiden toimintamahdollisuuksia. kehitysyhteistyötoimintaan tai maksamalla kehitysyhteistyömaksua. SYL tekee omaa kehitysyhteistyötoimintaansa näkyvämmäksi KENKKUn ja ylioppilaskuntien kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa laajentaen näin opiskelijoiden toimintamahdollisuuksia. SYL:n sisällä kehitysyhteistyötoiminta otetaan kokonaisvaltaisemmin mukaan toimintaan hyödyntäen KENKKUn resursseja vaikutustoiminnassa ja viestinnässä. KENKKU on entistä aktiivisempi osa SYL:n vaikutustyötä. 14. Järjestösektoriverkoston luominen Ylioppilaskuntien erilaiset alayhdistykset toimivat opiskelijaa lähimpänä olevalla järjestötoiminnan tasolla. Yhdistykset ottavat uudet opiskelijat vastaan, valvovat opiskelijoiden etuja oppiaine- ja tiedekuntatasolla ja järjestävät yhteisöllisyyttä ja opiskelukykyä tukevaa toimintaa. Yhdistysten kautta SYL voi kuulla laajemmin opiskelijoiden tarpeita ja lujittaa edelleen liikkeen vahvuuksia, organisoituneisuutta ja massojen nopeaa tavoittamista. Ylioppilaskuntien järjestösektorien yhteistyötä kehittämällä saadaan synergiaetuja mm. koulutusmateriaalien ja oppaiden yhteisestä tuottamisesta. SYL ryhtyy kehittämään ylioppilaskuntien järjestösektoreiden verkostoa Kykyprojektivetoisesti. Kartoitetaan sektorin toiveet ja tarpeet, suunnitellaan ja toteutetaan sen mukaan viestintää, tapaamisia ja koulutusmateriaalia. Tuetaan järjestösektoreita erityisesti opiskelukyvyn, saavutettavuuden ja 14. Järjestösektoriverkoston luominen Ylioppilaskuntien piirissä toimivat järjestöt ovat usein opiskelijoille läheisimpiä opiskeluun liittyviä yhteisöjä. Järjestöt ottavat uudet opiskelijat vastaan, valvovat opiskelijoiden etuja oppiaine- ja tiedekuntatasolla ja järjestävät yhteisöllisyyttä ja opiskelukykyä tukevaa toimintaa. Näiden järjestöjen avulla SYL voi saada laajemmin tietoa opiskelijoiden tarpeista ja lisätä ylioppilasliikkeen organisoituneisuutta sekä tavoittaa suuria opiskelijajoukkoja nopeasti. Ylioppilaskuntien järjestösektorien yhteistyötä kehittämällä saadaan synergiaetuja mm. koulutusmateriaalien ja oppaiden yhteisestä tuottamisesta. SYL luo ylioppilaskunnissa toimiville järjestövastaaville ja sihteereille oman verkoston Kyky-projektivetoisesti. Kartoitetaan sektorin toiveet ja tarpeet ja tämän pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan viestintää, tapaamisia ja koulutusmateriaalia. Järjestösektoria tuetaan erityisesti opiskelukyvyn, saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisessä sekä kansainvälisten
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08b Sivu 12 / 16 yhdenvertaisuuden edistämisessä sekä kansainvälisten opiskelijoiden integroimisessa järjestötoimintaan. opiskelijoiden integroimisessa järjestötoimintaan. Jatkuvat tai aktiivisessa seurannassa olevat projektit 1. Opintotukijärjestelmän kehitys Seurataan opintotuen kehittämisen toimenpiteiden toteuttamista ja osallistutaan keskusteluun opintotuen jatkokehittämisestä. Tuetaan opintotukijärjestelmän kehittämistä hallitusohjelman mukaisesti kannustamaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista. Pidetään yllä keskustelua opintotuen huoltajakorotuksesta ja perheellisten opiskelijoiden asemasta. Osallistutaan aktiivisesti ja aloitteellisesti opintotuen kehittämistä pohtivien tahojen toimintaan. 1. Opintotukijärjestelmän kehitys Seurataan opintotuen kehittämisen toimenpiteiden toteuttamista keräämällä tietoa kaksiportaisen opintotuen toimivuudesta ja osallistutaan keskusteluun opintotuen jatkokehittämisestä. Tuetaan opintotukijärjestelmän kehittämistä tavoitteena päätoimiseen opiskeluun kannustaminen. Tehdään vaikuttamistyötä huoltajakorotuksen palauttamiseksi osaksi opintotukea ja osallistutaan myös opintolainajärjestelmän kehittämisestä käytävään keskusteluun. 2. YTHS:n talouden ja AMKpilotin seuraaminen Vuosi 2012 on YTHS:n toiminnassa muutoksen aikaa. Muutoksia tuo mukanaan muun muassa syksyllä 2011 alkanut AMK-opiskelijoiden YTHS-pilotti sekä passiivirekisterikäytäntö, joka voi vaikuttaa merkittävästikin YTHS:n talouteen. Seurataan AMK-pilotin etenemistä ja yliopisto-opiskelijoiden palveluiden tasoa pilotin aikana. Kiinnitetään huomiota YTHS:n talouden kehittymiseen 2. YTHS:n talouden ja AMK- YTHS-pilotin seuraaminen Seurataan syksyllä 2011 käynnistyneen AMK-YTHS-pilotin etenemistä ja varmistetaan yliopisto-opiskelijoiden palveluiden taso pilotin aikana. Kiinnitetään huomiota YTHS:n talouden kehittymiseen sopeuttamistoimien jälkeen. Erityistä huomiota talouden puolella vaativat yliopistojen passiivirekisterikäytännöt, jotka voivat laajasti käyttöönotettuina vaikuttaa YTHS:n talouteen merkittävästikin. Lisäksi
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08b Sivu 13 / 16 sopeuttamistoimien jälkeen. Erityistä huomiota kiinnitetään passiivirekisterikäytännön vaikutukseen YTHS:n talouteen. 3. Toimivampi OLL Osallistutaan OLL:n toiminnan kehittämiseen. Opiskelijoiden liikuntaliittoa kehitetään keskustoimistovetoisesti jäsenjärjestöjen haluamaan suuntaan. seurataan, miten muuttuvat käyntimaksut vaikuttavat talouteen ja opiskelijoiden käyttäytymiseen. 3. OLL:n kehittäminen SYL osallistuu OLL:n toiminnan kehittämiseen siten, että OLL:n toiminnan kolme painopistettä ovat tärkeysjärjestyksessä opiskelijoiden liikuntaedunvalvonta, opiskelijoiden seuratyön tukeminen sekä opiskelijahuippu-urheilun koordinointi. Liikuntaedunvalvonnassa tulisi keskittyä hyvinvointiliikunnan edistämiseen ja alueellisten liikuntapalveluiden kehittämiseen. Hyvinvointiliikunnan edistämisessä painopisteen tulisi olla vähän liikkuvien aktivointi ja paikallisten liikuntapalveluiden kehittämisessä keskittyä korkeakoulujen liikuntapalveluiden kehittämiseen. Näiden molempien tehtävien toteuttamisessa tärkeäksi työkaluksi nousee erityisesti korkeakoululiikunnan suositusten jalkauttaminen. Opiskelijoiden seuratyötä tuetaan parhaiten tukemalla seurojen toiminnan kehittämistä. Tämän toteuttamiseksi seuroilla pitäisi olla käytössään tietoa hyvistä käytänteistä ja tarjolla koulutusta. Opiskelijahuippu-urheilun koordinointi on opiskelijahuippu-urheilijoiden näkökulmasta tärkeä tehtävä ja lisäksi liiton taloudellisten resurssien edellytys. OHU-sektorin toiminta ei kuitenkaan saa missään olosuhteissa viedä pääpainoa edunvalvonnalta ja seuratyön edistämiseltä. SYL osallistuu OLL:lle perustettavan määräaikaisen ohjausryhmän toimintaan sekä keskustoimiston henkilöresursseilla että jäsenjärjestöjensä edustajien kautta.
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08b Sivu 14 / 16 4. Opiskelija-asumisen ongelmakohdat ja tulevaisuus Kytketään opiskelija-asumiseen vaikuttaminen osaksi kuntavaalikampanjaa ja pyritään löytämään kohtuulliset ratkaisut hätämajoitusten järjestämiseksi yliopistopaikkakunnilla. Tuetaan ylioppilaskuntien vaikutustyötä paikallisesti ja edistetään energiatehokkuuden lisääntymistä uudisrakentamisessa ja opiskelijaasuntojen peruskorjauksessa. OKM:n asettama työryhmä selvitti vuonna 2011 korkeakoulujen kansainvälistymiseen liittyviä asumispalveluita ja ehdotti seurantatoimikunnan perustamista. Toimikunnan tehtävänä olisi seurata ja tukea korkeakoulujen kansainvälisten asumispalveluiden yhteistyötä sekä palvelukehitystä. SYL edistää osaltaan toimikunnan tavoitteiden toteutumista ja tukee korkeakoulujen vastuutusta kansainvälisten opiskelijoiden asumispalveluiden järjestämisestä. SYL keskustelee aktiivisesti oman jäsenkenttänsä kanssa mm. sektoritapaamisissa. Jotta keskustelua oman jäsenkentän kanssa pystytään käymään avoimesti, pitää SYL keskusteluyhteyden avoimena myös OLL:n keskustoimiston toimijoiden kanssa. 4. Opiskelija-asumisen ongelmakohdat ja tulevaisuus Kytketään opiskelija-asumiseen vaikuttaminen osaksi kuntavaalikampanjaa. Hätämajoituksen järjestämiseksi pyritään löytämään kohtuulliset ratkaisut yhteistyössä yliopistojen ja yliopistokaupunkien kanssa. Tuetaan ylioppilaskuntia paikallisessa asumisvaikuttamisessa. Vaikutetaan investointiavustusprosentin nostamiseksi. Painotetaan opiskelijaasumisvaikuttamisessa energiatehokkuutta, asumisen laatua sekä yhteisöllisyyttä. OKM:n asettama työryhmä selvitti vuonna 2011 korkeakoulujen kansainvälistymiseen liittyviä asumispalveluita ja ehdotti seurantatoimikunnan perustamista. Toimikunnan tehtävänä olisi seurata ja tukea korkeakoulujen kansainvälisten asumispalveluiden yhteistyötä sekä palvelukehitystä. SYL edistää osaltaan toimikunnan perustamista sekä sen tavoitteiden toteutumista ja tukee korkeakoulujen vastuutusta kansainvälisten opiskelijoiden asumispalveluiden järjestämisestä. 5. Tasa-arvoinen perhe-elämä Tasa-arvoisen perhe-elämän saavuttamiseksi Suomessa tulee uudistaa vanhempainvapaajärjestelmä sekä säätää tasa-arvoinen avioliittolaki. Osallistutaan keskusteluun perhevapaamallin 5. Tasa-arvoinen perhe-elämä Tasa-arvoisen perhe-elämän saavuttamiseksi Suomessa tulee uudistaa vanhempainvapaajärjestelmä sekä säätää tasa-arvoinen avioliittolaki. SYL ottaa aktiivisesti osaa keskusteluun
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08b Sivu 15 / 16 uudistamisesta ja vanhemmuuden kustannusten jakamisesta tasan työnantajien kesken sekä työn ja perheelämän yhteensovittamisesta. Edistetään tasa-arvoisen avioliittolain säätämistä. 6. Viestintä 2010-luvulle ja sen yli Ajetaan vuonna 2011 valmistuneen viestintäkäsikirjan käytännöt kaikkien SYL:n toimijoiden arkirutiineihin. Uudistetaan SYL:n infomateriaali, jota on tarjolla uusille opiskelijoille ja sidosryhmille. Kasvatetaan liiton vaikuttavuutta sosiaalisessa mediassa ja pyritään kasvattamaan Facebookfanimäärää. Etsitään uusia ja kevyitä keinoja kertoa SYL:n toiminnasta jäsenistölle ja sidosryhmille verkossa. Kehitetään dokumentointi- ja arkistointikäytäntöjä. SYL:n toimintaa kehitetään kohti kattavampaa kolmikielisyyttä: liitto edistää suomen, ruotsin ja englannin kielten käyttöä ja hyvää yhdenvertaista kielipolitiikkaa omassa toiminnassaan ja ylioppilaskunnissa. 7. Työurien pidentämisen opiskelijanäkökulma Työurien pidentämiseen tähtäävät toimet koskevat opiskelijoita aina perusasteelta aikuiskoulutukseen. Nykyisessä työurakeskustelussa opiskelijat ovat lähinnä tiukennusten ja rajausten kohteena. SYL toimii työurakeskustelussa aktiivisesti yhdessä ylioppilaskuntien kanssa tuoden esille relevantteja keinoja pidentää työuria vahingoittamatta Suomen koulutusjärjestelmää. perhevapaamallin uudistamisesta ja vanhemmuuden kustannusten jakamisesta tasan työnantajien kesken sekä perheelämän ja työn tai opiskelun yhteensovittamisesta. Edistetään tasaarvoisen avioliittolain säätämistä. 6. Viestintä 2010-luvulle ja sen yli Otetaan vuonna 2011 valmistuneen viestintäkäsikirjan käytännöt kaikkien SYL:n toimijoiden arkirutiineihin. Uudistetaan SYL:n infomateriaali, jota on tarjolla uusille opiskelijoille ja sidosryhmille. Parannetaan liiton vaikuttavuutta sosiaalisessa mediassa ja tuotetaan sinne säännöllisesti sekä opiskelijoita että sidosryhmiä kiinnostavaa materiaalia. Etsitään uusia ja kevyitä keinoja kertoa SYL:n toiminnasta ylioppilaskunnille, opiskelijoille ja muille sidosryhmille verkossa. Kehitetään dokumentointi- ja arkistointikäytäntöjä. SYL:n toimintaa kehitetään kohti kattavampaa kolmikielisyyttä: liitto edistää suomen, ruotsin ja englannin kielten käyttöä ja hyvää yhdenvertaista kielipolitiikkaa omassa toiminnassaan ja ylioppilaskunnissa. 7. Työurien pidentäminen Työurien pidentämiseen tähtäävät toimet koskevat opiskelijoita aina perusasteelta tulevaan työelämään saakka. SYL toimii jäsentensä edunvalvojana työurien pidentämiseen liittyvässä keskustelussa. Koulutukseen liittyvän edunvalvonnan lisäksi SYL kantaa vastuuta työurien pidentämisestä keskeltä ja lopusta ottamalla kantaa esimerkiksi työssä jaksamiseen ja työelämän joustoihin. SYL laajentaa omaa asiantuntijuuttaan ja sidosryhmäverkostoa oman edunvalvontansa parantamiseksi
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08b Sivu 16 / 16 työurakeskustelussa. SYL tuo esille omat keinonsa työurien pidentämiseen ja tekee työtä yhdessä ylioppilaskuntien kanssa, jotta opiskelijoiden ääni kuullaan niin poliittisessa johdossa kuin työmarkkinajärjestöissäkin. 8. Opiskelijoiden oikeudet työelämässä Opiskelijoiden työnteko opintojen aikana on arkipäivää, ja opiskelijat toimivat suurena työntekijäreservinä useilla aloilla. Opintojen aikaiseen työntekoon liitetään erilaisia negatiivisia sävyjä ja virheellisiä olettamuksia. Tästä johtuen opiskelijoiden tekemää työtä ei usein arvosteta, mikä näkyy huonoina työehtoina ja työolosuhteina. SYL nostaa esille opintojen aikaiseen työssäkäyntiin liittyviä kehittämistarpeita yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa sekä tuottaa oikean kuvan vallitsevasta tilanteesta. Vaikutustyön tavoitteena on parantaa opiskelijoiden työehtoja sekä saada opintojen aikainen työnteko sidosryhmien agendalle. 8. Opiskelijat työelämässä Opiskelijoiden työnteko opintojen aikana on arkipäivää. Osa opiskelijoista tekee tulevaa koulutustasoaan vastaavaa työtä, mutta suuri osa opiskelijoista toimii myös työvoimareservinä työtehtävissä, jotka eivät vastaa heidän nykyistä tai tulevaa koulutustasoaan. Työmarkkinoilla on myös kilpailua niin halvasta työvoimasta kuin työpaikoistakin. Tästä johtuen osa opiskelijoista tekee töitä huonoilla työehdoilla ja huonoissa olosuhteissa. SYL tuo esille, että opiskelijat ovat työntekijöinä samanarvoisia muiden kanssa ja tuo esille opiskeluiden aikaisen työnteon ongelmakohtia ja kehittämistarpeita. Kyse on laajemmasta asiasta, joka liittyy opiskelijoiden toimeentuloon ja työmarkkinoihin. Työtä tehdään SYL:n sektoreiden yhteistyönä ja yhdessä sidosryhmien kanssa. Vaikutustyön tavoitteena on parantaa opiskelijoiden työehtoja sekä saada opintojen aikainen työnteko sidosryhmien agendalle.