Esimerkkejä elävästä elämästä Tämän esityksen tarkitus: Antaa tieta neurpsykiatrisesta valmennuksesta Miten neurpsykiatrinen valmennus visi esimerkiksi auttaa Miten tulisi timia tätä palvelua hakeakseen Birgitta Lönn-Krhnen, tt, cach, Mäntykankaan kulu Antti Rmppanen, ft, cach, Autismisäätiö
Neurpsykiatrinen valmennus Ratkaisukeskeisyys Käytännönläheisyys Tavitteellisuus Määrä-aikaisuus Asiantuntijuus mlemmilla Ei-paikkasidnnaisuus Kknaisvaltaisuus
Valmennus Fysilgiset tekjät: Slujen timinta, aineenvaihdunta, lihakset, nivelet jne.. Tunteet, minäkuva, mieliala Vurvaikutus maailmaan: vurvaikutus tisten kanssa, asuinympäristö, piskelu/työympäristö, harrastukset, aika, raha, lep, liikunta, ravint
Valmennuksen tarkitus Vahvistaa asumiseen liittyviä taitja Löytää uusia keinja arjessa selviytymiseen esim. vaateet, pukeminen, läksyt, unirytmin ylläpitäminen Lisätä sallistumista kdin töihin Vahvistaa vapaa-ajan käyttö taitja Ohjata hallitsemaan muutstilanteita Vahvistaa asiakkaan valmiuksia timia muiden ihmisten kanssa Löytää keinja hallita tunteenpurkauksia ja auttaa ymmärtämään maa käyttäytymistä Keinja ristiriitatilanteiden ratkaisemiseksi Oppia yhteiskunnallisia taitja, esim. julkisilla liikkuminen, lääkärikäynnit
Esimerkit
Case 1: Tim Psykiatrian pulen hitaja kyselee palveluita 25- vutiaalle miehelle Valmentaja tutustuu asiakkaan tietihin Miehellä llut masentuneisuutta Asperger-diagnsi Asuu yksin Hankaluuksia edetä aikuislukissa Kti kaaksessa, hankaluuksia lähteä ajissa kuluun, upputuu mielenkiinnn khteisiin
Verksttapaaminen Tapaaminen yhdessä asiakkaan ja hitajan kanssa Asiakas tutustui valmentajaan Keskustelua mihin tarkitukseen valmennusta tarvitaan, miten se visi hyödyttää asiakasta ja mihin asiakkaan tulee situtua Hittahn ja asiakkaan mielestä palvelu spiva Kirjataan hittahn näkemys palvelun tarpeesta Mahdllinen lähete Palveluntuttajan tarjus palvelusta Maksusitumuksen hakeminen Maksusitumuksen saaminen 10 kerralle Palvelu pystyi alkamaan
Alku Tapaamiset asiakkaan ktna Kti sekavassa kunnssa, nurkissa pölyä Ensimmäisillä kerrilla (3 kertaa) asiakkaan elämäntilanteen kartitusta: Tuentarve, Vurkausirytmi, paikkjen kartta, mistä pitää, mistä ei pidä, sensriset tekijät, ssiaaliset tilanteet, ihmissuhteet Mitä tiv tulevaisuudelta Käyttäytymisen tarkastelua Jkaisella kerralla annettu myös ktitehtävä Ktitehtävät liittyneet siivukseen ja käyttäytymisen seurantaan Mm. pilkttu yhdessä siivusta siin. Laadittu aikataulu ja kntrlli siivukselle -> Asiakas pystynyt alittamaan siivukset itsenäisesti tällaisella tuella. Näiden tietjen phjalta laadittu tavitteet
Tavitteet
Harjittelua, kkeilua Harjittelua etätuella Asiakas lähettänyt viestejä nnistumisista, tarvittaessa valmentaja tti yhteyttä Muutskkeiluja Asunnn muutstöiden vaikutukset: uutta säilytystilaa, jätehulln rganisintia, visuaalista tukea Viikksuunnitelmassa uusien asiiden kkeilu tukemaan aikaisin heräämistä Asiakkaalla seurantaa masta käyttäytymisestä Nukkumaanmenajat, tunteiden seurantaa Opettamista Siivuksen merkitys (syy-seuraussuhteet), mitä kaikkea pitää sisällään, siivuksen tteutus, asiiden lkerinti, tarvittavat välineet Liikennevalt= vaadittava asia spiva taitihin nähden Arviidaan että haaste ei liian suuri= stressireaktin vaara Ei myöskään liian helpp = kehitystä ei tapahdu Autetaan ymmärtämään asiakkaan mia mtiiveja Seurantaa miten tavitteeseen päästään Valmennuksen taajuutta harvennettu -> Asteittan siirtyminen itsenäisempään timintaan
Lppu Verkstpalaveri Mukana asiakas, hittah, asiakkaan isä, Autismisäätiön työntekijä Yhteenvet valmennusjakssta Tavitteisiin pääsy: dtettu tuls Mikä hyödyttänyt asiakasta: pilkkminen, lkerinti Mihin tarvitsee tukea: tukea edelleen että input=utput, varmistus että Tim aikatauluttanut siivuksen Jatksusitukset Asiakas tarvitsee edelleen tukea kdin ylläpitn. Tällä hetkellä tuki aikatauluihin liittyen, etätuella. Vanhemmat kykenevät tukemaan asiakasta tässä Valmennuksessa ei mahdllista keskittyä ssiaalisiin taitihin. Näillä vaikutusta mm. kulussa käymiseen, man terveyden hulehtimiseen ja ystävyyssuhteisiin. Tim hyötyisi valmennuksesta jssa keskitytään ssiaalisten tilanteiden harjitteluun.
Case 2: Jaakk Lasten psykiatrisesta yksiköstä tetaan yhteyttä 10- vutiaasta kulupjasta Valmentaja tutustuu tietihin Paljn haasteita kulunkäynnissä ja ppimisessa Aggressiivista käyttäytymistä ktna siskn kanssa Tarkkaavaisuuden ja keskittymisen pulmaa läksyjen tessa ja kulussa, keskittyy hyvin tietknepeleihin ja haluaisi pelata kk ajan. Nukkumaanmenja vurkausirytmin ylläpitäminen haasteellista Dg. ADHD Työryhmässä phditaan jatktimenpiteitä Terveydenhullsta n j haettu maksusitumusta 15 kertaa neurpsykiatristavalmennusta, a 1 h 30 min
Verksttapaaminen Np-valmentaja pyydetään ensimmäiseen verkst tapaamiseen, missä paikalla lapsi ja vanhemmat, pettaja, ssiaalityöntekijä, lapsen tutkinut psyklgi ja lääkäri Keskustellaan tavitteista ja mihin valmennuksella pyritään, kirjataan hittahn näkemys Perhe ei vielä valmis lääkekkeiluun Sisarusten välisten ristiriitatilanteiden jäsentäminen Päivittäisen rytmin löytäminen rutiineiksi Svitaan perheen kanssa tapaamisista ja käynnistetään valmennus
Alku Ensimmäinen tapaaminen ktna ja tutustuminen perheeseen Keskustellaan yhdessä vanhempien kanssa, lasten kanssa pelataan ja jutellaan yhdessä, mlemmat sisarukset paikalla Alkukartitus 3 kertaa Tutustuminen ja tiveiden kartittaminen Annetaan perheelle ja pettajalle tieta ADHD:stä Tehdään kulukäynti Kirjataan yhteisiä tavitteita Etsitään keinja sisarusten välien parantamiseksi ja keinja ristiriitatilanteiden selvittämiseksi ilman fyysistä kntaktia Svitaan pelinsäännöistä ja kirjataan ne ylös Laaditaan klme yhteistä arkista tavitetta, jtka kirjataan spimukseen, jnka vanhemmat ja asiakas allekirjittaa
Tavitteet Opin ratkaisemaan ristiriitatilanteen ilman fyysistä väkivaltaa Olen nnistunut hyvin kun pystymme lähtemään yhdessä siskn kanssa kuluun ilman riitaa Olen nnistunut hyvin kun kulussa minut tetaan mukaan peliin Opin suriutumaan läksyistä iltapäivällä kulun jälkeen Olen nnistunut hyvin kun kahteen viikkn ei tule pettajalta muistutusta tekemättömistä läksyistä Olen nnistunut hyvin kun illalla jää aikaa itselle kivaan juttuun ja läksyt n j tehty Löydän keinn rytmittää illan siten että uniaikaa jää riittävästi Olen nnistunut kun vanhempien ei tarvitse muistuttaa minua nukkumaan mensta vaan saan tehdä sen itse
Harjittelua ja apukeinja Mietitään yhdessä kelln avulla miten paljn aikaa tarvitaan aku-ankkaan, iltapalaan, suihkuun ja wc:hen Tehdään yhdessä hauska kuvallinen iltahjelma Käytetään timeria apuna kun siirrytään seuraavaan vaiheeseen Kartitetaan läksymäärät, harjitellaan alittamista Tehdään yhteinen suunnitelma/ kartta, svitaan miten aikuiset auttavat/tarkistavat, palkki hyvin suritetusta työstä Yhdessä pelaaminen ja tekeminen valmentajan kanssa Nstetaan esille mlempien sisarusten vahvuuksia, petetaan keinja ratkaista riitatilanne, annetaan hyvää palautetta kaikille Vanhemmat kuullla, vanhemmat mukaan, perhepalaverit Mlemmille lapsille mat hauskat aamulukkarit, jiden avulla pyritään välttämään törmäykset
Valmennuksen päättyminen Asteittain harvennetaan käyntejä ja hjataan itsenäisempään timintaan Tehdään kirjallinen yhteenvet mikä timii, mikä ei ja susitukset jatksta Käydään palaute läpi yhdessä perheen kanssa Verkstpalaverissa nstetaan tärkeät asiat esille ja annetaan palautetta nurelle/ lapselle ja kk perheelle Puhelin yhteydentt ja sähköpstit tarvittaessa säilyvät edelleen
Jkainen tek n peruuttamatn tekee sen tai jättää tekemättä, siitä seuraa aina jtakin! Tulevaisuus alkaa testa, jka juuri nyt tehdään!