METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI KESKI-SUOMI 1/2008 Tässä lehdessä mm: Otetaanko kokemuksista opiksi?...2 Matti Mäkelän ja Turja Lehtosen linjauksia...3 Edunvalvonta kuntoon pienillä työpaikoilla... 5 Elektroniikka-alan huolestuttava kehitys...6 Ammattiyhdistysliikkeen saavutuksia...7 Keski-Suomen Metallin Vaikuttajien ehdokkaat...8 Team-hankkeesta...11 Vuorolisiin korotusta...12 Veteraanit huomioitava, vaatii Kalevi Lehtonen...12 Metalliliiton perimmäinen tehtävä...15 Keski-Suomessa vahvalla joukolla liittovaaleihin Tässä lehdessä esitellään keski-suomalaisten liittokokousvaaliehdokkaiden tavoitteita
2 1/2008 KESKI-SUOMI Halutaanko pääkirjoitus ottaa opiksi? Seuraavat viikot antavat esimakua millainen on Metalliliiton linja tulevalle neljälle vuodelle. Mistä sen sitten voi tietää mitä on odotettavissa? Vaikka sanotaankin, että sitä tikulla silmään joka vanhoja muistelee, niin nyt peiliin katsominen auttaisi kun arvioidaan tulevaisuutta. Jos halutaan tämän menon jatkuvan, niin valinta on Metallin yhteistyön vaaliliitto. Mikäli taas halutaan antaa muutokselle mahdollisuus, ääneste- tään Metallin Vaikuttajien vaaliliiton ehdokkaita nro. 40-57. Tärkeää kuitenkin on, että jäsenistö saa päättää mihin suuntaan matka käy. Päätöksen tekeminen työpaikalla on varmasti vaikeaa kun työpaikan luottamustehtävässä oleva henkilö myydään oman työpaikan tai ammattiosaston ehdokkaana. Siinähän tuntee itsensä petturiksi jos erehtyy ajattelemaan liiton linjaa eikä vain tyydy keskittämään ääniä omalle ehdokkaalle. Nyt sinulla on kuitenkin mahdollisuus päättää kokemasi perusteella mihin suuntaan mennään. Kysy itseltäsi oletko ollut tyytyväinen työpaikkakohtaiseen erään, korvaavaan työhön tai vuorolisien korotuksiin. Pöytä on katettu, ole hyvä. Metallin Vaikuttajat ovat valmiit toteuttamaan jäsenistön tahtoa ja siihen myös tyytymään. Jari Myllykoski Ahti Järvinen korostaa että liittokokousvaaleissa on kysymys kaikkien jäsenten asioista. Siksi jokaisen jäsenen on tärkeää olla nyt hereillä ja käyttää äänioikeuttaan. Jäsenet, olkaa hereillä Työehtotoimitsija Jari Myllykoski painottaa että liittokokousvaaleissa jäsenistö äänestäessään päättää mihin suuntaan Metalliliiton matka käy. Parhaillaan on suunnitteilla jättiliiton perustaminen. Tämä kuuden liiton yhdistäminen ja siinä samassa Metalliliiton lopettaminen arveluttaa jäsenistöä. Ylätasolla puuhailtu hanke herättää monia kysymyksiä: Karkaako liitto liian kauaksi jäsenestä liittofuusion myötä? Tuleeko suurliitosta yhtä kaukainen kuin SAK? Mitä hyötyä jättiliitosta olisi tavallisen jäsenen näkökulmasta? Tuleeko tilalle jotain parempaa? Jos linja nyt on pieni anoo niin onko suurliiton linja iso sanoo. Kuka pystyy näkemään tulevaisuuteen ja sanomaan miten edunvalvonnan jättiliitossa käy? Onko hanke pelkkä poliittinen liittouma meitä vähempiosaisia vastaan? Vieraantuuko jäsenistö toiminnasta entistä enemmän? Joka tapauksessa suurliittohanke on epäilyjä ja pelkoa herättävä asia, jonka kanssa on pidetty liikaa kiirettä. Ainakin asiasta on kysyttävä jäsenistön mielipidettä jäsenäänestyksessä. Metallin Vaikuttajat ovat sitä mieltä että nykyiselläkin Metalliliitolla olisi voimaa parempaan ja tuloksellisempaan edunvalvontaan. Kysymys on ennen kaikkea asenteista. Liittokokousvaaleissa pitkälti ratkaistaan millä voimalla, millä tavoitteilla ja millä organisaatiolla liitto suuntautuu tulevaisuuteen. Jäsenet olkaa hereillä, teidän asioista on kysymys. Ahti Järvinen METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI KESKI-SUOMI 1/2008 Julkaisija Keski-Suomen Metallin Vaikuttajat Päätoimittaja Ahti Järvinen Toimituskunta Arto Salmi, Jorma Muhonen ja Jari Myllykoski Taitto Timo Sandberg Painopaikka Pyhäjokiseudun Kirjapaino, Oulainen metallinvaikuttajat.fi
KESKI-SUOMI 1/2008 3 Metallityöväen Liiton sihteeri Matti Mäkelä sanoo että Metalliliitossakin on syytä vakavasti harkita jäsenäänestyksen järjestämistä uuden teollisuusliiton perustamisesta. Matti Mäkelä: Se on meistä kiinni! Vain äänestämällä voi vaikuttaa liittokokouksen linjauksiin, Metalliliiton sihteeri Matti Mäkelä muistuttaa. Liittokokouksessa linjataan muun muassa sitä, miten liitto suhtautuu palkkojen sopimiseen paikallisesti. Kun kysyy Metallityöväen Liiton sihteeriltä Matti Mäkelältä liiton perustehtävistä, vastaus tulee nopeasti. - Metallityöväen Liiton perustehtäviin kuuluu solmia jäsenilleen työehtosopimuksia, Mäkelä sanoo. Viime kesänä Metalliliitto solmi Teknologiateollisuuden kanssa sopimuksen, johon liittyi myös uudenlaisia elementtejä, kuten niin sanottu juhannusraha. Sopimukseen sisältyi myös työpaikkakohtainen paikallinen erä. Metallityöväen Liitto tuotti oman selvityksen erän jakamisesta työpaikoilla. Noin 85 prosenttia kaikista työntekijöistä sai joko 0,7 prosentin korotuksen tai työpaikkakohtaisesti sovitun palkankorotuksen. Noin 15 prosenttia eli joka seitsemäs jäi ilman työpaikkakohtaista palkankorotuserää. Nämä työpaikat olivat niitä, joissa päästiin sopimukseen yhden prosentin jaosta. Mäkelää yllätti se, että suurimmissa, vähintään 500 henkeä työllistävissä yrityksissä, yhden prosentin korotuserän sopineiden osuus jäi alle puoleen. Useiden vastaajien kommenttien mukaan syynä oli se, että yritysten johto oli antanut tiukan ohjeistuksen työpaikoille erän jakamisesta, jota työpaikkojen luottamusmiehet eivät hyväksyneet. Työnantajapuolen toimintatavat ärsyttävät Mäkelä on todella pettynyt siihen, että työnantaja ei paikallisen erän soveltamisessa toiminut neuvottelupöydässä puhutun mukaisesti. - Syy siihen, että nyt ei kaikissa työpaikoissa päästy sopimukseen paikallisen erän jakamisesta, ei ollut luottamusmiehissä, muistuttaa Mäkelä. Mäkelän mielestä kummallista on myös, että työnantajat aloittivat omiensa tiukan ohjeistaminen heti neuvottelujen jälkeen viime kesänä. Paikallisille sopimisille ei siis edes haluttu antaa todellista mahdollisuutta. Näin toimivat nimenomaan alan lippulaivat eli suuret yritykset. Tämä on huono signaali ja sopimisen jatkoa on mietittävä vakavasti, pohtii Mäkelä. - Näillä tiedoilla meillä ei ole todellisia edellytyksiä laajentaa paikallista sopimista tässä asiassa, Mäkelä sanoo. Mäkelä on sitä mieltä, että ellei työnantajilta löydy ensi syksyyn mennessä parempaa asennetta, edellytyksiä sopimuksen jatkumiseen vuoden 2009 syyskuun jälkeen ei ole. Luottamusmiesten asemaa parannettava Mäkelä arvioi, että sopimisen edellytykset ja valmiudet näyttäisivät Metalliliiton kyselyyn tulleiden vastausten mukaan olevan suhteellisen hyvässä kunnossa noin 30 40 prosentissa työpaikoista. Toisaalta saman verran vastaajista, eli 30 40 prosenttia arvioi, että luottamusmiehen edellytykset eivät ole riittävän hyvät, lisää Mäkelä. - Tulokset viittaavat siihen, että paikallisen erän kasvattamiseen suhtaudutaan kriittisesti. Jos paikallisen erän osuutta halutaan kasvattaa, on pääluottamusmiehen asemaa ja tiedonsaantia parannettava, vaatii Mäkelä. Tämä vaatii hänen mukaansa yhteistyösuhteiden parantamista työpaikalla ja paikallisen sopimisen nykyistä parempaa ohjeistusta. Hän muistuttaa, että yli puolet vastaajista ei haluaisi lisätä työpaikkakohtaisen erän osuutta palkkaratkaisuissa nykyisen kaltaisella ohjeistuksella. Puheet ay-liikkeessä vallitsevasta solidaarisuudesta saivat tukea myös tästä kyselystä. - Kaikille jaettava yhtä suuri yleiskorotus saa edelleen paljon tukea vastanneilta ja sitä pidetään oikeudenmukaisena, Mäkelä sanoo. Jäsenäänestys teollisuusliitosta? Metalliliitossakin on syytä vakavasti harkita jäsenäänestyksen järjestämistä uuden teollisuusliiton mahdollisesta perustamisesta, sanoo Matti Mäkelä. Mäkelä on tullut tähän tulokseen viime kuukausien aikana tekemänsä laajan kenttäkierroksen sekä nyt koottujen ammattiosastojen liittokokousesitysten pohjalta. Jäsenlähtöisyyden ja jäsendemokratian on oltava Metalliliiton johtavia ajatuksia. Vain kuuntelemalla ja kunnioittamalla jäsenten ääntä Metalliliitto voi olla vahva vaikuttaja tulevaisuudessakin, Mäkelä sanoo. Mäkelän mukaan on tärkeää, että keskustelua teollisuusliittoasiasta käydään nyt Metallin ammattiosastoissa ja seuturyhmissä sekä yhdessä viiden muun yhdistymistä pohtivan liiton jäsenten kanssa. Sitä kautta asia tulee punnittua mahdollisimman monesta eri näkökulmasta. Metallin jäsenillä on oltava tarpeeksi tietoa teollisuusliiton suunnittelusta, jotta he osaavat ottaa asiaan kantaa liittokokouksessa. Kannustankin jokaista jäsentä tiedonhakuun asiassa, Mäkelä sanoo. Mäkelän mielestä oikea aika ja paikka päättää jäsenäänestyksen järjestämisestä on toukokuussa pidettävä Metalliliiton liittokokous. Vaalit ovat vaikuttamisen paikka Metallin liittokokousvaalit ovat todellinen voimannäytön paikka, muistuttaa Mäkelä. - Toivon Metallin jäsenten käyttävän oikeuttaan äänestämällä vaikuttaa liiton linjauksiin. - Uskallan väittää, että vaalimme ja liittokokouksemme on valtakunnallisestikin yksi seuratuimmista ammattiyhdistystapahtumista kuluvana vuonna. - Se on meistä kiinni, tietää Mäkelä. Turja Lehtonen: Jäsenten ääni ja tahto kuuluviin Liittokokouksessa jäsenten ääni ja tahto pääsevät kuuluviin, niin keskustelussa teollisuusliiton muodostamisesta tai sopimuspolitiikan tulevaisuudesta, Metalliliiton järjestösihteeri Turja Lehtonen sanoo. Nyt Metallin jäsenellä on tilaisuus käyttää jäsenelle kuuluvaa oikeutta ja - rohkenen sanoa jopa velvollisuutta - äänestää. Uskon, että vaaliliittojen ehdokkaat käyvät hyvän ja rehdin kamppailun pääsystä kokousedustajaksi, Metalliliiton järjestösihteeri Turja Lehtonen sanoo. Toivon erityisesti, että jäsenet käyttävät tilaisuutta hyväkseen keskustella ehdokkaiden kanssa jäsenen kannalta tärkeistä asioista. TEAM-hanke liittokokouksen kuuma puheenaihe Tärkeitä aiheita liittokokouksessa tulee olemaan useita. Tuskin erehdyn, mikäli arvaan, että mahdollinen TEAM-liittofuusio tulee nousemaan yhdeksi suurimmista keskustelunaiheista. Metallin Vaikuttajien vaaliliitto on linjannut, että uusi teollisuusliitto ei ole mikään itseisarvo, vaan hanketta tulee tarkastella puhtaasti jäsenen näkökulmasta, Lehtonen sanoo. Toisin sanoen hanke on kannatettava, mikäli Metallin yksittäinenkin jäsen hyötyy siitä riittävästi. Metallin Vaikuttajien mukaan pelkästään suuri on kaunista -ajattelu ei riitä motiiviksi uuden teollisuusliiton perustamiseksi, vaan hyötyjen tulee olla konkreettisia. Tästä syystä Metallin Vaikuttajat onkin suhtautunut hankkeeseen erittäin kriittisesti. Kriittisyys on syntynyt tällä hetkellä olemassa olevien raporttien pohjalta, joista ei ole Lehtosen mukaan löydettävissä sellaisia argumentteja, jotka puoltaisivat hanketta. Lopullisen arvion paikka on maalis-huhtikuussa, kun eri työryhmien loppuraportit valmistuvat. Toki liittokokouksessa puhutaan monesta muustakin tärkeästä asiasta. Perinteisesti palkka- ja sopimuspolitiikka ovat keskusteluttaneet kokousedustajia pitkään ja monipuolisesti, ja näin varmasti tälläkin kertaa. Muita aiheita, jotka liittokokousesitysten perusteella näyttäisi nousevan keskusteluun, ovat Lehtosen mukaan muun muassa ammattiosastojen rooli, seuturyhmien tulevaisuus ja erilaiset jäsenyysmuodot. Kansainvälisyys ja globalisaatio, jotka pitkälti mielletään kirosanoina, tulevat kuitenkin nousemaan keskusteluun aikaisempaa enemmän, johtuen jo siitä, että suuri osa yritysten omistuksesta sijaitsee rajojemme ulkopuolella. Vaalityöstä uusia aktiiveja liiton toimintaan Liittokokous siis päättää liiton linjoista seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Kokousedustajat valitaan ympäri maata ja he edustavat kattavasti koko Metallin kenttää. Heillä on paras tieto ja kokemus alan työpaikkojen tilanteesta. Tätä tietoa tulee käyttää koko jäsenistön työehtojen ja hyvinvoinnin parantamiseen, Turja Lehtonen sanoo. Metallin Vaikuttajat -vaaliliitolla on kattava ja monipuolinen ehdokaslista ympäri maata. Metallin vaalit ovat aktivoineet tuhansia jäseniä, niin ehdokkaita, tukiryhmien jäseniä, ja ehdokkaiden valitsijayhdistyksissä mukana olevia. Tämä aktivointi ei saa jäädä pelkästään vaaleihin liittyväksi, vaan tämä on oiva mahdollisuus saada uusia aktiiveja mukaan myös liiton toimintaan, Lehtonen sanoo. Lehtonen haluaakin vedota kaikkiin lukijoihin: Käyttäkää äänioikeuttanne, käyttäkää se viisaasti ja antakaa ääni Metallin Vaikuttajien ehdokkaalle, lupaan sen kannattavan! Järjestösihteeri Turja Lehtonen on tyytyväinen Metallin Vaikuttajat -vaaliliiton kattavaan ehdokasasetteluun ja hyviin ehdokkaisiin.
4 1/2008 KESKI-SUOMI linjauksia MetallinVaikuttajien kulmakivet Metallin Vaikuttajien toiminta-ajatus, arvot, tavoitteet ja toimintatapa 1. Toiminta-ajatus Metallin Vaikuttajat toimii jäsenten edunvalvonnan parantamiseksi laaja-alaisesti Metallityöväen Liiton yhteisesti hyväksyttyjen tavoitteiden puolesta. Aatepohjana on vasemmistolaisen työväenliikkeen arvomaailma ja toimintaperiaatteet. Jokapäiväisen edunvalvonnan lisäksi Metallin Vaikuttajat vaikuttaa kaikkialla yhteiskunnassa, missä tehdään palkansaajia koskevia päätöksiä. 2. Arvot Metallin Vaikuttajien toiminnan kulmakivet ovat työväenhenkisyys, demokraattisuus, heikompien puolustaminen, yhteisvastuullisuus sekä ympäristön tulevaisuudesta huolehtiminen. Näiden lisäksi Metallin Vaikuttajien toimintaa ohjaa vahva näkemys oikeudenmukaisuudesta. Kaiken perustana on palkansaajien tekemä työ ja sen luoma hyvinvointi. 3. Tavoitteet Metallin Vaikuttajien tavoitteena on jäsenten hyvinvointi. Jäsenten etujen valvonnan tulee perustua demokraattisiin arvoihin ja laajaan jäsenten kuulemiseen. Edunvalvonnan tehostamiseksi on parannettava luottamushenkilöiden oikeuksia, kehitettävä vuokratyövoiman käytön pelisääntöjä ja kansainvälistyvien yritysten valvontaa. Tavoitteena on myös nuorten ja naisten osuuden lisääminen liiton päätöksenteko-organisaatiossa. Näiden tavoitteiden toteutuminen onnistuu sitä paremmin, mitä merkittävämmän valtakirjan Metallin Vaikuttajat saa jäsenistöltä liittokokousvaaleissa. Muuramelainen Tarmo Lukkarinen kysyy olisiko suurliitosta todella metallin jäsenille hyötyä. Tarmo Lukkarinen: Jäsenistöä kuunneltava paremmin 4. Toimintatapa Jäsenten aktiivinen toiminta työpaikka- ja aluetasolla on koko ammattiyhdistystoiminnan perusta. Metallin Vaikuttajat toimii yhdessä jäsenistön kanssa jäsenten hyväksi. Metallin Vaikuttajien sanat ja teot vastaavat toisiansa. Tavoitteena on avoimuus ja läpinäkyvyys kaikessa toiminnassamme. Tarmo Lukkarinen työskentelee Pematic Oy:llä, Muuramessa CNC-sorvaajana. Hän ollut 25 vuotta saman talon palveluksessa (Nokka-yhtiöt konsernin). Tarmo on toista kautta pääluottamusmiehenä. Hän on myös ammattiosasto 344 toimikunnan jäsen. Aiemmin hän on toiminut myös työsuojeluvaltuutettuna ja osaston luottamusmiehenä. Nuoret ja vanhat mukaan toimintaan Tarmo Lukkarisen mielestä jäsenistön mielipiteitä kuunneltava enemmän ja otettava huomioon myös nuoret jäsenet. On tärkeää että saataisiin niin nuoret kuin vanhatkin kiinnostumaan taas ammattiyhdistystoiminnasta enemmän. Ei pidä unohtaa että meillä on myös eläkkeellä olevia jäseniä joilla on vielä voimia olla mukana toiminnassa edelleen, Tarmo sanoo. Kannattaa muistaa että ilman heidän aktiivisuuttaan ja jämäkkää toimintaansa aikoinaan meillä ei olisi näitä nykyisiäkään etuja. Paikallisen sopimisen vaikeudet Tarmon mielestä paikallinen sopiminen ei aina toimi. Näin on varsinkin pienemmillä työpaikoilla joilla ei välttämättä ole edes luottamusmiestä, hän toteaa. Myös näillä työpaikoilla pitäisi kuitenkin pystyä hoitamaan jäsenille työehtosopimuksen mukaiset edut. Hän sanoo että varsinkin paikallinen sopiminen palkankorotusten neuvoteltavan erän kohdentamisesta hankalaa. Elikkä kaikki eivät saa yhtä suuria korotuksia, työpaikasta ja neuvottelukulttuureiden eroista johtuen. Sopimuksessa pitäisikin olla selkeästi sovitut prosentti ja senttikorotukset kaikille työpaikasta riippumatta! Onko suurliitosta todella hyötyä? Tarmo Lukkarinen ei ole kovin innostunut kaavaillusta yhteisestä jäsenliitosta, TEAM:ista. On ainakin selvitettävä tarkkaan onko yhdistymisestä riittävästi hyötyä. Muuten saattaa käydä niin että metallityötekijöiden edut huononee muiden liittojen etujen kustannuksella eli myytäisiin jo saavutettuja etuja halvalla! Vaihtoehdot onkin mietittävä tarkkaan; ettei tehdä hätäisiä ratkaisuja jäsenten etujen kustannuksella, korostaa Tarmo. Kaikki aika Tarmo Lukkarisella ei suinkaan mene järjestätoiminnassa. Hänen perheeseensä kuuluu vaimo ja kolme lasta. Hän harrastaa kesäisin kalastusta. Myös karaoken laulaminen kuuluu hänen harrastuksiinsa. Laulan karaokea vaihtelevalla menestyksellä, Tarmo naurahtaa.
KESKI-SUOMI 1/2008 5 Seppo Rimpi: Edunvalvonta kuntoon pienilläkin työpaikoilla Metallin veteraani Seppo Rimpi sanoo, ettei paikallisen sopimisen lisäämisestä tule mitään, ellei myös pienemmille työpaikoille saada luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja huolehtimaan työntekijöiden edunvalvonnasta. Seppo Rimpi siirtyi kolme vuotta sitten putken kautta työeläkkeelle työskenneltyään sitä ennen kaikkiaan 33 vuotta Jyväskylässä GWS Systems Oy:n palveluksessa. Rimpi toimi työpaikkansa työntekijöiden työsuojeluvaltuutettuna parinkymmenen vuoden ajan ja osan aikaa myös metalliosasto 26:n puheenjohtajana. Osasto 26:n jäseniä työskentelee monilla aika pienilläkin työpaikoilla, joissa työntekijöiden edunvalvonta on joskus ollut hyvin vaikeaa. Pienillä työpaikoilla ihmiset eivät oikein uskalla ryhtyä luottamustehtäviin, kun pelkäävät työnantajan painostusta. Ammattiosastonkaan edustajia ei näille työpaikoille työnantaja laske. Miten sellaisessa tilanteessa voidaan puhua tasavertaisesta neuvotteluasemasta paikallisissa neuvotteluissa, Rimpi ihmettelee. Työsuojelu kuntoon Pitkään työsuojeluvaltuutettuna toiminut Rimpi korostaa työsuojelutoiminnan tärkeyttä. Tiedän sen ihan omasta kokemuksesta, hän toteaa. Siinä on kysymys työntekijöiden terveydestä. Itselläkin on meluvamma, niin kuin monella muullakin metallin veteraanilla. Aikaisemmin asiaan ei kiinnitetty riittävästi huomiota. Seppo Rimpi korostaa että työsuojeluvaltuutettu voi vaikuttaa myös siihen, miten työntekijät käyttävät henkilökohtaisia suojaimia. Se on myönteistä, että nykyään jo ammattikoulussa nuoret opetetaan käyttämään suojaimia. Veteraaneja ei saa unohtaa Eläkepäiville siirtynyt Seppo Rimpi muistuttaa, ettei Metalliliitto saisi unohtaa veteraanejaan, jotka aikoinaan ovat tehneet kovan työn liiton ja sen jäsenistön hyväksi. Liittokokouksissakin olisi syytä ottaa veteraaneja koskevat asiat paremmin esille. Eläkkeisiin liittyvät asiat ovat joskus tulevaisuudessa ajankohtaisia ja tärkeitä asioita myös nyt vielä nuorten työntekijöiden kannalta. Seppo Rimpin mielestä Metalliliiton on huolehdittava myös veteraaniensa asioista. Jukka Heinonen: Paikalliselle sopimiselle selkeät puitteet Jukka Heinonen työskentelee Rautpohjan valimossa, Metso Foundries Oy:llä, Jyväskylässä. Hän on varapääluottamusmies ja myös työosaston luottamusmies. Erityisesti Jukka Heinosta harmittaa tämän nykyisen työehtosopimuksen paikallisen erän jakoperiaatteet. Liitosta saadut ohjeet ja tiedot olivat onnettomat, hän toteaa. Samoin tiedot työnantajalta olivat epämääräiset joten koko homma meni suoraan sanoen pieleen. Mikäli tämän kaltaista sopimista aiotaan jatkaa, niin Jukka vaatii että sopimuksessa on tarkemmat määräykset ja pelisäännöt. Nyt työnantajille jätettiin liian paljon pelivaraa. Liittofuusiosta enemmän tietoa Enemmän tietoa työpaikoille Jukka Heinonen vaatii myös suunnitellusta liittofuusiosta, kuuden liiton liittymisestä yhteen suurliitoksi. Työpaikalla on asiasta ollut aika vähän puhetta. Asiaan on vaikea ottaa kantaa koska siitä ei tiedetä riittävästi. Hän toteaa että kysymyksessä on sen luokan asia, Metalliliiton lakkauttaminen ja uuden perustaminen että sitä ratkaisua pitäisi pohtia tarkasti, puntaroida hyviä ja huonoja puolia. Ennen sellaista päätöstä pitää olla kunnon selvitykset pohjalla. Tuntuva korotus vuorolisiin Rautpohjan valimosta katsoen eräs keskeinen korjausta vaativa asia on vuorolisät. Meidän vuorolisät on aika pienet vuorotyön aiheuttamiin haittoihin nähden, Heinonen toteaa. Minä esimerkiksi antaisin ilomielin pois iltavuorolisän, jos saisin siirtyä päivävuoroon. Jukka Heinosen mielestä aivan pieni korotus vuorolisiin ei riitä. Sopimusratkaisuissa korotukset ovat yleensä vain aivan näennäisiä, sentti tai pari. Jos asia halutaan saada kuntoon ja vuorolisät oikealle tasolle niin korotusten pitäisi olla useita kymmeniä senttejä, painottaa Jukka Heinonen. Jukka Heinosen mielestä vuorolisiin tarvitaan korotus joka vastaa vuorotyöstä aiheutuvia haittoja.
6 1/2008 KESKI-SUOMI Hannele Hult: Elektroniikka-alan kehitys huolestuttaa Hannele Hultilla on todella näköalaa elektroniikkateollisuuden kehitykseen. Hän on ollut alan töissä kolmekymmentä vuotta ja melkein koko ajan jossain luottamustehtävässä hoitamassa työntekijöiden edunvalvonta-asioita. Viimeiset vuodet hän toimi pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna. Nyt hän on ollut pitkään sairauslomalla, mutta seuraa edelleen tarkasti Elektroniikka-alan asioita. Kyllä ne ovat vieläkin hyvin lähellä sydäntä, hän toteaa. Olen todella huolissani siitä kehityksestä mitä alalla tapahtuu. Työpaikkoja siirretään ulkomaille, työntekijöistä puristetaan kaikki ulos. Pörssiyhtiöt kuriin Hannele korostaa että pitäisi ilman muuta puuttua pörssiyhtiöiden käytökseen. Näihin asioihin puuttumisen pitäisi olla valtiovallan asia. Valtiovalta kuitenkin seuraa vain passiivisena tilanteen kehitystä vaikka yhtiöt tekisivät kuinka törkeitä ratkaisuja kuten esimerkiksi Kemijärven sellutehtaan tapahtumat osoittavat. Ja tietysti ammattiyhdistysliikkeen pitäisi käyttää omaa vaikutusvaltaansa jotta nämä asiat saataisiin etenemään ja yritykset pakotettaisiin kantamaan yhteiskunnallinen vastuunsa, Hannele korostaa. Hannele Hult vaatii että myös ammattiyhdistysliike vaikuttaisi siihen että yritykset saataisiin kantamaan vastuunsa. Eriarvoistuminen lisääntyy Erityisesti Hannele on huolissaan työntekijöiden jaksamisesta muutospaineiden puristuksessa, määräaikaisissa työsuhteissa, kiristyvän työvauhdin paineessa. Ja yhteiskunta eriarvoistuu kovaa vauhtia. Tuntuu siltä että heikommassa asemassa olevat puristetaan yhä tiukemmalle, hyvin toimeentuleville annetaan entistä enemmän. Kohta täällä ei ole kuin tosi rikkaita ja tosi köyhiä, hän kiteyttää. Yhteiskunnallista pomputtelua Hannele Hult on itsekin joutunut kokemaan varsinaista pomputtelua. Hän on ollut seitsemän vuotta sairaslomalla. Työhön ei enää kykene mutta vakuutusyhtiöt estävät kuitenkin eläkkeelle pääsyn. Tämä on tosi yleistä, Hannele kertoo. Olen kuullut monen tutun valittavan samaa. Hän vaatiikin että tähän asiaan saataisiin parannus. Se merkitsee ilmeisesti koko systeemin parantamista. Siinä tarvitaan kaikkia niitä jotka pyrkivät oikeudenmukaisempaan yhteiskuntaan. Poliittiset työväenpuolueet ja ammattiyhdistysliike voisivat määrätietoisesti ajaa näihin asioihin parannusta. Ja ennen kaikkea paljon on kiinni meistä äänestäjistä. Jokaisessa vaalissa meidän tulisi äänestää niitä ihmisiä jotka pitävät tärkeänä yhteiskunnallisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden lisäämistä. Tämänhetkisten tietojen perusteella Raimo Kuula ei näe suurliitosta olevan riittävästi hyötyä metallin jäsenille. Luottamus- Yhteisiä asioita ajamaan henkilöiden oikeuksia Taas on aika valita edustajat metallin liittokokoukseen. Olen ehdokkaana liittokokoukseen ajamaan työntekijöitten yhteisiä asioita. Vaikka kuulunkin vasemmistoryhmään niin haluan korostaa, että nämä ei ole poliittiset vaalit vaan liittokokouksessa asiat ovat meille kaikille yhteisiä työasioita. Samassa veneessä ollaan kaikki. Mielestäni Metalliliiton pitäisi tuoda enemmän esille ammattiosaston toimintaa. Jokainen meistä, joka on Metalliliitossa, kuuluu johonkin ammattiosastoon. Nuoria jäseniä pitäisi saada mukaan ammattiosastojen toimintaan. Työntekijöitten hyvinvointiin ja sen ylläpitoon ei koskaan panosteta liikaa, vaan siinä on aina parantamisen varaa. Matti Räisänen työpaikka Sovella oy Laadunvalvoja, työsuojeluvaltuutettu, ammattiosasto 26:n Opintosihteeri Matti Räisänen toteaa että liittokokousvaaleja ei pitäisi politisoida. Kokoukseen mennään ajamaan yhteisiä asioita. lisättävä Raimo Kuulalla on pitkä historia metallialalta. Hän ehti työskennellä noin 25 vuotta nyt jo lähes ulos liputetulla elektroniikka-alalla. Tällä hetkellä hän työskentelee hissihuoltajana Schindlerillä. Raimolla on siis vankka kokemus aytoiminnasta ja erilaisista luottamustehtävistä. Nyt hän toimii aktiivina osasto 26:ssa, toimikunnan jäsenenä. Kysyttäessä, mikä jäsenistöä puhuttaa tällä hetkellä, vastaus tulee nopeasti. Kuulan mukaan Keski- Suomessakin työpaikoilla puhutaan tällä hetkellä paljon mahdollisesta liittofuusiosta. Hänen mukaan väline ei ole se suuri kysymys, vaan se, miten saadaan jäsenille paras vastine jäsenmaksulle. Keskeistä on turvata myös pienten työpaikkojen edut, sanoo Kuula. Hänen mukaansa mahdollinen TEAM-malli toimisi ehkä suurten työpaikkojen olleessa kysymyksessä, mutta työpaikkojen ollessa pienehköjä ja ympäri aluetta, edunvalvonta saattaa jäädä lapsipuolen asemaan. Kuulan mukaan mikä tahansa suuri organisaatio pitää yllä suuria kulisseja, mutta enin osa ajasta tuhrautuu ihan muuhun, kuin perustehtävään, joka tässä tapauksessa on jäsenten edunvalvonta. Tämänhetkisillä tiedoilla en näe uudesta liitosta olevan riittävästi hyötyä Metallin jäsenille, Raimo Kuula kiteyttää kantansa suurliittohankkeesta.
KESKI-SUOMI 1/2008 7 Paikallisesta sopimisesta Paikallinen sopiminen on viime aikoina ollut yksi työehtosopimuspolitiikan puheenaihe. Sitä on kehuttu ja haukuttu riippuen siitä, miten paikallisesti on onnistuttu. Niin kauan, kun olen ollut mukana työelämässä, on työpaikoilla sovittu palkoista vaihtelevalla menestyksellä. Työehtosopimushan määrittelee vain minimin, eli se ole mikään katto sovittaville palkoille. Viime kesänä sovittu Metallin työehtosopimus paikallisine sopimisineen on siitä ihmeellinen, että siinä laitetaan työntekijät tappelemaan keskenään vähistä senteistä työnantajan antamien ohjeiden mukaisesti. Sitä paitsi kaikkihan me tiedäm- me, että kautta aikojen ovat työnantajat palkinneet nuolijansa ilman ay-organisaation apua. Olen sitä mieltä, että valtakunnallisen työehtosopimuksen on taattava minimiehdot kaikille. Työehtosopimuksessa on oltava maininta siitä, että työpaikkakohtaiset neuvottelut on käytävä kaksi kertaa vuodessa riippumatta siitä, minkälainen palkkausjärjestelmä työpaikoilla on käytössä. Tällöin tarkasteltaisiin työpaikan palkkoja ja sovittaisiin henkilökohtaisista korotuksista. Tämä olisi todellista paikallista sopimista, ei keskinäisestä kinaamista vähäisistä TES-senteistä. Arto Salmi Antero Rajalan mielestä Metalliliiton on huolehdittava siitä, että työpaikoilla on valmiudet puolustaa työntekijöiden etuja. Antero Rajala, Valtra Oy Suolahti: Nuorille tehtävä selväksi ay-liikkeen aikaansaannokset Arto Salmi ei hyväksy sellaista paikallista sopimista, jossa laitetaan vain työntekijät tappelemaan keskenään vähistä TES-senteistä. Valtra Oy:n Suolahden tehtaalla koneistajana työskentelevä Antero Rajala on sitä mieltä, etteivät nuoret työntekijät tiedä, miten kovien taistelujen takana monet nykyisin itsestään selviltä tuntuvat työntekijöiden edut ovat aikoinaan olleet. Raskaan koneistuksen luottamusmiehenä, osasto 141:n sihteerinä ja metalliliiton valtuuston jäsenenä toimiva Rajala tuli traktoritehtaalle töihin jo ennen armeijaan menoa vuonna 1973. Nyt hän on huolissaan työntekijöiden passivoitumisesta. Traktoritehtaallekin on tullut paljon uutta väkeä, mutta nuorempi porukka ei oikein tunnu olevan kiinnostunut liiton, ammattiosaston tai työpaikan luottamustehtävistä. Niitä hoitava porukka on huolestuttavasti ukkoutumassa. Ay-historiasta enemmän tietoa Antero Rajalan mielestä ay-liike ei ole kyennyt selvittämään nuorille työntekijöille aikaansaannoksiaan. Moni nuori tuntuu ajattelevan, että työnantajat ihan vaan hyvää hyvyyttään ovat järjestäneet työntekijöille nykyiset palkkaedut, työajat, vuosilomat ja muut etuisuudet. He eivät näytä tietävän, että edelliset ay-sukupolvet ovat nämä kaikki edut tappelemalla hankkineet. Rajalan mielestä ay-liikkeessä on syytä miettiä, mikä on mennyt vikaan, kun tieto ay-toiminnan historiasta ei ole kulkeutunut nuorelle jäsenistölle. Nuorille on tehtävä selväksi, ettei edunvalvonta jatkossa tule onnistumaan, jos ei uusia vastuunkantajia löydy. Asia on erityisen tärkeää nyt, kun työehtosopimuksilla ollaan yhä enemmän asioita siirtämässä paikallisesti sovittavaksi. Jos työntekijöiden oma edunvalvonta ei ole kunnossa, niin paikallinen sopiminen muuttuu äkkiä paikalliseksi saneluksi. fakta Metalliliiton historiasta Ohessa joitakin niistä saavutuksista joilla ammattiyhdistysliike on parantanut työntekijöiden asemaa. Metallin Vaikuttajat pyrkii siihen että entisistä saavutuksista pidetään kiinni ja jatketaan määrätietoisesti toimintaa metallialan työntekijöiden aseman parantamiseksi. Tähän jokainen jäsen voi vaikuttaa äänestämällä liittokokousvaaleissa. 1899 Rauta- ja metallityöntekijäin liitto perustetaan Helsingissä 21.- 23.6. 1903 Liitto perustaa työttömyys- ja matkaapurahaston. Työnantajat järjestäytyvät, kun Suomen metalliteollisuuden harjoittajan liitto perustetaan. 1905 Suurlakko. Työnantajaliittoon kuuluviin tehtaisiin 7-tuntinen lauantaipäivä. 1906 Ensimmäinen metallialan työehtosopimus solmitaan Helsingissä 19 viikon sulkulakon seurauksena. 1907 Suomen Ammattijärjestö (SAJ) perustetaan. 1917 Metalliteollisuuteen saadaan 8-tunnin työpäivä lakolla. 1922 Työsopimuslailla vuosiloman pituudeksi 4-7 päivää. 1924 Työehtosopimuslaki säädetään. 1935 Uusi työttömyyskassalaki ja ammattitautilaki. 1937 Työnantajaliitto tunnustaa Suomen Metallityöväen Liiton työläisten edustajaksi Wärtsilän lakkojen yhteydessä. 1940 Ns. tammikuun kihlaus, jolla työnantajat tunnustavat ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluosapuoleksi. 1946 Uudistetaan työehtosopimuslaki. 1947 5-tuntinen lauantaipäivä metallin sopimukseen. 1950 Syys-lokakuussa yli kaksi kuukautta kestänyt Metallin lakko. 1962 Työntekijäin eläkelaki (TEL). 1963 Sairausvakuutuslaki. 1964 Ay-liikkeen eheytysneuvottelut alkavat. 1965 Metallitalo valmistuu Hakaniemen torin laidalle Helsingissä. 1966 40-tunnin työviikko eli lauantai tuli vapaaksi. 1967 Metalliliitto siirtyy ensimmäisenä ammattiliittona suhteellisiin liittokokousvaaleihin. 1968 Liinamaa I -sopimus solmitaan, sovitaan mm. jäsenmaksuperinnästä. 1971 7-viikkoisen metallilakon tuloksena mm. lomaltapaluuraha metallialalle. 1973 Vuosilomalaki uudistetaan (neljän viikon vuosiloma) ja työsuojelun valvontalaki säädetään. 1974 Äitiysloma pidennetään 7 kuukaudeksi. 1975 Ryhmähenkivakuutus ja työsuojelusopimus. 1977 Metallityöväen Murikka-opisto valmistuu. 1978 Vanhempainloma. 1979 Talviloma 6-päiväiseksi. 1980 Työaika teollisuudessa lyhenee, ns. pekkaspäivät. 1981 Yhteistoimintalaki. 1986 Vuosittaista työaikaa sadalla tunnilla lyhentävä sopimus. 1987 Tasa-arvolaki. 1990 Luottamusmiehen asemaa vahvistava uusi metalliteollisuuden luottamusmiessopimus. 1999 100 vuotta täyttävässä Metalliliitossa on jäseniä enemmän kuin koskaan, yli 167 000. Lisätietoja mm.: www.metalliliitto.fi/portal/suomi/ metalliliitto/historia/
8 1/2008 KESKI-SUOMI (sitoutumaton) (sitoutumaton)
KESKI-SUOMI 1/2008 9
10 1/2008 KESKI-SUOMI Jussi Mannonen: Luottamushenkilöiden oikeuksia lisättävä Jussi Mannonen on Jyväs-Työstö Oy:n pääluottamusmies. Hän on ollut pääluottamusmiehenä puolitoista vuotta. Olin ensin varamiehenä. Kun edellinen jäi pois, niin homma periytyi minulle, Jussi kertoo. Hän pitää erittäin tärkeänä että luottamushenkilöiden asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia parannetaan. Työntekijät ovat valinneet edustajikseen pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun. Heille pitäisi saada todellisia vaikutusmahdollisuuksia asioihin. Onhan toki työlainsäädäntö ja sopimukset mutta todelliset vaikutusmahdollisuudet työntekijöiden edustajilla ovat melkoisen heikot. Liiton pitäisi satsata tähän asiaan. Tietoa lisää Myös tiedonkulkua yrityksissä pitäisi Jussi Mannosen mielestä parantaa. Jos tieto työntekijöiden edustajille ei kulje, niin työntekijäpuoli on paljolti huhujen varassa. Pitäisi järjestää säännöllisesti tiedotustilaisuuksia, joissa luottamushenkilölle annetaan oikeaa tietoa yrityksen asioista. Silloin ei kiertäisi kaikenlaisia juttuja vaan luottamusmies olisi todella perillä firman tilanteesta. Muutenkin Jussin mielestä luottamusmiesten toimintamahdollisuuksia pitäisi parantaa. Näin saataisiin ehkä helpommin ihmisiä ottamaan vastaan luottamustehtäviä. Nuoria mukaan Jussin mielestä nuoret pitäisi saada aktiivisemmin mukaan päättämään asioista sekä ammattiosastoissa että liiton hallintoelimissä. Ei anna oikeaa kuvaa asioista että kokouksissa istuu vain eläkeläisiä tai lähellä eläkeikää olevia, Jussi toteaa. Toiminnassa tietysti tarvitaan kaikkia, kaiken ikäisiä mutta tämänhetkinen tilanne on sellainen että nyt pitää erityisesti satsata nuoriin, nuorten mukaan saantiin. Itse olen 32-vuotias ja usein kokouksissa olen nuorin joten kovin paljon nuoria ei mukana ole. Osaltaan nuoria karkottaa Jussin mukaan sekin että toiminnassa näkyy liian usein politikointi Liiton asioissa politikointi pitäisi jättää toissijaiseksi ja äänestää liittokokousvaaleissakin vain henkilöä. Häntä ei myöskään miellytä se että päätökset ja linjaukset tehdään liian paljon liiton toimistossa. Liittokokoukseen valittujen edustajien pitäisi ottaa ohjeet jäsenistöltä eikä liiton johdolta tehdessään päätöksiä, painottaa Jussi Mannonen. Jussi Mannonen on nuori pääluottamusmies joka haluaisi vaikuttaa asioihin mutta kokee että vaikutusmahdollisuudet ovat nykyisin liian pienet. Tauno Yksjärvi: Paikallista sopimista ei pidä laajentaa Paikallinen sopiminen metallin työpaikoilla on lisännyt isännän valtaa. Paikallinen sopiminen onkin tarkoittanut työehtojen polkemista työpaikoilla. Parhaimmillaan paikallinen sopiminen työpaikalla voi hyödyttää molempia sopijaosapuolia. Ei nykyinen sopimusrakenne ole estänyt paikallista sopimista jos työehtosopimuksen vähimmäisehdot täyttyvät. Työpaikoilta on tullut paikallisesta sopimisesta huonoja kokemuksia. Työpaikkojen luottamusmiehiltä ja paikallisilta ammattiosastoilta on tullut esityksiä, että paikallisen so- Tauno Yksjärven mielestä paikallinen sopiminen vaatii työpaikoilla hyvää yhteistoiminnan tasoa ja yhteistoiminnan perinteitä. Nykyisin paikallinen sopiminen ei kaikilla työpaikoilla toimi. pimisen mahdollisuuksia ei tule laajentaa. Kevään liittokokouksessa paikallinen sopiminen tulee rajata nykyiselle tasolle. Paikallinen sopiminen ja niiden ehtojen molemminpuolinen aito hyväksyminen vaatii hyvää yhteistoiminnan tasoa ja yhteistoiminnan perinteitä. Osastoille laajemmat oikeudet Kevään liittokokouksessa paikallinen sopiminen ja sen toteutukset tulee herättämään keskustelua ja sen laajentuminen tulee pysäyttää työehtosopimuksen määräyksillä. Ammattiosastojen tulisi saada laajempia oikeuksia päästä työpaikoille tutustumaan työlainsäädännön toteutumista. Työaika ja vuoroversioista on tullut niin monimutkaisia, että niiden valvonta on vaikeaa. Työpaikoilla tarvitaan liiton tukea nyt ja tulevaisuudessa, koulutuksen, tiedottamisen ja oikeudellisen avun paremman saatavuuden turvaamiseksi. Paikallista koulutusta tulee lisätä. Alueen isoimmat ammattiosastot voisivat toimia koulutuksen järjestäjänä. Samalla se olisi tukea pienemmille ammattiosastoille. Koulutuksen järjestäminen ei niinkään ole rahallisista resursseista kiinni, vaan siitä miten ihmiset saadaan kiinnostumaan omien asioitten hoitamisesta. Liittofuusio? Liittofuusion selvitystyö on käynnissä. Liittokokouksen ollessa koolla selvitystyöstä on jo enemmän tietoa kuin nyt. Itse fuusio ei tuo mitään lisäarvoa sinänsä jäsenelle. On tarkoin selvitettävä paikallisten palvelujen saatavuus ja ei saa tulla monesta virastosta tutuksi tullut monella luukulla juoksettaminen. Pitää myös osata kyseenalaistaa onko suurempi tehokkaampi vai onko vaarana päinvastainen kehitys. Olen sitä mieltä, että tulee ottaa vielä aikalisä fuusion toteuttamiselle. Aika ei vielä ole kypsä kevään liittokokouksessa toteuttaa liittojen yhdistymishanketta. Kai tärkeintä on jäsenistön edun ja jäsendemokratian toteutuminen uudessa liittorakenteessa tai tässä entisessä järjestörakenteessa. Liittokokousehdokas TAUNO YKSjÄRVI
KESKI-SUOMI 1/2008 11 Jorma Muhonen: Onko Team-hanke realismia? Valmisteilla on kuuden teollisuuden liiton Team-fuusiohanke, suurliitto jossa olisi mukana Metalliliiton lisäksi Kemianliitto, Puuliitto, Viestintäalan ammattiliitto, Rautatieläisten liitto ja Sähköliitto. Kentällä toimivana ay-aktiivina Team-hanke herättää mielessäni hyvin monen moisia kysymyksiä: Ketä varten moista fuusiota valmistellaan? Palveleeko Team jäsenistöä, vai onko valmisteilla oleva hanke ylätason toimijoiden ihan oma pelikenttä? Mihin hankkeella pyritään? Selvitysmiehenä toimineen Lauri Lylyn raporttia lukiessa tuli paljon enemmän kysymyksiä, kuin vastauksia siihen, mihin hankkeella pyritään. Miten kyseinen Team vahvistaa alueellista ja paikallista toimintaa? Tämä kysymys jäi mielestäni vaille vastausta. Miten ammattiosastojen roolia paikallisina toimijoina vahvistetaan? Ainakaan selvitysmiehen raportista ei löytynyt vastauksia näihin kysymyksiin. Ammattiosastolle tulisi tämän tyyppisissä ratkaisuissa lisätä päätösvaltaa ja tehdä osastosta sopijaosapuoli lähinnä pienten työpaikkojen ongelmien ratkaisuissa. Monia asioita ollaan työstämässä työryhmissä, joiden tuloksista ei toistaiseksi ole tietoa. Alueellisen toiminnan vahvistaminen tulee olla keskeisellä sijalla fuusiohanketta kehitettäessä. Myös ammattiosastojen ja luottamusmiesten aseman tulee korostua uutta suurliittoa valmisteltaessa. Monesti herää kysymys saako tavallinen jäsen, tai luottamusmies asiantuntevaa apua ajankohtaiseen kysymykseen, jos vaikka päivystysvuorossa sattuukin olemaan ihan eri alan asiantuntija, kuin kysyjä. Jäsenäänestys suurliitosta Liittofuusio vaatii vielä erittäin paljon lisäselvitystä ja tietoa jäsenistölle siitä, mitä parannusta ns. teollisuuden suurliitolla tavoitellaan. Kaavaillussa uudessa Team-suurliitossa metalli on jo noin puolet jäsenistöstä ja on varteenotettava neuvottelukumppani teknologiateollisuudessa. Kun liitofuusioita kehitellään, olisi ainakin yhtä suuren selvityksen tarpeessa liittorakenne toimihenkilökentän kanssa. Tarkoituksenmukaista on, että metallin liittokokous tekee päätöksen jäsenäänestyksestä, kun on riittävästi tietoa siitä mitä parannusta valmisteilla oleva liittofuusio tuo jäsenistölle. Jorma Muhonen Kokenut ay-vaikuttaja Jorma Muhonen pitää tärkeänä että kaavaillusta liittofuusiosta järjestetään jäsenäänestys. Jarmo Nissi: Oikeudenmukaisuutta yhteiskuntaan Yhteiskunnan eriarvoistuminen huolestuttaa varapääluottamusmies Jarmo NIssiä. Jarmo Nissi on koneistajana Rautpohjan Konepajalla jossa on noin 150 työntekijää. Meidät on ulkoistettu Metsosta kolmisen vuotta sitten, Jarmo kertoo. Hän on työpaikkansa varapääluottamusmies. Jarmo Nissi ei oikein lämpene suurliiton perustamisajatuksille. TEAM-nimellä kulkeva kuuden liiton yhteenliittymä epäilyttää häntä. On sellainen pelko että suurliitossa asiat keskittyy, hän sanoo. Oman työpaikan asiat eivät tule siellä kunnolla esille. Jarmo toteaa että metallityöntekijät melko yleisesti kokevat että metallissa on jääty palkkakehityksessä jälkeen. Hän ehdottaakin että raskaassa metallissa pitäisi saada oma sopimus aikaiseksi. Ja suurliitossa raskaan metallin oma sopimus voisi olla vielä kaukaisempi haave. Vaarana on että me entistä vahvemmin sekaannutaan yleissopimukseen. Eriarvoisuus huolestuttaa Yhteiskunnan eriarvoistuminen huolestuttaa Jarmo Nissiä. Matalilla palkkaratkaisuilla on tuettu vientiteollisuutta. Omistajat ovat vaurastuneet. Henkilöstöllä on kyllä ollut malttia mutta pääoman kiitos tästä on ollut vain töiden ulkoistaminen ulkomaille. Kvartaalitalouden jäljet pelottavat Jarmoa. Hillitön ahneus ja pikavoittojen tavoittelijat määräävät liikaa. Henki- löstöstä puserretaan kaikki. Tavallisille ihmisille kaupataan pörssiosakkeita mutta ei puhuta häviäjistä. Kuitenkaan vielä ei ole keksitty sellaista automaattia että rahaa tulee itsestään. Aina jonkun täytyy kuitenkin tehdä työtä sen eteen. Jarmo Nissi kysyykin että otetaanko tuloksen tekijät huomioon muuten kuin vain johdon palkitsemisena. Ahneus kuriin Jarmo sanoo että aina yhteiskunnassa löytyy ahneita jotka haluavat hamuta kaiken. Mutta yhteiskunnan tehtävä olisi huolehtia edes jonkinlaisesta oikeudenmukaisuudesta. Kyllä tälle menolle pitää joku sääntely löytyä, hän vaatii. Loppupeleissä lasku kuitenkin lankeaa yhteiskunnalle. Hän ihmetteleekin Esko Ahon puheita että voittoa tuottavien tehtaiden siirtäminen halvempien tuotantokustannusten maihin on oikein, ennen kuin niiden toiminta on tappiollista. Tällä periaatteella Suomesta voidaan siirtää melkein mikä toiminto tahansa ulkomaille. Sairaalat koulut, maatalous, tuotantolaitokset. Aho ja muut vastaavat puhuvat suurpääoman äänellä. Tällaiset mielipiteen muokkaajat eivät ole isänmaan asialla. Näihin asioihin Jarmo Nissin mielestä myös ammattiyhdistysliikkeen tulee osaltaan vaikuttaa jotta eriarvoisuuden lisääntyminen estetään ja kehitystä saadaan käännettyä oikeudenmukaisempaan suuntaan.
12 1/2008 KESKI-SUOMI Vuorotyöstä paremmat korvaukset Metalliteollisuudessa on viime vuosina enenemässä määrin lisääntyneet erilaiset vuorotyöjärjestelmät. Työaikaa on takavuosina sopimuksin pystytty lyhentämään sekä keskeytyvässä, että keskeytymättömässä 3-vuorotyössä. Hankalasta työajasta maksettavat korvaukset ovat pahasti jääneet jälkeen. Sopimuksia tehdessä on vuorolisiä korjattu muutamilla penneillä, nykyisin senteillä. Tälläkin sopimuskaudella iltavuorolisää korotetaan sopimuskauden aikana vain 6 sentillä ja yövuorolisää 11 sentillä. Lisät ovat sopimuskauden lopussa iltavuorossa 106 senttiä ja yövuorossa 195 senttiä. Ei todellakaan paljon kun ottaa huomioon vuorotyön aiheuttamat hankaluudet esim. perhe-elämässä. Lisät kaksinkertaistettava Kun verrataan Metallin ja Toimihenkilöunionin vuorolisiä keskenään voidaan todeta, että toimihenkilö saa iltavuorossa työtunnille enemmän kuin metallimies tunnille yövuorossa. Tulevassa liittokokouksessa on tehtävä päätös vuorolisien kaksinkertaistamisesta liittokokouskauden aikana. Metalli on yksi niistä harvoista aloista jossa lauantai on normaalilla palkalla tehtävä työpäivä, ellei ole keskeytymättömässä vuorotyössä. Liittokokouksen on tehtävä päätös siitä, että seuraavassa työehtosopimuksessa on maininta, että ns. saunalisä maksetaan kaikille niille joilla on lauantai työtuntijärjestelmän mukainen työpäivä. Arto Salmi 27 vuoden kokemus keskeytyvästä 3-vuorotyöstä Arto Salmi vaatii vuorolisiin tuntuvia korotuksia. Kalevi Lehtonen Pauli Puro: Yhteiset saavutukset turvattava Liiton huomioitava myös veteraanit Kalevi Lehtosella on vuosikymmenien kokemus Metallin toiminnasta. Hän on ollut muun muassa puheenjohtajana Jyväskylän Metallityöväen ammattiosasto 74:ssä ja tällä hetkellä hän on ammattiosasto 344:n jäsen. Lehtonen haluaa tuoda esille asian, joka puhuttaa veteraaneja. Hänen mukaansa eläketulo on osa palkkaa ja tämän tulisi ammattijärjestöjen huomioida kannanotoissaan. Hänen mielestään tällä hetkellä eläkkeiden kehitys ei ole seurannut riittävästi keskimääräistä työelämän palkkakehitystä. Lehtonen painottaa, että eläkeläiset ovat omalta osaltaan olleet rakentamassa suomalaista hyvinvointivaltiota. Nyt olisi korkea aika huomioida tämä paremmin korkeampien eläkkeiden muodossa, hän korostaa. Pauli Puro asuu Jämsässä, Suinulan kylällä. Hän oli aikoinaan Patrialla töissä. Nyt hän on eläkkeellä. Hänellä on myös kokemusta monenlaisista luottamustehtävistä. Hän oli ammattiosasto 110:n toimikunnassa lähes 30 vuotta. Hän toimi myös työpaikalla luottamusmiehenä. Pauli Puro on huolestunut yhteiskunnan kehityksestä vaikka työelämän muutokset eivät häntä enää suoranaisesti kosketakaan. Tulevaisuus metallialalla on epävarman tuntuinen. Virta on viemässä ulos globalisaation myötä. Toivottavasti firmat pysyvät Suomessa. Edut turvattava myös liitossa Pitkäaikaisena Metalliliiton aktiivina Paulia harmittaa suurliittosuunnitelmat. Olen kuullut että tämänhetkisten suunnitelmien mukaan vapaajäsenet, työttömät ja oppilasjäsenet joutuisivat jonkinlaisen jäsenmaksun maksamaan, hän toteaa. On huonompi asia jos vanhat jäsenedut katoavat. Voidaan sanoa samaa liittoon päin kuin yleensäkin: saavutettuja etuja ei pidä heikentää. Hän ei kuitenkaan oikein jaksa uskoa suurliittohankkeen läpimenoon. Varmaan muittenkin liittojen jäsenet lyö hanttiin. Vapaajäsenten asioita liitossa pitäisi Pauli Puron mielestä hoitaa paremmin. Suuret ikäluokat ovat liittoon maksaneet. Tarvitaan parempaa tiedonkulkua. Tarvitaan myös toimitsija joka hoitaa vapaajäsenten asioita. Paulin mielestä myös veteraanijaostoa tarvitaan liitossa. Se voisi hoitaa tiedottamisen ja suunnitella toimintaa veteraaneille. Pauli Puroa ihmetyttää tämän päivän työelämässä olijoiden passivisuus. On vaikea saada uusia toimintaan. Onko ihmiset peloteltu niin kovasti? Ay-liikkeen voimaa tarvitaan Pauli Puron mielestä ammattiyhdistysliikettä tarvitaan edelleen. Sen voima on kuitenkin hyvin paljon kiinni jäsenistön aktiivisuudesta, hän korostaa. Jos Suomen ammattiyhdistysliike kuihtuu ja tulee yhtä heikoksi kuin monessa Euroopan maassa niin kyllä työnantajat sitä käyttäisi hyväkseen. Pauli Puro liittyi jäseneksi jo vuonna 1966. Hän katsoo edelleen että jäsenyys on tärkeää. Viime aikoina työpaikoille on tullut vapaamatkustajia jotka eivät ymmärrä että nykyiset edut ovat suurelta osin ay-liikkeen saavutuksia ja niistä täytyy pitää kiinni. Ne eivät automaattisesti säily. Paikallinen sopiminenkin on melkoisen turvatonta jos organisaatio ei ole kunnossa. Kun liitto on takana, niin olo paljon turvatumpi. Veteraanit voivat vaikuttaa Lehtosen mukaan veteraaneilla tulisi olla nykyistä paremmat vaikutusmahdollisuudet myös ay-toiminnassa. Hänen mukaansa on väärin, mikäli mahdollista uutta liittoa perustettaessa veteraanit unohdetaan. Olemme tehneet pitkään pyyteetöntä työtä liiton ja koko ay-liikkeen eteen. Nyt tämä kaikki heitettäisiin romukoppaan, sanoo Lehtonen. Hän lisää, että veteraaneilla on paljon kokemusta, josta taatusti olisi hyötyä myös nykypäivän edunvalvonnassa ja ay-toiminnassa. Lehtonen toivoo, että Metallin jäsenet käyttävät äänioikeuttaan tulevissa vaaleissa. Meillä on nyt aito tilaisuus vaikuttaa liiton linjauksiin ja yhteiseen tulevaisuuteemme, toteaa Lehtonen. Pauli Puro toteaa että työnantaja käyttää tilannetta hyväkseen jos ay-liike Suomessakin heikkenee.
KESKI-SUOMI 1/2008 13 Työssä jaksamiseen panostettava entistä enemmän Raskone Oy:llä työskentelevän Kari Savolaisen mukaan työnantajien tulisi kiinnittää entistä enemmän huolta väen työhyvinvointiin. Erityisesti ikääntyvien työntekijöiden jaksaminen huolestuttaa, toteaa Savolainen. Hänen mielestään kyse on pitkälti siitä, että nyky-yhteiskunnan suurin vitsaus, kiire, on saanut liian suuret mittasuhteet työelämässä. Savolaisella on pitkä kokemus alan töistä. Hän aloitti jo vuonna 1981 Sisu-Autossa ja siirtyi sittemmin ns. vanhana työntekijänä nykyisen työnantajan palvelukseen. Hän toimii raskaskoneasentajana. Hän on työn ohessa kouluttanut itsensä koneteknikoksi. Vaikuttajien listalla. Hän on työpaikkansa varatyösuojeluvaltuutettu, sekä mukana autoalan työalatoimi- kunnassa eli tat:ssa, jossa ollaan tekemisissä muun muassa työsuojeluasioiden kanssa. Metalliliittoa ei saa lopettaa, vaatii Erkki Mikkilä. Meidän pitää Autoala mielenkiintoinen ja haastava Autoalan haasteista Savolainen korostaa alan osaajien tarvetta. Hän on huolissaan siitä, että autoala ei kiinnosta niin paljoa nuoria, kuin tarve työelämässä olisi. Autoala on erittäin mielenkiintoinen, monipuolinen ja haastava, toteaa Savolainen. Hänen mukaansa erityisesti tietotekniikkaan liittyvien komponenttien määrä on nykyään varsin huikea. Savolainen on Metalliliiton vaaleissa mukana Metallin Autoalan Kari Savolaisella on pitkä kokemus autoalan töistä. Hän on liittokokousvaaleissa ehdokkaana Autoalan Vaikuttajien listalla. Mitkä ovat meille tärkeitä arvoja? Olen Ahti Järvinen 49-vuotias peltiseppä Laukaasta. Työskentelen IVK- TUOTE OY:ssä Jyväskylän maalaiskunnassa. Valmistamme erikokoisia ääniloukkuja teollisuus- ja talonrakennukseen. Toimin Ammattiosasto 170:n puheenjohtajana ja piiritoimikunnan sihteerinä. Olen myös Metallin Vaikuttajien Keski-Suomen ryhmän puheenjohtajana ja kuulun peltialan johtoryhmään. Seuraavassa liittokokouksessa tehdään useita merkittäviä päätöksiä. Oletko miettinyt mitkä ovat sinulle tärkeitä arvoja? Mitä odotat edunvalvonnalta, millaisia tuloksia? Miten suhtaudut liittofuusioon? Mielestäni liittofuusiossa on ajateltava mitä yksittäinen jäsen siitä hyötyy. Ei pelkästään ison liiton joukkovoima saa olla yhdistymisen syy. Me teemme työtä ja siitä saatava palkka, raha ratkaisee. Niitä asioita ei hoidella vain kauniilla ajatuksilla ja toiveilla. Ja entä jos jäsenistö vieraantuu uuden liiton myötä toiminnasta? Ilman jäseniä ei ole liittoa. Te vaikutatte äänestämällä. Ahti Järvinen Ahti Järvinen toteaa että nyt liittokousvaalien alla on tärkeä jokaisen miettiä keskeisiä arvoja ja odotuksia liitolta. puolustaa Metalliliittoa On tärkeää että me metallin jäsenet koemme että me olemme Metalliliitto. Meidän täytyy olla ylpeitä siitä ja puolustaa sitä. Näin sanoo kokenut ay-vaikuttaja Erkki Rölli Mikkilä. Hän on ollut vuosia mukana liiton ja ammattiosaston toiminnassa eri luottamustehtävissä. Nyt hän on todella huolestunut koska parhaillaan puuhataan Metalliliiton lopettamista ja kuuden liiton yhteistä suurliittoa. Jätkät on kymmeniä vuosia maksaneet jäsenmaksua ja nyt myytäisiin kuin koirat, Mikkilä tuhahtaa. Kokonaisuuden lisäksi häntä ärsyttää muun muassa suunnitelmat jonka mukaan uudessa suurliitossa kaikki maksaisivat jäsenmaksua, myös työttömät. Liittokokouksessa aikoinaan edustajat löi takas liiton esityksen että työttömiltä perittäisiin jäsenmaksua, hän muistelee. Minäkin silloin esitin että pitääkö näitä vielä rokottaa kun ovat muutenkin vaikeuksissa. Nämähän on moraalisia asenteita, helvetti. Onko tässä nyt unohdettu nämä asiat, perinteet ja moraali? Muuta yhteistyötä tarvitaan Erkki Mikkilä ei kuitenkaan vastusta yhteistoiminnan kehittämistä silloin kun siitä on jäsenistölle hyötyä. Liittojen välillä voitaisiin esimerkiksi lisätä työttömyyskassojen yhteistyötä tai vaikka yhdistää työttömyyskassat. Voitaisiin tehdä parempaa yhteistyötä koulutusasioissa. Paikallisia toimistopalveluja voitaisiin myös yhdistää. Näissä asioissa olisi järkeä mutta ei liiton lopettamisessa. Hän ei ymmärrä miten suurliitto voisi parantaa edunvalvontaa. Puhutaan uudesta teollisuusliitosta. Kuitenkin kaksi mukana olevaa liittoa on kaikkea muuta kuin teollisuusliittoja. Luuletteko että konduktööreistä on metallityöläisille hyötyä edunvalvonnassa? Mikkilä kysyy. Edunvalvonnassa on kyse asenteista. Niitä metallissa tarvitaan, voimaa on jo nyt riittävästi. Liitto eläkeläistenkin asialle Liittokokouksessa tulee linjattavaksi monia muitakin asioita kuin suurliittokysymys toteaa Erkki Mikkilä. Kokoushan linjaa liiton toiminnan suuntaviivat neljäksi vuodeksi eteenpäin ja valitsee liiton johdon, hän toteaa. Entisenä liittokokousedustajana ennakoin että siellä tulee olemaan kova vääntö liiton johtajanpaikoista. Tämänhetkisten tietojen mukaan puheenjohtajaksi on esillä useampia henkilöitä. Ja näin on myös sihteerin kohdalla. Hänelläkin on näkemyksensä näistä valinnoista. Itse olen sitä mieltä että jos sihteerin valinta jää Metallin Vaikuttajat -vaaliliitolle, niin sihteeriksi pitäisi saada uusi aikaansaava mies. Olenkin Jari Myllykosken kannalla. Tunnen miehen ja tiedän että hän pystyy siihen tehtävään ja toisi uutta ilmettä Metallin vasemmiston toimintaan. Erkki Mikkilä on nyt eläkkeellä ja hän haluaisi vaikuttaa liittokokouksessa myös siihen että Metalliliitto osaltaan puolustaisi myös eläkeläisten asioita. Euroopassa on maita joissa työehtosopimuksia tehtäessä sovitaan myös eläkeläisten asioista kolmikantaneuvotteluissa mutta eihän meillä sellaisista huolehdita. Ollaan kuitenkin annettu kymmenet vuodet elämästä liiton ja työnantajan eteen.
14 1/2008 KESKI-SUOMI Vuokratyövoiman pelisäännöt kuntoon Jarkko Kivi työskentelee KOMAS Oy:lla. Hän on työpaikkansa varaluottamusmies sekä ammattiosasto 26:n puheenjohtaja. Kiven mukaan vuokratyövoiman pelisäännöt tulee saattaa pikaisesti kuntoon. Vuokratyövoimaa ei tarvitse vastustaa, mutta sitä pitäisi käyttää vain ja ainoastaan ruuhkahuippujen tasaamiseen, linjaa Kivi. Hänen mukaansa myös luottamusmiehillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet ajaa myös vuokraväen etuja ja asiaa. Yhtenä suurena vääryytenä vuokratyövoiman kohtelussa suhteessa muihin työntekijöihin Kivi näkee lomien totaalisen eriarvoisen kertymisen. Suurliittovauhti liian kova Kivi toteaa myös uuden mahdollisen teollisuusliiton perustamisen puhuttavan ammattiosastoissa paljon. Hän sanoo olevansa hankkeelle varsin kriittinen. On vaikea uskoa, että pelkästään suuruudella saavutettaisiin jotakin lisäarvoa, sanoo Kivi. Hänen mukaansa hankkeen valmisteluvauhti on ollut liian kova. Kivi arvioikin, että valmistelun ja selvitystyön päätyttyä todetaan, että enää ei voida asiassa perääntyä ja hanke runnotaan läpi, vaikka väkisin. Paikallinen sopiminen tien päässä Kysyttäessä liiton tulevaisuuden sopimuspoliittisista haasteista, Kivi tuo esiin paikallisen sopimisen. Hänen mukaansa nyt ollaan tultu sopimisen laajentamisen tien päähän työpaikan edunvalvojan näkökulmasta. Yhtenä esimerkkinä hän pitää työpaikkakohtaisen erän jakamista. Kiven mukaan monellakaan työpaikalla ei päästy aitoon sopimiseen. Sopimisen sijaan työnantaja määritteli, miten korotus jaettiin, Jarkko Kivi toteaa. Jarkko Hietasen mielestä hyvänä aikana on yritettävä hankkia uusia etuuksia työntekijöille. Jarkko Hietanen: Seis nöyristelylle, on vaatimisen paikka Rannan Teollisuuskone Oy:n varapääluottamusmiehen Jarkko Hietasen mielestä metallin työllisyystilanne on nyt niin hyvä, että on vaatimisen paikka, eikä liitolla ole mitään syytä nöyristelyyn. Hyvä työllisyystilanne on metallissa jatkunut jo muutaman vuoden ajan. Vaajakosken metalliosastoon (n:o 120) kuuluvan Jarkko Hietasen mielestä on omituista, että sopimuksiin on kuitenkin koko ajan tulossa heikennyksiä. Onko liiton neuvottelukunta liian lepsua, kun neuvottelupöytään mennään sillä mielellä, että mistä eduista ollaan vielä valmiita luopumaan. Nyt on vaatimisen paikka. Huonompana aikana ei parannuksia ole mahdollista ajaa läpi. Hietanen kummastelee, etteivät työantajat täystyöllisyystilanteessakaan tee työntekijöiden kanssa toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia, vaan keplottelevat vuokratyöntekijöillä ja määräaikaisilla. Meidän on vaadittava pätkätyöläisten vakinaistamista, sanoo tig-hitsaaja Hietanen. Leimakirves heiluu Hietasen mielestä ammattiyhdistystoiminta on pidettävä erossa puoluepolitiikasta niin, ettei se haittaa työntekijöiden edunvalvontaa. Häntä ihmetyttää se, että vanhan ajan leimakirveitä käytetään edelleen työpaikoilla työntekijöiden pelotteluun. On sattunut tapauksia, että kun kaveri on lupautunut vasemmistoliittolaisten ehdokkaaksi metallin vaaleihin, niin vastapuoli on ruvennut haukkumaan, että mitä sinä kommunistien ehdokkaaksi lähdet. Metallin Vaikuttajat on vaaliliitto, joka toimii jäsenten edunvalvonnan parantamiseksi ja tasavertaisen yhteiskunnan edistämiseksi. Jarkko Kiven mielestä paikallinen sopiminen alkaa olla tiensä päässä. Tämän osoitti varsinkin työpaikkakohtaisen erän jakaminen. Monellakaan työpaikalla ei päästy todelliseen sopimiseen. Tule mukaan vaikuttamaan! Liittokokousvaalissa voit äänestää postiäänestyksellä 14.-28.3.2008 tai uurnavaalissa 6.-8.4.2008
KESKI-SUOMI 1/2008 15 Sinikka Villman: Jäsenten puolustaminen liiton perimmäinen tehtävä Alteams Oy:n varapääluottamusmies Sinikka Villman sanoo Metalliliiton liukuneen kauaksi perimmäisestä tehtävästään. Hän muistuttaa, että liitto on aikoinaan perustettu puolustamaan jäsentensä oikeuksia. Nyt liiton tehtävä tuntuu olevan politiikan tekeminen. Yhteistyötä kyllä pitäisi tehdä, mutta kun vaalit tulevat, ollaankin pahimpia vihollisia. Valtaklikki jyrää sellaisella voimalla, että ns. vastapuolelta ei uskalleta lähteä edes ehdokkaiksi. Pelolla johtaminen tuntuu Villmanin mielestä tulleen suorastaan muoti-ilmiöksi nykyisenlaisessa kvartaaliyhteiskunnassa, jossa omistajat ynnäävät tuottojaan neljännesvuosittain. Sen vuoksi luottamusmiehiä on vaikea saada varsinkin pienille työpaikoille. En yhtään ihmettele, kun siellä voi jäädä aivan yksin ja liitosta neuvotaan, että koeta nyt jotenkin pärjätä. Luottamusmieheksi ryhtyvä joutuu pistämään koko henkilökohtaisen elämänsä peliin. Työnantajahan pääsee luottamusmiehestäkin eroon rahalla. YT-neuvottelut ovat monissa työpaikoissa Sinikka Villmanin mielestä vähän niin kuin istuisi narrin hattu päässä. Vaikutusmahdollisuudet ovat hyvin vähäiset, eikä liittokaan voi mitään työnantajan räikeimmillekään toimille. Ja jos työntekijät käyttävät ainoaa asettaan lakkoa, niin ammattiosastolle pamahtaa heti sakot. Hyvä johtaminen tuo kilpailuetua Fiksummat työnantajat kuitenkin näkevät Villmanin mukaan työntekijänsä myös ihmisinä, eikä vain suorituskoneina. Hyvä henkilöstöjohtaminen vaatii yritysjohdolta jotain muutakin, kuin keppi- ja vähän porkkanaa -politiikkaa. Hyvä johtaminen tuo pitkän päälle kilpailuetua yritykselle, sillä eettiset arvot ovat tulevaisuudessa nousemassa suurempaan arvoon. Raha ei saa olla omistajillekaan ainoa arvo. Sinikka Villman on työskennellyt Allteams Oy:ssä jo reilun 20 vuotta, aikaisemmin myös pääluottamusmiehen tehtävässä. Metallihommiin hän tuli jo vuonna 1974 Turun telakalle. Villmanin mielestä työnantajien pitäisi satsata tulevaisuuteen ja ottaa henkilöstön jaksaminen paremmin huomioon. Ikääntyville työntekijöille on Sinikka Villmanin mielestä työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ytneuvotteluissa ovat hyvin vähäiset. tarjottava erilaisia ohjelmia, jotta mahdollisimman moni jaksaa työssä eläkeikään saakka. Työntekijät eivät saa olla vain lypsylehmiä, joista otetaan kaikki irti mahdollisimman nopeasti, ja potkaistaan sitten pihalle. Eläinrääkkäyskin on rikos. Ei ihmistäkään saa rääkätä. www.turva.fi Kodin vakuutukset kuntoon Turvassa 2 h+k, 50,5 m 2 Elämä voi tuoda ihmisen eteen pieniä, suuria tai keskikokoisia asioita. Yhtä kaikki, kun vakuutus on oikean kokoinen, sitä tietää olevansa Turvassa. Kysy lisää Turvan Jyväskylän palvelutoimistosta, Kauppakatu 7, 40100 Jyväskylä, puh. (014) 338 7000 tai yhteyspäällikkö Kari Hytöseltä, puh. 040 709 6845. 01019 5110 valtakunnallinen palvelunumero Vakuutuksia mittojen mukaan. Hyvää turvaa ei saa halvalla Kuluttajan kannattaa tutustua vakuutusten ehtoihin hyvin. Siinä häntä auttaa Turvan edustaja. Halvalla ei saa parasta turvaa, vaan vakuutuksen laajuus ja omavastuun määrä vaikuttavat maksuihin. Helposti tuntuu siltä, että vahingon sattuessa jokin pienellä präntätty kohta estää korvauksen saamisen. Kuitenkin vakuutusyhtiöt maksavat joka vuosi korvauksia sadoilla miljoonilla euroilla. Vakuutus kannattaa mitoittaa kulloisenkin elämäntilanteen mukaan, neuvoo Vakuutusyhtiö Turvan yhteyspäällikkö Kari Hytönen. Vakuutuksen on oltava riittävä kattamaan ne vahingot, joiden seurauksilta halutaan turvaa. Turvassa kotivakuutukseen voi liittää erilaisia lisävakuutuksia, joista yleisimpiä ovat tapaturma- ja lemmikkieläinvakuutukset. Omistaja-asiakkaan alennukset Turva on keskinäinen, palkansaajakotitalouksien vakuutusyhtiö, jonka omistavat sen asiakkaat. Turvassa omistaja-asiakkaita ovat kaikki yksityistaloudet, joilla on vähintään yksi jatkuvasti voimassa oleva koti-, henkilö- tai ajoneuvovakuutus. Ensimmäisen vuoden jälkeen omistaja-asiakas saa vakuutusmaksuista alennusta 5 % ja viisi vuotta kestäneen omistaja-asiakkuuden jälkeen 7 %. Kymmenen vuoden omistajaasiakkuuden jälkeen omistaja-asiakasalennus on 10 %. Mikä parasta, perheen uusissa vakuutuksissa omistaja-asiakkuus huomioidaan heti. Kaikki omistaja-asiakkaan alennukset otetaan käyttöön automaattisesti asiakkaan vakuutuskauden vaihtuessa. Metallin jäsenen edut Turvassa Metallityöväen Liiton jäsenet saavat Turvan asiakkaina jatkuviin vapaaehtoisiin koti-, auto- ja henkilövakuutuksiin 9%:n jäsenedun, joka tulee omistaja-asiakasetujen lisäksi. Turvasta saat vakuutukset mittojen mukaan. Turvan vakuutusedustajat tekevät vakuutuksia myös asiakkaan luona. Lisätietoja: yhteyspäällikkö Kari Hytönen Turvan Jyväskylän palvelutoimisto Kauppakatu 7, 40100 Jyväskylä gsm 040 709 6845 e-mail: kari.hytonen@ turva.fi
16 1/2008 KESKI-SUOMI Metalliristikko Ristikon ratkaisu nettisivuilla: www.metallinvaikuttajat.fi/ajankohtaista/ristikkoratkaisu-1-2008