Maakuntien talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1 25.1.2017 Mikko Salmenoja
Mitä on hyvä oivaltaa? Kunkin maakunnan oma taloushallinto ja HR on keskeinen toiminnallinen kokonaisuus, joille yhteinen palvelukeskus on osaprosessin haltija/volyymipalveluiden tuottaja. Maakunnat omistavat osakeyhtiön ja päättävät yhdessä sen palvelutuotannosta ja niiden vaihtoehdoista ja hinnoittelusta. Palvelukeskuksilla saadaan muutostilanteessa aikaan yhtenäisiä palveluprosesseja ja kustannussäästöjä. Valtion tarkoitus ei ole olla palvelukeskuksen omistaja, vaan laittaa prosessi liikkeelle maakuntien puolesta, jotta oltaisiin 2019 mahdollisimman pitkällä. Palvelukeskus voi tarjota palveluitaan kaikille maakuntakonsernin toimijoille mutta ei valinnanvapauden piirissä oleville yhtiöille.
Joulukuu 2016 Valmisteluverkostot ja organisaatiot toimintaan Projektiryhmän kokous 20.12.2016 Projektisuunnitelma Nykytilan selvitys: kartoitettu palvelukeskuksen toimialaan liittyvien palvelujen nykytila, nykyiset tuottajat, prosessit, tietojärjestelmät, sopimukset ja muut tuotannontekijät Selvitys palvelutuottajien inhouseasemasta
Aikataulu ja työsuunnitelma keväälle 2017 Tammihelmikuu Kokoukset 19.1. ja 13.2. Nykytilan selvityksen analysointi Strategia, visio ja toteutettavuusselvitys Organisaatiorakennetta koskeva linjaus Maalishuhtikuu Kokoukset 14.3. ja 11.4. Liiketoimintasuunnitelmaesitys, sis. palvelutarjooman ja asiakkuudenhallinnan Talous ja henkilöstöhallinnon järjestelmät Maakuntien, valtion ja palvelukeskuksen roolit Palvelukeskuksen ohjaus ja rahoitus Väliaikaishallinnon ja maakuntien valmisteluelinten ohjeistus maakuntakohtaisesta valmistelusta Erikseen sovittujen keskitetysti toteutettavien palvelujen selvitys Toukokesäkuu Kokoukset 15.5. ja 14.6. Palvelukeskusyhtiön perustamistoimenpiteet
Aikataulu ja työsuunnitelma syksylle 2017 Syksyn aikataulu tarkentuu kevään 2017 kuluessa. Alustavaa aikataulua ja työsuunnitelmaa syksylle 2017: Rajapinnat ja vastuunjako maakuntien ja palvelukeskuksen välillä Raportointi Maakunnallisen talous ja henkilöstöhallinnon verkoston rakentaminen ja verkoston työn käynnistäminen Väliaikaishallinnon ohjaus ja tukeminen talous ja henkilöstöhallinnon osalta
Nykytilanteesta ja tulevaisuudesta Tavoitteena on löytää malli jossa Valtakunnalliselle palvelukeskuksella on luonteva rooli toisaalta palvelujen kehittäjänä ja toisaalta niiden järjestäjänä Pystytään ottamaan huomioon se, mitä kehittämistoimia ja keskittämisiä on jo tapahtunut Pystytään turvaaman palvelutuotanto nivelvaiheessa 20182019 Maakuntien alueilla toimii joukko erityyppisiä kuntien, sairaanhoitopiirien ja muiden kuntayhtymien omistamia yhtiöitä tuottaen näille mm. TAHEICTpalveluita Valtion osalta keskeisiä palveluntuottajia ovat KEHA, Palkeet ja osin Valtori Osa kunnista ei ole yhtiöittänyt tai hanki julkisilta yhtiöiltä palveluja Palvelukeskusten osalta voidaan muodostaa useita skenaarioita
Ehdotettu malli Maakunnat omistavat emoyhtiön Emoyhtiön roolina mm. palvelutuotanto, henkilöstö ja taloushallinnon tarvitsema koordinaatio, palveluhankinnat, kehittämisprojektit, sekä palveluntuottajien ja kokonaisuuden hallinta maakuntien lukuun. Emoyhtiö omistaa yhdessä kuntien kanssa TAHE tehtävien palvelutuotannon yhtiöitä siten, että emoyhtiö voi hankkia näiltä palveluja maakuntien käyttöön palvelusopimuksin ja emoyhtiö osallistuu yhtiöiden päätöksentekoon (inhouse edellytykset täyttyvät) Kunnat voivat hankkia alueellisilta palveluyhtiöiltä palveluja Alueelliset yhtiöt vastaavat alueillaan (yksi tai useampi maakunta) operatiivisesta palvelutuotannosta Toimitaan hajautetulla mallilla lähellä asiakkaita, ei keräillä ihmisiä tiettyyn osoitteeseen, ei tule muuttoja, ei valmistelun aikana eikä palvelukeskuksissa 7
Palvelut Organisoituminen palvelut ja ohjaus Omistajien tarpeiden koordinointi ja yhdistäminen, vision ja kehitysstrategian luominen Omistajaohjaus, kehityksen ohjaus, yhteisten kehityshankkeiden hallinta ja toteutus, palveluiden minimivaatimukset ja linjaukset, asiantuntijapalvelut TAHE palvelukeskus Oy Missä/kenen vastuulla ulkoisten toimittajien toimittajaohjaus? Molemmissa palvelukeskuksissa? Kehittää palveluita omistajaohjauksen ja asiakastarpeen mukaisesti Maakunta A Suorat asiakastarpeet Palvelukeskus 1 Oy Tuottaa palveluita asiakastarpeiden mukaisesti (TAHE, Maakunta, kunnat?) POHDINTAA: Miten saavutetaan suuruuden ekonomian edut SEKÄ ketteryyden säilyminen? Liian pitkä tilaaja/toimittaja ketju johtaa usein kankeaan toimitusmalliin nopeiden käytännön tarpeiden osalta. Ekosysteemimallissa omistajaohjausta ja asiakastarpeita tulee myös kunnilta. Kunnat
Liiketoimintasuunnitelman keskeiset asiat 1) Visio, tavoitteet ja menestystekijät 2) Omistus ja ohjausmalli 3) Organisoituminen ja hallintomalli 1) Palvelut ja ohjaus (tavoitetila) 2) Hallinnollinen organisoituminen ja siirtymäaika 4) Palvelun tuotantomalli ja ansaintalogiikka 5) Palvelutarjooma 6) Palvelutarjooman arkkitehtuuri (IT) 7) Riskienhallinta 8). 9). 10) Toteutussuunnitelma
TAHE palvelutarjooma Taloushallinnon peruspalvelut (sis. Järjestelmät) Taloushallinnon palvelupuhelin Sisältää talous ja palkkahallinnon Ostolaskut ja ostoreskontra Laskujen kierrätys Maksuliikenne ja myyntireskontra Perintä Myyntilaskutus Kirjanpito ja tilinpäätöslaskelmat Konsernitilinpäätös Johdonraportointi Taloushallinnon lisäarvopalvelut Talousarvio ja taloussuunnitelma Ennustaminen ja seuranta Kassanhallinta ja rahoituspalvelut Kustannuslaskenta Muut taloushallinnon palvelut? Asiantuntijapalvelut Henkilöstöhallinnon peruspalvelut (Sis. Järjestelmät) Palkkahallinto Perustietojen ylläpito, viranomaistilitykset, vuosi ilmoitukset Perusraportointi Henkilöstöraportointi ja palvelussuhteen elinkaaren hallinta (järjestelmä(t)) Palvelussuhdeasioiden neuvonta ja tuki Matkalaskut Henkilöstöhallinnon lisäarvopalvelut Rekrytoinnin tuki Henkilöstöhallinnon muita osakokonaisuuksia? Asiantuntijapalvelut POHDINTAA: Palvelut keskitetään ensin vähintään maakunnallisesti, toinen vaihe useamman maakunnan kesken? Onko jo näkemystä joidenkin palveluiden kansallisesta keskittämisestä?