Toiminnalliset alueet ja palveluverkon muutokset Antti Rehunen, Kimmo Nurmio ja Ville Helminen Suomen ympäristökeskus SYKE TEM ja aluetieto Tutkimuksen agenda maakuntauudistuksen kynnyksellä 1.12.2016
Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa (ToKaSu) Valtioneuvoston tutkimus- ja selvityshanke Tavoitteena: o Tunnistaa toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet ja tuottaa kuvaus niiden nykytilasta ja kehityksestä o Selvittää yritysten sijoittumispreferensseihin ja asuinpaikkavalintoihin vaikuttavia tekijöitä o Laatia ehdotuksia siitä, miten toiminnallisten alueiden ja kasvuvyöhykkeiden kehittämistä voidaan tukea Toteuttajina SYKE ja MDI Hanke valmistuu 28.2.2017 mennessä 2
SYKEn osuus hankkeessa Alue- ja yhdyskuntarakenteen nykytilan ja muutosten kuvaaminen Työssäkäynnin ja asioinnin vaikutusalueiden tunnistaminen Toiminnallisten alueiden rajaus ja muutostarkastelu Toiminnallisten alueiden välisen ja kasvuvyöhykkeiden suuntaisen vuorovaikutuksen analysointi Kasvukäytävien tunnistaminen, luokittelu ja muutostarkastelu Väestö- ja työpaikkakehitys kasvuvyöhykkeiden vetovoiman kuvaajana Yritysten sijoittumiseen vaikuttavat tekijät (vetovastuu MDI) Toiminnallisten alueiden ja kasvuvyöhykkeiden kehittäminen (MDI ja SYKE) eri toimijoiden ja sektorikohtaisen kehittämistyön integrointi, toimenpide-ehdotukset
Alueellinen vuorovaikutus Toiminnalliset alueet Kasvuvyöhykkeet Työssäkäynti- ja asiointikeskukset Kaupunki- ja taajamaverkostot Työssäkäynti- ja asiointialueet Työssäkäynti ja yritystoiminta vyöhykkeillä Saavutettavuus vaikutusalueella Keskusten välinen saavutettavuus Yhdyskuntarakenteen toimivuus seudulla Liikennejärjestelmän toimivuus seutujen välillä
SYKEn synteesi toiminnallisista alueista päivitettävänä Laadittu aiemmin keskusten arkiliikkumiseen perustuvien vaikutusalueiden määrittämiseksi (vuoden 2007 tiedoilla) Työssäkäynti ja asiointi suuntautuvat pääosin samalla tavoin Päivitys nyt usean eri menetelmän perusteella ja eri hierarkiatasoilla Aluerajausten validointi
Toiminnalliset alueet Tunnistetaan alueet, joiden sisällä alueellinen vuorovaikutus on mahdollisimman suurta ja joiden välillä mahdollisimman pientä Lähtökohtana arkiliikkuminen erityisesti työssäkäynti ja palveluasiointi. Tietty minimikoko, jotta alue muodostaa riittävän vahvan toiminnallisen kokonaisuuden Toiminnallisten alueiden rajaamisen useita menetelmiä, mm.: Top down: Työssäkäynti- ja asiointikeskusten valinta ja keskusten vaikutusalueen määrittely Bottom up: Verkostopohjainen tarkastelu, jossa kaikkia kohteita tarkastellaan noodeina ja niiden välisiä yhteyksiä linkkeinä ja tiettyjen algoritmien mukaan tunnistetaan verkostoista ryhmittymiä 6
Top-down menetelmässä: Pienten, suurempaan työssäkäyntikeskukseen suuntautuvien vaikutusalueiden liittäminen osaksi suurempien keskusten työssäkäyntialuetta Työssäkäyntialueen koon raja-arvona käytetty 2 000 työllistä vastaa noin 5 000 asukasta. Itsenäisellä työssäkäyntialueella jollekin toiselle yksittäiselle vaikutusalueelle suuntautuvan työssäkäynnin tulee olla koon mukaan alle 10 20 %. Jos prosenttiraja ylittyy, alue liitetään kokonaisuudessaan osaksi toisen keskuksen työssäkäyntialuetta. Alueen koon mukaan muuttuvan prosenttirajan avulla voidaan rajata omiksi työssäkäynti-alueikseen melko pienet mutta hyvin itsenäiset alueet sekä toisaalta alueet, joilla pendelöinti on yleisempää, mutta joilla suurempi asukasmäärä takaa perustan toiminnallisuudelle.
Työssäkäyntialueet keskuslähtöisen top down -menetelmän perusteella Perustason alueet Työssäkäyntialueet 1 Työssäkäyntialueet 2 SYKE Taustakartta: MML SYKE Taustakartta: MML SYKE Taustakartta: MML 8
Työssäkäyntialueet aluelähtöisen - menetelmän perusteella, jossa keskuksia ei ole valittu valmiiksi Alueen sisäinen omavaraisuus yli 50 % Alueen sisäinen omavaraisuus yli 75 % SYKE Taustakartta: MML SYKE Taustakartta: MML 9
Paikallisen tason työssäkäyntikokonaisuudet (10 km kohderuudut) SYKE Taustakartta: MML Maakuntarajat: Karttakeskus Oy 10
Taajamien työpaikkaomavaraisuuden muutokset
12
Synteesi Työssäkäynti synteesin perusta Tunnistetaan työssäkäyntialueen heikoimmin siihen kuuluvat osat ja kokonaan ulkopuoliset alueet Asiointi täydentää Jos heikon osan asiointi suuntautuu myös työssäkäyntialueelle, jää alue osaksi kyseistä aluetta Jos suuntautuu merkittävästi toiselle alueelle, liitetään siihen Saavutettavuus hienosäätää harmaan alueen Jos asiointi hajautuu useaan suuntaa tai lähes merkittävästi jollekin toiselle alueelle, määrittää saavutettavuus mihin alue suuntautuu
Kasvuvyöhykkeet Kasvuvyöhykkeet muodostuvat verkottuneista keskuksista ja toiminnallisista alueista Alueellisen vuorovaikutuksen lisääntyminen tukee laajan ja monipuolisen markkina- ja yhteistoiminta-alueen kehittymistä. Osalla kasvuvyöhykkeistä monipuolista vuorovaikutusta, osalla enemmän strategista edunvalvontaa Lähde: ALLIkartasto Menetelmäpohjan tuottaminen kasvuvyöhykkeiden tunnistamiselle ja luokittelulle. 14
Taajamaverkostot SYKE SYKE
Keskusten väliset joukkoliikenneyhteydet SYKE Taustakartta: MML SYKE Taustakartta: MML
SYKE SYKE
SYKE YKR/SYKE ja TK Taustakartta: MML 18
Vuorovaikutuksen mittaaminen Vuorovaikutuksen laatu ja ulottuvuus Määrä / suhteellinen osuus Vuorovaikutuksen yhtenäisyys Vuorovaikutuksen alueellinen laajuus Saavutettavuuden mittaaminen Saavutettavuus eri kulkuvälineillä ja liikennemuodoilla (henkilöauto, joukkoliikenne, ratayhteys, tavaralogistiikka) Keskusten koon painottaminen saavutettavuudessa Saavutettavuus päiden välillä / vyöhykkeen väliasemilla Toteutunut / tavoitteellinen vyöhyke Saavutettavuuden parantaminen Vuorovaikutuksen lisääminen muilla keinoilla? 19