Maaseudun sote-palvelut ja monipaikkaisuus: alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä palveluverkon näkökulmia

Transkriptio

1 Maaseudun sote-palvelut ja monipaikkaisuus: alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä palveluverkon näkökulmia Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Mitä sote tarkoittaa maaseudulla? -seminaari

2 Aiempia raportteja maaseudun palveluista ja sotesta Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen, käytön ja tuottamisen alueelliset muutokset ja tulevaisuuden vaihtoehdot. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 41/2016. Smart Countryside Maaseudun palveluiden kehittäminen ja monipuolistaminen digitalisaatiota ja kokeiluja hyödyntämällä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9/2017. Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 50/2017. ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

3 Monipaikkainen elämäntapa ja maaseudun sote-palveluiden järjestäminen MMM:n Makera-hanke Toteuttajina SYKE ja THL Hankkeen keskeinen sisältö Monipaikkaisuuden muodot ja kehitys maaseudulla Monipaikkaisuuden vaikutukset sote-palvelujen kysyntään Sote-palvelujen saatavuuden vaikutukset monipaikkaisen elämän valintoihin Sote-palvelujen järjestäminen monipaikkaisille käyttäjille Monipaikkaisuuden hyödyntäminen maaseudun sote-palveluissa 3

4 Kaupunki maaseutu-luokitus Maaseudun väestönmuutos ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

5 Palvelut erikokoisissa taajamissa Jo asukkaan taajamista noin 70 prosentissa on terveysasema Vaikka asukasmäärä vähenee maaseudun taajamissa, palvelutarpeet kasvavat 5

6 Sote-palvelujen järjestämisen yhteyksiä muihin alueellisen suunnittelun kysymyksiin ja suunnittelukohteisiin Joukkoliikenteen suunnittelu Asiointiliikenteen järjestäminen Julkisen talouden muutokset Palvelutarpeiden muutokset Erityisasumispalvelut Sotepalvelujen järjestäminen Työvoiman saatavuus Muiden julkisten palvelujen järjestäminen Elinkeinopolitiikka Asuntopolitiikka Koulutuksen järjestäminen 6

7 Toiminnalliset alueet sotepalveluiden suunnittelun pohjaksi Toiminnalliset alueet kuvaavat ihmisten päivittäisen tai viikoittaisen liikkumisen muodostamia kokonaisuuksia Niiden perusteella voidaan tunnistaa palvelusijainteja, jotka tukevat arjen sujuvuutta. Työssäkäynti ja paikallinen asiointi (130 kpl) Työssäkäynti ja seudullinen asiointi (60 kpl) ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

8 Maaseudun kuljetusten yhdistämismahdollisuudet Monet matkat suuntautuvat samalla lailla Haasteena ajallinen yhteen sovittaminen ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

9 Terveysasemien saavutettavuus Aikaetäisyys, mediaani Tie-etäisyys, mediaani Maaseudun paikalliskeskukset Maaseudun paikalliskeskukset Kaupunkien kehysalue Kaupunkien kehysalue Kaupunkien läheinen maaseutu Kaupunkien läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu minuuttia Harvaan asuttu maaseutu kilometriä 9

10 Keskussairaaloiden saavutettavuus Aikaetäisyys, mediaani Kaupunkien kehysalue Kaupunkien läheinen maaseutu Maaseudun paikalliskeskukset Nykyiset keskussairaalat Laajan päivystyksen 12 sairaalaa Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu Minuuttia 10

11 Mahdollisia palveluratkaisuja keskuksen tai yhdyskunnan koon ja aluerakenteellisen sijainnin perusteella Suuri kasvukeskus ja yliopistokaupunki Suuri tai keskisuuri maakuntakeskus Suuri seutukeskus tai erittäin suuri alakeskus Pieni seutukeskus tai suuri alakeskus Iso kuntakeskus tai kaupungin alakeskus Pieni kuntakeskus tai kaupunginosakeskus 11

12 Monipaikkainen asuminen tasoittaa maaseudun väestönmuutoksia ja lisää alueiden elinvoimaa ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

13 Yötä/vuosi Työssäkäynnin ja vapaa-ajan asumisen monipaikkaisuus Työssäkävijöistä töissä toisessa kunnassa , toisessa seutukunnassa , toisessa maakunnassa Vapaa-ajan asuntojen omistajista vapaa-ajan asunto ja vakituinen asunto eri kunnassa henkilöllä, eri seutukunnassa henkilöllä ja eri maakunnassa henkilöllä Vapaa-ajan asunnolla vietetty aika ikäryhmittän (Lähde: HOBO-kysely 2012)

14 14

15 Maaseudun sote-palvelut ja monipaikkaisuus Kimmo Parhiala, THL The Finnish healthcare service grid and access in rural Finland / Parhiala 15

16 Persistent rural healthcare challenges (Ford, D.) The challenge of population demographics Rural areas are sparsely populated and more increasingly, this population experiences further erosion as young people move away from these areas to attend school and find work. For those who remain, the demographic is becoming proportionately older. The challenge of place (or geographic realities!) A second challenge is that of place where rural communities face unique geographic realities. There are often large distances between farms and reasonably sized towns or major urban centers where health services may be available. These geographic realities directly impact the ease of access to and utilization of health services. The challenge of professionals The distributive resource constraint, particularly when it comes to providers. Although rural residents tend to understand and accept that there will not be as many providers available to them as in more urban areas, they do expect a reasonable level of service and response. Achieving a critical mass of health professionals is also a problem The Finnish healthcare service grid and access in rural Finland / Parhiala 16

17 The Finnish healthcare service grid and access in rural Finland / Parhiala 17