Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Transkriptio

1 Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) - jaoston "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus aloitusseminaari Vesa Kanninen Aalto-yliopisto/ Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) Toteuttajat: Raine Mäntysalo, Vesa Kanninen, Jonne Hytönen & Janne Roininen/Aalto yliopisto, yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK Kimmo Ylä-Anttila, Ari Hynynen & N.N./Tampereen teknillinen yliopisto, EDGE Arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorio Yhteistyö: Kaupunkiseutujen MAL-yhteistyöverkosto (ohjausryhmäfoorumi?) Rahoitus: Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan Alue- ja yhdyskuntarakenne ja infrastruktuurit jaosto, tutkimushaku Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus + yliopistojen omarahoitusta Hankkeen kesto:

2 Tarkastellaan monikeskuksistumisen prosesseja eri aluetasoilla ja erilaisten alueiden kautta käyttäen hyväksi tapaustutkimuksen ja arviointitutkimuksen metodiikkaa. Avataan monikeskuksisuus -käsitettä ja monikeskuksisuuteen ja monikeskuksistumiseen liittyviä todellisia kehitysvaiheita ja kulkuja. Monikeskuksisuus on konseptina monimerkityksinen ja eri tilanteiden mukaisesti sisällöltään muuttuva: suunnittelussa sitä käytetään strategisen suunnittelun välineenä; tutkijat selittävät sen avulla alue- ja yhdyskuntarakenteen ominaisuuksia ja kasvua; EU pitää sitä poliittisena tavoitteena; paikallistasolla sitä käytetään markkinoinnin välineenä, joka viestii dynaamisuutta, moniarvoisuutta, monikulttuurisuutta ja modernia elämäntapaa. Arvioidaan suomalaisia monikeskuksisia alueellisia rakenteita esimerkkialueiden kehittämiskonsepteissa, -ohjelmissa ja hankkeissa keskeisten kriteerien kannalta. Huomio kiinnittyy siihen, miten, millaista ja missä määrin tapaustutkimusalueiden kehittämisstrategiat pystyvät aikaansaamaan monikeskuksistumiskehitystä, ja miten ne samalla vastaavat niille asetettuihin temaattisiin tavoitteisiin sekä mitä muita mahdollisia sivuvaikutuksia on nähtävissä. Monikeskuksisuus: morfologista, kaupunkien ja niiden osakeskusten läheisyyteen ja keskinäisiin sijainteihin ja saavutettavuuksiin perustuvaa toiminnallista/relationaalista, ihmisten, tavaroiden ja informaation virtoihin sekä kaupallisten toimijoiden verkostoihin perustuvaa spatiaalisia ja toiminnallisia kytköksiä, joiden avulla seudun useat keskukset muodostavat toisiaan täydentävän, yhteistyötä tekevän verkoston, jonka avulla kyetään kasvattamaan kilpailukyvyn kannalta olennaista kriittistä massaa paremmin kuin yksin toimien -> vaihtoehtoinen strategia yksikeskuksisen kehityksen aiheuttamien ongelmien käsittelyyn kaupunkiseudun kuntien keskinäisen kilpailun synnyttämää kulttuurisia kytköksiä, yhteistä identiteettiä rakentavaa

3 Suomalainen monikeskuksisuus? Hallinto: erikoistuminen, työnjako ja vuorovaikutus monikeskuksisuuden synnyttäjinä kaupunkiseutujen eheyttäminen kaupunkiseutujen välisten toiminnallisten yhteyksien luominen yhdessä maaseutualueiden roolin selventämisen kanssa kaupunkiseutujen asettuminen osiksi kansallista kaupunkihierarkiaa ja verkostoa Kaupunkiseutujen sisäinen monikeskuksistuminen: alakeskusten rooli sekä hajautumiskehityksen hidastamisessa että uuden kaupunkirakenteen synnyttämisessä. Verkostoanalyysi ja topomorfologia: monikeskuksisuutta keskittyvällä kaupalla ja sen optimaalista saavutettavuutta (henkilöautolla) tavoittelevalla sijaintilogiikalla Kaupunkiseutujen fragmentoitunut kuntarakenne ja kuntien kilpailu asukkaista ja yrityksistä (erityisesti kaupan suuryksiköistä) johtanut yhdyskuntarakenteen autoriippuvuutta voimistavaan seudulliseen keskuskehitykseen ja asumisen hajautumiseen Tavoitteena muodostaa kokonaiskuva monikeskuksisuuden määritelmistä ja ilmenemismuodoista suhteessa suomalaiseen alue- ja kaupunkirakenteeseen. teoreettisen tarkastelun kautta löytää ne monikeskuksisuuden alueelliset, temaattiset ja relationaaliset ulottuvuudet, joilla on yhtymäkohtia suomalaiseen keskusteluun ja käytäntöihin. tapaustutkimusten kautta muodostaa kuva monikeskuksisuuden ilmenemisestä eri seuduilla ja suomalaisten alueellisten toimijoiden kehittämistyössä. arvioida tutkimusalueiden aluekehittämistyössä käytettyjä monikeskuksisuuden julkilausumia suhteessa ao. kehittämistyössä niille asetettuihin tavoitteisiin ja päämääriin arvioida missä määrin monikeskuksisuuteen tähtäävällä tai sitä hyödyntävällä kehittämistyöllä on ollut ennalta arvattuja ja arvaamattomia vaikutuksia sekä monikeskuksistumiseen että muihin kehittämistyön edellytyksiin ja tavoitteisiin. alueiden käytön ja aluesuunnittelun monikeskuksisuus-tematiikan selkeyttäminen!

4 Tapaustutkimuksen kohdealueet Tampereen seutu on voimakas valtakunnanosatason alue, jossa tarkastellaan erityisesti kaupunkiseudun sisäistä monikeskuksistumisproblematiikkaa, keskusalueen ja perifeeristen kuntien välistä suhdetta sekä keskusseudun ulkopuolisten keskusten (pikkukaupunkien) keskinäistä verkostumista. Metropolialue fokusoituen Lahden seutuun, missä korostuu kaksinainen verkostoitumisdynamiikka: yhtäältä seutu näyttäytyy itsenäisenä kaupunkiseutuna, toisaalta se kiinnittyy yhä voimakkaammin metropolialueen kehitysdynamiikkaan. JJÄ-kehittämisvyöhyke ja Jyväskylän seutu. Alue näyttäytyy menestyksellisesti uudistuvana itsenäisenä vyöhykkeenä, jossa monikeskuksistumisen haasteisiin vastataan sekä hallinnollisilla toimilla että yliseudullista yhteistyötä korostamalla. Tarkastelussa keskitytään aluetasoja yhdistävään sekä kaupunkiseutuja yhdistävään verkostoitumiseen Kiitos! MOT

5 KOKO-MAL