Toimintakertomus 2008
Sisältö 1 YLEISTÄ... 4 1.1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 4 1.2 KUNNAN ORGANISAATIO... 5 1.2.1 LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO 2008... 5 1.2.2 KUNNANVIRASTON ORGANISAATIOKAAVIO... 6 1.2.3 HENKILÖSTÖ... 7 1.3 YLEINEN KEHITYS MAASSA JA HELSINGIN SEUDULLA... 8 1.4 KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS... 11 1.5 ARVIOITA MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ YMPÄRISTÖTEKIJÖISTÄ... 13 3 TOIMINNAN RAHOITUS... 15 4 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 17 5 KOKONAISTULOT JA MENOT... 19 6 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 19 6.1 YLEISTÄ... 19 6.2 TYTÄRYHTEISÖJEN TOIMINTA... 24 7 SELONTEKO SISÄISESTÄ VALVONNASTA JA KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 26 7.1. Sisäinen valvonta... 26 7.2. Konsernivalvonnan järjestäminen... 27 8 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY... 27 9 PALVELUKESKUSTEN TOIMINTA JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET... 28 9.1 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 28 9.2 VIHDIN KUNTA... 29 9.3 HALLINTOKESKUS... 33 9.3.1 HALLINTOKESKUS HALLINTO JA TALOUS -tulosalue... 35 9.3.2. HALLINTOKESKUS RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUT - tulosalue... 44 9.4 PERUSTURVAKESKUS... 46 9.4.1 PERUSTURVAKESKUS TERVEYS- JA VANHUSPALVELUT -tulosalue... 47 9.4.2 PERUSTURVAKESKUS ERIKOISSAIRAANHOITO-tulosalue... 57 9.4.3 PERUSTURVAKESKUS PERHEHUOLTO -tulosalue... 58 9.4.4 PERUSTURVAKESKUS LASTEN PÄIVÄHOITO -tulosalue... 64 9.5 SIVISTYSKESKUS... 66 9.5.1. SIVISTYSKESKUS KOULUTUS JA VARHAISKASVATUS -tulosalue... 68 9.5.2 SIVISTYSKESKUS KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELU - tulosalue... 72 9.6 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS... 81 9.6.1 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS PELASTUSPALVELUT- tulosalue... 84 9.6.2 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS TEKNISET PALVELUT - tulosalue... 84 9.6.3 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS SISÄINEN TEKNINEN TUOTANTO... 89 9.6.4 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS KIINTEISTÖJEN KULUTUS- JA ULOSVUOKRAUSPALVELUT -tulosalue... 91 9.6.5 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖPALVELUT -tulosalue... 92 9.6.6 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS KIINTEISTÖNMYYNTI JA KAAVOITUSSOPIMUKSET-tulosalue... 100 9.6.7 VIHDIN VESIHUOLTOLAITOS... 101 10 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN... 103 10.1 TULOSLASKELMA... 103 10.2 VEROTULOT... 104 2
10.3 VALTIONOSUUDET... 105 11 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 106 11.1 KÄYTTÖTALOUS... 106 11.2 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN... 119 11.3 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN... 123 Kansikuva: Ridalinpuron kunnostustalkoot Kuvaaja: Suvi Siivola 3
1 YLEISTÄ 1.1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Toimintakertomusvuonna 2008 Vihdin kuntaa johti kolme eri kunnanjohtajaa. Petri Härkönen siirtyi keväällä 2008 toisiin tehtäviin. Uuden kunnanjohtajan hakuprosessi käynnistettiin ja samanaikaisesti Jukka Anttila tuurasi Vihdin johdossa syksyn ajan. Allekirjoittanut aloitti Vihdin kunnanjohtajana 1.12.2008. Kansainvälisen taloustaantuman ensimmäiset vaikutukset ulottuivat Vihdin kuntatalouteen viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tontinmyynti hidastui ja työttömyys lähti lievään nousuun. Kokonaisuutena tarkastellen tulopohja toteutui viime vuoden osalta kuitenkin vielä kohtuullisen hyvin. Valitettavaa sen sijaan on käyttömenojen lähes 12 prosentin kasvu. Vuosiksi 2005-2008 sovitun talouden tasapainotussuunnitelman mukaan käyttömenojen kasvuvauhdiksi oli sovittu enintään 3 prosentin vuositaso. Verotuloja kertyi kokonaisuutena 93,5 miljoonaa euroa. Tämä oli 7,9 milj. euroa ja 9,2 prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna. Valtionosuuksia kertyi 19,2 miljoonaa euroa, mikä on noin 2 miljoonaa euroa ja 12 prosenttia edellisvuotta enemmän. Sen sijaan kunnan ulkoisissa tuotoissa oli laskua noin 1,9 miljoonaa euroa (n.10 %), johtuen lähinnä maan myyntituottojen hiipumisesta vuoden loppupuolella. Toimintakulut vuonna 2008 olivat noin 122,8 miljoonaa euroa ja toimintatuotot vajaa 17 miljoonaa euroa. Edellä kuvatun tulo- ja menokehityksen seurauksena vuosikatteeksi muodostui 5,4 miljoonaa euroa. Tämä on kaikilla mittareilla mitattuna riittämätön kestävän kunnallistalouden näkökulmasta. Poistojen määrän ollessa 7,4 miljoonaa euroa kattaa vuosikate ainoastaan n. 73 prosenttia poistoista. Toisaalta lähes 17 miljoonan euron investointien rahoittamiseen ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin merkittävä velkaantuminen. Pitkäaikaista lainaa nostettiin 16 miljoonaa euroa ja lainaa asukasta kohden oli vuoden lopussa 2 330 euroa. Toiminnallisesti vuodesta nousee esille paitsi kova investointitahti, niin ennen kaikkea merkittävän rakenteellisen uudistuksen toteuttaminen Karviaisen ja Puhdin myötä. Sosiaali- ja terveyspalvelut on vuoden 2009 alusta järjestetty Vihdin, Karkkilan ja Nummi-Pusulan perustaman kuntayhtymä Karviaisen kautta. Peruskuntien ja Karviaisen tukipalvelut organisoitiin samasta ajankohdasta alkaen liikelaitoskuntayhtymä Puhtiin. Uudistuksen yhteydessä päivähoitopalvelut siirrettiin kunnan sivistystoimen organisaatioon. Näiden uudistusten suunnittelu ja käytännön toteutus on vaatinut henkilöstöltä erittäin kovan työpanoksen sekä päättäjiltä ennakkoluulotonta asennetta. Kuluvalle vuodelle riittää edelleen paljon haastetta Karviaisen, Puhdin sekä peruskuntien yhteistyön kehittämisessä ja toimintakulttuurien yhteensovittamisessa. Uusi kunnanvaltuusto on yhdessä uusiutuneen virkamiesjohdon kanssa merkittävien taloudellisten haasteiden edessä lähivuosien aikana. Haasteet ovat samansuuntaiset kaikille Suomen kunnille. Verotulojen ennakoidaan romahtavan ja toimintaa on sopeutettava muuttuneessa tilanteessa. Synkistä talousnäkymistä huolimatta meidän on jaksettava uskoa niihin mahdollisuuksiin, mitä Vihdillä on mm. sijaintinsa ja luonnonkauniin ympäristönsä ansiosta. Talouden sopeuttamisen lisäksi, on meidän kyettävä katsomaan viisaasti myös taantuman jälkeiseen aikaan. Onnistuneen kehitystyön seurauksena saatava tulojen lisääntyminen on kuitenkin aina miellyttävämpi tapa tasapainottaa taloutta. Toivotan meille kaikille vihtiläisille menestystä tulevissa haasteissamme. Kuluneesta vuodesta 2008 haluan kiittää henkilöstöä sekä luottamushenkilöitä. Vihdissä 23.3.2009 Kimmo Jarva, kunnanjohtaja 4
1.2 KUNNAN ORGANISAATIO 1.2.1 LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO 2008 5
1.2.2 KUNNANVIRASTON ORGANISAATIOKAAVIO 6
Teknisessä ja ympäristökeskuksessa erotettiin teknisten palvelujen (ent. teknisten asioiden) tulosalueesta omaksi tulosalueeksi kiinteistöjen kulutus- ja ulosvuokrauksen tulosalue. Ympäristöpalvelujen (ent. ympäristöasioiden) tulosalueesta erotettiin kiinteistönmyynti ja kaavoitussopimukset -tulosalue. Tilivelvollisiksi toimialoillaan on määritelty seuraavien toimielinten jäsenet: kunnanhallitus, keskusvaalilautakunta, perusturvalautakunta ja perusturvajaosto, kasvatus- ja koulutuslautakunta, nuorisolautakunta, liikuntalautakunta, kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta, tekninen lautakunta ja sen jaosto ja ympäristölautakunta ja sen jaosto sekä seuraavat viranhaltijat: kunnanjohtaja, hallintojohtaja, talousjohtaja, henkilöstöpäällikkö, ruokapalvelupäällikkö, perusturvajohtaja, johtava ylilääkäri, päivähoidon esimies, perhehuollon esimies, sivistysjohtaja, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen esimies, tekninen ja ympäristöjohtaja ja vesilaitoksen johtaja. 1.2.3 HENKILÖSTÖ Vuoden 2005 aikana laadittiin talouden ja palveluiden tasapainottamissuunnitelma, jossa päätettiin työn uudelleen järjestelyihin liittyen kunnan henkilöstömäärän vähennyksistä vuosina 2005-2008. Henkilöstömäärätavoitteiden toteutumista seurataan ns. tehty työaika tunnusluvulla, joka kuvaa todellista kunnassa tehtyä työaikaa (=palvelussuhdeajat, joista on vähennetty vuosilomat, sairauslomat, muut työlomat yms. keskeytykset). Tällä tunnusluvulla henkilötyövuositavoite vuonna 2005 oli 1021 henkilötyövuotta ja edelleen tavoite vuodelle 2008 oli 996,05 henkilötyövuotta. Vuonna 2008 henkilötyövuosien toteuma oli 1046,60 henkilötyövuotta, jolloin tavoite ylittyi koko kunnan tasolla 50,55 henkilötyövuodella. Alla on taulukko, josta selviää henkilötyövuositavoitteet ja niiden toteutuminen tulosalueittain vuonna 2008. Tulosaluekohtaisesti on toteutumissa verrattuna tavoitteisiin isoja eroja. Hallintokeskus pysyi kohtuullisen hyvin tavoitteessa ottaen huomioon Puhdin ja Karviaisen perustamisesta aiheutuneen lisääntyneen työmäärän. Ruoka- siivouspalveluiden tulosalue alitti on henkilötyövuositavoitteensa 4,25 henkilötyövuodella. Samoin perusturvakeskus pysyi hyvin tavoitteissaan, mukaan lukien varhaiskasvatus, jossa päivähoitoa tarvitsevien lasten määrä lisääntyi ennakoimattoman paljon vuonna 2008. Perusturvan hallinnon henkilötyövuositavoitteen ylitys selittyy Karviaisen valmistelulla ja sisäisillä henkilösiirroilla. Merkittävin poikkeus on Sivistyskeskuksen Kasvatus- ja koulutus tulosalueella, jossa tavoite on ylittynyt pääasiassa koulunkäyntiavustajien määrän lisääntymisen johdosta 38,01 henkilötyövuodella. Nuorisotoimen 7,78 henkilötyövuoden ylitys selittyy osittain sillä, että alkuperäiseen tavoitteeseen ei ole otettu mukaan muita kuin vakituiset työntekijät. Tämän lisäksi nuorisotoimi työllistää vuosittain mm. kerhojen tuntityöntekijöitä sekä kesäleirityöntekijöitä. Tekninen ja ympäristökeskus on alittanut sille asetetun tavoitteen 7,01 henkilötyövuodella. Vuonna 2008 pääpaino henkilöstöasioissa oli perusturvakuntayhtymä Karviaisen ja liikelaitoskuntayhtymä Puhdin valmistelussa, joka vaati paljon lisätyötä ja henkilöstöltä venymistä erityisesti Hallintokeskuksessa ja Perusturvakeskuksessa. Sen lisäksi henkilöstöhallinnon osalta kehitettiin palkkauksen kannustavuutta tarkistamalla tehtävän vaativuusarviointijär- 7
jestelmää sekä ottamalla käyttöön kannustuslisä poikkeuksellisen hyvistä työsuorituksista. Sähköinen tallennus otettiin laajemmin käyttöön ja tulosalue-esimiehet saivat työpöydälleen webags raportointityökalun. Vihdin kunta laatii erillisen henkilöstöraportin, josta ilmenevät tarkemmat tiedot henkilöstöstä. HENKILÖTYÖVUOSIEN SEURANTA JA TAVOITTEET Toteutunut tehty TA Toteutunut tehty TA Toteutunut tehty TA Toteutunut tehty TA Tavoite tehty TA Toteutunut tehty TA 2004 2005 2006 2007 HALLINTO Hallinto ja talous 32,82 33,98 38,02 39,01 34,21 37,40 Ruoka- ja siivouspalvelut 114,55 115,85 114,21 111,50 112,71 108,46 PERUSTURVA Hallinto 5,05 5,58 1,87 2,03 1,70 2,86 Terveyden- ja sairaanhoito 84,37 85,13 86,09 81,26 85,53 77,83 Vanhuspalvelut 96,75 95,29 83,60 84,16 82,12 86,84 Perhehuolto 18,86 20,29 20,84 22,99 24,68 22,93 Päivähoito 225,74 227,98 234,76 241,37 255,30 267,97 Perusturvakuntayhtymä 0,85 SIVISTYS Kasvatus- ja koulutus 266,53 283,58 286,46 294,50 272,06 310,07 Kulttuuri- ja kansalaistoimi 19,73 19,93 19,76 19,64 18,47 19,47 Liikunta 15,56 13,73 11,29 12,17 8,94 10,83 Nuoriso 15,17 16,09 20,72 17,05 9,02 16,80 TEKNINEN- JA YMPÄRISTÖ Tekninen 71,79 75,65 76,17 85,23 91,31 84,29 Vesilaitos 11,58 10,72 10,74 2008 yht 978,50 1003,80 1004,53 1010,91 996,05 1046,60 1.3 YLEINEN KEHITYS MAASSA JA HELSINGIN SEUDULLA Suomen kansantaloudella on nyt takana menestyksellinen viidentoista vuoden mittainen kasvuputki. Viime vuoden lopulla alkanut kansantalouden hiipuminen on syvenemässä jyrkkään alamäkeen, jonka johdosta kansantuotteemme tulee supistumaan voimakkaasti sekä tänä että todennäköisesti myös ensi vuonna. Kuntaliiton ennusteen (02/2009) mukaan supistuminen voi olla yhteensä jopa 5 prosenttia. Tällaisella kansantuotteen supistumisella on mittavia vaikutuksia lähes kaikille toiminnan aloille läpi koko kansantalouden. Bruttokansantuotteen määrä aleni Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1,3 prosenttia viime vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä verrattuna edelliseen neljännekseen. Kasvu hidastui jo alkuvuonna 2008, ja kolmannella neljänneksellä tuotanto aleni 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2008, bruttokansantuotteen määrä kasvoi 0,9 prosenttia edellisestä vuodesta. Bruttokansantuote eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli 186 miljardia euroa. Kansantalouden kysyntä väheni viimeisellä vuosineljänneksellä: yksityinen kulutus väheni 1,2 prosenttia ja investoinnit 2,1 prosenttia vuoden takaisesta. Vienti ja tuonti laskivat poikkeuksellisen voimakkaasti, yli 14 8
prosenttia. Vain julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi viimeisellä neljänneksellä. Koko vuonna kulutuksen volyymi kasvoi 1,9 prosenttia ja investoinnit yhden prosentin edellisestä vuodesta. Viennin volyymi sen sijaan väheni 1,1 prosenttia ja tuonnin volyymi 1,3 prosenttia. Teollisuuden arvonlisäys pienentyi viimeisellä neljänneksellä 5,3 prosenttia vuoden takaisesta, mutta kasvoi koko vuonna vielä 0,3 prosenttia. Rakentamisessa tuotanto väheni viimeisellä neljänneksellä 3 prosenttia, mutta pysyi koko vuonna vielä edellisen vuoden tasolla. Palvelualojen arvonlisäys supistui viimeisellä neljänneksellä 0,7 prosenttia vuoden takaisesta, mutta kasvoi koko vuonna 1,5 prosenttia. Erityisesti kaupan ja liikenteen arvonlisäys alenivat viimeisellä neljänneksellä. Alkutuotannon arvonlisäys aleni viimeisellä neljänneksellä 9,6 prosenttia vuoden takaisesta ja koko vuonna 9 prosenttia lähinnä hakkuiden supistumisen takia. Yritysten toimintaylijäämä supistui viime vuonna 2 prosenttia edellisestä vuodesta ja yritysten yrittäjätulo 15 prosenttia. Yrittäjätulo vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua. Välittömiä veroja yritykset maksoivat 6 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna ja osinkoja 20 prosenttia vähemmän. Yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan kasvoivat viime vuonna nimellisesti 10 prosenttia erityisesti rakennusinvestointien kasvun takia. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 6,3 prosenttia ja reaalisesti 2,7 prosenttia. Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat 7,1 prosenttia, omaisuus- ja yrittäjätulot 3,6 prosenttia ja sosiaalietuudet 3,8 prosenttia. Välittömiä veroja maksettiin 5,2 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 5,6 prosenttia. Juoksevat tulot eivät riittäneet kulutusmenojen kattamiseen, joten säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli -0,9 prosenttia. Kotitalouksien kiinteät investoinnit vähenivät nimellisesti runsaan prosentin asuntoinvestointien vähenemisen takia. Valtionhallinnon rahoitusasema oli vielä viime vuonna 1,5 miljardia euroa ylijäämäinen. Valtion verotulot kasvoivat vain prosentin. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti yli 7 prosenttia ja maksetut tulonsiirrot lähes 9 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema oli miltei tasapainossa, alijäämä oli vain 0,2 miljardia euroa. Työeläkelaitosten rahoitusylijäämä oli 6 miljardia euroa. Yhteensä julkisyhteisöjen EMU-ylijäämä pieneni 4,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta, kun se edellisenä vuonna oli 5,2 prosenttia. EMU-velka pieneni 33,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi edellisen vuoden 47,3 prosentista 48,4 prosenttiin. Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen osuus bruttokansantuotteesta aleni viime vuonna 42,7 prosenttiin. Vuoden 2007 veroaste oli 43 prosenttia. Inflaatio oli vuoden 2008 puolivälissä varsin ripeää vaimentuen kuitenkin 4,1 % vuosiarvoksi. Kuluttajahintoja nosti vuodessa eniten elintarvikkeiden kallistuminen, jossa loppuvuodesta saavutettiin jopa yli 10 % vuosiarvoja. Korkojen nousu, ravintola- ja kahvilapalveluiden, alkoholijuomien vähittäismyyntihintojen, asumisen, veden, sähkön, kaasun ja muiden polttoaineiden kallistuminen vaikuttivat niin ikään inflaatioon. Polttoaineiden hinnat nousivat ja laskivat erittäin voimakkaasti vuoden aikana. Vuoden 2009 alusta hintakehitys on maltillistunut huomattavasti, ollen helmikuussa 1,7 % vuositasolla. 9
Koko maassa oli joulukuun 2008 lopussa työttömänä työnhakijana henkilökohtaisesti lomautetut mukaan lukien 233 809 henkilöä ja työttömyysaste oli 8,8 %. Vuoden 2007 joulukuuhun verrattuna työttömyys lisääntyi koko maassa 14 851 henkilöllä eli 6,8 %. Uusia avoimia työpaikkoja koko maassa ilmoitettiin joulukuun 2008 aikana 27 194.. Helsingin seudun työttömyysaste oli vuoden 2008 lopussa 5,8 % ja koko Uudenmaan TEkeskuksen alueella 5,5%. Kehyskunnissa työttömyysaste oli vuonna 2008 keskimäärin 4,3 %, kun vastaava luku joulukuussa 2007 oli 4,7 %. Joulukuun lopussa 2008 oli kehyskuntien keskimääräinen työttömyysaste 5,0 %. Työttömyysasteen kehitys 2008 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 Vihti Uusimaa 1,0 0,0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Vuoden 2008 lopussa Vihdin työttömyysaste oli 4,7 %, kun se vuoden 2007 lopussa oli 4,5 %. Avoimia työpaikkoja joulukuun lopussa 2008 oli 53 kappaletta. Keskimäärin työttömyysaste vuonna 2008 oli 4,0 %, kun se vuonna 2007 oli keskimäärin 4,8 prosenttia. Vihdissä oli vuoden 2008 lopussa 27 628 asukasta, kun asukasmäärä vuoden 2007 lopussa oli 27 040 henkilöä. Kasvu oli siten 2,17 %. Vihti on ollut yksi Suomen nopeimmin kasvavista kunnista. Pitkällä tähtäyksellä kasvu tulee jatkumaan edelleen, väestömuuton jatkuessa pääkaupungin ympäristökuntiin. Kuntien verotulotilitykset kasvoivat viime vuonna 7,6 %. Kunnallisveroa kertyi kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2007. Kunnallisveron kuukausikertymät kasvoivat suhteellisen voimakkaasti koko vuoden, veropohjan hyvän kehityksen ja edellisvuotta suuremman jako-osuuden johdosta. Kuntaryhmän verovuoden 2008 jako-osuutta tarkistettiin vielä joulukuussa 2008, jolloin koko joulukuun kuukausitilitys kasvoi edellisen vuoden vastaavaan tilitykseen verrattuna peräti 27 %. Koko yhteisöveron kertymä kasvoi vuonna 2008 nelisen prosenttia. Kuntaliitto, Kuntatalous 1/2009, taloustiedotteet Tilastokeskus tiedotteet 10
1.4 KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Verotuloja kertyi kokonaisuutena 93,5 milj. euroa kun edellisvuoden kertymä oli 85,6 milj. euroa. Kasvu edellisvuodesta oli kaikkiaan 7,9 milj. euroa eli 9,2 %. Kunnallisverokertymä oli 86,3 milj. euroa, jossa kasvua oli 9,4 %. Yhteisöverokertymä oli 3,2 milj. euroa, jossa kasvua oli 5,6 %. Kiinteistöverokertymä oli 3,9 milj. euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 7,3 %. Kunnallisverotulon kasvuun vaikutti väestömäärän kasvu ja verotettavien ansiotulojen sekä kuntaryhmän jako-osuuden kasvu. Yhteisöveron voimakas kasvu heijastaa yleisen taloudellisen aktiviteetin vilkkautta ja yritysten toiminnan tuloksellisuutta. Kiinteistöveron tuoton kasvu johtuu kiinteistöjen määrän arvon kasvusta. Valtionosuuksissa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna kertyi n. 12 %, joka on noin 2 milj. euroa, kokonaissumman ollessa 19,2 milj. euroa. Kokonaisuutena verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet yhteensä, kasvoivat 9,7 % vuodesta 2007. Kunnan ulkoisissa tuotoissa oli laskua edellisvuoteen verrattuna n. 10 % eli noin 1,9 milj. euroa. Suurin osatekijä oli maan myyntituottojen pysähtyminen vuoden loppupuolella. Vuonna 2007 maanmyyntituottojen kertymä oli poikkeuksellisen hyvä. Kunnan ulkoiset toimintakulut olivat 112,7 milj. euroa, jossa on kasvua edellisvuodesta noin 12,7 milj. euroa eli 11,7 %. Kasvu ei ole talouden tasapainottamissuunnitelman mukaisella 3 % tasolla. Kasvu muodostuu sekä volyymin että kustannustason muutoksesta johtuvista tekijöistä. Suurin kasvu on tapahtunut sosiaali- ja terveyssektorilla, palvelujen ostoissa (16,5 %) Henkilöstökulut kokonaisuutena kasvoivat edellisestä vuodesta n. 4,0 milj. euroa eli 8,6 % ja palkkakulut 3,2 milj. euroa eli 9,1 %. Henkilöstökulujen kehitykseen vaikutti voimakkaasti vuonna 2007 tehdyt palkkaratkaisut. Palvelujen ostot kasvoivat 7,6 milj. euroa eli 16,5 %. Kunnan vuosikate vuoden 2008 alkuperäisessä talousarviossa oli 7,9 milj. euroa ja muutetussa talousarviossa 2,6 milj. euroa. Vuosikate on tilinpäätöksen mukaan 5,4 milj. euroa, joka on asukasta kohden 194 euroa. Poistojen määrä oli 7,4 milj. euroa, jolloin vuosikate on n. 73 % poistoista. Yleisesti tarkastellaan vuosikatteen riittävyyttä poistoihin, jolloin poistojen määrä vastaa keskimääräistä vuotuista korvausinvestointitarvetta. Kuitenkin voimakkaasti kasvavan kunnan kuten Vihdin, tulisi tarkastella myös vuosikatteen riittävyyttä rahoitusosuuksilla vähennettyjen investointien kattamiseen eli investointien tulorahoitusprosenttia, joka Vihdillä oli 32,1 % vuonna 2008. Tunnusluku on alhainen kasvavalle kunnalle. Investointien tulisi mahdollisimman hyvin ja varhaisessa vaiheessa skaalautua rahoitusrakenteen kantokykyyn. Tilikauden tulos on 2,0 milj. euroa, jonka muodostumiseen vaikutti maanmyyntivoitot 1,1 milj. euroa, asunto-osakkeiden myynti 0,1 milj. euroa, Elisan osakkeiden myynti n. 0,5 milj. euroa sekä vahvasti kasvaneet verotulot 7,8 milj. euroa. Vaikka verorahoitustulot kasvoivat erittäin voimakkaasti, eivät ne riittäneet kompensoimaan ulkoisten toimintamenojen kasvun jättämää aukkoa. 11
Erittäin merkittävien talousarvion kuluylitysuhkien vuoksi hallitus päätti 16.6.2008 kokouksessaan velvoittaa kaikkia keskuksia erittäin tarkkaan kuluhallintaan sekä palvelukeskuksia ryhtymään välittömästi kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin kuluylitysten välttämiseksi. Toimenpide-ehdotukset eivät kuitenkaan aivan riittäneet kaikilta osin vaan hallitus päätti keskuskohtaisesti velvoittaa 0,5 % säästöön ulkoisten kulujen osalta. Ilman näitä säästöjä olisi kunnan tulos todennäköisesti vieläkin huonompi. Käyttötalouden netto eli toimintakate oli 105,7 milj. euroa, jossa oli kasvua edellisvuoteen 16 %. Toimintakate oli 93,8 % verorahoituksesta, kun osuus vuonna 2006 oli 88,7 %. Muutoksen suunta on erittäin epätoivottava. Verotulojen kasvu alitti euromääräisesti toimintakulujen kasvun. Tässäkin on tapahtunut muutos edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2008 tilikauden tulos oli negatiivinen sitten vuoden 2005. Taseeseen ei näin ollen kerry lisää omaa pääomaa. Lisälainanoton ja tilikauden negatiivisen tuloksen myötä kunnan vakavaraisuus heikkeni. Edelleen mittavina jatkuneet investoinnit näkyivät vuonna 2008 suurena lainarahoituksen tarpeena. Pitkäaikaista lainaa nostettiin 16 milj. euroa. Investointitarpeet tulevat palveluverkkosuunnitelmasta, jossa kunnan palvelujen tarjontaa ja tarvetta tarkastellaan kokonaisuutena ja pitkällä suunnittelunäkemyksellä. Vuonna 2008 investointeja tehtiin yhteensä 16,9 milj. eurolla. Vuoden aikana lainoja lyhennettiin noin 6,4 milj. euroa. Vuoden 2008 lopussa pitkäaikaista lainaa oli 64,4 milj. euroa. Lainaa asukasta kohden oli vuoden 2008 lopussa 2 330 euroa kun se vuonna 2007 oli 2 027 euroa. Omavaraisuusaste oli 49,7 prosenttia. Yleisesti ottaen merkittävän suuresta velkarasituksesta voidaan kuntien osalta puhua, kun omavaraisuusaste on pienempi kuin 50%. Investointeihin tulee kiinnittää erittäin suurta huomiota, varsinkin kun on tulojen positiivisessa kehittymisessä voidaan nähdä suurta epävarmuutta, jopa useiksi vuosiksi eteenpäin. Vuonna 2006 käynnistyivät talouden ja palvelujen tasapainottamissuunnitelman mukaiset toimenpiteet kunnan taloudellisen tilan parantamiseksi. Suunnitelmassa esitettiin ne toimenpiteet, joilla vuonna 2005 kertynyt alijäämä ja aikaisemman taloussuunnitelman mukaan edelleen kertyväksi arvioitu alijäämä käännetään vuoden 2008 loppuun mennessä kuntalain edellyttämällä tavalla ylijäämäksi. Suunnitelma sisälsi erilaisia säästötoimia ja toimintatapojen muutoksia, joilla käyttömenojen kasvu pudotetaan noin 3 prosenttiin. Lisäksi omaisuuden myynnillä hankitaan tuloja ja samalla myyntivoittoja, joilla alijäämän kertyminen katkaistaan siihen saakka, kun toiminnallinen tulos saadaan positiiviseksi. Omaisuuden myynnin ja käyttömenojen kasvun hillitsemisen seurauksena tilikauden tulos muodostui positiiviseksi jo vuonna 2006 ja myös vuonna 2007. Vuosi 2008 ei saavuttanut tasapainotussuunnitelman mukaista ylijäämätavoitetta. Vuosi 2009 on lähtenyt verotulojen kehityksen kannalta ristiriitaisesti käyntiin. Tammikuun verotilityksessä kunnallisverotulo oli n. 4,8 % kasvussa, mutta yhteisöverotilitys oli vain n. 20 % verrattuna edelliseen vuoteen. Ulkoisessa toimintaympäristössä tapahtuneet nopeat muutokset syksyn jälkeen sekä alkuvuoden heikko verotulokertymä, indikoivat verotulojen jäävän suunnitellusta. Tonttimyynti oli heikkoa vuoden 2008 loppupuolella, mutta on piristynyt vuoden 2009 alussa. Piristymisen voimakkaana osana on ollut kunnan myynninedistämistoimet. Tulojättämä on arvion mukaan (03/2009) tekemässä n. 2,5 milj. euron aukon, jonka johdosta kunnanhallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin. Kunnassa laaditaan huhtikuun valtuuston kokoukseen sopeuttamisohjelma, jolla tavoitellaan 2 % menojen leikkausta 12
vuonna 2009. Vuodet 2010 ja 2011 nähdään erittäin haastavina, tulojen kasvun tyrehtyessä tai kääntyessä jopa laskuun. 1.5 ARVIOITA MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ YMPÄRISTÖTEKIJÖISTÄ Iso osa kunnan toiminnasta on vuoden 2009 alusta siirtynyt uusiin kuntayhtymiin. Tämä uudenlainen toimintatapa tuo mukanaan paljon mahdollisuuksia toiminnan tehokkuuden ja muiden synergiaetujen kasvattamiseen. Uusi toimintatapa tuo mukanaan kuitenkin myös riskejä. Toimintaa tullaan enemmän ohjaamaan omistajaohjauksen välinein ja uusien yhteisöjen orgaanien kautta sekä myös sopimusohjauksen keinoin. Tällainen toimintatapa vaatii kaikilta osapuolilta sopeutumiskykyä. Kunnan lainamäärä on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Lisääntynyt velkaisuus tuo mukanaan myös suuremman altistumisen korkoriskille. Lainakannan rakenteesta hieman alle puolet on sidottu muuttuvaan korkoon, joka tuo etua korkotason ollessa alhainen. Kunnan riippuvuus maanmyyntituotoista ja kulurakenteen joustamattomuus muodostaa vakavan riskin alijäämäiseen talouskehitykseen taloussuhdanteen merkittävästi hiipuessa ja pitkittyessä. Mahdolliset siirtoviemäriratkaisut jätevedensiirrossa suurempiin yksiköihin. omaavat potentiaalia tulla huomattavan hintaviksi, jos ne jäävät yksinomaan Vihdin kustannettaviksi. Vihdin kirkonkylän entisen pylväskyllästämön osalta on tehty lisätutkimus ja sen perusteella laaditaan kustannusarvio ja suunnitelma jatkotoimenpiteistä. 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Alkuperäisessä vuoden 2008 talousarviossa vuosikate oli 7,9 milj. euroa ja tulos 0,2 milj. euroa. Vuosikate laski tilinpäätöksessä kuitenkin 5,4 milj. euroon, ja tulos 2,0 milj. euroon. Ennakoitua heikompi tulos johtui erityisesti ulkoisten palvelujen ostojen voimakkaasta kasvusta ja maanmyyntivoittojen tavoitteita heikommasta kehityksestä. 13
Tilinpäätöksen mukainen tuloslaskelma TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (sis. Vihdin Vesihuoltolaitos) Ulkoiset toimintatuotot ja-kulut 2008 2007 2006 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 16 968 18 874 16 826 Valmistus omaan käyttöön 122 105 124 Toimintakulut -122 740-110 082-102 973 Toimintakate -105 650-91 103-86 023 Verotulot 93 467 85 595 77 203 Valtionosuudet 19 160 17 114 16 483 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 207 219 175 Muut rahoitustuotot 827 491 479 Korkokulut -2 402-2 126-1 587 Muut rahoituskulut -256-87 -51 Vuosikate 5 353 10 103 6 679 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -7 375-7 125-6 611 Arvonalentumiset -3 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot 5 865 7 143 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos -2 025 8 843 7 211 Poistoeron lisäys-/vähennys+ 190 190 190 Varausten lisäys-/vähennys+ Rahastojen lisäys-/vähennys+ TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ -1 835 9 033 7 401 Tuloslaskelman tunnusluvut: Toim intatuotot/toimintakulut, % 13,8 17,2 16,4 Toimintakate % verorahoituksesta 93,8 88,7 91,8 Vuosikate % poistoista 72,6 141,8 101,0 Vuosikate, /asukas 194 374 253 Asukasluku 27 628 27 040 26 427 14
3 TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma osoittaa, kuinka paljon kunnan toiminnan ja sen investointien rahavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen ja miten mahdollinen alijäämä rahoitetaan. Tulorahoituksen määrä on 4,2 milj. euroa, joka muodostuu vuosikatteen, satunnaisten erien ja tulorahoituksen korjauseristä. Vuosikatteessa on mukana maanmyynneistä saadut myyntivoitot. Alkuperäisen talousarvion mukaiset investointimäärärahat olivat 21,7 milj. euroa ja muutetun talousarvion mukaan 17,5 milj. euroa. Investointien rahoituslaskelman mukainen toteutuma oli 16,9 milj. euroa. Nettoinvestointien määräksi muodostui 15,2 milj. eroa, kun otetaan huomioon investointien rahoitusosuudet ja käyttöomaisuuden myyntituotot. Rahoituksen rahavirrasta nähdään, että antolainasaamisten vähennyksiä oli 42 tuhatta euroa. Mittavien investointien vuoksi vuoden 2008 talousarviossa varauduttiin ottamaan uutta pitkäaikaista lainaa 18,2 milj. euroa ja lyhentämään lainoja 7,2 milj. euroa, jolloin lainakannan kasvu oli 11 milj. euroa. Lainamäärän arvioitiin nousevan 68,5 milj. euroon, joka oli 2 476 euroa/asukas. 15
Vuonna 2008 nostettiin talousarviolainaa yhteensä 16 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (sis. Vihdin Vesihuoltolaitos) 2008 2007 2006 1 000 1 000 1 000 Toiminnan ja investointien rahavirta Tulorahoitus Vuosikate 5 353 10 103 6 679 Satunnaiset erät 5 865 7 143 Tulorahoituksen korjauserät -1 193-10 338-5 945 Investointien rahavirta Investointimenot -16 923-24 362-21 996 Rahoitusosuudet investointimenoihin 219 121 46 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot 1 491 11 253 11 050 Toiminnan ja investointien rahavirta -11 053-7 358-3 023 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -1-42 Antolainasaamisten vähennykset 33 1 693 609 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisen lainojen lisäys 16 000 18 000 2 845 Pitkäaikaisen lainojen vähennys -6 446-5 246-5 191 Lyhytaikaisten lainojen muutos -6 500 5 700 Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 1 984 1 946 4 208 Rahoituksen rahavirta 11 570 9 851 8 171 Rahavarojen muutos 517 2 493 5 148 Kassavarojen muutos Kassavarat 31.12. 10 160 9 642 7 149 Kassavarat 1.1. 9 642 7 149 2 001 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 32,0 41,7 30,4 Pääomamenojen tulorahoitus, % 23,2 36,3 25,2 Lainanhoitokate 0,88 1,66 1,22 Kassasta m aksut/vuosi m ilj. 148,6 141,8 131,7 Kassan riittävyys päivää 24,9 24,8 19,8 Asukasmäärä 27 628 27 040 26 427 lyhennyksiä tehtiin 6,4 milj. euroa. Lainakannan lisäys oli 9,6 milj. euroa, jolloin lainakanta oli vuoden lopussa 64,4 milj. euroa eli 2 330 euroa/asukas. Rahamarkkinoiden voimakas epävarmuustila sekoitti korkomarkkinoita erittäin voimakkaasti syksystä alkaen siten, että lyhytaikaisen vieraan pääoman käyttö kallistui suhteellisesti eniten korkokäyrän ollessa hyvinkin paljon normaalitilasta poikkeava. Tämä rahoitusmarkkinoilla vallinnut, Yhdysvaltojen asuntolainamarkkinoista lähtenyt pankkien välinen luottamuspula, nosti lyhyitä korkoja merkittävästi aina lokakuun puolelle. Lyhytaikaisen rahoituksen korkomarginaalierot olivat lähes koko syksyn erittäin suuret. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuustila on pikkuhiljaa lieventynyt ja korkotasot ovat romahtaneet hyvin lyhyessä ajassa. Esimerkiksi 12 kk:n euribor on laskenut lokakuun 2008 alkupuolen 5,5 % maaliskuun alkupuolen alle 2 %. Investointien tulorahoitus on kehittynyt viimeisten vuosien aikana hyvin ja oikeaan suuntaan. Kuitenkin vuosi 2008 on tästä poikkeus. Lainanhoitokate, jolla kuvataan tulorahoituksen riittävyyttä vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun, heikkeni voimakkaasti 0,88:een. Tyydyttävästä tulorahoituksen riittävyydestä voidaan puhua, kun lainahoitokate on 1-2 välillä. Tulorahoitus vuonna 2007 riitti lainojen hoitoon tyydyttävästi, kun tilanne vuonna 2008 oli heikko. 16
4 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE JA SEN TUNNUSLUVUT (sis.vihdin Vesihuoltolaitos) Vuosi 2008 Vuosi 2007 Vuosi 2006 VASTAAVAA 1 000 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 295 303 457 Aineettomat oikeudet 149 178 190 Muut pitkävaikutteiset menot 146 125 267 Aineelliset hyödykkeet 118 750 109 576 92 652 Maa- ja vesialueet 19 071 16 958 14 810 Rakennukset 65 452 52 725 47 019 Kiinteät rakenteet ja laitteet 21 775 21 114 18 514 Koneet ja kalusto 2 872 2 127 1 771 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 9 580 16 652 10 538 Sijoitukset 18 061 18 231 20 526 Osakkeet ja osuudet 17 926 18 064 18 708 Lainasaamiset 63 96 1 789 Muut saamiset 72 71 29 ARVOSTUSERÄT TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 281 1 205 1 362 Valtion toimeksiannot 955 1 036 1 189 Muut toimeksiantojen varat 326 169 173 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet tarvikkeet ja tavarat 259 290 257 Saamiset 6 293 7 058 7 474 Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 6 80 145 Lainasaamiset 23 33 42 Muut saamiset 941 1 466 1 952 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 2 057 1 776 1 613 Lainasaamiset 14 15 24 Muut saamiset 3 074 3 177 3 409 Siirtosaamiset 178 511 289 Rahoitusomaisuusarvopaperit 851 1 547 1 547 Osakkeet ja osuudet 10 65 65 Joukkovelkakirjalainasaamiset 841 1 482 1 482 Rahat ja pankkisaamiset 9 309 8 095 5 601 VASTAAVAA YHTEENSÄ 155 099 146 305 129 878 17
Vuosi 2008 Vuosi 2007 Vuosi 2006 VASTATTAVAA 1 000 1 000 1 000 OMA PÄÄOMA 65 497 67 332 58 310 Peruspääoma 50 993 50 993 50 993 Arvonkorotusrahasto 15 16 27 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 16 324 7 290-110 Tilikauden yli- / alijäämä -1 835 9 033 7 400 POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET 4 566 4 755 4 945 Poistoero 4 566 4 755 4 945 PAKOLLISET VARAUKSET 0 0 64 Muut pakolliset varaukset 0 64 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 277 1 242 1 361 Valtion toimeksiantojen pääomat 950 1 073 1 188 Muut toimeksiantojen pääomat 327 169 173 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 61 748 52 730 41 070 Joukkovelkakirjalainat 0 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 56 281 48 322 37 362 Lainat julkisyhteisöiltä 47 53 58 Saadut ennakot 1 002 665 528 Muut velat 4 418 3 690 3 123 Lyhytaikainen 22 011 20 246 24 127 Joukkovelkakirjalainat 0 6 500 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 8 040 6 441 4 640 Lainat julkisyhteisöiltä 5 5 5 Lainat muilta luotonantajilta 0 0 Saadut ennakot 278 726 466 Ostovelat 6 445 6 534 6 218 Muut velat 1 158 1 194 1 084 Siirtovelat 6 085 5 346 5 213 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 155 099 146 305 129 878 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 45,5 49,7 49,1 Suhteellinen velkaantuneisuus % 63,6 55,2 49,5 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 14 489 16 323 7 290 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 524 604 276 Lainakanta 31.12., 1 000 64 373 54 821 48 565 Lainakanta 31.12., /asukas 2 330 2 027 1 838 Lainasaamiset, 1 000 63 96 1 789 Asukasmäärä 27 628 27 040 26 427 Taseen tunnusluvuista voidaan nähdä, että omavaraisuusaste, jolla mitataan kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selvitä sitoumuksista, laski 45,5 %:iin. Omavaraisuuden hyvänä tasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Taseeseen kertynyt ylijäämä pieneni alijäämän verran n.1,8 milj. euroa. Lainakanta kasvoi jo 64,4 milj. euroon, joka merkitsee jokaisen vihtiläisen osalle 2 330 euron lainamäärää. 18
5 KOKONAISTULOT JA MENOT KOKONAISTULOT JA MENOT 2008 (sis. Vihdin Vesihuoltolaitos) 2008,0 2008,0 2007 2007 m ilj. % m ilj. % TULOT Varsinainen toiminta Toimintatuotot 17,0 11,5 18,9 12,7 Verotulot 93,5 63,5 85,6 57,4 Valtionosuudet 19,2 13,0 17,1 11,5 Korkotuotot 0,2 0,1 0,2 0,1 Muut rahoitustuotot 0,8 0,5 0,5 0,3 Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 5,9 4,0 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 0,0-5,9-4,0 Pysyvien vastaavien myyntivoitot -1,2-0,8-4,4-3,0 Investoinnit 0,0 Rahoitusosuudet investointeihin 0,2 0,1 0,1 0,1 Pysyvien vastaavien myyntituotto 1,5 1,0 11,3 7,6 Rahoitustoiminta 0,0 Antolainasaamisten vähennykset 0,0 0,0 1,7 1,1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 16,0 10,9 18,0 12,1 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,0 0,0 0,0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0,0 0,0 0,0 0,0 Kokonaistulot yhteensä 147,2 100,0 149,0 100,0 MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut 122,7 82,6 110,1 74,2 Valmistus omaan käyttöön -0,1-0,1-0,1-0,1 Korkokulut 2,4 1,6 2,1 1,4 Muut rahoituskulut 0,3 0,2 0,1 0,1 Satunnaiset kulut 0,0 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 Käyttöomaisuuden myyntitappiot 0,0 0,0 0,0 0,0 Investoinnit 0,0 Käyttöomaisuusinvestoinnit 16,9 11,4 24,4 16,5 Rahoitustoiminta 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 0,0 0,0 0,0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 6,4 4,3 5,2 3,5 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,0 0,0 6,5 4,4 Oman pääoman vähennykset 0,0 0,0 0,0 0,0 Kokonaismenot yhteensä 148,6 100,0 148,3 100,0 6 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 6.1 YLEISTÄ Vihdin kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöinä Nummelan Teollisuustalo Oy, Veikkoinkorpi I Oy, Palman Tieto-taito-keskus Oy, Vihdin Yrityskeskus Oy (ei toimintaa), Nummelan Aluelämpö Oy, Kiinteistö Oy Ala-Nummela sekä Kiinteistö Oy:t Härköiläntie 1,2 ja 3. Vuoden 2008 tilinpäätöksessä tarkastellaan ensimmäistä kertaa nyt myös kuntakonsernin tuloslaskelmaa sekä rahoituslaskelmaa, konsernitaseen lisäksi. 19
Konsernin tulos oli n. 1,6 milj. euroa negatiivinen. Toimintatuottojen suhde toimintakuluihin oli 35,9 % kun se kunnalla oli 13,8 %. Vuosikate riitti konsernissa paremmin kattamaan poistot kuin kunnassa. Konsernin vuosikate % poistoista oli 83,4 % kun se kunnassa oli 72,6 %. Myös investointien tulorahoitus sekä lainanhoitokate olivat tunnusluvuilla mitattuna paremmat konsernissa kuin kunnassa. Konsernissa oli kuitenkin enemmän vierasta pääomaa, omavaraisuusasteen ollessa 42,7 % kun kunnassa vastaava oli 45,5 %. Konsernin lainat per asukas olivat 2 539 euroa, vastaava lainamäärä per asukas oli kunnassa 2 330 euroa. Kuntayhtymät on yhdistetty konsernin tulos- ja rahoituslaskelmaan sekä taseeseen omistusosuuden mukaisesti. Yhdistettyjä kuntayhtymiä ovat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Uudenmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymä, Nikinharjun kuntayhtymä, Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä, Uudenmaan Liitto ja Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä. Kaavio Vihdin kunnan konsernirakenteesta on tilinpäätöksen liitetiedoissa. Kiinteistöosakeyhtiöiden käyttöomaisuuden poistot on oikaistu kunnan suunnitelman mukaisiksi poistoiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu tytäryhteisön oman pääoman erää voitto/tappio edellisiltä tilikausilta vastaan. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä löytyy tilinpäätöksen liitteestä 22. KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Kunnan konserniohjeen mukaisesti tytäryhteisöjä valvoo kunnanhallitus. Konsernivalvontaa varten eri tytäryhteisöt olivat vastuutettuina myös eri viranhaltijoille. 2008 1 000 Toimintatuotot 57 539 Toimintakulut -160 233 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) -17 Toim intakate -102 711 Verotulot 93 467 Valtionosuudet 19 160 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 363 Muut rahoitustuotot 839 Korkokulut -2 670 Muut rahoituskulut -505 Vuosikate 7 943 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -9 520 Satunnaiset tuotot ja kulut T ilikaud en tulo s -1 577 Tilinpäätössiirrot 9 Vähemmistöosuudet -63 T ILIK A U D E N Y L IJÄÄ M Ä -1 631 Konsernin tuloslaskelm an tunnusluvut: T oim intatu otot/to im in taku lut, % 35,9 Vuosikate % poistoista 83,4 Vuosikate, /asukas 287 Asukasluku 27 628 20
KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2008 1000 Toiminnan rahavirata Vuosikate 7 943 Satunnaiset erät 0 Tulorahoituksen korjauserät -1 246 Investointien rahavirta Investointimenot -19 515 Rahoitusosuudet investointimenoihin 229 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 527 Toiminnan ja investointien rahavirta -11 062 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 33 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 16 626 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -7 058 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset -8 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 42 Vaihto-omaisuuden muutos 23 Saamisten muutos 475 Korottomien velkojen muutos 1 843 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä 2 383 Rahoituksen rahavirta 11 976 Rahavarojen muutos 914 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 13 540 Rahavarat 1.1. 12 626 914 Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 41,2 Pääomamenojen tulorahoitus, % 30,2 Lainanhoitokate 1,1 Kassan riittävyys (pv) 26 Asukasluku 27 628 21
KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNITASE 2 008 2 007 2 006 1000 1000 1000 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1 002 992 996 Aineettomat oikeudet 189 216 227 Muut pitkävaikutteiset menot 813 766 769 Ennakkomaksut 0 10 Aineelliset hyödykkeet 140 575 130 984 113 526 Maa- ja vesialueet 19 689 17 548 15 409 Rakennukset 83 312 70 438 63 423 Kiinteät rakenteet ja laitteet 22 069 21 435 18 747 Koneet ja kalusto 4 938 4 010 3 389 Muut aineelliset hyödykkeet 19 5 4 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 10 548 17 548 12 554 Sijoitukset 6 586 6 764 9 148 Osakkuusyhteisöosuudet 256 0 Muut osakkeet ja osuudet 6 235 6 636 7 272 Muut lainasaamiset 76 108 1 801 Muut saamiset 19 20 75 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 148 163 138 740 123 670 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 487 1 389 1 547 Valtion toimeksiannot 1 070 1 153 1 324 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 393 227 213 Muut toimeksiantojen varat 24 9 10 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 743 766 702 Aineet ja tarvikkeet 588 626 576 Keskeneräiset tuotteet 155 140 126 Ennakkomaksut 0 0 0 Saamiset 9 291 9 766 9 664 Pitkäaikaiset saamiset 1 167 1 802 2 422 Myyntisaamiset 5 63 145 Lainasaamiset 11 11 11 Muut saamiset 1 151 1 728 2 266 Lyhytaikaiset saamiset 8 124 7 964 7 242 Myyntisaamiset 3 776 3 334 2 425 Lainasaamiset 5 5 14 Muut saamiset 3 816 3 794 4 202 Siirtosaamiset 527 831 601 22
2 008 2 007 2 006 1000 1000 1000 Rahoitusarvopaperit 2 047 2 768 2 741 Osakkeet ja osuudet 192 264 264 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 1 014 1 022 995 Joukkovelkakirjalainasaamiset 841 1 482 1 482 Rahat ja pankkisaamiset 11 493 9 858 8 095 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 23 574 23 158 21 202 VASTAAVAA YHTEENSÄ 173 224 163 287 146 419 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 67 104 68 752 59 307 Peruspääoma 50 993 51 104 51 144 Osuus kuntayht. oman pääoman lisäyksestä 0 2 460 2 162 Arvonkorotusrahasto 32 32 44 Muut omat rahastot 978 556 556 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 16 732 5 451-1 478 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -1 631 9 149 6 879 VÄHEMMISTÖOSUUDET 577 517 414 POISTOERO JA VAPAAEHT. VAR. 6 047 6 034 6 072 Poistoero 5 427 5 441 5 652 Vapaaehtoiset varaukset 620 593 420 PAKOLLISET VARAUKSET 710 661 716 Eläkevaraukset 69 79 84 Muut pakolliset varaukset 641 582 632 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 488 1 433 1 554 Valtion toimeksiannot 1 065 1 190 1 323 Lahjoitusrahastojen pääomat 399 233 219 Muut toimeksiantojen pääomat 24 10 12 VIERAS PÄÄOMA 97 298 85 890 78 356 Pitkäaikainen 68 483 59 280 47 169 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 61 407 53 400 42 008 Lainat julkisyhteisöiltä 127 135 142 Saadut ennakot 1 542 1 075 877 Ostovelat 5 407 0 0 Muut velat 4 670 4 142 23
2 008 2 007 2 006 1000 1000 1000 Lyhytaikainen 28 815 26 610 31 187 Joukkovelkakirjalainat 0 0 6 500 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 8 611 7 042 5 291 Lainat julkisyhteisöiltä 7 8 7 Lainat muilta luotonantajilta 0 0 Saadut ennakot 473 929 628 Ostovelat 8 253 8 120 8 445 Muut velat 2 011 2 030 2 075 Siirtovelat 9 460 8 481 8 241 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 173 224 163 287 146 419 Konsernitaseen tunnusluvut Konsernin omavaraisuusaste, % 42,7 46,4 45,1 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 56,0 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 15 101 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas 547 Konsernin lainat, /asukas 2 539 2 241 2 041 Konsernin lainakanta 31.12., 1 000 70 152 60 585 53 948 Konsernin lainasaamiset 31.12., 1 000 76 108 1 801 Kunnan asukasmäärä 27 628 27 040 26 427 6.2 TYTÄRYHTEISÖJEN TOIMINTA Talousarviossa on kunnan tytäryhteisöille asetettu joitakin tavoitteita. Tässä osiossa selvitetään lyhyesti tavoitteiden saavuttaminen. Kuntayhtymille ei asetettu erityisiä tavoitteita ja niiden toiminta on tarvittaessa selostettu kunkin toimialan kohdalla. KIINTEISTÖ OY HÄRKÖILÄNTIE 1,2 JA 3 Kiinteistö Oy Härköiläntie 1,2 ja 3 jäivät vuokra-asuntokauppojen yhteydessä kunnalle. Alueella on käynnistetty kaavoitustyö, minkä yhteydessä selvitetään vuokratalojen jatkokäyttö. Asuntojen vuokrausta on pyritty tehostamaan. Härköiläntie 1:ssä toimii kunnan iltapäiväkerho. Yksityinen päiväkoti Aleksansa muutti kunnan tiloihin Annantie 10.een. Talousarviot ovat toteutuneet odotetulla tavalla kuluneella tilikaudella. Härköiläntie 1:ssä tilikauden tulos oli 2.197,71. Härköiläntie 2:n tilikauden tulos oli 2.506,59. Härköiläntie 3:n tilikauden tulos oli 2.940,27. KIINTEISTÖ OY VIHDIN PERÄSIMENTIE 5 Yhtiön omistaa kokonaisuudessaan Nummelan Teollisuustalo, jonka omistaa Vihdin kunta. Vuonna 2008 yhtiön tilat olivat vuokrattuina Mikrolog Oy:lle, joka myös suorittaa lunastus- 24
lyhennystä vuosittain. Aiesopimuksen mukaan osakekauppa tehdään vuonna 2014. Tilikausi oli ylijäämäinen 758,24 euroa ja taseen loppusumma oli 781.413,53 euroa. NUMMELAN TEOLLISUUSTALO OY Yhtiön omistamat teollisuushallit olivat vuokrattuina kannattavasti ja kilpailukykyisesti paikkakunnan vuokratasoa noudattaen. Vuokrausaste Harjutie 14:ssa oli tilikauden lopussa 100%. Yhtiön tilikauden tappio oli 9.165,32 euroa. Taseen loppusumma oli 1.922.580,78 euroa. VEIKKOINKORPI I OY Yhtiön omistama teollisuushalli oli vuokrattuna kannattavasti ja kilpailukykyisesti paikkakunnan vuokratasoa noudattaen. Yhtiö osti kunnalta tontin, jolla rakennus sijaitsee. Tilikauden ylijäämä oli 28.267,32 euroa. Taseen loppusumma oli 342.434,75 euroa. PALMAN TIETO-TAITO-KESKUS OY Kiinteistöyhtiön toimialana on omistaa ja hallita Vihdin kunnan Nummelan rakennuskaavaalueella korttelissa 4 sijaitsevia kiinteistöjä. Yhtiö voi rakentaa tähän kortteliin tai muualle Vihdin kunnan alueella tarvitsemiaan toimitiloja. Yhtiön tuotot ovat koostuneet osakkeenomistajien maksamista hoito- ja korjausvastikkeista sekä vuokratuotoista, jotka on kirjattu tulosvaikutteisesti yhtiön kirjanpitoon. Tilikauden tulos oli 16.709,07 ja taseen loppusumma 1.180.082,77 euroa. NUMMELAN ALUELÄMPÖ OY Yhtiön omistajia ovat Vihdin kunta 60 % Fortum Power and Heat Oy 40 %. Aluelämpöyhtiön verkostoon liitettyjen asiakkaiden lukumäärä oli vuoden 2008 alussa 67 ja vuoden lopussa 69 kpl. Syksyllä rakennettiin 500 m:n pituinen runkojohto, jolla yhdistettiin Lankilan satelliittilaitos pääverkostoon. Tämän yhdistämisen jälkeen on käytössä yksi päälämpölaitos (biolaitos) ja Lankilan ja Ojakkalantien laitokset toimivat huippu- ja varalämpölaitoksina. Tämän lisäksi on mahdollista liittää Lankilan teollisuusalueen kiinteistöjä kaukolämpöön. Kaukolämpöjohdon kokonaispituus vuoden alussa oli 13 652 m. Vuoden aikana rakennetujen johtojen yhteispituus oli 514 m. Kaukolämpöjohdon kokonaispituus vuoden 2008 lopussa oli 14 166 m. Vuoden aikana verkostoon liitettiin seuraavat kiinteistöt: - Lankilan Keilahalli - Asunto Oy Nummelan Joukolankuu Energiaa ostettiin vuoden aikana yhteensä 26 554 MWh ja myytiin toimintavuoden aikana yhteensä 23 041 MWh. Energiahäviö oli 3 513 MWh, mikä on 13,2 % ostetusta energiasta. Energiamäärä nousi 6,4 % oston osalta ja 6,8 % myynnin osalta. Asiakkailta laskutettiin yhteensä 1 938 315 /ALV 0% (2007 1 738 367 ), nousua 11,5 %. 25
Vuodelle 2009 vahvistettiin tariffi, jossa perusmaksua nostettiin 12 % ja kulutusmaksuksi määritettiin kiinteä 65 /Mwh ALV 0%, jolloin lämmönhinta asiakkaille nousee on noin 1,4 % laskettuna vuoden 2008 toteutuneilla energian hinnoilla ja määrillä. Yhtiön palveluksessa ei ollut vakinaista henkilökuntaa. Yhtiön liikevaihto oli 1.962.821,39 euroa ja tilikauden tulos 230.931,07 euroa sekä taseen loppusumma 2.623.010,69 euroa. KIINTEISTÖ OY ALA-NUMMELA Yhtiö omistaa Nummelan keskustassa kaksi tilaa, jotka muodostavat liiketontin. Tonteilla ei ole rakennusta. Alueen tuleva käyttötarkoitus tutkitaan vireillä olevan kaavamuutoksen yhteydessä. Tilikauden tulos oli 57,86 euroa ja taseen loppusumma 25.919,63 euroa. 7 SELONTEKO SISÄISESTÄ VALVONNASTA JA KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Selonteko sisäisestä valvonnasta ja konsernivalvonnan järjestämisestä annetaan nyt tilinpäätöksen yhteydessä ensimmäistä kertaa. 7.1. Sisäinen valvonta Vihdin kunnassa on voimassa valtuuston hyväksymät yleissäännöt ja ohjeet, nämä yhdessä hallintosäännön sekä keskusten toimintasääntöjen kanssa luovat perustan sisäiselle valvonnalle. Kunnan sisäisen valvonnan ohjeet on tehty vuonna 2001. Niissä on käyty läpi keskusten toiminta sisäisen valvonnan näkökulmasta, puutteineen ja parannusehdotuksineen. Tilivelvolliset on määritelty lokakuussa 2007. Riskikartoitus on tehty vuonna 2006, jossa käytiin läpi johtamiseen, henkilöstöön, yhteiskuntaan, asiakkaaseen, palveluihin ja talouteen liittyvät riskit sekä arvioitiin niiden todennäköisyys, määritettiin toimenpiteet ja vastuutettiin henkilöt kullekin tunnistetulle riskille. Uuden toimintatavan mukanaan tuomat haasteet on tiedostettu ja ensimmäinen Vihdin, Karkkilan ja Nummi-Pusulan johtoryhmien yhteinen riskien kartoituspäivä oli joulukuussa 2008, jossa tunnistettiin ja arvioitiin uuteen toimintatapaan liittyviä riskejä. Vuodelle 2009 on varauduttu sisäiseen valvontaan ja sen kehittämiseen sekä sisäiseen tarkastukseen mm. viikon konsulttipanoksella. Kunnassa seurataan kuukausiraportoinnin avulla taloudellisen tilanteen kehitystä tulosalueittain. Osavuosikatsauksessa käydään tarkemmin läpi, tuloskortein ja tuotelaskelmin, toiminnallisten tavoitteiden tilanne ja ennusteet vuoden lopun tilanteesta. Seurantaraportissa syksyllä käydään läpi kuukausiraporttia tarkemmalla tasolla tulosalueittain toteutumat ja ennusteet. Toiminnallisten tavoitteiden seurannassa ja varsinkin mittaamisessa on tiettyä ongelmatiikkaa kun tarkastellaan kesken toimintakauden tapahtuvaa mittaamista. Mittarei- 26
den valintaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota talousarvion laadintavaiheessa. Määräraha budjetoinnissa ja toteumissa on ollut huomattavaa ylitystä vuonna 2008. Budjetointi on osiltaan ollut liian tavoitteellista ja toisaalta palvelun kysynnän kasvu ja hintakehitys ei ole ollut riittävän hyvin arvioitavissa. Tiukempaan kulukuriin ja kysynnän parempaan ennakointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Sisäistä valvontaa tulee kehittää sekä sisäiseen valvontaan liittyvät ohjeet ja toimintatavat tulee päivittää vastaamaan nykyisiä rakenteita ja toimintatapoja. Riskienhallinta pyritään viemään lähemmäksi ja kiinteäksi osaksi toimintaa ja jokaista päätöksentekoa. 7.2. Konsernivalvonnan järjestäminen Vihdin kunnan tytäryhteisöjen määrä on supistunut huomattavasti viime vuosina omaisuuden myyntien vuoksi. Suurimpana tytäryhteisönä (tase) on Nummelan aluelämpö Oy, muiden tytäryhteisöjen ollessa kiinteistöjen omistusyhteisöjä. Konserniyhteisöjen valvontavastuut ohjeineen on päivitetty helmikuussa 2009. Ohjeissa on listattu toimenpiteet tavoitteiden asettamisesta, kokousedustajien ohjeistamisesta sekä raportoinnista ja valvonnasta. Ohjeiden noudattamista valvoo valvontavastuullinen. Kattavampi konserniohje on laadittu vuonna 2001. Ohje on osa omistajaohjausta ja täsmentää periaatteet ja menettelytavat, miten kunnan määräysvaltaa käytetään konserniyhteisöissä ja miten ohje tulee yhteisöissä käsitellä. Ohje antaa yksityiskohtaiset ohjeet tilinpäätöksessä yhdisteltäville tytäryhteisöille. Ohje tulee kuitenkin päivittää vastaamaan uutta toimintatapaa ja rakenteita. Myös ohjeiden noudattamiseen tulee kiinnittää huomiota. Tilinpäätöksen yhteydessä käydään läpi tytäryhteisöjen taloudellinen tilanne ja toiminta edelliseltä vuodelta. Lisäksi merkittävin tytäryritys tuottaa osavuosikatsauksen. Kunnanhallitukseen tuodaan lista-asiana kaikkien kuntaan saapuneiden omistusyhteisöjen yhtiökokouskutsut osallistujien määräämiseksi ja ohjeiden antamiseksi yhtiökokouksiin. 8 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Vuoden 2008 tuloslaskelman mukaan tilikauden tulos on 2.024.822,30 euroa. Kunnan tulos ilman vesihuoltolaitosta on 2.156.608,40 euroa. Vesihuoltolaitoksen tilikauden ylijäämä on 131.786,10 euroa. Tässä tuloksessa on mukana vesihuoltolaitoksen peruspääoman tuottovaatimuksena kunnan tuloslaskelmaan tuloutettu 230.600,00 euroa. Vesihuoltolaitoksen ylijäämä 131.786,10 euroa jätetään vesihuoltolaitoksen tilinpäätöksessä tilikauden voitto/tappio tilille. Tilikauden tuloksen jälkeen on poistoeron vähennystä 189.587,16 euroa. Kunnanhallitus esittää tilikauden 2.024.822,30 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa: tilikauden 2008 näin muodostuva alijäämä 1.835.235,14 euroa jätetään tilikauden yli-/alijäämä tilille. 27