LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot



Samankaltaiset tiedostot
Low-Carbon Finland Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Kriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus

Low Carbon Finland 2050 platform

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari , Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT

Low Carbon Finland 2050 platform 3. työpaja , Dipoli, Espoo Tiina Koljonen & Lassi Similä, VTT

Teollinen kaivostoiminta

strategiset metallit Marjo Matikainen-Kallström

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke

KRIITTISTEN RAAKA-AINEIDEN SELEKTIIVINEN TALTEENOTTO SE-ROMUSTA

Low Carbon Finland 2050 platform

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

Tutkimusraportti 213 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus

ALUETALOUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Low Carbon - skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 4.11.

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät , Rovaniemi. Esityksessä

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy

Kriittiset metallit ja mineraalit sekä niiden alueellinen jakautuminen ja esiintymispotentiaali Suomen ja Fennoskandian alueilla

Sähköjärjestelmien ja -markkinoiden kehitys vuoteen Tiina Koljonen, VTT Energiajärjestelmät ATS jäsentilaisuus 12.2.

Tiukentuneet määräykset

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes

Kaivosmanifesti. Tuomo Tormulainen, Helsinki

Sotkamo Silver ja pörssi

LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Vähähiilinen Suomi millä askelilla?

Suhangon kaivoshanke. Gold Fields Arctic Platinum Oy Ranua

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta

Kestävä kaivannaisteollisuus Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Suomen kaivostoiminta nyt ja mahdollisuudet tulevaisuudessa

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari

JÄTTEET HARVINAISTEN LUONNONVAROJEN LÄHTEENÄ

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset

Avauspuheenvuoro. Rakennusautomaatioseminaari Metropolia, Vanha Maantie 6, Espoo Teollisuusneuvos Petteri Kuuva,

Verkkokyselyn tulokset. Kotimaisen työn, kasvun ja hyvinvoinnin

Kriittisten kierrätysmetallien koetehdas. Innovaatioita ja kasvua kiertotaloudesta ja kestävästä kehityksestä seminaari Jarkko Vuorela

Ilmastonmuutoksen hillintä, päästöjen hinnoittelu ja riskienhallinta

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari Hannu Känkänen

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni

Päästökauppa selkokielellä

Liikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA Harri Kosonen

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara

Ryhmätöiden tuloksia koottuna

Hiilineutraali kiertotalous

BIOGEOKEMIALLISEN HUMUSTUTKIMUSTULOKSEN KORJAUS SUOMUSSALMI AITTOJARVI

Laskelmat ja skenaariot energiamuutoksen takana

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Mitä ei voi kasva-aa, täytyy kaivaa! Kaivosalan investoinnit

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

MAKSUKYKY, MAKSUKYVYTTÖMYYS Ilpo Kähkönen YTM,KTT

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys

Jätehuollosta kiertotaloushuoltoon Satu Hassi Kansanedustaja, eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja

HOPEAA KAINUUN KORVESTA

FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Outokummun ilmastotehokkuus on maailman huippua Risto Liisanantti.

Kaivostoiminnan näkymät

SOTKAMO SILVER HOPEAKAIVOS-PROJEKTI

Johdatus skenaarioihin ja rastityöskentelyyn. Low Carbon Finland Platform 2050 Työpaja Mikko Dufva ja Nina Wessberg, VTT

Sotkamo Silver MIKSI SIJOITTAA HOPEAAN

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Määräys STUK SY/1/ (34)

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2.

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & Jenni Kuronen

Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet. Low Carbon Finland hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

Transkriptio:

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot Kaivannaisteollisuus: Metallikaivostoiminta Low Carbon Finland 2050 -platform workshop 2.12.2013 2.12.2013 1

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot Baseline: Nykyinen politiikka, ei syviä päästöjen vähennystavoitteita, Talvivaaran tuotanto jatkuu (ei konkurssia) Base-80%: Kuten Baseline, mutta EU:n 80%:n KHK-päästöjen vähennystavoite ja globaali ilmastopolitiikka Skenaariot, joissa oletettu talouden tasapainoinen ja positiivinen kehittyminen Growth ( Jatkuva kasvu ): Tasainen kasvu ja innovaatioita tukeva politiikka; EU:n 80%:n KHK-päästöjen vähennystavoite ja globaali ilmastopolitiikka Transition ( Muutos ): Määrittelyt vasta alustavia Skenaariot, joissa oletettu pienempi talouskasvu "ei rahaa kehittää" Stagnation ( Pysähdys ): Talouskasvun taantuminen Save ( Säästö ): Päästötavoitteiden etunoja + säästö 2.12.2013 2

Metallikaivosskenaarioiden lähtöoletukset Perusmetallien tuotanto (-) Kohtalainen talouskasvu, Hi tech-metallit, ympäristöarvot Muutos Ydinvoimasta luovutaan Talvivaara suljetaan Kierrätys ja korvaaminen: perusmetallikaivostoiminta taantuu Kriittisten kysyntä kasvaa huomattavasti Ei kultaa ainoana metallina Panostetaan ydinvoimaan Talvivaara suljetaan Materiaali- ja energiatehokkuus kasvaa voimakkaasti Perusmetallikaivostoiminta taantuu Jatkuva kasvu Talvivaara suljetaan, mutta avataan uudestaan 2040 (clean tech) Kierrätys ja korvaaminen Kriittisten kysyntä kasvaa Ydinvoiman merkitys kasvaa jonkin verran Talvivaara käynnissä Raaka-aineiden saatavuus ulkomailta heikkenee voimakkaasti Perusmetalleja EU:n tarpeisiin Perusmetallien tuotanto (+) Säästö Pysähdys Heikko talouskasvu, Uraani, Perinteiset arvot 2.12.2013 3

Alustavat skenaariotulokset 1/3 2.12.2013 4

Alustavat skenaariotulokset 2/3 2.12.2013 5

Alustavat skenaariotulokset 3/3 2.12.2013 6

Olennaisia tekijöitä: Kysyntä/tarjonta, kannattavuus, hankkeiden rahoitus Aikajänne vuoteen 2050 pitkä Perusmetallien vaikutus skenaarioihin suurempi kuin kriittisten, esiintyvät myös usein samoissa esiintymissä Toteutumiseen kannattavuuden lisäksi vaikuttavat muut tekijät kuten ympäristötietoisuus Aktiivisen malminetsinnän vaikutus 2.12.2013 7

Kriittiset metallit ja mineraalit Kriittisyyden määritelmä:eu (2010) 14 metallia ja mineraalia + Te ja Ag 2.12.2013 8

Suomen nykytuotanto: Co, Pt, Pd, Ag Koboltti Maailmanvarat/varannot: 7,5/15 Mt (USGS) Suomessa sekä kaivostuotantoa että tuodusta raaka-aineesta Suomi merkittävä Co-tuottaja 90-luvulta asti, tällä hetkellä 2. suurin jalostaja, suurin osa tuodusta raaka-aineesta PGM Maailman varat/varannot: 66/>100 M kg (USGS), pääosin Etelä-Afrikassa Suomessa sekä kaivostuotantoa että tuodusta raaka-aineesta Tuotanto vuonna 2010: Pt 500 kg, Pd 1493 kg (WMD 2013) Hopea Maailmanvarat/varannot: 540 kt/ varannot sidottu pääosin monimetalliesiintymiin (Au,Pb- Zn,Cu)(USGS) Suomessa sekä kaivostuotantoa että tuodusta raaka-aineesta, mihin suurin osa tuotantoa perustuu Suomi 22. suurin tuottaja (WMD 2013), voimakas kasvu 2000-luvun ajan (>70t/v, ennuste vuodelle 2012 >128 t), voimakas panostus: uusi tuotantolaitos; hopeakaivos Lisäksi tuotetaan Ge-oksidia tuodusta raaka-aineesta 2.12.2013 9

Suomessa hyvä esiintymispotentiaali, eteneminen kaivoksiksi epävarmaa Koboltti Suomen ja lähialueiden varat/varannot: 260 kt/450kt kobolttia PGM Varannot: 555 t palladiumia, 244 t platinaa ja 0.79 tonnia rhodiumia (Törmänen 2011) Löytymättömien varantojen määräksi on arvioitu 12000 t palladiumia ja 5600 t platinaa (Rasilainen ym. 2010) Hopea 45 tunnettua hopeapitoista malmiesiintymää ja mineralisaatiota, pääosin perusmetallimalmeja Hopeamalmivarannot yli 1600 Mt (Talvivaaran monimetalliesiintymä, pitoisuus 2-96 g/t) Myös: Be (9 mahdollista esiintymää, 127 Mt) REE (muutamia esiintymiä, tuotantoa 60-70-luvuilla; Korsnäs) In (luultavasti Zn esiintymien yhteydessä, ei tutkittu) Mg (10 toimivaa dolomiittilouhosta ja -kaivosta, 2 suljettua kaivosta, 3 esiintymää) Nb (Suomen ja lähialueiden varannot n. 2300 t, Suomessa kaksi tunnettua esiintymää, Sokli) Ta (Suomessa 4 tunnettua esiintymää) W (4 tunnettua esiintymää, tuotantoa 1943-66 Ylöjärvi) 2.12.2013 10