Low Carbon - skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 4.11.

Transkriptio

1 Low Carbon - skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

2 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan tietokantaan Tuotanto- ja kysyntäfunktioiden parametrit aluetason ekonometriasta Dynaaminen Tasapainomallit soveltuvat sekä mikro- että makrotaloudellisten kysymysten analysointiin yritysten voitonmaksimointi panoskysynnät, investoinnit kuluttajan ongelma kulutuskysyntä, säästäminen eksogeeniset rajoitteet - resurssit Julkinen sektori noudattaa politiikkasääntöjä Skenaarioanalyysi ja politiikka-analyysi linkittyvät luontevasti toisiinsa Malli mahdollistaa myös hyvinvointitarkastelun

3 VATTAGE-malli Skenaariolaskelmissa kasvun taustatekijät eksplisiittisiä Mallilla voidaan tarkastella taustatekijöitä koskevien oletusten vaikutuksia systemaattisesti Mallilla voidaan tarkastella politiikan vaikutuksia tuotantoon, työllisyyteen, talouskasvuun ja julkiseen sektoriin itseensä Malli tuottaa ratkaisuna valtavan määrän tuloksia: ratkaisut kulutukselle, tuotannolle, välituotteiden kysynnälle, primääripanoksien kysynnälle, hinnoille, hyvinvoinnille Keskeisenä tietoaineistona kansantalouden tilinpito

4 Skenaarioiden logiikka pähkinänkuoressa Kansantalouden potentiaalinen kasvu Y= A*F(K,L)=A*L*F(K/L) Väestö, työvoima, työllisyys(aste, ja -osallistumisaste) Eli kansantuote on työpanoksen monikerta Tuotantorakenteen ajurit Investoinnit sektorispesifejä, samoin A ja K/L sekä tuottavuuskehitys Sektorirakenne vaikuttaa kokonaistuottavuuteen ja sitä kautta potentiaaliseen kansantuotteen kasvuun Toimiala-ja väestörakenteen erot vaikuttavat alueelliseen kasvuun Kasvavia sektoreja: Koulutus, terveydenhoito, palvelut AJURIT: ikärakenne, TERVEYS, kustannukset Vientinäkymät vaikuttavat ennen kaikkea teollisuuden rakenteeseen Politiikka muuttaa kasvun mahdollisuuksia, uusi tasapaino hintamekanismin toiminnan kautta

5 Ilmastopolitiikka Pitkän tähtäimen ilmastostrategia Ilmastotavoitteiden rooli: Kaya-yhtälö GDP ENERGY CO2 CO2 POP POP GDP ENERGY OECD-maissa heikko de-coupling 1990 jälkeen päästöt omasta energiankäytöstä kasvavat hitaammin kuin BKT Tuonti mukaan lukien päästöt kasvavat lähes samaa vauhtia päästöt on ulkoistettu Tarvitaan aito de-coupling! Haasteet teknologialle ja taloudelliselle ohjaukselle valtavat Tuotantorakenne Suomen rooli maailmantaloudessa? Globaalit päästöjen rajoittamistoimet -> Globaali työnjako -> raakaainepohjainen tuotanto siellä missä energia- ja materiaalitehokkainta Tilaa omalle valinnanvaralle

6 Suomen väestönkasvu ennusteiden mukaan hidasta Vuoteen 2050 väestö kasvaa 6 + miljoonaan Huoltosuhteen haasteet tasaantuvat 2030-luvulla Employment Population Population under 15 Population Population Population

7 Skenaarioissa nousee esille julkisen talouden tasapaino vaikka alijäämän bkt-suhde vakiintuu, velkasuhde voi nousta ongelmaksi tasolle (tässä 2020 päästövoite) Kansantalouden ulkoinen tasapaino Akselin otsikko Vaihtotase/Kansantuote Kauppatase/Kansantuote Julkinen velka/kansantuote Alijäämä/Kansantuote

8 Skenaarioissa nousee esille julkisen talouden tasapaino alijäämäsuhdetta rajoitettava pian, jotta velkasuhde stabiloituu 0.7 Kansantalouden pitkän aikavälin tasapaino Kauppatase/Kansantuote Vaihtotase/Kansantuote Budjettivaje/Kansantuote Primäärivaje/Kansantuote Julkinen velka/kansantuote

9 Lyhyen tähtäimen ongelmat ja pitkän tähtäimen kestävä kasvu Pitkän tähtäimen politiikka voi vaikuttaa toimialarakenteeseen Lähtökohtana viime vuosien rakenteelliset muutokset Toimialarakenteen muutos vaikuttaa myös potentiaaliseen tuotantoon Historiallinen muutos Ennuste Esille esimerkiksi teknologian/tuottavuuden kontribuutiona kansantuotteen muutokseen

10 Kasvupotentiaali Kansantuote ja potentiaalinen tuotanto (tasoero vuoteen 2004, %) Kansantuote (Ennuste 2013) Kansantuote (Kestävyyslaskenta) Potentiaali (Kestävyyslaskenta)

11 Kansantuotteen muutos tarjontatekijöiden valossa 40 Tarjontatekijöiden kontribuutio kansantuotteeseen (%-yksikköä vuodesta 2004, kestävyyslaskenta) Hyödykeverot Työ ja pääoma Voitot yms. Tuottavuus

12 Toimialarakenteen muutoksen vaikutus kokonaistuottavuuteen 4,00 Toimialojen teknologisen kehityksen kontribuutio kansantuotteeseen (vuosimuutos, prosenttia) 2,00 0,00-2,00-4,00-6,00 Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Liikenne Kauppa ja majoitus Rakentaminen Energia Muu teollisuus Raskas teollisuus Metsäteollisuus Alkutuotanto -8,

13 Tiekarttaskenaarioiden logiikka pähkinänkuoressa Tuotantorakenne ja teknologinen kehitys poikkeavat skenaarioittain, mutta kaikissa skenaarioissa Kansantuote tuotetaan pienemmin päästöin ja energiatehokkaammin, ja pääoma korvaa energiankäyttöä Tuotannon ja kysynnän rakenteet muuttuvat, mikä synnyttää eroja kokonaistuottavuuden ja kansantuotteen kasvuun Toimiala-ja väestörakenteen alueelliset erot korostuvat Ilmastopolitiikka itsessään ei vaaranna talouskasvua, jos teknologian kehitys skenaarioiden mukaista ja jos tavoitteet globaaleja (!) Skenaarioiden erot syntyvät ilmastopolitiikan ajoituksesta ja maailmantalouden oletetusta kehityksestä Uuden teknologian tuottaminen avaa myös mahdollisuuksia Väestön ikääntyminen julkiselle taloudelle ilmastopolitiikkaa suurempi rasite, jonka hoitamisen edellytykset kuitenkin riippuvat talouskasvusta

14 Skenaarioiden päivitys Makrot KO:n ennusteet Lama, huoltotase 2014 asti -> 2016 (2013) Toipuminen huomattavasti aiemmin ennakoitua hitaampaa AWG (2060 asti) Ei suuria muutoksia (2012) Historiatieto Tuottavuus ja tuotantorakenteen muutostrendit Osittain hitaampaa uusien toimialatietojen valossa (2012) Kysynnän rakenteen muutokset (kotim., vienti) Vienti elpyy hitaammin eikä välttämättä ennalleen (2012) Muut lähteet Energiaintensiivinen teollisuus VTT/TEM (2013) Low Carbon hanke (vähähiilitiekartta) Julkiset palvelut SOME/STM tuottavuusohjelma - kehykset

15 Skenaarioiden päivitys Energia- ja ilmastopolitiikka Päästökauppa Ilmaisjaosta huutokauppaan Energiaverouudistus 2012 Uusiutuvan energian tuet Sopeutumistuki kehitysmaille Ydinvoima Energiansäästö Liikenne Talouspolitiikka Vuosien 2012 ja 2013 kehyksien säästötoimet Tulo- ja yhteisöverotus, julkisen kysynnän leikkaukset Lisätoimet seuraavilla hallituskausilla tarpeen, jotta velkasuhde ei räjähdä tarkastelujaksolla

16 Vähähiilitiekartan skenaariot BASE-80 Ilmastoskenaarion jatko Jatkuva kasvu Uusien tuotteiden vienti vetää, vaihtosuhde kehittyy hyvin Pysähdys EU stagnoituu Tuottavuuskasvu heikkenee, vaihtosuhde heikkenee Säästö Etunoja toimissa Kilpailukykyhaitta selkeä Muutos Uusiutuvan energian osuus suuri Uudet tuotteet? Riski Uudet teknologiat viivästyvät Globaali vähennystavoite ei toteudu

17 Skenaariot Julkisen sektorin rooli eri skenaarioissa EMU-kriteerit Hoivalupaukset Julkisten palvelujen tuotannon järjestäminen? Clean Tech vienti, innovaatiopolitiikka yms. Kotimarkkinoista vauhtia teknologiateollisuudelle Energia- ja ilmastopolitiikka eri skenaarioissa EU-tavoitteet pidetään, mutta vaihtosuhdekehitys erilainen

18 Kansantuote kasvaa kaikissa skenaarioissa Ilmastopolitiikka ei vaaranna talouskasvua, jos teknologia ehtii mukaan ja jos tavoite globaali ja ohjaus kustannustehokasta Kansantuotteen kasvu vuodesta 2004, prosenttia Baseline Base Säästö Riski Jatkuva kasvu Muutos Pysähdys

19 Teknologinen kehitys ja pääomavaltaistuminen ylläpitävät kasvua Tuottavuuskasvu, toimialarakenne ja ilmastopolitiikan ajoitus näkyvät kasvueroina Tuotannontekijöiden kasvukontribuutiot vuonna 2050 (vaikutus kasvuun vuodesta 2004, prosenttia) BASE BASE-80 Säästö Riski Jatkuva kasvu Muutos Pysähdys Kokonaistuottavuus Työllisyys Pääoma Voitot Verot Tuotanto pääomavaltaistuu Teknologinen kehitys tuottaa pääosan kasvusta

20 Kotimainen kysyntä korostuu investointien, palveluvaltaistumisen ja hoivamenojen kasvun myötä Kansantuotteen käyttö 2050, MEURO Viennin ja tuonnin rakenne muuttuvat Tuotanto pääomavaltaistuu BASE BASE-80 Säästö Riski Jatkuva kasvu Muutos Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti Pysähdys

21 Ilmastopolitiikka ja julkisten palvelujen ja eläkkeiden rahoitus rasittaa kansantaloutta vähemmän, jos talouskasvu ripeämpää Kulutusrakenne, % 80% 60% 40% Julkisten menojen Bkt-osuus riippuu talouskasvusta 20% 0% Kulutuksen osuus riippuu talouskasvusta % 2005 BASE BASE-80 Säästö Riski Jatkuva kasvu Muutos Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti Pysähdys

22 Teollisuuden tuotannon arvo-osuus säilyy tai kasvaa Taustalla välituotekäytön korkea osuus teollisuudessa Tuotannon arvon jakautuminen vuonna 2050 eri skenaarioissa (2004 hinnoin) Baseline Baseline-80 Säästö Riski Jatkuva kasvu Muutos Pysähdys Alkutuotanto Metsäteollisuus Raskas teollisuus Muu teollisuus Energia Rakentaminen Kauppa ja majoitus Liikenne Yksityiset palvelut Julkiset palvelut ja hallinto

23 LOW CARBON-skenaariot: arvonlisä Teollisuuden tuottavuuskasvu vapauttaa resursseja Toimialakehitys vaikuttaa julkisen sektorin osuuteen Arvonlisän rakenne vuonna 2050 eri skenaarioissa Baseline Baseline-80 Säästö Kauhu Kasvu Muutos Pysähdys Alkutuotanto Metsäteollisuus Raskas teollisuus Muu teollisuus Energia Rakentaminen Kauppa ja majoitus Liikenne Yksityiset palvelut Julkiset palvelut ja hallinto

24 Kiitos mielenkiinnosta!