Elintarviketurvallisuuden haasteet tulevaisuudessa Hannu Korkeala Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 18.8.2010
Helsingin yliopisto Hannu Korkeala, elintarvikehygienia ja ympäristöterveys Jari Valkonen, kasvipatologia Evira Vesa Myllys, mikrobiologia Pirkko Tuominen, riskinarviointi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Kyösti Pietola, taloustutkimus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Markku Kuusi, tartuntataudit Sihteeri Annamari Heikinheimo, HY, elintarvikehygienia ja ympäristöterveys
Sisältö Ihmisten sairastuvuus elintarvikkeiden välityksellä Ilmastomuutoksen ja globalisaation vaikutukset elintarviketuotantoon Elintarvikeketjun muutosten vaikutukset elintarviketurvallisuuteen Väestömuutosten aiheuttamat elintarviketurvallisuusuhat Elintarviketurvallisuuden merkitys kansantaloudelle Elintarviketurvallisuuteen vaikuttavien riskien hallinta Tutkimustarpeet tulevaisuudessa
Suomessa ja Saksassa sioista ja ihmisistä eristettyjen Yersinia enterocolitica 4/O:3 kantojen genotyyppien vertailu Genotype No. of strains % 1 76 19.3 2 35 8.9 3 14 3.6 4 12 3.0 5 13 3.3 6 13 3.3 7 7 1.8 8 14 3.6 9 10 2.5 10 6 1.5 11 5 1.3 Genotype No. of strains % 1 47 22.2 2 8 3.8 3 15 7.1 4 6 2.8 5 5 2.4 6 4 1.9 7 9 4.2 8 2 1.0 9 6 2.8 10 6 2.8 11 6 2.8 Genotype No. of strains % 41 22 15.7 40 23 16.4 139 10 7.2 140 7 5.0 42 7 5.0 141 7 5.0 142 3 2.1 143 5 3.6 144-148 7 5.0 Genotype No. of strains % 41 21 30.0 40 17 24.3 139 3 4.3 140 6 8.6 42 1 1.4 141 1 1.4 142 3 4.3 143 1 1.4 144-148 5 7.2 Fredriksson-Ahomaa ym. J. Med. Microbiol. 2006
Yersinian kulkeutuminen tilalta teurastamoon Tila Ulostenäyte Pig 273 gii Pig 274 giv, gvii Pig 275 gii, gviii Pig 286 gii Pig 287 gii, giv Pig 289 gii Pig 291 gii Pig 292 gii Teurastamo Suolen sisältö Pig 276 gii Pig 287 gii Pig 297 gii Nielurisat Pig 204 giii Pig 273 gii Pig 286 gii Pig 291 gii Laukkanen ym. AEM 2008 Elinpaketti Pig 275 gii Pig 280 gii Pig 287 giv Pig 291 gii Pig 292 gii Pig 304 gii Ruho Pig 204 giii Pig 273 gii PIg 274 giv Pig 275 gviii Pig 276 gii Pig 286 gii Pig 287 giv Pig 289 gii Pig 292 gii Pig 297 gii
Ruokamyrkytysten vuosittainen arvioitu esiintyminen Yhdysvalloissa Bakteeri Tapaukset Sairaalahoitoon (%) Kuolleisuus (%) B. cereus 27360 0,6 0 C. botulinum 58 80 7,7 Kampylobakteerit 2453926 10,2 0,1 C. perfringens 248520 0,3 0,05 EHEC 110220 29,5 0,8 L. monocytogenes 2518 92,2 20 Salmonellat 1412498 22,1 0,8 Shigella 448240 13,9 0,2 S. aureus 185060 18,0 0,02 Vibriot 8028 12,6-91,0 0,6 39 Y. enterocolitica 96368 24,2 0,05
Ihmisten sairastuvuus elintarvikkeiden välityksellä Elintarvikevälitteisiin tauteihin kuolee vuosittain miljoonia ihmisiä Teollisuusmaissa joka kolmas ihminen sairastuu elintarvikevälitteisiin infektioihin vuosittain Suomessa arvioitu 500000 ruokamyrkytystä/vuosi 2-3 %:ssa tapauksista kehittyy krooninen jälkitauti
Lämpötila ja sademäärät 2050
Ilmastomuutos ja globalisaatio Edellytykset maataloudelle paranevat Suomessa Edellytykset suomalaiselle elintarviketeollisuudelle Rehut ja raaka-aineet liikkuvat pitkiä matkoja maasta toiseen kulkeutumisreitti taudinaiheuttajille Kylmäketju koetukselle Viljasadot 2050
Suomen ja EU-maiden välinen muuttoliike 1992-2008
Uusi ruokamyrkytysepidemiaskenaario Vanha skenaario Paikallinen kkkk Korkea annostaso Korkea tapauskertymä Altistunut ryhmä itse havaitsee Paikallinen virhe käsittelyssä Uusi skenaario Hajanainen ja laaja Globaali leviäminen Matala annostaso Matala tapauskertymä Havaitseminen genotyypityksellä Saastuminen isossa laitoksessa Uusia aiheuttajia
Elintarvikeketjun muutosten vaikutukset elintarviketurvallisuuteen
Maidontuotannon kehitys 1990 2008 (Lähde: Tike, Meijeritilasto ja maatilatutkimukset) Maidontuotannon kehitys maidontuotanto (1000l) 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 maidontuottajat (kpl) 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 maidon tuotanto (1000 l) maidontuottajien määrä (kpl)
Sianlihantuotantoon erikoistuneiden tilojen ja sikojen lukumäärän kehitys tilakokoluokittain 1995-2008 Tilamäärä kpl 3500 Lihasikoja, kpl 350000 3000 300000 2500 250000 2000 200000 1500 150000 1000 100000 500 50000 0 alle 50 lihasikaa 50-499 yli 500 lihasikaa Karjakoko 0 Tiloja 1995, kpl Tiloja 2000, kpl Tiloja 2005, kpl Tiloja 2008, kpl Lihasikoja 1995, kpl Lihasikoja 2000, kpl Lihasikoja 2005, kpl Lihasikoja 2008, kpl
Elintarviketuotannon muutokset ja elintarviketurvallisuus Ennen Paikallinen ruoantuotanto koooo kkkkkkkkkk Kovat lämpökäsittelyt Paljon suolaa Lyhyet säilyvyysajat Ruuan valmistus itse raakaaineista Riskiryhmien koko pieni Valmistus perinteisin menetelmin Mikrobit herkkiä Nyt ja tulevaisuudessa Valmistus keskittynyt suuriin yksiköihin, pitkät kuljetukset, tuontielintarvikkeet Minimaalinen prosessointi Suolan vähentäminen Pitkät säilyvyysajat, kylmäketju Valmisruokien suosiminen, pienet kotitaloudet, joukkoruokailu Riskiryhmien koko suurentunut Paljon uusia valmistusmenetelmiä ja teknologioita Resistenssi ja adaptaatio Aiemmin kuvaamattomat patogeenit ja pilaajat
Suomen väestön ikäpyramidi vuonna 2003 sekä ennusteet (Lähde: Tilastokeskus)
Väestömuutosten aiheuttamat elintarviketurvallisuusuhat Vanhuksilla lisääntynyt riski sairastua elintarvikevälitteisiin infektioihin Suomessa raportoiduista listerioositapauksista 2/3 yli 65-vuotiailla Laitoksissa asuvilla on 10-kertainen riski saada kuolemaan johtava ruokamyrkytys normaaliväestöön verrattuna
Elintarviketurvallisuuden merkitys kansantaloudelle Elintarviketurvallisuusriskistä aiheutuneet kustannukset Suorat kustannukset Ennaltaehkäisevät toimenpiteet Saneeraus- ja hoitotoimenpiteet, elintarvikkeiden hävittäminen Epäsuorat kustannukset Tuotantotappiot Kuluttajien reaktiot Kaupankäynnit esteet ja rajoitukset Vähän tutkittua tietoa
Ruokamyrkytysepidemian suorat ja epäsuorat kustannukset Altistuneet ihmiset Ansiotulojen menetykset Sairauskulut Kulut kuolemisesta Potilaan työnantaja Työssä poissaoloista aiheutuneet kustannukset Tuotteen valmistaja Erän hävittäminen Tuotannon lasku Puhdistus ja korjaus Saastumisen selvitystyön aiheuttamat kustannukset Imagotappiot Korvaukset Sakot ja oikeudenkäyntikulut Yhteiskunta Tutkimuskulut Lääkintä- ja hoitokustannukset
Elintarviketurvallisuuteen vaikuttavien riskien hallinta Riskinhallintakeinojen tulisi olla Kuluttajien arvostamia Ennakoivia Vaikuttavia Kustannuksiltaan tehokkaita Lainsäädännölliset ohjauskeinot Säädökset ja elintarvikevalvonta HACCP Omavalvonta Biologiset ja tekniset innovaatiot
Occurrence of Salmonella infantis in contents of crops, small intestines, and caeca of experimentally infected chickens Group Pretreatment of chickens 1-2 days old Numbers of S. infantis given orally Numbers of chickens examined Number of positive birds A Pretreatment 10 3 13 3 23 % B Pretreatment 10 6 13 4 31 C No pretreatment 10 3 12 12 100 D No pretreatment 10 6 10 10 100 Nurmi ja Rantala, Nature 1973
Elintarviketurvallisuuteen vaikuttavien riskien hallinta Informaatio Tieto tuoteturvallisuudesta, alkuperästä, tuotantotavoista Uskottava ja aukoton jäljitettävyys Riskiarviointi Järjestelmällinen analyysi riskien muodostumisesta ja niiden suuruudesta SPS-sopimus tuontisuojan perustuttava tieteelliseen näyttöön Yritysten riskiluokitus Taloudelliset ohjauskeinot Taloudelliset kannusteet toimia säädösten mukaisesti
Elintarviketuotannon globalisoituminen Ympäristön ja ilmaston muutokset Väestömuutokset Muutokset ihmisen käyttäytymisessä KEHITTYVÄ RISKI (ihmisen terveydelle) Mikrobien sopeutuminen ympäristöön ja sen muutoksiin Yhteiskunnalliset muutokset Terveydenhuollon muutokset
Tutkimustarpeet tulevaisuudessa Väestön ikääntymisen aiheuttamat elintarviketurvallisuushaasteet Elintarvikkeiden välityksellä leviävien taudinaiheuttajien epidemiologia ja vastustus Elintarvikkeiden tuotanto-olosuhteiden ja prosessien ja niissä tapahtuvien muutosten vaikutus elintarviketurvallisuuteen Elintarviketurvallisuusriskien hallinta ja taloudelliset vaikutukset