Ruoan mikrobiologiset vaarat. Anja Siitonen ja Riitta Maijala
|
|
- Heidi Aho
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ruoka Anja Siitonen ja Riitta Maijala Ruoka sisältää monenlaisia mikrobeja. Osa niistä voi aiheuttaa ruokamyrkytyksiä tuottamiensa toksiinien tai muiden mekanismien avulla ja osa pilaa muuten elintarvikkeita. Äkillisten oireiden lisäksi mikrobeista aiheutuu myös pitkäaikaisvaikutuksia. Merkittäviä haitallisia elintarvikkeiden mikrobeja ovat Suomessa salmonella, kampylobakteeri, yersinia, Listeria monocytogenes, enterohemorraginen Escherichia coli, Clostridium perfringens, Staphylococcus aureus ja bacillus-kannat. Ne pystyvät lisääntymään elintarvikkeissa toisin kuin elintarvikkeiden välityksellä tarttuvat ihmisten virukset, joista Suomessa tunnetuimpia ovat kaliki- ja hepatiitti A -virus. Tuontituotteissa voi esiintyä myös uudempia vaaran aiheuttajia, kuten vibrioita ja Cyclospora-parasiitteja. Riskinarvioinnin avulla voidaan ruoan mikrobien torjuntaa suunnata kustannustehokkaimmin, mutta sen käyttö edellyttää mikrobien epidemiologian tarkkaa tuntemusta ja tartuntojen tehokasta seurantaa. Elintarvikkeissa esiintyy aina erilaisia mikrobeja. Niistä osa on ruoan pilaajia ja osa taudinaiheuttajia. Mikrobien haitallisia vaikutuksia pyritään torjumaan erilaisilla säilöntäkeinoilla ja hyvällä hygienialla. Mikrobien aiheuttamat ruokamyrkytykset ovat kuitenkin lisääntyneet selvästi viime vuosina niin Suomessa kuin muuallakin. Osittain kyse voi olla raportoinnin tehostumisesta, mutta myös uusilla elintarvikkeiden tuotantoon ja myyntiin liittyvillä tekijöillä samoin kuin kulutustottumusten muutoksilla on vaikutusta tilanteeseen. Elintarvikkeiden kauppa on myös vahvasti kansainvälistynyt, ja yhä eksoottisempia tuotteita pitkienkin kuljetusmatkojen takaa kulkeutuu suomalaisten ruokapöytään. Viime vuosina on myös infektioille altteimman väestön (vastasyntyneet, vanhukset, raskaana olevat, immuunipuutteiset) osuudessa tapahtunut muutoksia. Aikaisemmin elintarvikkeisiin liittyvien mikrobiologisten riskien hallinta onnistui paikallistasolla: tuottaja, elintarviketeollisuus ja viime kädessä ruoan valmistaja olivat useimmiten lähellä toisiaan ja huolehtivat yhdessä elintarvikkeiden turvallisuudesta. Elintarvikkeiden valmistus- ja jakeluketjut ovat kuitenkin monimutkaistuneet ja tehostuneet huomattavasti. Yhdessä paikassa tuotettu ruoka leviää nykyisin usein laajalle alueelle, mikä voi johtaa hankalasti tunnistettaviin ja hallittaviin epidemioihin. Lisäksi tuotteiden kirjo on laaja ja kuluttajan käsitys siitä, mitä hänen itse tulisi tehdä varmistaakseen elintarvikkeen mikrobiologisen turvallisuuden, on hämärtynyt. Yhteiskunnan resurssit elintarvikeriskien hallintaan ja vähentämiseen ovat rajalliset. Riskianalyysi on nykyajan päätöksenteon apuväline, jonka avulla voidaan suunnata voimavaroja tehokkaasti niin kotimaisen kuin ulkomaisenkin ruoan mikrobiologisen turvallisuuden takaamiseksi. Välttämätön apukeino tähän työhön ja taudinaiheuttajien merkityksen arvioimiseksi on luotettava ja ajantasainen tartuntojen seuranta ja tilastointi elintarvikkeiden alkutuotannosta, valmistuksesta ja jakelusta kuluttajien sairaustapauksiin asti. 84 Duodecim 2001;117:84 90 A. Siitonen ja R. Maijala
2 Ruoan välittämät tartunnat Suomessa Ruokamyrkytys on vakiintunut yleisnimitys, jolla tarkoitetaan kaikkia elintarvikkeiden tai veden välityksellä leviäviä tauteja tai myrkytyksiä. Ruokamyrkytykset voidaan jakaa kahteen pääryhmään: infektioihin ja varsinaisiin myrkytyksiin eli intoksikaatioihin. Infektioissa elintarvike toimii mikrobitartunnan välittäjänä, esimerkkeinä salmonella-, kampylobakteeri- ja Listeria monocytogenes -infektiot. Nämä taudinaiheuttajat voivat levitä myös suoran kosketuksen, eläinten ja ympäristön välityksellä. Intoksikaatioissa mikrobi tuottaa myrkkyä joko elintarvikkeessa (tyypillisesti esim. Staphylococcus aureus ja Bacillus cereus, vakavimmissa tapauksissa Clostridium botulinum) tai ihmisessä (esim. Clostridium perfiringens ja Bacillus cereuksen aiheuttama ripulityyppinen tautimuoto). Ruokamyrkytysepidemioiden seuranta aloitettiin Suomessa vuonna Alkuvuosien jälkeen raportoitujen epidemioiden määrä pysyi pitkään keskimäärin 30 vuosittaisessa epidemiassa (kuva). Seurantajärjestelmän uudistuksen yhteydessä vuonna 1997 ilmoitettujen epidemioiden määrä yli kaksinkertaistui. Suomessa on koko 25-vuotisen seurantajakson aikana vuoden 1999 loppuun mennessä tehty ilmoitus epidemiasta ja niissä on sairastunut lähes henkilöä (Hatakka ja Halonen 2000). Myös yksittäisiä tartuntatauteja on maassamme seurattu epävirallisesti (Orion Diagnostican mikrobiologiset raportit) jo vuoden 1980 alusta lähtien ja vuodesta 1994 lähtien on tehty viralliset ilmoitukset Kansanterveyslaitoksen tartuntatautirekisteriin. Näiden rekistereiden perusteella mahdollisia ruoasta johtuneita mikrobitartuntoja todetaan Suomessa vuosittain noin henkilöllä; huomattava osa näistä tartunnoista saadaan etelän lomakohteissa (Siitonen 1997). Elintarvikeviraston kyselytutkimuksen perusteella (Järvelä 1998) voidaan kuitenkin arvioida, että todellisuudessa yli suomalaista sairastuu vuosittain ruokamyrkytykseen. Ruokamyrkytysten ilmaantuvuus on siten Suomessa sama kuin Ruotsissa, noin 79 tapausta tuhatta henkilöä kohti vuodessa (Norling 1994). Epidemioita ( ) Sairastuneita ( ) Kuva. Suomessa vuosina ilmoitettujen ruokamyrkytysepidemioiden ja niissä sairastuneiden vuosittaiset määrät (Hatakka ja Halonen 2000). 85
3 Mikrobien kirjo ja merkitys taudinaiheuttajina Ruoan välityksellä leviävien taudinaiheuttajien kirjo on laaja (taulukko). Kaikkiaan yli 30 mikrobisuvussa on ruokamyrkytyksiä aiheuttavia lajeja, jotka voidaan edelleen jakaa satoihin tai jopa tuhansiin eri tyyppeihin. Suurin osa todetuista sairastumistapauksista on yleensä bakteerien aiheuttamia. Osittain tämä voi olla diagnostista harhaa, koska menetelmiä ja palvelututkimuksia on ollut saatavissa yleisemmin bakteerien kuin virusten ja parasiittien osoittamiseksi. Erityisesti raportoinnin alkuvuosina lähes kaikki epidemiat, joissa aiheuttaja pystyttiin osoittamaan, olivat bakteerien aiheuttamia; vasta aivan viime vuosina mukaan ovat tulleet virukset (Hirn ym. 1992, Hatakka ja Halonen 2000). Toisaalta myös useimmat bakteerit lisääntyvät hyvin elintarvikkeissa, jopa jääkaappilämpötiloissa (esim. listeria ja yersinia). Niinpä niitä esiintyy elintarvikkeissa useammin ja runsaammin kuin viruksia ja parasiitteja, jotka tarvitsevat lisääntyäkseen spesifisen isännän, jopa spesifisen ja elävän isäntäsolun. Lehtien otsikoissa usein nähtyjä ja yleensä siksi tunnetuimpia ruokamyrkytysten aiheuttajia Suomessa ovat salmonellat, kampylobakteerit, L. monocytogenes, enterohemorraginen E. coli (EHEC) sekä kalikivirukset. Eri taudinaiheuttajien yleisen merkitsevyyden arvioiminen ei ole yksiselitteistä. Tarkastelussa voidaan ottaa huomioon useita näkökulmia, esimerkiksi taudin vakavuus (C. botulinum, EHEC, L. monocytogenes), todettujen tartuntojen yleisyys (salmonellat, kampylobakteerit, Yersinia enterocolitica, kalikivirus), epidemioiden toistuvuus (salmonellat, Yersinia pseudotuberculosis, C. perfringens, kalikivirus), spesifisen mikrobilääkehoidon puuttuminen (EHEC, moniresistentit bakteerit), jälkitautien esiintyvyys (salmonellat, kampylobakteerit, yersiniat) tai kohdistuminen lähinnä riskiryhmiin (L. monocytogenes). Taulukossa on verrattu Kansanterveyslaitoksen tartuntatautirekisteriin ja Elintarvikeviraston ruokamyrkytysrekisteriin raportoitujen tapauksien aiheuttajamikrobeja. Vaikka kaikki tartuntatautirekisteriin ilmoitetut tartunnat ei- Taulukko. Tartuntatautirekisteriin (Tart) ilmoitetut suolistopatogeenit ja listerioositapaukset sekä ruokamyrkytysrekisteriin (Ruok) elintarvikevälitteisissä epidemioissa ilmoitetut tapaukset vuosina (Rahkio ym. 1997, Kukkula 1998, Anonyymi 1999, Hatakka ja Wihlman 1999, Hatakka ja Halonen 2000, Kansanterveyslaitos Vuosittaiset tapaukset sisältävä taulukko julkaistaan oheisaineistona Internetin osoitteessa Yhteensä Taudinaiheuttaja Tart Ruok Bacillus spp Campylobacter spp Clostridum botulinum 0 1 Clostridium perfringens EHEC Listeria monocytogenes Rhizopus sp. 0 2 Salmonella enteritidis Shigella spp Staphylococcus aureus Streptococcus pyogenes Vibrio cholerae 2 1 Vibrio sp. 1 0 Yersinia spp Biogeeniset amiinit 0 30 Kalikivirus Hepatiitti A -virus Rotavirus Cryptosporidium sp Entamoeba histolytica Giardia lamblia vät ole elintarvikeperäisiä, luvut osoittavat hyvin, miten vaikea joidenkin yksittäisten tilastojen avulla on panna suuruusjärjestykseen eri mikrobien aiheuttamia riskejä. Mainittujen kahden rekisterin vertaaminen antaa jo paremman kuvan kokonaistilanteesta ja helpottaa siten torjuntatoimenpiteiden suuntaamista kuin jos tarkastelu tehtäisiin vain toisen rekisterin perusteella. Ruoan mikrobiriskit ja riskiruoat Elintarvikkeiden mikrobeille on tyypillistä niiden tarttuminen tuotantoketjun vaiheesta toiseen. Jos raaka-aineessa on mikrobeja, ne voivat levitä valmiiseen ruokaan, ellei käytetä estäviä toimenpiteitä, esimerkiksi kuumennusta. Jos taas bakteerit ovat päässeet raaka-aineessa lisääntymään ja tuottamaan toksiineja, normaalit 86 A. Siitonen ja R. Maijala
4 kuumennuskäsittelyt eivät välttämättä tuhoa näitä myrkkyjä. Siksi mikrobeihin liittyvät riskit voivat johtua missä tahansa tuotanto- tai käsittelyvaiheessa tapahtuneesta saastumisesta. Ruokamyrkytysten aiheuttajia on kaikkialla elinympäristössämme, ja osa on aivan tavallisia ympäristöbakteereita, joita tavataan säännöllisesti ruoan raaka-aineissa. Näitä ovat mm. toksiinia tuottavien B. cereus ja C. perfringens -bakteerien itiöt jauhoissa tai riisissä ja C. botulinum -itiöt raaoissa kaloissa. Raaka-aineen ruokamyrkytysmikrobit voivat olla peräisin myös eläimen tai ihmisen ulosteesta, kuten salmonellat, EHEC ja kampylobakteerit, tai ihmisen ulosteesta, kuten virukset, tai ruoanvalmistajan limakalvoilta kuten toksiinia tuottava S. aureus usein. Tiettyihin valmistajiin liittyvät ruokamyrkytysepidemiat saavat eniten huomiota tiedotusvälineissä, mutta valtaosa myrkytyksistä on yksittäisiä ja saadaan joukkoruokailupaikoissa tai kotona. Ruokamyrkytykseen johtaneessa tilanteessa on lähes aina kyse monen virhetekijän summasta: mikrobi on päässyt elintarvikkeeseen, se on säilynyt siellä valmistuksen ajan hengissä, elintarvikkeen lämpötila ei ole kohonnut riittävän korkeaksi, valmista elintarviketta ei ole jäähdytetty tarpeeksi nopeasti, raa an tuotteen mikrobit ovat saastuttaneet sellaisenaan syötävän elintarvikkeen jne. Kuluttajan tulisi olla tietoinen elintarvikkeiden mikrobiriskeistä, jotta hän oikealla ruoanvalmistustavalla ja hyvällä hygienialla pystyisi välttämään ruokamyrkytyksiä. Tämä saattaa kuitenkin olla valveutuneellekin kuluttajalle melkoinen haaste. Kuinka moni muistaa ruokaa laittaessaan, että esimerkiksi raa assa naudanlihassa voi olla salmonellaa, EHEC-bakteeria tai C. perfringensiä, sianlihassa Y. enterocoliticaa, broilereissa kampylobakteeria tai salmonellaa, riisissä ja jauhoissa basillusten ja klostridien itiöitä, tyhjiöpakatuissa kalavalmisteissa L. monocytogenes ja C. botulinum -bakteereita, raaoissa iduissa ja vihanneksissa salmonellaa ja Y. pseudotuberculosis -bakteeria, pastöroimattomassa tinkimaidossa kampylobakteeria, salmonellaa, listeriaa, EHEC-bakteeria jne.? Valveutunut kuluttaja kuitenkin tietää, että elintarvikkeen hygieeninen käsittely, riittävä kuumennus, nopea jäähdytys ja kylmäsäilytys ovat helppoja keinoja, joilla hän voi hallita ruoan turvallisuutta. Vaikeammin hallittavia voivat olla ympäristökontaminanttien tuottamien biogeenisten amiinien kuten histamiinin ja tyramiinin aiheuttamat ruokamyrkytykset. Myös ympäristön homeet voivat aiheuttaa ongelmia tuottamalla homemyrkkyjä eli mykotoksiineja elintarvikkeissa. Homemyrkkyjä esiintyy mm. viljoissa, pähkinöissä, pavuissa, maississa ja riisis- Elintarvikkeen hygieeninen käsittely, riittävä kuumennus, nopea jäähdytys ja kylmäsäilytys ovat helppoja keinoja hallita ruoan turvallisuutta. sä, ja rehujen välityksellä ne voivat päätyä myös eläinkunnasta saataviin elintarvikkeisiin. Ne aiheuttavat kuitenkin vain erittäin harvoin äkillisiä ruokamyrkytyksiä, ja niiden riskit ovat pitkäaikaisvaikutuksissa. Uusia vaaroja näköpiirissä Elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden vapaa liikkuminen Euroopan unionin alueella sekä jatkuvasti laajeneva kansainvälinen kauppa ovat tuoneet mukanaan uusia mikrobiologisia uhkia. EU:n ulkopuolelta tulevat elintarvikkeet kulkevat tullin ja eläinlääkinnällisten rajatarkastusasemien valvonnan kautta saapuessaan Suomeen. EU:n alueella tuotetuista elintarvikkeista tehdään valvontaviranomaiselle ilmoitus ensisaapumispaikoissa ainoastaan eläinperäisten elintarvikkeiden osalta. Muiden elintarvikkeiden valvonta kuuluu yritysten omavalvonnan ja viranomaisten suorittaman markkinavalvonnan piiriin. Viranomaisvalvonnan voimavaroja on valitettavasti viime vuosina kunnissa supistettu ja suunnattu elintarvikevalvonnasta mm. homeongelmien kartoitukseen. Heikentynyt valvon- 87
5 tatilanne on osaltaan saattanut johtaa esimerkiksi eräiden sellaisten salmonellaepidemioiden puhkeamiseen, joissa taudinaiheuttaja on ollut erittäin harvinaista tyyppiä. Yksittäisten epidemioiden ja valvonnan heikkouksien välillä ei ole kuitenkaan osoitettu selvää syy-yhteyttä. Elintarviketarjonnan monipuolistuminen on saanut osan suomalaisista laajentamaan esimerkiksi meren antimien käyttöä. Osterit ja simpukat ovat jo nyt levittäneet virusinfektioita ja salakuljetetut simpukat myös koleraa (Pönkä ym. 1998). Koleravibrioiden lisäksi V. parahaemolyticus ja V. vulnificus kuuluvat suolaisissa merivesissä elävien eläinten mikrobeihin. Sushi- ja sashimi-ruokien lisääntyvä käyttö saattaa tulevaisuudessa lisätä näiden bakteerien aiheuttamia ruokamyrkytyksiä Suomessakin. Uusi asia ei sen sijaan ole jo viime vuosikymmenellä levinnyt ajatus niin sanotun elävän ravinnon terveellisyydestä ja sen myötä lisääntynyt siementen ituversojen syönti raakana. Terveellisyydestä ei kuitenkaan ole voitu puhua silloin, kun kaupan olleista iduista on levinnyt kymmenisen salmonellaepidemiaa. Varsin uutena mikrobivaarana voidaan pitää hepatiitti A -viruksen aiheuttamia infektioita. Myös ne voivat tarttua»likavesissä» kasvaneista, raakoina syötävistä meren antimista tai vaikkapa jätevesillä kasteltujen, huonosti pestyjen tuontivihannesten ja -marjojen välityksellä. Tartuntavaara saattaa olla Suomessa erityisen suuri, koska suurimmalla osalla vuoden 1950 jälkeen syntyneistä suomalaisista ei ole suojaavia vasta-aineita tätä virusta kohtaan. Tuoreet tuontikasvikset ja -marjat voivat levittää virusten ohella myös parasiitti-infektioita. Yhdysvalloissa on esiintynyt useita laajoja Cyclospora-parasiitin aiheuttamia epidemioita, joita ovat levittäneet Väli-Amerikasta tuotetut vadelmat ja vihannekset (CDC 1997). Samalta alueelta tuodut mansikat ovat aiheuttaneet Yhdysvalloissa ainakin kaksi laajaa hepatiitti A -epidemiaa 1990-luvulla (Nin ym. 1992, MMWR 1997). Pakastemarjoja ei sen sijaan ole totuttu pitämään ruokamyrkytysten aiheuttajina. Parasiitit yleensä tuhoutuvatkin pakastamisen aikana, mutta pakastaminen luo hyvät edellytykset virusten ja bakteerien pitkäaikaiselle hengissä pysymiselle. Jo 1980-luvun lopulla todettiin Skotlannissa pakastettujen vadelmien välittämä hepatiitti A -epidemia (Reid ja Robinson 1987). Suomessa pakastemarjat on vasta 1990-luvun puolivälin jälkeen todettu lukuisten kalikivirusepidemioiden aiheuttajiksi (Pönkä ym. 1999, Hatakka ja Halonen 2000). Riskinarvioinnista apua riskinhallintaan Mikrobien kuluttajille aiheuttamaa riskiä voidaan arvioida sekä yksittäisissä käytännön tilanteissa että laajemmin esimerkiksi valvontaohjelman suunnittelua varten tai kansainvälisen elintarvikekaupan riitatilanteissa. Riskillä tarkoitetaan elintarvikkeeseen liittyvän haitallisen terveysvaikutuksen todennäköisyyttä ja voimakkuutta. Riskinarvioinnin tarkoituksena on helpottaa päätöksentekoa niin yritysten omavalvonnassa kuin viranomaisvalvonnassakin. Riskinarvioinnin perusteella voidaan torjuntatoimenpiteet suunnata kustannustehokkaimpiin kohtiin ja löytää ne valvontapisteet, joita seuraamalla saadaan luotettava käsitys tilanteesta ja voidaan tarvittaessa ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin. Riskinarviointi perustuu tietoihin elintarvikkeen tuotantoketjusta sekä mikrobin esiintymisestä ja käyttäytymisestä sen eri vaiheissa. Se on usein hankalaa puutteellisten tietojen vuoksi tai siksi, että kyseessä on monimutkainen tilanne, johon liittyvän tiedon tuottaminen ja hallitseminen on vaikeaa. Päätöksenteossa onkin toisinaan perusteltua käyttää varovaisuusperiaatetta eli pyrkiä epävarmoissa tilanteissa minimoimaan riski. Riskinarvioinnin tulosta verrataan todettujen tapausten määriin, jotta voidaan arvioida, toimiiko riskinarviointimalli. Tätä vertailua vaikeuttaa usein se, ettei ilmoitettuja ruokamyrkytyksiä välittäneistä elintarvikkeista ole olemassa luotettavaa tietoa. Esimerkiksi Suomessa voidaan erottaa salmonellatapauksissa kotimaiset ja ulkomaiset tartunnat, mutta kampylobakteerien osalta tätä tietoa ei ole saatavissa, toisin kuin muissa Pohjoismaissa. Tartuntalähteiden selvittämisessä voidaan käyttää hyödyksi myös uusia molekyylibiologisia menetelmiä ja verrata 88 A. Siitonen ja R. Maijala
6 eri lähteistä eristettyjen mikrobikantojen»sormenjälkiä». Elintarvikkeissa esiintyvistä mikrobeista on tehty vielä melko vähän tieteellisiä riskinarviointeja. Mikrobiologinen riskinarviointi etsii vielä muotoaan, vaikka siitä on jo olemassa jonkinlaisia kansainvälisiä ohjeistoja (esim. FAO/ WHO 1995, Codex alimentarius commission Suurin osa todetuista ruokamyrkytyksistä on bakteerien aiheuttamia. 1999, OIE 1999). Ensimmäisiä vapaasti saatavissa olevia riskiarvioita on Yhdysvalloissa tehty selvitys munien sisältämästä Salmonella enteritidiksestä (U.S. Department of Agriculture, Food Safety and Inspection Service 1998). Yhdysvalloissa on tehty riskinarviointi myös EHEC O157 -serotyypistä, ja FDA on parhaillaan tekemässä arviota L. monocytogeneksesta. Tanskassa on valmisteilla riskiarvio broilerien C. jejunista, ja Suomessa tehdään arviota kansallisen salmonellavalvontaohjelman alueeseen kuuluvasta tuotannosta (siipikarja, naudan- ja sianliha). Kampylobakteerien, yersinioiden, listerian ja EHEC-bakteerin osalta elintarviketuotannon riskinhallinta on huomattavasti monivivahteisempaa verrattuna salmonellaan. Näiden bakteerien epidemiologia on osin vielä tuntematon, ja siksi tarkkoja valvontaohjelmia on vaikea suunnitella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö näitäkin vaaroja olisi jo pitempään pyritty hallitsemaan. Käytettyjä riskinhallintakeinoja ovat olleet hyvä teurastushygienia, maidon pastörointi, tuotteiden prosessointi, lämpötilat sekä hygieeniset tuotantotavat. Erityisesti sellaisenaan syötävien elintarvikkeiden kontaminoituminen joko suoraan tai esimerkiksi kuumakäsittelyn jälkeen on ongelma näiden bakteereiden osalta. Pitkät myyntiajat ja kylmäsäilytys lisäävät listeria- ja yersiniainfektioiden riskiä. Erityisen kohdistettuna riskinhallintamuotona mainittakoon sian nielurisojen poisto teurastuksen yhteydessä niissä yleisesti esiintyvän Y. enterocolitican vuoksi. Riskinarvioinnin lisäksi riskinhallintapäätökset perustuvat käytännön ja taloudellisten tekijöiden asettamiin rajoituksiin. Lisäksi niihin vaikuttavat yleiset käsitykset hyväksyttävästä riskitasosta. Eri mikrobien tarkempi keskinäinen arvojärjestys yhteiskunnan kannalta riippuu siitä, mihin voimavaroja halutaan suunnata: suojataanko esimerkiksi vain normaaliväestön terveyttä, vai suunnataanko toimia erityisesti riskiryhmien kannalta? Onko tärkeämpää ehkäistä usein toistuvia vatsatautiepidemioita (esim. salmonelloosit) vai herkemmin kuolemaan johtavia harvinaisempia ruokamyrkytyksiä (esim. listerioosi)? Tiedon nopea lisääntyminen tuo jatkuvasti esille uusia ruokamyrkytysten aiheuttajia; viime vuosina tällaisia ovat olleet erityisesti moniresistentit bakteerit, EHEC ja kalikivirukset. Koska voimavarat ovat rajalliset, joudutaan yhä useammin pohtimaan, kuinka hyvään suojaan kutakin mikrobiologista vaaraa kohtaan on tarkoituksenmukaista pyrkiä. Kirjallisuutta Anonyymi. Zoonoosit Suomessa Helsinki: Maa- ja metsätalousministeriö, Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos, Kansanterveyslaitos, Kasvintuotannontarkastuskeskus ja Elintarvikevirasto CDC. Update: Outbreaks of cyclosporiasis United States and Canada, MMWR Morb Mortal Wkly Rep 1997;46: Codex alimentarius commission (CAC). Principles and guidelines for the conduct of microbiological risk assessment. Step 8, FH, Rooma, FAO/WHO Application of risk analysis to food standards issues. Report of the Joint FAO/WHO Expert Consultation, 1995, Geneve. Hatakka M, Wihlman H. Ruokamyrkytykset Suomessa vuonna Elintarvikeviraston tutkimuksia 5/1999. Hatakka M, Halonen H. Ruokamyrkytykset Suomessa vuonna Elintarvikeviraston tutkimuksia 7/2000. Hirn L, Maijala R, Johansson T. Foodborne disease outbreaks in Finland during the period rd World Congress Foodborne Infections and Intoxications, June, Berlin, Järvelä K. Kuluttajien mielipiteet elintarvikkeisiin liittyvistä terveysvaaroista ja elintarvikevalvonnasta. Elintarvikeviraston tutkimuksia 1, Kukkula M. Ruokamyrkytystilanne Suomessa vuonna Elintarvikeviraston tutkimuksia 3/1998. MMWR. Hepatitis A associated with consumption of frozen strawberries Michigan, March MMWR Morb Mortal Wkly Rep 1997; 46:
7 Niu MT, Polish LB, Robertson BH, ym. Multistate outbreak of hepatitis A associated with frozen Strawberries. J Infect Dis 1992;166: Norling B. Food-poisoning in Sweden results of a field survey. Livsmedelsverket. Rapport: 41, OIE Intemational Office of Epizootics (OIE). Import risk analysis. International animal health code, Pönkä A, Siitonen A, Sivonen A, Tiippana-Kinnunen T, ym. Salakuljetettujen simpukoiden aiheuttama koleratapaus. Suom Lääkäril 1998; 53: Pönkä A, Maunula L, von Bonsdorff C-H, Lyytikäinen O. Pakastevadelmat kalikivirusruokamyrkytysten aiheuttajana. Suom Lääkäril 1999;54: Rahkio M, Hirn J, Salminen K. Ruokamyrkytysten raportointi ja ruokamyrkytysepidemiat vuosina 1995 ja Elintarvike- ja terveyslehti 1997;5: Reid TMS, Robinson HG. Frozen raspberries and hepatitis A. Epidemiol Infect 1987;98: Siitonen A. Ihmisten sairastuvuus ja elintarvikkeet. Abstrakti. Kirjassa: Eläinlääkäripäivät 97. Suomen Eläinlääkäriliiton luentokokoelma. Oulu 1997, s U.S. Department of Agriculture, Food Safety and Inspection Service, Washington DC. Salmonella enteritidis risk assessment ANJA SIITONEN, dosentti, sairaalamikrobiologi, va. osastonjohtaja anja.siitonen@ktl.fi Kansanterveyslaitos, bakteriologian osasto Mannerheimintie Helsinki RIITTA MAIJALA, ELT, elintarvikehygieenikko, kehitysjohtaja riitta.maijala@eela.fi Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos PL 368, Helsinki 90
Näytteiden tutkiminen elintarvike- ja talousvesivälitteisessä epidemiassa
27.01.2005 1 (6) Näytteiden tutkiminen elintarvike- ja talousvesivälitteisessä epidemiassa Kun kunnallinen viranomainen saa tiedon epäillystä elintarvike- tai talousvesiepidemiasta, kunnan ruokamyrkytysten
LisätiedotToimenpideohje. tutkimukset
Anja Siitonen, Sakari Jokiranta, Markku Kuusi, Maija Lappalainen, Merja Roivainen SUOSITUS Toimenpideohje Ruokamyrkytysepidemian selvittäminen potilasnäytteiden mikrobiologiset tutkimukset Terveyden ja
LisätiedotElintarvikkeet ja tartuntariskit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP, 28.10.2015
Elintarvikkeet ja tartuntariskit Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP, 28.10.2015 Luennon sisältö Gastroenteriittien ja ruokamyrkytysten esiintymisestä Suomen elintavikevälitteisistä
LisätiedotLEIPOMOTUOTTEIDEN LAATU HÄMEENLINNAN SEUDULLA VUONNA 2009
28.1.2011 LEIPOMOTUOTTEIDEN LAATU HÄMEENLINNAN SEUDULLA VUONNA 2009 Terveystarkastaja Päivi Lindén Rakennusvalvonta ja ympäristö Wetterhoffinkatu 2 PL 63, 13101 Hämeenlinna Puh. vaihde (03) 6211 Fax. (03)
LisätiedotRuokamyrkytysepidemian selvittäminen potilasnäytteiden mikrobiologiset tutkimukset
Anja Siitonen Sakari Jokiranta Markku Kuusi Maija Lappalainen Leena Maunula Merja Roivainen Ruokamyrkytysepidemian selvittäminen potilasnäytteiden mikrobiologiset tutkimukset Kansanterveyslaitoksen julkaisuja
LisätiedotMYYMÄLÄN ITSE MARINOIMIEN TUOTTEIDEN MIKROBIOLOGINEN LAATU HÄMEENLINNAN SEUDULLA
23.05.2011 MYYMÄLÄN ITSE MARINOIMIEN TUOTTEIDEN MIKROBIOLOGINEN LAATU HÄMEENLINNAN SEUDULLA Hämeenlinnan ympäristöterveydenhuolto Rakennusvalvonta ja ympäristö Wetterhoffinkatu 2 PL 63, 13101 Hämeenlinna
LisätiedotElintarvikkeiden välityksellä tarttuvat bakteerit. Merkitys
Elintarvikkeiden välityksellä tarttuvat bakteerit Merkitys Ruokamyrkytykset Varsinaiset ruokamyrkytykset: toksiinin aiheuttamat Elintarvikeperäiset infektiot Epidemia: > 2 henkilöä sairastunut (Clostridium
LisätiedotKatsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin ja yhteistyöhön Euroopan tautikeskuksen kanssa
Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin ja yhteistyöhön Euroopan tautikeskuksen kanssa Laboratorion näkökulma Susanna Lukinmaa-Åberg 2.10.2013 SHP tartuntatautiseurannan neuvottelupäivät 1 Zoonoottiset,
LisätiedotLIITE 5: VIHANNES- JA HEDELMÄTUOTTEITA VALMISTAVA ELINTARVIKEHUONEISTO, KASVIPERÄISTEN ELINTARVIKKEIDEN MAAHANTUOJAT
OMAVALVONNAN NÄYTTEENOTTOTIHEYDET KASVISTUOTTEITA VALMISTAVASSA ELINTARVIKEHUONEISTOSSA LIITE 5 VIHANNES- JA HEDELMÄTUOTTEET, KASVIPERÄISTEN ELINTARVIKKEIDEN MAAHANTUONTI (6) LIITE 5: VIHANNES- JA HEDELMÄTUOTTEITA
LisätiedotAjankohtaista Eviran vertailulaboratoriotoiminnasta Standardisointiasiat
Ajankohtaista Eviran vertailulaboratoriotoiminnasta Standardisointiasiat Tuula Pirhonen Tutkimus- ja laboratorio-osasto Evira Standardisointi- ja menetelmäorganisaatiot ISO - kansainvälinen CEN - eurooppalainen
LisätiedotKalastustuotteiden omavalvonta
Kalastustuotteiden omavalvonta ETL Lars-Olof Lindroth Larscon Oy 1 Aluksi Luento on vuorovaikutteinen Kysykää jos joku asia kaivelee mieltä Toivon aktiivista osallistumista ja tavoitteellista keskustelua
LisätiedotEviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö
Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla, Helsinki 13.10.2010 Elintarvikkeiden mikrobiologiset
LisätiedotElintarvikevalvonnan rooli epidemiaselvityksissä
Elintarvikevalvonnan rooli epidemiaselvityksissä Virukset elintarvikehygieenisenä haasteena, Helsinki 2.2.2016 Ylitarkastaja Annika Pihlajasaari Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikehygieniayksikkö
LisätiedotRipulipotilaat näytteenotto ja tulosten analysointi
Ripulipotilaat näytteenotto ja tulosten analysointi Alueellinen sairaalahygienian ja mikrobiologian laboratorion koulutuspäivä 29.11.2017 Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Ripulin aiheuttajia Ripulin aiheuttaja
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 6/ (5) Ympäristölautakunta Etp/
Helsingin kaupunki Esityslista 6/2015 1 (5) 3 Ruokamyrkytykset Helsingissä vuonna 2014 HEL 2015-004170 T 11 02 00 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedoksi yhteenvedon Helsingissä vuonna
LisätiedotRiisin ja lihan laatu 2011
Sivu 1(5) Riisin ja lihan laatu 2011 Riisin ja lihan laatu 2011 -projekti toteutettiin vuonna 2011. Projektin kohteena olivat ensisijaisesti etniset, mutta myös muut ruokaravintolat. Tutkittavaksi otettiin
LisätiedotUlostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka
Ulostepatogeenien diagnostiikka Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka Bakteeriripulit, vanhaa ja uutta diagnostiikkaa Perinteinen bakteeriripuli (turistiripuli)
LisätiedotPROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA
PROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA 2016 JOHDANTO Projektin tavoitteena oli selvittää kebabravintoloiden kebabin mikrobiologista laatua. Vantaan lisäksi projektiin osallistui Helsingin
LisätiedotHankeraportti 2011: Salmonella kasviksissa
Hankeraportti 2011: Salmonella kasviksissa Syyskuu 2012 Sosiaali- ja terveysvirasto Terveysvalvontatoimisto Laatinut vt. terveystarkastaja Emma Bäck SISÄLTÖ 1. JOHDANTO...1 1.1. SALMONELLA...1 2. NÄYTTEENOTTO...2
LisätiedotPCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa
PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa Listerian, Salmonellan ja kampylobakteerien tunnistus elintarvikkeista ja rehuista 29.11.2012 Eva Fredriksson-Lidsle Listeria monocytogenes Salmonella (spp) Campylobacter
LisätiedotPROJEKTIYHTEENVETO SALMONELLAT JA LISTERIA VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA
PROJEKTIYHTEENVETO SALMONELLAT JA LISTERIA VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA 2015-2016 SALMONELLAT JA LISTERIA MONOCYTOGENES VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA 2015-2016 Kyseessä on Eviran käynnistämä viipaloitujen juustojen
LisätiedotSalmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira
Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa Maria Rönnqvist, Evira Esityksen aiheita Riskinarviointi sianrehun salmonellariskistä Salmonella taudinaiheuttajana Salmonella sianlihan tuotannossa Salmonellan
LisätiedotIP Perusertifiointi Kasviksille
IP Perusertifiointi Kasviksille Sertifiointijärjestelmä Standardi omavalvonta ja riskinarviointi Vedenkäytön vuosittainen riskinarviointi Kasvinsuojelu Sertifiointijärjestelmä Laatujärjestelmä astui voimaan
LisätiedotKliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua
Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa
LisätiedotEpidemiaepäilynäytteiden tutkiminen
Epidemiaepäilynäytteiden tutkiminen Laboratorion ja menetelmän valinta asetuksen EU 2017/625 vaatimukset huomioiden Taija Rissanen Elintarviketurvallisuusosasto: Elintarvikemikrobiologian yksikkö Saija
LisätiedotElintarviketurvallisuuden haasteet tulevaisuudessa
Elintarviketurvallisuuden haasteet tulevaisuudessa Hannu Korkeala Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 18.8.2010 Helsingin yliopisto Hannu
LisätiedotTAUDINAIHEUTTAJAT JÄTEVESISSÄ - Kertovatko colit kaiken? IHMINEN YMPÄRISTÖSSÄ: VESI / Tarja Pitkänen
TAUDINAIHEUTTAJAT JÄTEVESISSÄ - Kertovatko colit kaiken? 15.1.2018 IHMINEN YMPÄRISTÖSSÄ: VESI / Tarja Pitkänen 1 JÄTEVESIÄ KÄSITTELEVÄT ja/tai TUOTTAVAT: Yhdyskuntien jv-puhdistamot Teollisuus Haja-asutuksen
LisätiedotLaboratoriopalveluiden saatavuus, riittävyys ja käyttö elintarvikkeiden viranomais- ja omavalvonnassa
Laboratoriopalveluiden saatavuus, riittävyys ja käyttö elintarvikkeiden viranomais- ja omavalvonnassa Eviran laboratorioselvitys 2014 Taija Rissanen Evira Selvityksen tavoite kuvata laboratoriokentän ja
LisätiedotTHL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,
THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus
Lisätiedot(Jatkotutkinto-opiskelija, Helsingin yliopisto: eläinlääketieteen tohtorin tutkinto 2.6.2007 )
CURRICULUM VITAE Opetustehtävät Tuija Kantala, yliopisto-opettaja (sijainen), jatkotutkinto-opiskelija KOULUTUS Eläinlääketieteen lisensiaatti, Helsingin yliopisto, 2006 (Jatkotutkinto-opiskelija, Helsingin
LisätiedotMyymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia
Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Projektiyhteenveto 2014 Pääkaupunkiseudun kunnissa toteutettiin touko-lokakuussa 2014 yhteinen projekti, jonka tarkoituksena oli
LisätiedotSairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012
Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.2011 15.2.2012 YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUNTATAUTEJA kuukausittain Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä
LisätiedotOMAVALVONNAN SUOSITELLUT NÄYTTEENOTTOTIHEYDET ELINTARVIKEHUONEISTOISSA LIITE 8 1 (5)
(5) LIITE 8: ELINTARVIKKEIDEN VALMISTUS ELINTARVIKEHUONEISTOSSA Ruokavalmistetehdas, eineskeittiö Näytteenottotiheys määräytyy Elintarvikehuoneiston riskiluokitus ja valvontatarpeen määrittäminen -oppaan
LisätiedotHACCP:n todentaminen Valmisruokien ja lihavalmisteiden mikrobiologiset ohjausarvot viimeisenä käyttöpäivänä. Suositus 27.4.2012
HACCP:n todentaminen Valmisruokien ja lihavalmisteiden mikrobiologiset ohjausarvot viimeisenä käyttöpäivänä Suositus 27.4.2012 2 (3) JOHDANTO HACCP:n toimivuuden todentamisen tärkeimpiä keinoja on tuotteiden
LisätiedotHepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa
Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen
LisätiedotMikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin
Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin Suurin osa mikrobeista on haitattomia ja niitä hyödynnetään elintarviketeollisuudessa Mikrobiologia Haitalliset mikrobit pilaavat elintarvikkeita
LisätiedotRaakamaidon mikrobiologiset riskit
Raakamaidon mikrobiologiset riskit ELL Hanna Telama elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Sisältö Johdanto Pastöroinnin kansanterveydelliset
LisätiedotSiipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz
Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012 Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Saksa, Nordrhein-Westfalen 11/2011 962 tuotantopolven broilerikasvatuserää 182 eri tilalta Helmi-kesäkuu
LisätiedotElintarviketurvallisuus tulevaisuudessa
Elintarviketurvallisuus tulevaisuudessa Sebastian Hielm, eläinlääkintöylitarkastaja Elintarviketurvallisuusyksikkö, MMM Ateria 12, 6.11.2012 Luennon aiheet Nykytilan (ja menneen) kuvaus Todelliset terveysriskit
LisätiedotTaulukko 1. Riisinäytteiden mikrobiologisen laadun määrittämiseen käytetyt bakteerimäärien raja-arvot. Näytteen mikrobiologinen laatu.
PROJEKTIYHTEENVETO KEITETYN RIISIN MIKROBIOLOGINEN LAATU 2016-2017 JOHDANTO Vantaan ympäristökeskuksen ympäristöterveydenhuollon yksikkö toteutti projektin, jonka tavoitteena oli selvittää keitetyn riisin
LisätiedotVierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma
Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja
LisätiedotMikrobiologiset tutkimusmenetelmät infektioepidemiologian aseina. Anja Siitonen, Jaana Vuopio-Varkila, Mika Salminen ja Carl-Henrik von Bonsdorff
Infektioepidemiologia Mikrobiologiset tutkimusmenetelmät infektioepidemiologian aseina Anja Siitonen, Jaana Vuopio-Varkila, Mika Salminen ja Carl-Henrik von Bonsdorff Mikrobiologiset laboratoriotutkimukset
LisätiedotVirukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013
Virukset luonnonvesissä Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1 Virukset vesi- ja elintarvikevälitteisten
LisätiedotVäittämä OIKEIN VÄÄRIN
HYGIENIAOSAAMISTESTI / MALLISARJA I Huomioitavaa: vain yksi vastausrasti / väittämä. Vastausaikaa on 45 minuuttia. Testitilaisuudesta saa poistua aikaisintaan 20 minuutin kuluttua testin aloittamisesta.
LisätiedotT i e t o käytännön osaamiseksi
T i e t o käytännön osaamiseksi 1 Johdanto... 3 Termistö ja käsitteet... 4 Elintarvikehygienian kannalta tärkeimmät viranomaisryhmät.. 4 Mikrobiologian perusteet Ruokamyrkytykset... 6 Ruokamyrkytyksen
LisätiedotEVO-hankkeet. Salmonella kasviksissa (2010-11 hankkeen tulokset) Listeria lihavalmisteissa (2012-13)
EVO-hankkeet Salmonella kasviksissa (2010-11 hankkeen tulokset) Listeria lihavalmisteissa (2012-13) Ajankohtaista laboratoriorintamalta Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ylitarkastaja Hanna Lundström Elintarviketurvallisuusvirasto
LisätiedotOulun seudun ympäristötoimi. Raportti 3/2012
Oulun seudun ympäristötoimi Raportti 3/2012 Esivalmistettujen ruokien jäähdytys ja jäähdytetyn ruoan laatu tarjoilupaikoissa 2011 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Toimijan omavalvontavelvoite... 1
LisätiedotRUOKAMYRKYTYKSET SUOMESSA VUONNA 2000
8/2001 Maija Hatakka, Marianne Loukaskorpi, Pekka Pakkala RUOKAMYRKYTYKSET SUOMESSA VUONNA 2000 Helsinki 2001 KIITOKSET Elintarvikevirasto esittää parhaimmat kiitokset kaikille julkaisun laadintaan osallistuneille
LisätiedotMiten Evira ottaa huomioon Suomen kierrätystavoitteen? ylitarkastaja Olli Venelampi, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Miten Evira ottaa huomioon Suomen kierrätystavoitteen? ylitarkastaja Olli Venelampi, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarviketurvallisuusvirasto Tutkii ja valvoo elintarvikeketjun turvallisuutta
LisätiedotTutkimuksia 7/2000. Maija Hatakka ja Hannele Halonen Ruokamyrkytykset Suomessa vuonna 1999
Tutkimuksia 7/2000 Maija Hatakka ja Hannele Halonen Ruokamyrkytykset Suomessa vuonna 1999 Helsinki 2000 Elintarvikevirasto on laatinut yhteenvedon vuoden 1999 ruokamyrkytysepidemioista. Yhteenveto perustuu
LisätiedotMYYMÄLÖIDEN PALVELUPISTEIDEN RUOAN LAATU V. 2005 2006
RAPORTTI 3/2007 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO MYYMÄLÖIDEN PALVELUPISTEIDEN RUOAN LAATU V. 2005 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. PROJEKTIN TOTEUTUS... 1 3. TUTKIMUSMENETELMÄT... 1 3.1 Mikrobien
LisätiedotMaija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti
Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso Ruokaa hygieenisesti o p e t u s h a l l i t u s Sisältö Käyttäjälle... 6 Näin käytät kirjaa... 7 Hygienian perusteita... 8 Mitä on hygieniaosaaminen?... 10 Säilytä
LisätiedotAlueelliset koulutuspäivät 2017
Elintarvikevalvonnan tulokset vuodelta 2016 ja johtopäätökset vuodelle 2018 Alueelliset koulutuspäivät 2017 19.9 Marjatta Rahkio. 10.10 Arja Kaiponen Leena Räsänen Elintarviketurvallisuus Suomessa vuonna
LisätiedotKASVISTEN PATOGEENIT 2004-2005
RAPORTTI 7/2005 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO KASVISTEN PATOGEENIT 2004-2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...1 2. Yleistä tutkimukseen valituista mikrobeista.2 2.1 Yersinia-suvun bakteerit...2 2.1.1 Yersinia
LisätiedotTarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä
WWF Koulutus: Öljyyntyneiden lintujen käsittely, pesu ja hoito, Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Tarttuva eläintauti?
LisätiedotOMAVALVONNAN SUOSITELLUT NÄYTTEENOTTOTIHEYDET MUNAPAKKAAMOSSA JA MUNATUOTELAITOKSESSA LIITE 4 1 (6)
1 (6) LIITE 4: MUNAPAKKAAMOT JA MUNATUOTELAITOKSET Tuotenäytteet 1 Turvallisuusvaatimukset Salmonella Sellaisille munatuotteille, joiden koostumus tai valmistusprosessi ei tuhoa salmonellaa, on asetettu
Lisätiedot4/2002. Ruokamyrkytykset Suomessa vuonna 2001
4/2002 Ruokamyrkytykset Suomessa vuonna 2001 Helsinki 2002 3 Elintarvikeviraston julkaisuja 4/2002 Kiitokset Elintarvikevirasto esittää parhaimmat kiitokset kaikille julkaisun laadintaan osallistuneille
LisätiedotJoulupöytä-projekti 2008
Joulupöytä-projekti 2008 Projektitiivistelmä Joulukuu 2008 Terveystarkastajat Liisa Haavisto, Annika Porthin ja Mattias Finell Johdanto Monien ravintoloiden joulun alla järjestämät joulutarjoilut kuormittavat
LisätiedotELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN
Liite nro: 3 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveydenhuolto ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN 2006 TOTEUTUMINEN 2 Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 21. 3 2007 69 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä
LisätiedotRAPORTTI 5/2010 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI LIIKELAITOS
RAPORTTI 5/2010 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI LIIKELAITOS Hampurilaisten laatu Oulun seudulla 2009 2010 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO... 1 1. PROJEKTIN TOTEUTUS... 4 2. TUTKIMUSMENETELMÄT JA VALITTUJEN MIKROBIEN
LisätiedotRiskinarviointi. Evirassa. 10v. Kirsti Savela Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tutkimus- ja laboratorio osasto Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö
Riskinarviointi 2011 2005 2001 10v Evirassa Kirsti Savela Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tutkimus- ja laboratorio osasto Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö Riskinarvioinnin historiaa MMM teki v. 2000
LisätiedotAjankohtaista referenssilaboratoriosta. Marjaana Hakkinen Evira, Elintarvike- ja rehumikrobiologian laboratoriojaosto
Ajankohtaista referenssilaboratoriosta Marjaana Hakkinen Evira, Elintarvike- ja rehumikrobiologian laboratoriojaosto Ajankohtaiset asiat Suositeltavien menetelmien luettelo ja standardien uudet versiot
LisätiedotBakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä
Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä Sointu Mero HUSLAB 5.2.2015 Labquality Days Luennon sisältöä: matkailutaustaa ulosteen bakteeriviljely nukleiinihaponosoitusmenetelmät
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotVirusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa
Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa Satu Salo, VTT Expert Services Oy Marjaana Rättö, Irina Tsitko ja Hanna Miettinen, VTT 2 Viruskontaminaation riskinhallintakeinojen kehittäminen ja arvioiminen
LisätiedotTartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Tärkeimmät havainnot vuodelta 2017 Influenssakaudet 2016-2017 ja 2017-2018 ovat olleet rajuja. Sairastuneita on ollut erityisen paljon kauden 2017-2018
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, elintarvikkeet Kuopion laboratorio Yrittäjäntie 24 70150 KUOPIO EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr ISO 4833:2003 Anaerobiset
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytty tai rekisteröity laboratorio. SeiLab Oy, Seinäjoen elintarvike- ja ympäristölaboratorio. Vaasantie 1 C SEINÄJOKI Puh.
1 SeiLab Oy, Seinäjoen elintarvike- ja ympäristö Vaasantie 1 C 60100 SEINÄJOKI Puh. 06 425 5701 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr NMKL 86:2013 Ei maitotuotteet
LisätiedotElintarvikkeiden mikrobiologiset vaarat
Eviran julkaisuja 1/2010 Elintarvikkeiden mikrobiologiset vaarat Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Eviran julkaisuja 1/2010 Elintarvikkeiden mikrobiologiset vaarat Tämä julkaisu on päivitetty versio
Lisätiedotosa jokaisen kuluttajan arkipäivää
Evira lyhyesti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio
1 SeiLab Seinäjoen elintarvike- ja ympäristölaboratorio Vaasantie 1 C 60100 SEINÄJOKI Puh. 06 425 5701 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr NMKL 86:2006
LisätiedotVertailulaboratorion tietoisku. Tuula Pirhonen Tutkimus- ja laboratorio-osasto Evira
Vertailulaboratorion tietoisku Tuula Pirhonen Tutkimus- ja laboratorio-osasto Evira Esityksen aiheet Standardin ISO 7218 velvoittavuus Vaihtoehtoisten ja muunneltujen menetelmien arviointi Evirassa Standardointityö
LisätiedotNiksejä ja neuvoja turvalliseen ruoanlaittoon
Ohjeet turvalliseen ruoanvalmistukseen Aloita ruoanvalmistus aina käsienpesusta. Älä valmista ruokaa muille sairaana. Pidä keittiö, leikkuulaudat ja välineet puhtaina. Vältä bakteerien levittämistä raaoista
LisätiedotKatsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013
Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Kryptosporidioosiepidemiat
LisätiedotNäytteiden tutkiminen elintarvike- ja talousvesivälitteisessä epidemiassa
Vastuuhenkilö Tuula Johansson Sivu/sivut 1 / 12 Näytteiden tutkiminen elintarvike- ja talousvesivälitteisessä epidemiassa 1 Yleistä Ohje on tarkoitettu laboratorioille ja elintarvikevalvontaviranomaisille.
LisätiedotNorovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.
Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan
LisätiedotRaakamaito lainsäädännössä. Elintarviketurvallisuusyksikkö, MMMELO
Raakamaito lainsäädännössä joanna.kurki@mmm.fi Elintarviketurvallisuusyksikkö, MMMELO 29.11.2012 Maidontarkastuslaki 1946 tilausmaito (tinkimaito, betingsmjölk, gårdsmjölk) Terveydenhoitolaki 1927 Terveydenhoitolaki-
LisätiedotVESIMIKROBIOLOGIA Ajankohtaista laboratoriorintamalla Workshop yhteenveto 13.10.2010 1
VESIMIKROBIOLOGIA Ajankohtaista laboratoriorintamalla Workshop yhteenveto 13.10.2010 1 Talousveden turvallisuus Ulosteperäisen saastumisen lähteet: -Jätevesi (putkirikot, purkuvesistöihin) -Eläinten ulosteet
LisätiedotEpidemiaselvitykset THL. 10.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö
Epidemiaselvitykset THL 10.10.2013 TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö THL:n rooli elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittämisessä VN:n asetus 1365/2011 Paikallisten epidemioiden selvitysvastuu
LisätiedotEviran julkaisuja 1/2016. Elintarvike- ja talousvesivälitteiset epidemiat Suomessa vuosina 2011 2013
Eviran julkaisuja /206 Elintarvike- ja talousvesivälitteiset epidemiat Suomessa vuosina 20 203 Eviran julkaisuja /206 Elintarvike- ja talousvesivälitteiset epidemiat Suomessa vuosina 20 203 Elintarvike-
LisätiedotMiten taudit tarttuvat? Tartuntatiet
Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet 9.5.2019 Janne Laine Infektiolääkäri Tartuntatiet Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Veritartunta Elintarvikevälitteinen tartunta Vektorin välityksellä tapahtuva
LisätiedotTapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa
Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa Merja Laaksonen hygieniahoitaja VSSHP/Tyks Sairaalahygienia ja infektiontorjunta SHYG 2016 Mikä on listeria ja listerioosi?
LisätiedotKuopiolainen kv-tason vesitutkimus
Kuopiolainen kv-tason vesitutkimus Ilkka Miettinen Kuopio 22.3.2011 Maailman vesipäivä / Ilkka Miettinen, THL 1 Kuopion tiedepuisto - vesiosaaminen Kuopiossa hyvä tutkimukseen perustuva asiantuntijuus
LisätiedotAjankohtaista mikrobiologisista menetelmistä
Ajankohtaista mikrobiologisista menetelmistä Ajankohtaista laboratoriorintamalla 13.10.2010 Erikoistutkija, jaostopäällikkö Tuula Johansson Evira 1 ISO - menetelmäkehitystyö Uudistettavana olevat mikrobiologiset
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytty tai rekisteröity laboratorio. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere
1 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere PL 265 (Patamäenkatu 24) 33101 TAMPERE Puh. 03 2461111 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Mikrobit (homeet, hiivat,
LisätiedotVirukset tuontimarjoissa
Virukset tuontimarjoissa -tilastotietoa EU:sta ja rajavalvonnasta Elina Vatunen Mikrobiologi Tullilaboratorio 2.2.2016 Elina Vatunen 1 Tullilaboratorion tehtävät Tullilaitos vastaa elintarvikelain (2006/23
LisätiedotSALMONELLA SIANREHUTUOTANNOSSA. Riskinarviointiseminaari 2015
SALMONELLA SIANREHUTUOTANNOSSA Riskinarviointiseminaari 2015, Evira Esityksen kuvat Eviran kuvapankki, http://kuvapankki.evira.local/portal/ sekä Salmonella tautia aiheuttavana bakteerina Euroopassa vuosittain:
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytty tai rekisteröity laboratorio. Hallinto-osasto Suunnittelu- ja ohjausyksikkö
1 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Porilab Tiedepuisto 4, A-rakennus 28600 PORI Puh. 0447013343 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit ISO 4833-1:2013
Lisätiedot5/2003. Ruokamyrkytykset Suomessa vuonna 2002
5/2003 Ruokamyrkytykset Suomessa vuonna 2002 Helsinki 2003 3 Elintarvikeviraston julkaisuja 5/2003 Kiitokset Elintarvikevirasto esittää parhaimmat kiitokset kaikille julkaisun laadintaan osallistuneille
LisätiedotSuurten yleisötapahtumien ruoantarjoilu 2005-2006
RAPORTTI 5/2006 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO Suurten yleisötapahtumien ruoantarjoilu 2005-2006 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...1 2. Projektin toteutus...1 3. Tutkimusmenetelmät ja raja-arvot...2 3.1. Tutkimukset
LisätiedotKontaminaatioriskin hallinta
Kontaminaatioriskin hallinta REHUSEMINAARI 30.10.2018 OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ELÄINTEN TERVEYS ETT RY WWW.ETT.FI 20.11.2018 1 Rehujen tartuntariskit Salmonella tärkein Yleisin rehuperäisen
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T042/A24/2015 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY, KVVY-PORILAB WATER PROTECTION ASSOCIATION
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio
Jyväskylän ympäristölaboratorio Eeronkatu 10 40720 JYVÄSKYLÄ Puh. 014 626650 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Mikrobit (homeet, hiivat, bakteerit ja aktinobakteerit) akkr
LisätiedotElintarvike- ja vesivälitteiset epidemiat Suomessa vuosina Ruokaviraston julkaisuja 2/2019
Elintarvike- ja vesivälitteiset epidemiat Suomessa vuosina 204 206 Ruokaviraston julkaisuja 2/209 Ruokaviraston julkaisuja 2/209 Elintarvike- ja vesivälitteiset epidemiat Suomessa vuosina 204 206 KIITOKSET
LisätiedotNäytteenotto mikrobiologisiin tutkimuksiin
Näytteenotto mikrobiologisiin tutkimuksiin NÄYTTEENOTTOKOULUTUS - ELINTARVIKKEET, Evira, 19.-20.11.2015, Helsinki Ylitarkastaja Annika Pihlajasaari Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikehygieniayksikkö
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytyt laboratoriot. Valvontaosasto Valvonnan kehittämisyksikkö
23.8.2010 6842/961/2006 Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy, Kuopio Elintarvikeyksikkö Yrittäjäntie 24 70150 KUOPIO EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr ISO
LisätiedotSuomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua
Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,
LisätiedotZoonoosit Suomessa 2000 2010
Zoonoosit Suomessa 2000 2010 Zoonoosit Suomessa 2000 2010 Helsinki 2012 Julkaisija: Zoonoosikeskus ISBN: 978-952-225-118-3 (pdf) 2. uusittu painos Raportin on toimittanut zoonoosikeskusryhmä Puheenjohtaja:
LisätiedotSiipikarjanlihaprojekti 2004
RAPORTTI 3/2005 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO Siipikarjanlihaprojekti 2004 Sisällysluettelo 1. Johdanto...1 2. Yleistä tutkimukseen valituista mikrobeista... 2 2.1. Campylobacter-lajit... 2 2.2. Salmonella
LisätiedotHygienia. Urpo Hirvonen Savogrow Oy
Hygienia Urpo Hirvonen Savogrow Oy 0207464626 Sisältö Mitä on hygienia Henkilökohtainen hygienia Työskentelyhygienia Perustietoa mikrobeista Ruokamyrkytysten aiheuttajia Torjunta-aine asiaa Mitä tarkoitetaan
Lisätiedot