Raakamaidon mikrobiologiset riskit

Transkriptio

1 Raakamaidon mikrobiologiset riskit ELL Hanna Telama elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto

2 Sisältö Johdanto Pastöroinnin kansanterveydelliset vaikutukset Raakamaidon myynti ja kulutus nyky-suomessa Raakamaidossa esiintyvät patogeeniset bakteerit STEC, Listeria monocytogenes, Campylobacter spp., Enteropatogeeniset yersiniat Raakamaitovälitteiset epidemiat Raakamaidon mikrobiologiset vaatimukset MMM tukema tutkimushanke : Tautia aiheuttavat bakteerit nautatiloilla ja raakamaidossa Johtopäätökset

3 Maidon pastöroinnin historiaa 1866: Louis Pasteur kehitti pastörointiprosessin 1886: Franz von Soxhlet ehdotti maidon pastörointia 1908: Chicagossa säädettiin ensimmäisenä pastörointipakko 1958: MMM päätös kulutusmaidon pastöroinnista (445/58) 1994: Maitohygienialain myötä pastörointivaatimus poistettiin

4 Maidon pastöroinnin kansanterveydellinen merkitys Pastöroinnin yleistyessä maitovälitteiset epidemiat vähentyneet USA, 1938: 25 % ruoka- ja vesiperäisistä epidemioista peräisin maidosta USA, 2000: < 1 % ruoka- ja vesiperäisistä epidemioista peräisin maidosta USA, : maidon ja maitotuotteiden välittämistä ruokamyrkytyksistä 82 % peräisin raakamaidosta tai pastöroimattomasta juustosta Sairaalahoitoa vaativien ruokamyrkytystapausten osuus: Raakamaitovälitteiset 13 % Pastöroidun maidon välittämät 1 % Lähde: Centers for Disease Control and Prevention

5 Raakamaidon kulutus Suomessa (Perkiömäki ym. 2012) Raakamaidon osuus n. 1 % maidon kokonaiskulutuksesta Vuonna 2012: 1,7 l / v / hlö Myös riskiryhmät kuluttavat Käytetystä raakamaidosta 97% on lehmänmaitoa 3% on vuohenmaitoa 0,1% on lampaanmaitoa Valtaosa (58%) kulutetaan sellaisenaan, n. 2% lämpökäsittelee ennen kulutusta 3 % vastanneista raskaana olevia n. 15 % kuluttajista on 1 5 vuotiaita

6 Uusia haasteita raakamaidon riskien hallintaan Kysyntä kaupunkiväestön keskuudessa kasvanut Vähittäismyynnin osuus lisääntynyt Pidemmät kuljetusja säilytysajat Kuluttajapäädyn säilytyslämpötilat vaihtelevat Vain vähän tutkimustietoa patogeenien kasvusta raakamaidossa

7 Raakamaidon ja raakamaitotuotteiden käytön syyt (Perkiömäki ym. 2012) Eettiset ja ekologiset arvot Terveyssyyt Perkiömäki, J., Leimi, A., Tuominen, P Suomessa tuotetun raakamaidon biologiset vaarat.

8 Mikrobien tartuntareitit raakamaitoon Lypsykarjatilan eläimet (tuotanto- ja haittaeläimet), ihmiset ja ympäristö patogeenien reservuaareja Bakteerien tartuntareitit raakamaitoon: Utareen sisältä (utaretulehdus) Utareen pinnalta (ulostekontaminaatio; huono lypsyhygienia) Lypsylaitteisto (biofilmit; riittämätön puhdistus ja ylläpito) Jälkikontaminaatio (pakkauslaitteisto, säilytysastiat) Konsentraatiot tilatankissa usein matalia Tuotteen säilytysaika ja säilytyslämpötila merkittäviä

9 Raakamaidossa esiintyvät patogeeniset bakteerit Brucella spp. Kampylobakteerit Campylobacter jejuni ja Campylobacter coli Coxiella burnetii Cryptosporidium spp. Enterotoksinen Staphylococcus aureus Listeria monocytogenes Mycobacterium bovis Salmonella spp. Escherichia coli (STEC) Enteropatogeeniset yersiniat Yersinia enterocolitica Yersinia pseudotuberculosis

10 Tankkimaitokartoitus tankkimaitonäytettä Etelä- ja Keski-Suomesta Listeria monocytogenes 5,5% Shigatoksinen Escherichia coli (STEC) 2,7% Yersinia enterocolitica 7,7 % Yersinia pseudotuberculosis ei todettu Kampylobakteerit ja arkobakteerit ei todettu Salmonella ei todettu Koagulaasipositiiviset stafylokokit 34,4 % Bacillus cereus ryhmä 20,8 % Kokonaisbakteeriluku E. coli Ruusunen M, Salonen M, Pulkkinen H, Huuskonen M, Hellström S, Revez J, Hänninen M-L, Fredriksson-Ahomaa M & Lindström M. Foodborne Pathogens and Disease 2012, 10:

11 Listeria monocytogenes Esiintyy suomalaisessa tankkimaidossa satunnaisesti Riskiryhmät alttiita: kuolleisuus n. 25% Maitotuotteiden välittämiä epidemioita maailmalla Sveitsi,1980 luku, juusto: 122 sairastunutta, 34 kuollutta USA, 1985, juusto: 148 sairastunutta, 48 kuollutta USA, 2000, juusto: 13 sairastunutta, 5 kuollutta Canada, 2002, juusto: 17 sairastunutta, ei kuolleita Ruotsi, 2001, juusto: 48 sairastunutta, ei kuolleita Sveitsi, 2005, juusto: 10 sairastunutta, 3 kuollutta

12 Listerioosi Suomessa (Lyytikäinen ym. 2000) Suurin osa yksittäisiä tapauksia, lähde vaikea jäljittää Pitkä inkubaatioaika (7 70 vrk) Epidemia 1999: aiheuttaja pastöroitu voi 25 sairaustunutta, 6 kuoli Pääsääntöisesti immuunivajeisia Aiheuttajana harvinainen 3a-serotyyppi Infektiivinen annos 5-60 PMY/g

13 Listeria monocytogeneksen kiertokulku lypsykarjatilalla Rehut, eläimet Ihmiset, ym. Navettaympäristö Naudan suolisto Lypsylaitteisto (biofilmi) Kestää hyvin ympäristön olosuhteita (viileä, kostea) Pysyvät tilatartunnat mahdollisia

14 Shigatoksinen E. coli (STEC) Lakisääteinen määritelmä: STEC-bakteerilla tarkoitetaan Escherichia coli O26, O103, O111, O145 ja O157 -bakteereja, joilla on shigatoksiinin (Stx I ja/tai Stx II) muodostamiseen tarvittavat geenit sekä muita shigatoksiinia tuottavia E. coli -bakteereja, joiden on todettu aiheuttavan ihmisten sairastumisia Ei kasva kylmässä Infektioannos pieni Yleinen raakamaitovälitteisten epidemioiden aiheuttaja kansainvälisesti Suomi 2012, tapaus Kurala 6 sairastunutta lasta, 2 oireetonta aikuista Sorbitolipositiivinen (O157, EHEC) stx1- / stx2+ / eae+ / lys+

15 Kampylobakteerit Kommensaali naudan suolistossa Raakamaidossa tyypillisesti ulostekontaminaation seurauksena Esiintyvyys 30 % nautakarjan ulosteessa (Hakkinen ym. 2007) Ei lisäänny maidossa, kuolee muutaman päivän sisällä(?) Epidemioiden kannat kestävämpiä Suomessa tilaepidemioita esiintynyt viime vuosina: 2002: Maatilan perhe (6 henkilöä) sairastui (Schildt ym. 2006), 2012: 18 sairastui, 75% juonut raakamaitoa (Jaakkonen ym. 2013) 2014: ainakin 8 sairastunutta, tutkimukset meneillään

16 Raakamaidon välittämiä kampylobakteeriepidemioita: USA ja EU Campylobacter spp. 2008, USA: 20 sairastunutta 2002, Alankomaat: 28 sairastunutta 2000, Saksa: 31 sairastunutta C. jejuni 2007, Alankomaat: 16 sairastunuttta 2007, USA: 25 sairastunutta Guillan-Barre syndrooma komplikaationa yhdellä potilaista 2007, USA: 68 sairastunutta 2005, Alankomaat: 22 sairastunutta 2002, USA: 13 sairastunutta 2001, USA : 75 sairastunutta 1999, Saksa: 11 sairastunutta

17 Enteropatogeeniset yersiniat: Y. enterocolitica ja Y. pseudotuberculosis Kyky lisääntyä kylmässä (kasvu 0 45 C) Selviytyvät ympäristössä, muodostavat biofilmiä Siat kantajia; naudan rooli? Jyrsijät? Suomessa kuvattu kasvisten välittämiä epidemioita Joitakin maitovälitteisiä epidemioita kuvattu, mm: Japani (1980), USA (2011 ja 1995), Ruotsi (1988) Tankkimaitokartoitus 2011: Ei-patogeenisiaY. enterolitica kantoja 7,7 % tankkimaitonäyteissä Ei totettuy. pseudotuberculosista

18 Raakamaidon välittämä Yersinia pseudotuberculosis epidemia Suomessa Askola, 2014: 39 Yersinia pseudotuberculosis -infektiota Lisäksi 20:llä epäillään samaa bakteeritartuntaa 8 Campylobacter jejuni -infektiota Suurin osa on löytynyt Itäiseltä Uudeltamaalta ja pääkaupunkiseudulta. Sairastuneet ovat 1 67 vuoden ikäisiä ja 24 heistä on miehiä. Laajin raakamaitovälitteinen epidemia Suomessa

19 Salmonella Ei osoitettu tutkituissa raakamaitonäytteissä (25 ml) Esiintyvyys suomalaisessa nautakarjassa 0,1 % Yleinen raakamaitovälitteisten epidemioiden aiheuttaja kansainvälisesti Suomi 1999: S. typhimurium epidemioita saman tilan raakamaidosta valmistetuista kotijuustoista >100 sairastunutta

20 Raakamaidon mikrobiologiset vaatimukset (699/2013, liite 3) lehmän ja vuohen raakamaito mikro-organismi Listeria monocytogenes näytteenottosuunnitelma n rajat vertailumenetelmä 5 ei esiinny 25 ml:ssa SFS-EN ISO vuohen raakamaito Salmonella 5 ei esiinny 25 ml:ssa SFS-EN ISO 6579 lehmän raakamaito STEC O26, O103, O111, O145 ja O157 -bakteerit tai siirtymäaikana enterobakteerit C kohdan mukaisesti 5 ei esiinny 25 ml:ssa CEN ISO/TS lehmän raakamaito kampylobakteerit, jotka kasvavat 41,5 C:ssa 5 ei esiinny 25 ml:ssa SFS-EN ISO

21 Ulostetutkimukset Lainsäädäntö Raakamaitoasetus 6 Eläintautiasetus 8 Asetus nautojen ja sikojen salmonellavalvonnasta 9 STEC 0157 ja salmonella: Toiminnan alkaessa, sitten vähintään kerran vuodessa Yksi näytteenotto kohdistuttava heinä marraskuulle Näytteet todettava negatiiviseksi ennen toiminnan aloitusta Kuvattava näytteenotto- ja tutkimussuunnitelmassa

22 Raakamaidon mikrobiologisiin tutkimuksiin liittyviä haasteita Raakamaidon kontaminaatio tautia aiheuttavilla bakteereilla on sporadista Konsentraatio maitotankissa voi laskea alle toteamistason Pienetkin bakteerimäärät voivat olla merkittäviä Kasvu säilytyksen aikana Matalat infektiotasot Negatiivinen tankkimaitotulos patogeenia ei esiinny Kokonaisbakteeriluvut eivät kerro maidon patogeeneista Patogeenisten bakteerien kasvua ja leviämistä ehkäisevien toimintatapojen kehittäminen tuotantoiloilla tärkeää

23 Tutkimushanke : Tautia aiheuttavat bakteerit nautatiloilla ja raakamaidossa Kampylobakteerien, STEC:in, and L. monocytogenesksen esiintyvyys ja tartuntareitit Suomalaisilla lypsykarjatiloilla Listeria spp. Miia Lindström Hanna Telama Marjo Ruusunen Tutkitaan tiloja, joilla aikaisemmin esiintynyt näitä patogeeneja Näytteenotto: navettaympäristö, rehu, vesi, eläimet, lypsylaitteisto, tankkimaito Vuodenaikaisvaihtelu ja pysyvyys navettaympäristössä Viikottainen kyselykaavake: kartoitetaan muutoksia rutiineissa Campylobacter sp. STEC Marjaana Hakkinen Anniina Jaakkonen Selvitetään tankkimaidon vs. lypsylaitteiston suodatinsukkien sopivuutta patogeenien rutiiniseurantaan Selvitetään kampylobakteerien, STEC:in, and L. monocytogeneksen esiintyvyyttä pakatussa raakamaidossa

24 Johtopäätökset Lypsyhygienia tärkeä hallintakeino Kuitenkaan kokonaisbakteerit / kolibakteerit eivät kerro patogeeneista Hyvällä tuotantohygienialla vähennetään tartuntapainetta Rehuhygienia, lannan käsittely, haittaeläintorjunta, ihmisten ja eläinten kulkureitit, lypsylaitteiston pesut ja ylläpito, tilojen puhtaanapito, jne. Tutkimustiedosta uusia työkaluja tuotantohygieniaan ja valvontaan Kuitenkin raakamaitoon liittyy aina mikrobiriski Kuluttajalla vastuuta; asianmukainen raakamaidon säilytys ja riskiryhmille kuumentaminen tärkeitä keinoja vähentää sairastumisriskiä

25 Kiitokset HYELTDK, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Miia Lindström Maria Fredriksson-Ahomaa Marja-Liisa Hänninen Hannu Korkeala Marjo Ruusunen Joana Revez Sanna Hellström Marleena Salonen Marianne Huuskonen Hanna Pulkkinen Aino-Sofia Sarajärvi Ahkam Saddam Rahoitus MMM Walter Ehrströmin säätiö Suomen eläinlääketieteen säätiö Yhteistyö Marjaana Hakkinen, Evira Anniina Jaakkonen, Evira Hanna Laitinen, Valio Anu Surakka, Valio Anna-Maija Taimisto, Valio Hanna Salonen, Arla Ingman Maitoautonkuljettajat Lypsykarjatilat Aivars Berzins, BIOR, Latvia Asiantuntijat Joanna Kurki, MMM Terhi Laaksonen, Evira Taina Lehdonkivi, Evira Hanna Lundström, Evira Anna-Liisa Myllyniemi, Evira Marko Naapuri, Evira Jonna Perkiömäki, Evira Tuula Pirhonen, Evira Saara Raulo, Evira Pirkko Tuominen, Evira Marjatta Rahkio, Maitohygienialiitto Olli Ruoho, ETT Leena Suojala, MTK Satu Pyörälä, HYELTDK