OULUN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2008 2012 SISÄLTÄÄ ASUNTO-OHJELMAN 2008 2012

OULUN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2008 2012 SISÄLTÄÄ ASUNTO-OHJELMAN 2008 2012 MATO-TYÖRYHMÄ 4.6.2007 Maria Ala-Siuru Kaarina Daavittila Aarne Holmi Jouni Kurttila Kaija Puhakka Tuulikki Pyykkö Tapio Siikaluoma Sisko Repola Rami Tuominen Mikko Törmänen Kimmo Väisänen Yhteydenotot: etunimi.sukunimi@ouka.fi

OULUN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA (MATO) 2008 2012 Sisältää ASUNTO-OHJELMAN 2008-2012 JOHDANTO...1 1 OHJELMATYÖN LÄHTÖKOHDAT...1 1.1 Oulun kaupungin suunnittelujärjestelmä...1 1.2 Oulun kaupungin strategiset päämäärät 2015...2 1.3 Oulun yleiskaavan 2020 tavoitteita...2 1.4 Väestökehitys...2 1.5 Ylikiimingin alueen tavoitteet...3 2 ASUNTO-OHJELMA 2008 2012...3 2.1 Asuntomarkkinakehitys...3 2.2 Asuntomarkkinoiden muutostrendejä...3 2.3 Asukasbarometri...5 2.4 Asuntopoliittiset linjaukset...5 2.5 Asuntotuotannon tavoitteet...5 2.6 Asunto-ohjelma 2008 2012...6 3 TYÖPAIKKA-ALUEIDEN RAKENTAMINEN...8 3.1 Työpaikkakehitys ja näkymät eri toimialoilla, erillistutkimus...8 3.2 Työpaikkarakentamisen hankkeita ja työpaikka-alueiden toteutus 2008-2012...9 4 OULUN KAUPUNGIN PALVELUVERKOT...12 4.1 Oulun kaupungin palvelujen järjestäminen, palveluverkkojen suunnittelu...12 4.2 Ylikiimingin palvelujen järjestäminen...13 5 ASEMAKAAVOITUS JA KUNNALLISTEKNIIKKA...15 5.1 Kaupunkisuunnitteluprosessi...15 5.2 Maanhankinta ja tontinluovutus...15 5.3 Asemakaavoitus...16 5.4 Kunnallistekniikan tavoitteet ja toteuttamisohjelma 2008 2012...18 6 RISKIANALYYSI...19 7 TOTEUTTAMISOHJELMIEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET...19 Maankäytön toteuttamisohjelmaan 2008 2012 liittyvä erillisselvitys: Oulun seudun elinkeinorakenne 1997 2006-2020 OULU, 4.6.2007 Tuire Valkonen

JOHDANTO Kaupunginjohtaja Matti Pennanen asetti 6.11.2006 Maankäytön toteuttamisohjelmaa valmistelevan työryhmän (MATO -työryhmän), jonka tehtävänä oli laatia maankäytön tavoitteet, mitoitus ja toteuttamisohjelma vuosille 2008-2012. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut suunnittelupäällikkö Jouni Kurttila ja jäseninä suunnittelija Maria Ala-Siuru, asuntotoimen päällikkö Kaija Puhakka, suunnittelupäällikkö Tapio Siikaluoma, asemakaava-arkkitehti Mikko Törmänen, tilaajaasiantuntija Tuulikki Pyykkö, suunnittelija Rami Tuominen, sihteerinä suunnittelija Kimmo Väisänen sekä Ylikiimiingin kunnan edustajina kunnanjohtaja Kaarina Daavittila, kunnaninsinööri Aarne Holmi ja aluearkkitehti Sisko Repola. MATO 2008-2012 koskee myös Ylikiiminkiä 1.1.2009 toteutuvan kuntaliitoksen myötä. Maankäytön toteuttamisohjelman 2008 2012 teemana on ollut elinkeinorakenteen selvitys ja toimitilatuotannon aluetilatarpeiden ennakoiminen. Laatimistyön aikana on tehty erillisselvitys Oulun seudun elinkeinorakenne 1997-2006 - 2020, OULU. Tämän selvityksen tuloksia on osaltaan käytetty tämän työn tausta-aineistona. Ohjelmatyön aikana on järjestetty 19.4.2007 neuvottelu rakennusurakoitsijoiden, yleishyödyllisten rakennuttajien ja vuokrataloyhtiöiden edustajien kanssa. Seutuhallitus on päättänyt 10.10.2006 PARAShankkeeseen liittyen käynnistää seudullisen maankäytön toteuttamisohjelman laatimisen. Tämä työ valmistuu vuonna 2008. 1 OHJELMATYÖN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Oulun kaupungin suunnittelujärjestelmä Oulun kaupungin talouden ja toimintojen suunnittelu perustuu kaupungin valtuuston hyväksymään visioon, strategiaan ja arvoihin. Maankäytön toteuttamisohjelman lähtökohtana on viime valtuustokaudella hyväksytty Oulun yleiskaava 2020 ja Oulun maapoliittinen ohjelma. Vuonna 2003 kaupunginhallitus täsmensi tonttituotannon ja asuntotuotannon arviointikriteerejä siten, että vuosittain tuotetaan 1400 asuntoa ja vuodesta 2005 siirrytään hallitusti pientalovaltaisempaan tonttitarjontaan. Seuraavassa kuvassa (kuva 1) on esitetty kaaviona Oulun kaupungin suunnittelujärjestelmä. OULUN KAUPUNGIN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ MAANKÄYTÖN, TOIMINNAN JA TALOUDEN YHTEENSOVITTAMINEN YLEISKAAVA ALUEELLISET TAVOITE- SUUNNITELMAT ASEMAKAAVAT VISIO STRATEGIA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA Asunnot Työpaikat TALOUSARVIO JA KÄYTTÖSUUNNITELMA PROJEKTIT JA HANKESUUNNITTELU Palvelut Infra S E U R A N T A Kuva 1. Oulun kaupungin suunnittelujärjestelmä. 1

1.2 Oulun kaupungin strategiset päämäärät 2015 Oulun kaupunkistrategian (kaupunginvaltuusto 22.8.2005 89) keskeinen tavoite on luoda hyvä, houkutteleva ja viihtyisä elinympäristö asukkaille ja tarjota Suomen kehittyneimmät palvelut yhdistettynä tasapainoiseen talouteen. Strategian perustana on luova kaupunkiympäristö, joka muodostuu osaamisen ja kyvykkyyden, teknologian ja luovuuden sekä moniarvoisen ja suvaitsevan kaupunkiyhteisön muodostamasta kokonaisuudesta. Tavoitteena on luoda yrityksille kansainvälistä huipputasoa oleva innovaatioympäristö, joka rakentuu koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen yhdistymiseen verkostoksi, jonka aktiivisena rakentajana ja ylläpitäjänä kaupunki toimii. Oulun kaupungin vision lähtökohta on seuraava: Oulu on pohjoisen Euroopan elinvoimaisin kaupunkiyhteisö, jossa on asukkaiden tarpeista lähtevät Suomen kehittyneimmät palvelut ja tasapainoinen talous. Maankäytön suunnittelua koskeva strateginen tavoite on: Maankäyttö vastaa asukkaiden ja yritystoiminnan tarpeita. Maankäytön toteuttamisohjelmaan vaikuttavat seuraavat strategisista päämääristä johdetuille kriittisille menestystekijöille asetetut tavoitteet: Suomen paras asiakastyytyväisyys Pientalotonttien tuotantoa ja täydennysrakentamista lisätään suunnitelmallisesti ja hallitusti. Tehokas logistinen järjestelmä ja infrastruktuuri Talous- ja toimintasuunnitelma ohjaa toimintaa tehokkaasti. Kansainvälisten yritysten määrä kasvaa Yrittäjien ja työpaikkojen määrä kasvaa useilla toimialoilla ja sosiaalisissa yrityksissä. Yrityksille markkinoidaan aktiivisesti kilpailukykyisiä sijoitusmahdollisuuksia. Palveluyritysten lisääminen ydinkeskustassa Toimivat pysäköinti- ja joukkoliikenneratkaisut Oulun keskustaan vuoteen 2010 mennessä Keskustan ympärivuotisen käytön lisääminen Talous- ja toimintasuunnitelma ohjaa toimintaa tehokkaasti Seudullinen koulutus, tutkimus ja elinkeinoelämä yhdistyvät korkeatasoiseksi innovaatioympäristöksi. Oulun väestön ja työpaikkojen kehitysennusteita on käsitelty tarkemmin kohdissa 1.4 ja 3. yleiskaa- Asuntotuotannon mitoitus Oulun vassa 2020 1.3 Oulun yleiskaavan 2020 tavoitteita Yleiskaavassa on varauduttu noin 25 000 uuden asunnon rakentamiseen vuosina 2002-2019. Asuntokanta kasvaa 63 000 asunnosta noin 88 000 asuntoon eli keskimäärin 1400 asuntoa vuosittain. Asuntotuotantotarvetta lisää asuntokuntien määrän lisäys ja asumisväljyyden kasvu. Asuntokuntien määrä taas kasvaa sekä väestönkasvun seurauksena että asuntokuntien koon pienentyessä mm. yksinäistymiskehityksen seurauksena. Tuotanto on painottunut viime vuosina kerrostaloasuntojen tuottamiseen, mutta jatkossa painopistettä siirretään omakotitaloihin sekä pienkerrostalo-, rivitalo- ja muihin pientaloasuntoihin. 1.4 Väestökehitys Oulun väkiluku on jatkanut kasvua noin yhden prosentin vuosivauhdilla. Muuttoliikkeen tuoma väestönlisäys on pienentynyt vuosituhannen vaihteen tasosta. Ouluun muuttaa edelleen runsaasti väkeä, mutta myös lähtijöiden määrä on korkea. Pääosa Oulun tulomuutosta koostuu edelleen nuorista tulomuuttajista. Kaupungista poispäin muuttaa paljon lapsiperheitä ja muutto suuntautuu suurelta osin naapurikuntiin ja Etelä-Suomen keskuksiin. Oulun väestön nuoren ikärakenteen johdosta syntyneisyys on varsin korkea ja syntyneiden enemmyyden odotetaan pysyvän korkeana jatkossakin. Oulun väkiluvun arvioidaan kasvavan seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 13 500 hengellä. Tämän lisäksi Oulun väkilukua kasvattaa Ylikiimingin ja Oulun kuntaliitos, joka tulee voimaan vuoden 2009 alusta. Tämän seurauksena Oulun väkiluku kasvaa noin 3500 hengellä. Väestönkasvu tulee olemaan voimakasta erityisesti vanhemmissa ikäluokissa. Voimakkaan syntyneiden enemmyyden johdosta myös lapsi-ikäluokat tulevat kasvamaan, vaikka muuttoliike hieman tasaakin kehitystä (kuva 2). Kaupungin pääkasvusuunta on Kaakkurin Metsokankaalla ja Kaijonharjun Ritaharjussa. Runsaasti rakennetaan myös Keskustassa ja keskustavyöhykkeellä. Kansainväli- 2

sillä ja kansallisilla talouden suhdannevaihteluilla sekä talouden yleisellä kehityksellä on omat vaikutuksensa Oulun elinkeinorakenteeseen ja tulevaan väestökehitykseen. 160 1000 asukasta Yhteensä 0-15-v 140 16-24-v 25-64-v 120 65->v Series 6 100 Series 7 Series 8 80 Series 9 Series 10 60 40 20 0 1990 1995 2000 2007 2012* 2017* *suunnite Kuva 2. Oulun väestökehitys 1990-2017. Omistusasuntomarkkinat ovat Oulussa olleet ennätykselliset vilkkaat koko 2000-luvun ajan. Asuntokauppaa kiihdyttäviä tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet valtakunnallisesti, ovat olleet ansiotason ja bruttokansantuotteen kasvu sekä markkinakorkojen alhainen taso. Oulun väestökehitys on myös ollut koko 2000-luvun positiivinen. Korkojen nousu vuoden 2006 jälkeen on näkynyt asuntokaupan kasvun lievänä taittumisena. Asuntokauppojen lukumäärä on lisääntynyt kolmanneksella ja omakotitalokauppojen määrä tätäkin enemmän. Uudisasuntotuotanto on toteutunut suunnitellusti, kuitenkin niin, että kerrostaloasuntojen uudistuotanto on ylittänyt jonkin verran aiempien maankäytön toteuttamisohjelmien tavoitteet. Kaikkiaan Oulun alueelliset asuntomarkkinat ovat toimineet hyvin. Vuokra-asuntojen kysyntä on 2000-luvulla kääntynyt laskuun. Oulussa ei ole tyhjien vuokraasuntojen ongelmaa, mutta asuntojen omistajien on tullut satsata aiempaa voimakkaammin vuokraasuntojen markkinointiin. Samanaikaisesti vaihtuvuus vuokra-asunnoissa on kasvanut. Muutokset ovat hillinneet vuokra-asuntotuotantoa. Uudistuotanto on kohdistunut pääasiassa erityisryhmien asuntojen tuotantoon. Uuden MATO:n suunnitelmakaudella 2008 2012 asuntomarkkinoilla ei ole näkyvissä merkittäviä muutostekijöitä. Vuosina 2003 2005 poikkeuksellisen alhaisesta korkotasosta on siirrytty 4 5 % tasolle. Ylikiimingin kunnan siirtyminen Oulun kaupunginosaksi laajentaa MATO:n alueellista ulottuvuutta sekä tuo mahdollisuuden monipuolisempaan omakotitonttitarjontaan Oulussa. 2.2 Asuntomarkkinoiden muutostrendejä 1.5 Ylikiimingin alueen tavoitteet Ylikiiminki muodostaa omavaraisen maaseutumaisen erillisen kaupunginosan, jonka palveluvarustus on kuntakeskuksen luokkaa. Hallitulla väestön kasvulla luodaan hyvää yhdyskuntarakennetta, joka turvaa lähipalveluiden säilymistä ja myönteisen kehittymisen. Kirkonkylää vahvistetaan ja Vesalaa kehitetään väljän asumisen kylänä, joka kasvaa kiinni Kirkonkylään, muut kylät säilyvät elinvoimaisina maaseutukylinä. 2 ASUNTO-OHJELMA 2008 2012 2.1 Asuntomarkkinakehitys Huhtikuussa 2007 aloittaneen hallituksen hallitusohjelmassa Oulun kannalta keskeisiä linjauksia olivat: - edistetään kaavoitus- ja maapoliittisten keinojen monipuolista käyttöä kunnissa hyvän yhdyskuntasuunnittelun toteuttamiseksi sekä kuntien maanhankinnan ja tonttitarjonnan lisäämiseksi - kunnallistekniikka-avustuksia myönnetään huomioon ottaen kuntien välisen yhteistyön tiivistyminen - valtion tukemien vuokra-, osaomistus- ja asumisoikeusasuntojen tuotannon edellytyksiä parannetaan mm. poistamalla asukasvalinnan tulorajat - aravalainojen myöntämisestä luovutaan - käynnistetään poikkihallinnollinen ohjelma lähiömäisten asuinalueiden viihtyisyyden parantamiseksi - varaudutaan ikääntymisen ja energiatehokkuuden lisäämisen vaatimuksiin mm. hissiavustuksin, vanhusten ja vammaisten asuntoihin suunnatuin korjausavustuksin - laaditaan korjausrakentamisstrategia - vuoden 2007 loppuun mennessä laaditaan asuntopoliittinen toimenpideohjelma. Tehdyt linjaukset tukevat kaupungin asunto- ja maapoliittisia tavoitteita. Kaupunki käyttää olevat ja tulevat valtion tarjoamat tuki ja kehittämistoimenpiteet kaupunkilaisten asumisen edistämiseksi. 3

Omakotirakentaminen Oulun seudulla Vuosille 2006 2010 laaditun maankäytön toteuttamisohjelman keskeinen tavoite oli omakotiasuntotuotannon lisääminen Oulussa. Vuosina 1997 2006 Oulun seudun omakotitalotuotanto on ollut kasvussa. Omakotitalojen valmistumisen määriä on kuvattu alla olevassa kuvassa (kuva 3). Vuoden 2007 keväällä Oulussa on näkynyt muutos omakotitonttikysynnässä, kun kevään 100 myyntitontista peruttiin n. 30, jotka on laitettu jatkuvaan hakuun. 1000 800 600 400 200 kpl/v uosi Muu Ouluseutu* Oulun kaupunki Vanhusasuntokunnat Maankäytön toteuttamisohjelmatyön yhteydessä on tarkasteltu ikääntyvän väestön sijoittumista kaupungissa (Tekninen keskus, Cedric Balssa: Overview on old people housing and living conditions). Yleisesti voidaan todeta, että ikääntyvää väestöä on kaikkialla kaupungissa, kuitenkin niin, että ryhmä on selvästi keskittynyt kolmen kilometrin säteelle keskustasta. Ikääntyvästä väestöstä 56 % asuu kerrostaloasunnoissa, 12 % rivitaloissa, 26 % omakotitaloissa ja 6 % muissa asuinmuodoissa. Tyypillisesti ikääntyvä väestö asuu keskimäärin vanhemmissa rakennuksissa kuin väestö keskimäärin. Tämä asettaa erityisiä haasteista etenkin yli 85 vuotiaiden omakotitaloissa asuvien (233 henkeä) palvelujen järjestämisen suhteen. Ikääntyvän väestön osuuden kasvaessa on huomattava, että asuntomarkkinoille tulee kasvavassa määrin lisää omakotitaloja olevasta asuntokannasta keskeisiltä alueilta. Yhden hengen asuntokunnat 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Lähde: Tilastokeskus ja Oulun kaupunki. * Oulun sk + Ylikiiminki Kuva 3. Valmistuneet pientalot Oulun seudulla. Oulun seudun haja-asutusalueiden rakentaminen Seuraavassa taulukossa (taulukko 1) on esitetty asemakaava-alueiden ulkopuolelle myönnettyjen omakoti- ja paritalojen rakennuslupien kehitys. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Hailuoto 4 1 8 4 3 12 Haukipudas 30 26 23 37 57 50 Kempele 11 14 22 13 12 16 Kiiminki 40 44 30 51 58 67 Liminka 11 6 9 17 21 32 Lumijoki 11 6 5 4 14 11 Muhos 12 13 23 23 29 37 Oulu 8 13 7 Oulunsalo 14 13 8 12 13 15 Tyrnävä 11 11 9 11 16 12 Ylikiiminki 11 7 10 13 17 19 Yhteensä 155 141 147 193 253 278 Taulukko 1. Haja-asutusalueiden rakennusluvat Oulun seudulla 2000 2005. Yhden hengen asuntokuntien suhteellinen ja absoluuttinen määrä on kasvanut Oulussa jo pitkään. Vuoden 2007 alussa Oulussa oli noin 28000 yhden hengen ruokakuntaa. 80 % heistä asui kerrostalohuoneistossa, 10 % rivitalohuoneistoissa, 7 % omakotitaloissa ja 4 % muissa rakennuksissa (pääasiassa palvelu- tai hoitolaitoksissa). Suurin yksinasuvien ryhmä on nuoret, mutta merkille pantavaa on, että kaikissa ikäryhmissä yksinasuvia on yli 3000 henkeä. Yksin omakotitaloissa asuvia yli 75 vuotiaita on noin 400 henkeä. Alla olevassa kuvassa (kuva 4) on esitetty yhden hengen asuntokuntien jakautuminen eri asumismuotojen kesken eri ikäryhmissä. 100% 80% 60% 40% 20% 0% 19_24v 25_34v 35_44v 45_54v 55_64v 65_74v yli 75v Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo Muut Kuva 4. Yhden hengen asuntokunnat iän ja asuntotyypin mukaan Oulussa. Seudullinen maankäytön toteuttamisohjelma hakee ratkaisuja hajarakentamisen ongelmiin. 4

2.3 Asukasbarometri Asukasbarometrin 2006 perusteella voidaan todeta, että valtaosa oululaisista ja seudulla asuvista ovat tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä asunoloihinsa ja asuinympäristöönsä. Merkittävimpänä kehittämiskohteena oululaisen palautteen perusteella on kerrostalovaltaisen asuinalueiden ympäristön viihtyisyys ja vastaavasti seudun asukkaat kokivat kehittämistarpeita asuinalueidensa kevyen liikenteen turvallisuuden suhteen. Oulun kaupungin ja seudun asukkaiden asumisoloja ja asumiseen ja asuinympäristöön liittyviä toiveita selvittävä Oulun seudun asukasbarometri valmistui syksyllä 2006. Asukasbarometristä nousevia asioita: - Pientalo on edelleen toivotuin asumismuoto, mutta eri-ikäisten ja elämän vaiheessa olevien asumistarpeet ovat hyvin erilaiset. Oulussa esimerkiksi yli puolet eläkeläisistä asuu kerrostaloasunnoissa. - Oulussa sisäinen muuttoliike on voimakasta ja asumiseen liittyvät tekijät ovat usein muuton taustalla, esim. lapsiperheiden muutto lisätilan tarpeen vuoksi. - Asumisväljyys on parantunut, mutta kuitenkin on myös ahtaasti asuvia lapsiperheitä. - Asumiskustannukset koetaan yleisesti suhteellisen kohtuullisiksi. - Melu koetaan nyt vähäisemmäksi ongelmaksi kuin edellisessä barometrissä, mutta asuntojen äänieristyksessä on edelleen kehittämistarvetta. - Asunnon parhaimmiksi ominaisuuksiksi koetaan mm. asunnon sopiva koko, rauhallisuus, asunnon toimivuus, oma sauna ja parveke, asunnon hyvä kunto ja valoisuus. Asunnon laatutekijöitä pidetään nyt entistä tärkeämpinä. - Asuinympäristöltä odotetaan hyvää/sopivaa sijaintia, omaa pihaa, palvelujen läheisyyttä, viihtyisää lähiympäristöä ja kauniita näkymiä. Asunnon esteettömyysvaatimus korostuu iäkkäiden vastauksissa. - Omakotitalojen tonttikokotoiveet ovat varsin suuria. - Palveluihin vastaajat ovat yleensä ottaen varsin tyytyväisiä. - Vastaajat ovat suhteellisen tyytyväisiä myös asuinalueensa sijaintiin, maineeseen ja moniin asuinalueensa ympäristöön liittyviin seikkoihin sekä mm. kevyen liikenteen väyliin. Eräillä alueilla on myös tyytymättömiä mm. asuinalueen viihtyisyyteen ja ilmeeseen ja ulkonäköön, joten kerrostaloalueiden lähiympäristöjen kehittämiselle on tarvetta. - Joukkoliikenteen toimivuus koetaan tärkeäksi etenkin Oulussa, mutta joukkoliikenneyhteyksiin sekä kevyen liikenteen väyliin kaivataan parannusta varsinkin maaseutumaisilla alueilla samoin kuin alueen liikenneturvallisuuteenkin. 2.4 Asuntopoliittiset linjaukset Kaupunginvaltuuston hyväksymissä (kv 21.8.2006 76) asuntopoliittisissa linjauksissa on päätetty seuraavaa: - kaupungin tavoitteena on, että 92 % yli 75 vuotiaista selviää kotona palvelujen tukemana - Sivakan ja Tervatalojen omistus järjestetään konsernirakenteeksi - Sivakan ja Oulun Palvelusäätiön toimintaroolit on selkeytetty siten, että Sivakka keskittyy asuntojen omistamis- ja ylläpitotehtäviin ja Palvelusäätiö vanhusten asukasvalintaan ja palvelujen tuottamiseen - Sivakalle ei aseteta vuosittaista uudistuotantotavoitetta Linjausten mukaisesti on päätetty toteuttaa Sivakan toimesta Hollihaan palvelukotiasuntokohde ja laatia kaupungin toimesta Rajakylän hoivakohteen hankesuunnitelma. Palveluasuntojen tuottamiseksi on Puolivälinkankaalta varattu tontti Villa Metsola Oy:lle. Kaupungin tontinluovutus luo edellytykset uusien yksityisten palveluasuntojen ja palvelukotien toteuttamiseksi. 2.5 Asuntotuotannon tavoitteet Kaupungin asuntotuotannon tavoitteena on luoda edellytykset kysyntää vastaavalle ja kestävän kehityksen tavoitteita tulevalle asuntotuotannolle. Uudisasuntotuotannossa huomioidaan viime vuosina esille tullut kysynnän alittava rivitalotuotannon lisäämistarve sekä Ylikiimingin kunnan yhdistyminen Oulun kaupunkiin vuoden 2009 alusta. Kaupunki luo edellytyksen 1450 uuden asunnon valmistumiselle vuosittain vuosina 2008 2012. Uudisasuntotuotanto jakautuu eri asuntotyyppeihin seuraavasti (taulukko 2.): 5

2008-2009 2010-2012 AK 700 700 AKR-AR 250 300 AP,A-1 150 150 AO 350 300 Yhteensä 1450 1450 Taulukko 2. Asuntotuotanto talotyypeittäin. Asuntotuotannosta kaupungin luovuttamille tonteille valmistuu vuosittain 1000 1100 asuntoa. Omakotitaloista 50 arvioidaan vuosittain valmistuvan yksityisten luovuttamille tonteille. Asuntokerrostalotuotanto toteutuu pääasiassa keskustaan ja keskustan lähialueille, rivitalotuotanto pääasiassa keskustan lähikehälle ja pientalotuotanto ja omakotitalot Metsokankaalle ja Ritaharjuun sekä 2011 jälkeen Hiukkavaaraan. Ylikiiminkiin toteutuu vuosittain n. 25 omakotitaloa jakautuen tasaisesti sekä Vesalan että Kirkonkylän alueelle. Suunnittelukaudella Ylikiimingin kaupunginosaan valmistuu kaksi rivitalokohdetta. 2.6 Asunto-ohjelma 2008 2012 Seuraavassa taulukossa (taulukko 3) ja kartassa on esitetty asunto-ohjelman 2008-2012 mukainen asuntotuotanto kaupunginosittain eri asuntotyypeittäin asuntojen valmistumisvuoden mukaan. Asunto-ohjelma 2008 2012. Asuntojen uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alueittain ja talotyypeittäin, asuntoja kpl / vuosi KOKO Koko AK (kerrostaloasunnot) AKR-AR (pienkerrostalo- ja rivitalot) AP, A-1 (ryhmätalot) AO (omakotitalot) Kosa Kaupungin- kapa- 5v nro osa siteetti tuot. Yht. 2008 2009 2010 2011 2012 Yht. 2008 2009 2010 2011 2012 Yht. 2008 2009 2010 2011 2012 Yht. 2008 2009 2010 2011 2012 I-VI Keskusta yksityiset 500 250 250 50 50 50 50 50 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 III Etu-Lyötty 620 310 310 50 60 70 90 40 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 IV Hollihaka 200 60 60 60 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7 Limingantulli 1000 350 350 50 60 50 80 110 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 11 Kasarmi+ranta 45 45 45 45 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 13 Taka-Lyötty 460 220 220 70 60 50 0 40 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 17 Mäntylä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 18,23 Peltola+Värttö 495 265 265 55 50 50 70 40 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 20 Kaukovainio 100 100 100 50 50 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 21 Tahkokangas 240 240 150 0 0 50 50 50 70 0 20 50 0 0 20 0 0 0 0 20 0 0 0 0 0 0 27 Kaakkurin keskus 280 120 0 0 0 0 0 0 120 20 20 20 30 30 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 27 Kiviharju 375 280 60 30 0 0 30 0 220 30 70 30 60 30 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 28 Metsokangas I 1360 680 100 0 0 50 0 50 200 30 30 40 50 50 20 20 0 0 0 0 360 200 100 60 0 0 28 Metsokangas II 1010 560 0 0 0 0 0 0 160 0 0 40 70 50 80 0 0 40 40 0 320 0 65 65 95 95 28 Metsokangas (I - II) 2370 1240 100 0 0 50 0 50 360 30 30 80 120 100 100 20 0 40 40 0 680 200 165 125 95 95 32-36 Oulujokivarsi 50 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 52 Tuira (Merijal ja varik.) 160 160 160 0 50 50 60 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 56 Toppilansaari 650 360 310 50 70 70 70 50 50 30 20 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 57 Ranta-Toppila 240 35 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 35 0 0 15 20 0 0 0 0 0 0 0 57 Länsi-Toppila 1400 180 120 0 0 0 50 70 40 0 0 0 20 20 20 0 20 0 0 0 0 0 0 0 0 0 58 Alppila 1000 380 380 50 110 70 80 70 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 60 Välivainio 400 190 190 50 50 50 0 40 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 61 Puolivälinkangas 160 90 90 0 50 40 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 65 Laanila 20 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 66 Kynsilehto 60 60 0 0 0 0 0 0 60 30 30 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 67 Hintta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 70 Nykäsenranta 30 30 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 30 0 0 20 10 0 0 0 0 0 0 0 71 Hiukkavaara 9000 320 0 0 0 0 0 0 50 0 0 0 0 50 110 0 0 0 40 70 160 0 0 0 80 80 72 Haapalehto 30 30 0 0 0 0 0 0 30 30 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 75 Rajakylä 60 60 50 10 40 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 0 10 0 0 0 0 0 0 0 0 0 76 Pateniemi 20 20 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 20 0 0 0 0 20 0 0 0 0 0 0 76 Pateniemen saha 1300 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 77 Piimäperä 180 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 77 Timola 150 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 78 Linnanmaa, (Kapiteeli) 220 170 170 50 0 50 20 50 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 79 Ritaharju I (Aaltokangas) 270 270 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 50 30 10 10 0 0 220 80 100 40 0 0 79 Ritaharju II (keskus) 875 525 90 0 0 0 50 40 200 0 0 60 70 70 75 0 30 35 10 0 160 0 0 60 50 50 79 Ritaharju III 510 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 79 Ritaharju IV 400 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 79 Ritaharju (I - IV) 2055 795 90 0 0 0 50 40 200 0 0 60 70 70 125 30 40 45 10 0 380 80 100 100 50 50 80 Kaijonharju 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 80 Pyykösj. länsiranta 20 20 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 20 20 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 81 Kuivasranta 170 170 30 30 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 140 40 40 30 30 0 0 0 0 0 0 0 81 Jylkynkangas 70 70 0 0 0 0 0 0 60 40 20 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 10 0 0 0 0 82 Liikanen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 85 Heikinharju 200 40 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 40 0 0 0 0 40 0 0 0 0 0 0 87 Korvenkylä 270 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 89 Saarela 370 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 90 Talvikangas 220 220 0 0 0 0 0 0 120 40 40 40 0 0 80 40 40 0 0 0 20 10 10 0 0 0 Ylikiiminki Kirkonkylä 230 80 0 0 0 0 0 0 20 0 0 20 0 0 0 0 0 0 0 0 60 0 15 15 15 15 Ylikiiminki Vesala 100 40 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 40 0 10 10 10 10 25520 7000 3500 700 700 700 700 700 1400 250 250 300 300 300 750 150 150 150 150 150 1350 300 300 250 250 250 Yksityinen 250 50 50 50 50 50 25520 7000 3500 700 700 700 700 700 1400 250 250 300 300 300 750 150 150 150 150 150 1600 350 350 300 300 300 Taulukko 3. Asunto-ohjelma 2008-2012. 6

7

3 TYÖPAIKKA-ALUEIDEN RAKENTAMINEN 3.1 Työpaikkakehitys ja näkymät eri toimialoilla, erillistutkimus Maankäytön toteuttamisohjelmaan 2008 2012 liittyen on tehty erillistutkimus: Oulun seudun elinkeinorakenne 1997 2006 2020, Oulu, 4.6.2007. Siinä on tutkittu elinkeinorakenteen kehitystä ja tulevaisuutta Oulun seudulla. Tutkimuksella tuotettiin samalla perustietoa kaupunkisuunnittelua, maapolitiikkaa ja elinkeinostrategioita sekä yritysten perustamista varten. Oulun positiivinen työpaikkakehitys on kuluvalla vuosikymmenellä rakentunut palvelusektorin kasvuun. Julkisten palveluiden työpaikkamäärä on lisääntynyt voimakkaasti jo useana vuonna peräkkäin. Yksityisen sektorin palveluissa kasvu on ollut voimakasta erityisesti liike-elämän palveluissa ja tutkimustoiminnassa. Kaupan alalla työpaikkamäärä on myös kasvanut. Teollisuuden työpaikat sen sijaan ovat vähentyneet aina vuodesta 2001 lähtien. Alueellisesti tarkasteltuna merkittävin työpaikkakeskittymä on Keskustan suuralueella, missä sijaitsi 17 000 työpaikkaa vuonna 2004. Keskustan lisäksi runsastyöpaikkaisia suuralueita ovat Oulunsuun, Kaijonharjun, Nuottasaaren ja Korvensuoran suuralueet (kuva 5). Kansainvälisellä ja kansallisella talouskehityksellä sekä talouden suhdannevaihteluilla on omat vaikutuksensa Oulun elinkeinorakenteeseen sekä työpaikkakehitykseen. Maailmantalouden vaihtelut sekä muutokset Oulun kannalta merkittävillä toimialoilla heijastuvat myös täällä toimiviin yrityksiin ja sitä kautta alueen koko elinkeinoelämään. Tulevan kehityksen tarkempi ennakoiminen on vaikeaa, koska erityisesti informaatioteknologian alalla muutosnopeus on suuri. Erillisselvityksessä on esitetty arvio Oulun elinkeinorakenteen muutoksesta vuoteen 2020 mennessä. Arvio perustuu menneen kehityksen tarkasteluun sekä oululaisten elinkeinoelämän edustajien haastatteluihin. Sen mukaan työpaikkakehitys Oulussa vuosina 2007 2020 on seuraava (taulukko 4): Kuva 5. Toimipaikat henkilöstömäärän mukaan Oulussa. Toimiala 2006 arvio 2020 Muutos Alkutuotanto 450 990 540 Teollisuus 11 350 10 000-1 350 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 450 500 50 Rakentaminen 4 500 6 180 1 680 Kauppa- ja majoitustoiminta 9 850 12 120 2 270 Kuljetus, varastointi ja tietol. 4 450 7 140 2 690 Rahoitus-, vak.- ja tutkimus 12 000 15 000 3 000 Yhteiskunnaliset palvelut 24 850 26 000 1 150 Toimiala tuntematon 700 790 90 Yhteensä 68 600 78 720 10 120 Taulukko 4. Arvio työpaikkamäärän kehityksestä toimialoittain. 8

Työpaikkakehitysarvion vaikutus maankäyttöön: Arviossa kokonaistyöpaikkamäärän ennakoidaan kasvavan 10 100 uudella työpaikalla, mikä alittaa Oulun yleiskaavan 2020 työpaikkakasvuennusteen noin 40 %:lla. Ennusteiden mukaiseen työpaikkamääränkehitykseen voidaan vastata määrällisesti nykyisten kaavojen aluevarauksilla. Toisaalta laajojen alueiden ylimitoitus on tarpeen vaihtoehtojen tarjoamiseksi potentiaalisille tulijoille. Erityistarpeita varten pidetään yllä valmiutta nopeisiin maankäytön muutoksiin. Oulun keskusta maankäytön ja liikenteen tavoitesuunnitelma 2020 (MALI) luo rakennusoikeutta keskustan suuralueelle liike- ja toimistotiloihin noin 100 000 lisäkerrosneliömetriä, jolloin keskusta-alueelle voidaan sijoittaa noin 2 000 uutta työpaikkaa pitkällä aikavälillä. 3.2 Työpaikkarakentamisen hankkeita ja työpaikka-alueiden toteutus 2008-2012 Maankäytön toteuttamisohjelmalla varmistetaan erilaisten työpaikka-alueiden ja tonttien riittävyys elinkeinoelämän tarpeisiin. Elinkeinoelämän tonttitarpeet ovat moninaiset ja vaikeasti ennakoitavia. Erilaisiin tuotannollisiin, kaupallisiin ja toimistotarpeisiin pitää varautua. Asemakaavoitettua tonttivarantoa tulee olla erityyppisiä toimijoita varten. Valmista asemakaavoitettua ja osin myös kunnallistekniikalla varustettua tonttivarantoa on seuraavasti: alue Oulunportti Nuottasaari Etuvärttö Takalaanila Linnanmaa Ritaharju Rusko-Ruskonselkä Ylikiiminki toimiala toimisto, tuotanto ja pienimuot. liiketila tuotanto ja liiketoiminta toimisto tuotanto toimisto, tuotanto toimisto, tuotanto tuotanto tuotanto, palvelut Suunnitelmakaudella 2008 2012 asemakaavoituksen ja kunnallistekniikan rakentamisen piiriin tulee alueita keskustasta, Länsi-Toppilasta, Pateniemi-Ritaharju alueelta, Ruskonselästä ja Hiukkavaarasta. Näillä alueilla monipuolistetaan työpaikkatonttivarantoa ja luodaan potentiaalisille yrityksille vaihtoehtoisia sijoittumispaikkoja. Keskustassa elinkeinoelämän kannalta merkittävimpiä hankkeita ovat Matkakeskus, Technopoliksen laajentuminen sekä kallioparkin toteutumisen myötä mahdollistuvat kaupalliset kehittämishankkeet Kauppurin, Gallerian, Pallaksen ja Anttilan kortteleissa. Länsi-Toppilan asemakaavassa alueelle tulee toimisto- ja liikerakentamismahdollisuuksia. Toteutuminen käynnistynee ensin liikerakentamisella vuoden 2010 jälkeen entisen Pohjanmaan tukun korttelissa. Länsi-Toppilaan toivotaan syntyvän myös pieniä kaupallisia palveluja ravintoloita, puoteja ym. Toppilansalmen rantaan, jolloin ne palvelisivat matkailijoita ja vapaa-aikaa viettäviä kaupunkilaisia. Pateniemi-Ritaharju alueelle Raitotien ja Pohjantien risteykseen asemakaavoitetaan Oulun pohjoisten alueiden vetovoimainen kauppakeskittymä. Alueen asemakaavoituksella ja kunnallistekniikan toteuttamisella, mahdollistetaan pohjoisten alueiden kaupallisten tarpeiden aiempaa parempi tarjonta. Alueen suunnittelua varten järjestetään talvella 2007-2008 yhteistyökumppanin hakumenettely. Samassa yhteydessä voidaan aloittaa myös Raitotien eteläpuoleisen työpaikka-alueen asemakaavoitus. Rusko-Ruskonselkä alue on keskeinen perinteisen teollisuuden ja alihankinnan alue Oulussa. Rusko on vaihtoehto, mikäli jokin merkittävä suuri tilaa vievä teollisuus- tai muu työpaikkatoimija haluaa sijoittua Ouluun. Alueen asemakaavoitettua tonttivarantoa tulee laajentaa ja monipuolistaa. Hiukkavaaran alueen kaavarunko valmistuu keväällä 2008. Alueelle tullaan osoittamaan sijoittumismahdollisuuksia kaupalle ja työpaikoille. Alueen asemakaavoitus toteutuu suunnittelujaksolla, 9

mutta kunnallistekniikan rakentaminen työpaikkaalueille siirtynee suunnittelukauden jälkeen. Ylikiimingissä varmistetaan osayleiskaavatyön yhteydessä sekä olemassa oleville yrityksille että alueelle mahdollisesti sijoittuville yrityksille riittävät toimi- ja tuotantotilojen rakentamismahdollisuudet. Tavoitteena on edistää työpaikkojen syntymistä Ylikiimingin alueelle, painopisteenä Kirkonkylän ympäristö, työpaikkaomavaraisuuden kasvattamiseksi. Ahmasjärven yrityspuistossa, kunnan länsirajalla, on vapaita tilavia yritystontteja. Seuraavassa kartassa on esitetty toteutettavia työpaikka-alue hankkeita Oulun kaupungissa. 10

11

4 OULUN KAUPUNGIN PALVELUVERKOT 4.1 Oulun kaupungin palvelujen järjestäminen, palveluverkkojen suunnittelu Kunnallisten palvelujen verkostoa ja palvelujen järjestämistä suunnitellaan vuosittain hallintokuntien, keskushallinnon ja teknisen keskuksen tilapalvelujen yhteistyönä. Työssä arvioidaan lyhyen ja pidemmän aikavälin tulevia investointitarpeita, palvelujen eri järjestämisvaihtoehtoja sekä hallintokuntien yhteistyötarpeita. Suunnitteluprosessi toimii investointien tarveselvitysten pohjana sekä taustatyönä talousarvioiden laadinnassa, maankäytön toteuttamisohjelman ja eri alueiden asemakaavojen laadinnassa. Päätavoitteena palvelujen järjestämisessä on palvelutuotannon tuottavuuden ja taloudellisuuden parantaminen yhdessä hyvän laadun takaamisen kanssa. Lähtökohtana on, että tulevien palvelujen järjestämisessä ja palvelutilatarpeiden arvioinnissa hyödynnetään mahdollisimman hyvin olemassa olevia palveluverkkoja ja nykyisiä tiloja. Uusilla laajoilla asunto-alueilla, kuten Hiukkavaarassa tarvitaan kuitenkin uusiakin alueellisia palveluja. Uusissa investointikohteissa pyritään useampien palvelujen kokonaisuuksiin ja monitoimitiloihin. Palvelujen tuottamisen vaihtoehtoja ovat rakentamisen ja tuottamisen eriyttäminen (esim. palveluasuminen ja erityisryhmät), palvelujen tuottamisen kilpailuttaminen, toiminta-aikojen porrastus, siirrettävät yksiköt. Ikääntyvien asumisen kehittämiseen tarvitaan yhteistyötä kaupungin eri hallintokuntien, mm. sosiaali- ja terveystoimen, teknisen keskuksen, asuntomarkkinatoimijoiden (rakentajat, rakennuttajat) ja yksityisten palvelutuottajien kesken. Markkinoita on kehitettävä siten, että palveluasumiseen saadaan enemmän sekä asuntojen että niissä asuvien asukkaiden palvelujen tuottajia ja toimijoita. Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Sosiaali- ja terveystoimen tavoitteena on lisätä kaupungin kasvun mukaan erityisesti uusilla alueilla peruspalveluita. Vaikka uusia toimintamuotoja käyttöönotetaan, niin päivähoito, terveyspalvelut ja ikääntyvän väestönosan tarpeet edellyttävät myös palvelutilojen rakentamista. Palveluverkkoa täydentävät tilat halutaan sijoittaa useampien palveluiden kokonaisuuksiin, kuten esim. päivähoito monitoimitaloon, sosiaalipalveluita terveysasemien yhteyteen jne. Päivähoidon palveluverkko on kattava. Peruskorjaustoimenpiteitä jatketaan. Vanhenevilla asuinalueilla voidaan joistain tiloista luopua ja ottaa ne muuhun käyttöön. Uusilla, voimakkaasti kasvavilla asuinalueilla on palvelutilojen rakentamista jatkettava ja tutkittava samalla olemassa olevien päiväkotien laajentamismahdollisuuksia. Palvelutontteja varataan myös yksityisille toimijoille. Terveysasemia on lukumääräisesti riittävästi, mutta ne eivät kaikki sijainniltaan tai kooltaan vastaa kasvavien alueiden tarpeita. Terveysasemien tilatarpeet selvitetään erikseen. Vanhustyön lähivuosien investointeina rakennetaan ja peruskorjataan palvelukoteja. Talousarvioon on merkitty Rajakylän hoivakodille määrärahavaraus suunnittelua varten. Kaavoituksessa kiinnitetään huomiota eri puolilla kaupunkia myös yksityisten ym. tahojen seniori- ja palveluasuntojen rakentamisen mahdollisuuteen palvelutontteja osoittamalla. Mielenterveys- ja vammaispalveluiden investoinnit kohdistuvat erityisryhmien asuntoolojen parantamiseen. Sosiaali- ja terveystoimen palvelutilavaraukset asuntorakentamisalueilla: - Metsokankaan monitoimitalo/ päivähoito - Ritaharjun monitoimitalo /päivähoitoa - Rajakylän hoiva /vanhustyö, mielenterveystyö ja sosiaalipalvelut - Hollihaan palvelukoti (Sivakka/ Palvelusäätiö) - Hiukkavaaran palvelutilat, tarkentuvat kaavarungon valmistumisen yhteydessä, mm. useita päiväkotitilavarauksia (Hiukkavaaran aloitus 2011) - Päivähoidon palvelukysyntä kasvaa Kaakkurin Metsokankaalla, Ritaharjussa, Talvikankaalla, Länsi-Toppilassa ja Hiukkavaarassa. Pateniemen tilannetta voidaan arvioida Pateniemen sahan alueen kaavoituksen ja Haukiputaan kanssa laadittavan yhteisen kaavarungon tarkennuttua. - Palvelutilavaraukset mm. ikääntyneiden ja erityisryhmien palveluasumiseen (tontit voivat sijaita myös vanhan kaupunkirakenteen sisällä) 12

Opetustoimen palvelut Peruskouluverkko laajenee uusille asuinalueille. Uudet koulutilat mitoitetaan pitkän aikavälin keskimääräisen tarpeen mukaan huomioiden yhtenäisen perusopetuksen alueellinen järjestäminen sekä lähialueen koulujen kapasiteetit. Oppilasmäärät eivät kokonaisuutena tarkastellen kasva kuin pienen osan siitä kapasiteetista, jonka verran uusille alueille rakennetaan uusia koulutiloja, joten ne vähenevät vanhoilla alueilla. Tämän johdosta peruskouluverkkoa tulisi myös supistaa alueilla, joilla se on tarkoituksenmukaista, jotta käyttötalousmenot pysyisivät hallinnassa. Opetustoimen palveluinvestointitarpeet: - Metsokankaan monitoimitalo / yhtenäinen peruskoulu - Ritaharjun monitoimitalo / yhtenäinen peruskoulu Tonttivaraukset: - Hiukkavaara I ja II (mahd. monitoimitalot) Muut investoinnit / palvelutilavaraukset - Kaakkurin monitoimitalo /kirjasto, nuorisotoimi, lähidemokratia - Kaakkurin urheilukeskus ja huoltorakennus - Palvelutilavaraukset uusien alueiden asemakaavoissa yksityisille päiväkodeille, asumispalveluyrityksille jne. - Hiukkavaaran palvelutilavaraukset tarkentuvat kaavarunkotyön yhteydessä Edellä mainittujen investointien lisäksi lähivuosina toteutetaan lukuisia laajoja peruskorjaushankkeita (esim. kouluja). Peruskorjausten yhteydessä useita tiloja samalla myös laajennetaan. Oheiseen karttaan on merkitty Oulun kaupungin talousarviossa 2007 ja taloussuunnitelmassa 2008-2009 olevat investoinnit ja investointivaraukset sekä palveluverkkotyössä esiin tulleet tilavaraukset ja uuden asunto-ohjelman seurauksena syntyvät palvelutilatarpeet. 4.2 Ylikiimingin palvelujen järjestäminen Ylikiimingin ja Oulun kuntaliitos toteutuu 1.1.2009. Ylikiimingin kunnan osalta palvelujen järjestämisvastuu siirtyy Oulun kaupungille v. 2007-2008. Kuntaliitossopimukseen kirjatulla hallitulla väestön kasvulla luodaan hyvää yhdyskuntarakennetta, joka turvaa lähipalveluiden säilymisen ja myönteisen kehittymisen. Lähipalveluiden turvaamiseksi nykyisen kunnantalon toimitiloihin on suunniteltu sijoitettavaksi asukastupa ja sen yhteyteen yhteispalvelupiste (kunta/kaupunki, työvoimatoimisto, Kela, poliisi). Kirkonkylän koulun saneeraus valmistuu vuonna 2008. Muita palvelujen järjestämistarpeita ovat - nuorisotoiminnan tilat (huom. yhteistyömahdollisuus seurakunnan kanssa) - kirjaston tilat - päivähoidon järjestäminen Vesalan alueella ja Kirkonkylällä - Vesalan alueen koulutilatarpeet - Kirkkosaaren Autiolehdon asuinalueen palveluvaraukset selkiytyvät kaavarunkotyön aikana 13

14

5 ASEMAKAAVOITUS JA KUNNALLISTEKNIIKKA 5.1 Kaupunkisuunnitteluprosessi Rakentamisen edellytykset luodaan kaupunkisuunnitteluprosessilla. Suunnittelu ja rakentaminen asemakaavoituksenkäynnistymisestä asunnon valmistumiseen kestää noin neljä vuotta. Esisuunnitteluvaihe Suunnitteluvaihe Toteutus Yhteistoimintasopimukset Paikkatietojen selvittäminen Maankäyttösopimukset Kiinteistön muodostus Tontin luovutus Maan hankinta Asemakaavan laatiminen Käynnistysvaihe Käynnistysvaihe Laatimisvaihe Hyväksymisvaihe Ympäristöselvitykset Tuotantotavoitteiden määrittely Liikenteen, ympäristön ja kunnallistekniikan suunnittelu Katu-, viherja kunnallistekniikan rakentaminen Kuva 7. Kaupunkisuunnitteluprosessin vaiheet. 5.2 Maanhankinta ja tontinluovutus Maankäytön toteuttamisohjelman toteuttaminen edellyttää merkittävää maanhankintaa sekä asuntotuotantoon että kaupan palveluihin. Asuntotuotannon osalta Ritaharjun pohjoisosan maanhankintaa jatketaan puuttuvan n. 150 hehtaarin osalta ja Hiukkavaaran maanhankintaa tehostetaan siten, että suunnitelmakaudella maaomaisuus alueella kasvaa vähintään 100 hehtaaria. Ritaharjun risteysalueen kaupallisten palvelujen alue edellyttää n. 60 hehtaarin maa-alueiden ostamista sekä useamman omakotitalon hankintaa alueelta. Maanhankinnat toteutetaan ennen alueen asemakaavoittamista. Tontinluovutuksella mahdollistetaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteuttamista Oulussa. Asuntotonttien tontinluovutus tapahtuu pääasiassa vuokraamalla. Omakotitonttien osalta 1/3 tonteista luovutetaan myymällä ja 2/3 tonteista vuokraamalla. Toteuttamisohjelman edellyttämät maanhankinnat ja maanmyynnit arvioidaan toteutettavan seuraavilla maanhankinnan investointimäärärahoilla (taulukko 5). Investointeihin sisältyy tiedossa olevat arvioidut maaperän epäpuhtauksien puhdistamistyöt sekä metsien ja vesialueiden investoinnit. Ylikiimingissä asuntotuotanto-ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi maanhankintaa jatketaan Kirkonkylän ja Vesalan alueilla. Raakamaan hinta pidetään vakaana suunnitelmallisella ja pitkäjänteisellä toiminnalla. Vuosittain raakamaahankintoihin varataan 0,3 0,5 miljoonaa euroa. 15

milj.euroa 2008 2009 2010 2011 2012 menot 4,0 4,3 5,5 4,0 4,0 tulot 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 Taulukko 5. Maanhankinnan investoinnit. 5.3 Asemakaavoitus Asuntoalueet Edellisellä suunnittelukaudella 2006-10 arvioitiin omakotitonttien kysyntähuipun ajoittuvan vuosille 2005-07 ja valmistuvien omakotitalojen määrän olevan suurimmillaan vuosina 2008 ja 2009 (350 omakotiasuntoa/vuosi). Asunto-ohjelman arvio näyttää pääosin toteutuvan. Suunnittelujaksolla 2008-2012 valmistuu omakotitaloja asuntotuotannon tavoitteiden mukaisesti kaupungin luovuttamille tonteille 300 omakotiasuntoa vuosina 2008-2009 ja 250 asuntoa vuosina 2010-2012. Luvut sisältävät Ylikiimingin omakotituotannon. Tuotantotavoitteiden painopisteen muutos huomioidaan asemakaavoissa. Suunnittelujakson merkittävimmät, etupäässä asuntorakentamiselle kaavoitettavat alueet, ovat Ritaharju sekä Hiukkavaara. Pohjoinen Ritaharju kaavoitetaan vuosina 2008 2009. Hiukkavaaran asemakaavat valmistuvat useassa eri vaiheessa siten, että ensimmäisen alueen asemakaava valmistuu vuonna 2009. Liikasen alueen asemakaavoituksen käynnistymiseen suunnittelujakson aikana varaudutaan. Oulun kaupunki ja Kiimingin kunta ovat laatineet yhteistyössä tavoitesuunnitelman kuntien rajaalueelle Kuusamontien molemmin puolin. Tavoitesuunnitelmassa määritellään alueen kehittäminen, yhdyskuntarakenne, väestömäärä ja palvelujen mitoitus. Korvenkylän alueen asemakaavoitus käynnistyy 2008 alueelle laaditun tavoitesuunnitelman pohjalta Korvenkylän ja Heikinharjun alueelta. Pateniemen sahan alue asemakaavoitetaan 2008-09. Alueelle on laadittu tavoitesuunnitelma yksityiskohtaisen maankäytön tarpeisiin. Alueen asemakaavoittaminen edellyttää kaavoitussopimuksen tekemistä maanomistajan ja kaupungin kesken. Uusia asuntoalueita asemakaavoitettaessa on tavoitteena alueen monipuolinen asuntotyyppijakauma ja monipuolinen tonttitarjonta. Markkinaselvitysten ja asiantuntijahaastattelujen mukaan yhtiömuotoisen asuntorakentamisen asuntokysyntä tulee kohdistumaan lähitulevaisuudessa enenevässä määrin rivitaloasuntoihin pienkerrostaloasuntojen kysynnän vähentyessä. Asemakaavoituksessa rakentamisen painopisteiden muutokset huomioidaan asemakaavojen sisältö- ja tuotantotavoitteissa. Kerros- ja pienkerrostaloasuntoja valmistuu suunnittelukaudella noin 1000 asuntoa vuodessa. Uusia kerrostalovaltaisesti asemakaavoitettuja / kaavoitettavia, asuntotuotannon kannalta merkittäviä alueita ovat maankäytön muutosalueet, joita ovat Toppilan saari, Alppilan alue, Merijalin ranta, Länsi-Toppila, Toppilan ranta, Etu-Värttö, Limingantulli ja Taka-Lyötty. Työpaikka-alueet Työpaikkarakentamiselle asemakaavoitettuja alueita, joita ei ole vielä otettu tuotantokäyttöön, on Linnanmaan teknologiakylässä, Ritaharjun Kuivasrannalla, Ruskossa, Takalaanilassa, Nuottasaaressa sekä Perävainion kaupunginosassa (Oulun Portti). Uusia työpaikka-alueita asemakaavoitetaan Ritaharjuun, Ruskoon ja Hiukkavaaran. Ritaharjuun kaavoitetaan 2008-10 merkittävä kaupan palveluiden ja työpaikkojen keskittymä. Keskusta, Raksila ja Limingantulli muodostavat kokonaisuuden, jossa on vireillä useita työpaikka- ja palvelurakentamisen kaavanmuutoshankkeita. Oulun ja Haukiputaan raja-alueen tavoitesuunnitelma Oulun kaupunki ja Haukiputaan kunta ovat käynnistäneet maankäytön tavoitesuunnitelman laatimisen Piimäperän, Ritaharjun pohjoisosan, Holstinmutkan ja Holstinmäen alueille. Suunnitelma valmistuu toukokuussa 2008. Seuraavassa kartassa on esitetty suunnittelukauden kaavoitus ja tavoitesuunnitelmat. 16

17

5.4 Kunnallistekniikan tavoitteet ja toteuttamisohjelma 2008 2012 Tavoitteet Kunnallistekniikka sisältää kaupungin talousarvion kautta rahoitettavien katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden rakentamisen ja viimeistelyn. Suunnittelun ja rakentamisen aikana yhteen sovitetaan katujen ja liittymis- ja käyttäjämaksuilla rahoitettavien kunnallisteknisten verkostojen eli vesijohdon ja viemäröinnin, kuivatuksen, kaukolämmön, aluesähköistyksen ja tietoliikenteen tarpeet ja tavoitteet. Suunnittelukauden päätavoitteita ovat uusinvestointien toteuttaminen tonttituotannon edellyttämällä tavalla ja kunnallisteknisen omaisuuden arvon säilyttäminen. Vanhojen rakenteiden kunnon säilyttämiseksi peruskorvausinvestoinnit ovat vähintään poistojen suuruiset pitkällä aikavälillä (5 vuotta). Suunnittelukaudella toteutetaan kaupungin kasvusta aiheutuvien pää- ja kokoojaväylien kehittämishankkeita, liikennemelun torjuntaa, liikenneturvallisuustoimenpiteitä sekä yhteishankkeita Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen kanssa. Keskustan kehittäminen on suunnittelukauden painopistealue KV:n hyväksymän MALI 2020 ohjelman mukaisesti. Uusien asunto ja työpaikka-alueiden toteutuksessa huolehditaan siitä, että kunnallistekniikka saadaan rakennettua tonttituotannon edellyttämässä aikataulussa ja alueiden viimeistely kohtuullisessa ajassa valmiiksi katujen, puistojen ja muun ympäristön osalta. Suunnittelussa ja rakentamisessa ylläpidetään hyvän ja viihtyisän kaupunkiympäristön edellyttämää laatutasoa kaikki liikennemuodot ja esteettömyyden vaatimukset huomioon ottaen. Kunnallistekniikan toteuttaminen Asuntorakentamisen edellytyksenä on, että katupohjaukset ja verkostot on rakennettu valmiiksi. Uuden asuntoalueen asemakaavoitukseen ja kunnallistekniseen suunnitteluun täytyy varata alueen koosta riippuen vähintään vuosi aikaa, jonka jälkeen kunnallistekniikan rakentaminen sekä talonrakentaminen kestävät vähintään puolitoista kaksi vuotta. Määrärahat suunnitteluun varataan kolme vuotta ja kunnallistekniikan rakentamiseen viimeistään kaksi vuotta ennen uuden asuntoalueen ensimmäisten asuntojen valmistumista. Pientaloalueiden toteutusaikataulu määräytyy omakotitonttituotannon mukaan. Uusien pientaloalueiden rakentaminen toteutetaan pääosin talvityönä. Kesäkauden kunnallistekniikan rakentaminen painottuu kehittämis- ja korvausinvestointeihin sekä uusien alueen päällystämiseen ja ympäristötöihin. Pientalo- ja rivitaloalueet 2008 2009 2010 2011 2012 Metsokangas Metsokangas Metsokangas Metsokangas Hiukkavaara Ritaharju Ritaharju Ritaharju Hiukkavaara Ylikiiminki: Länsi-Toppila Hiukkavaara Hiukkavaara Heikinharju Kirkonkylä Ylikiiminki: Länsi- ja Ranta- Heikinharju Ylikiiminki: Vesala III Toppila Ylikiiminki: Vesala III Kirkonkylä Nykäsenranta Vesala Kirkonkylä Kerrostaloalueet Tahkokangas Limingantulli Alppila Limingantulli Alppila Limingantulli Länsi- ja Ranta- Toppila Hiukkavaara Hiukkavaara Työpaikkaalueet Takalaanila Linnanmaa Oulunportti Takalaanila Nuottasaari Rusko-Ruskonselkä Ritaharju Rusko-Ruskonselkä Hiukkavaara Taulukko 6. Katupohjauksien ja verkostojen rakentaminen uusilla alueilla. 18

Kunnallistekniikan investointikustannukset Korkea tonttituotantotason ylläpito edellyttää investointitason säilyttämistä reaalisesti nykyisellä tasolla. Katujen, teiden ja siltojen investointitarve suunnittelukaudella on noin 15-16 M vuosittain, josta asunto- ja työpaikka-alueiden uusinvestointeihin käytetään noin 70-80 %. Viherrakentamisen investointitarve on 1,5 1,8 M /vuosi, josta asunto- ja työpaikka-alueiden uusinvestointeihin käytetään noin 60-70%. Pääliikenneväyliä ja muita liikennejärjestelyjä varten tarvitaan noin 5,0-5,5 M vuosittain. Lisäksi investointimäärärahoja osoitetaan erikseen nimettyihin erillishankkeisiin sekä EU-hankkeisiin. Rahoitustarve tarkennetaan vuosittain talousarvion yhteydessä. Maankäytön toteutusohjelman huomattavimpia kynnysinvestointeja ovat: - Metsokangas II toteuttamisen liittyvä pääkatuyhteys 3,5 M - Ritaharjun pääkatuyhteys välillä Raitotie Kalimeentie sekä Raitotien liikennejärjestelyt 3,5 M - Poikkimaantien sillan ja siihen liittyvien liikennejärjestelyjen rakentaminen 10,5 M Edellä mainittuihin investointikustannuksiin eivät sisälly Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen yhteistyöhankkeet eivätkä merkittävät erillisinvestoinnit kuten kallioparkki. 6 RISKIANALYYSI Asunto-ohjelman toteuttamisella on välitön vaikutus alueiden väestökehitykseen ja asukkaiden palvelutarpeisiin. Uusilla pientaloalueilla lapsiperheiden määrä on suurimmillaan, samaan tahtiin kasvavat sekä päivähoidon että koulupalvelujen kysyntä. Erityisesti pientaloasuntotuotannon kohdistuessa muutamille harvoille alueille, on vaarana, että palvelut eivät ehdi alueiden kasvuun ja riitä nopeasti kasvavaan palvelukysyntään. Edellisen MATO:ssa (2006-10) riskianalyysissä riskinä pidetty Metsokankaan suunniteltua nopeampi rakentuminen näyttäisi toteutuvan, mikä aiheuttanee mm. opetustoimen palvelujen järjestämisessä käyttötalousmenojen ennakoitua suu- rempaa kasvua. Mikäli Hiukkavaaran toteutus viivästyy, voi Ritaharjulle jatkossa aiheutua vastaavia ongelmia. Asunto- ja työpaikkarakentamisen toteutumisen estymisen kannalta merkittävimpiä riskejä ovat merkittävät muutokset työpaikkakehityksessä tai markkinakoroissa. Riskien toteutuessa ohjelman tavoitteita tulee tarkastaa vuositalousarvioiden yhteydessä. Viivästymiset maanhankinnassa voivat viivästyttää asemakaavojen valmistumista ja samoin mahdolliset valitukset asemakaavoista. 7 TOTEUTTAMISOHJELMIEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Rakentamisen investointikustannusten yhteenveto Maanhankinnan kustannusvaikutukset on arvioitu kohdassa 5.2. Kaupungin maakaupan tulot ovat suuremmat kuin menot. Seuraavassa taulukossa 7 on esitetty arvio maankäytön toteuttamisohjelman uusinvestointien kustannuksista. milj. 2008 2009 2010 2011 2012 Yht. Asuntotuotanto 218 218 218 218 218 1090 Työpaikkarakentaminen 75 75 75 75 75 375 Palvelurakentaminen 15 7 13 10 10 55 Infrastruktuurin rakentaminen 13 13 13 12 12 63 Yhteensä 321 313 319 315 315 1583 Taulukko 7. Uusien alueiden investointikustannukset 2008 2012. 19

Infrastruktuurin rakentamiseen eivät sisälly Oulun Veden ja Oulun Energian verkostokustannukset. Maankäytön toteuttamisohjelman uusien alueiden kokonaisinvestointiennuste vuosille 2008 2012 on 1583 milj., josta kaupungin investointiosuus on 118 milj. eli 7,5 %. Ylikiimingin kunnallistekniikan investoinnit suunnittelukauden alussa v 2008, ennen kuntaliitosta, ovat Kirkonkylällä 0,25 M ja Vesalassa 0,65 M. 20