Trollkunibackin asemakaava

90 Singsby Trollkunibackin asemakaava KAAVASELOSTUS Kaavoitusosasto Luonnos 27.11.2015 Ehdotus 24.5.2016 Asemakaava hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.xx.xxxx xx

S i v u 1 Sisällys 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Asemakaavan perustiedot ja nimi... 2 1.2 Suunnittelualueen sijainti... 2 1.3 Kaavan tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 1.6 Taustaselvitykset ja lähdemateriaali... 3 2. TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteutus... 4 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset... 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4 Palvelut... 8 3.1.5 Liikenne... 9 3.1.6 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot... 9 3.1.7 Tekniset palvelut... 9 3.1.8 Erityistoiminta... 9 3.1.9 Maanomistus... 9 3.2 Suunnittelutilanne...10 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset...10 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...19 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen...19 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö...19 4.2.1 Osalliset...19 4.2.2 Vireilletulo...19 4.2.3 Osallistuminen kaavoitukseen ja vuorovaikutusmenettelyt...19 4.2.4 Viranomaisyhteistyö...26 4.3 Asemakaavan tavoitteet...26 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset...27 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS...28 5.1 Kaavan rakenne...28 5.1.1 Mitoitus...28 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen...28 5.3 Aluevaraukset...28 5.3.1 Korttelialueet...28 5.3.2 Muut alueet...29 5.4 Kaavan vaikutukset...30 5.4.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön...30 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...31 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen...32 5.4.4 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset...32 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset...32 5.6 Nimistö...32 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...33 6.1 Toteuttamisen seuranta...33

S i v u 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Asemakaavan perustiedot ja nimi Kunta: Mustasaari Kunnanosa: 90, Singsby Kiinteistöt: Bäck RN:o 5:8 Kaavan nimi: Trollkunibackin asemakaava Kaavan mittakaava: 1:2 000 Kaavatunnus: 499-311/13 1.2 Suunnittelualueen sijainti Asemakaava käsittää alueen, joka sijaitsee Singsbyn kylän lounaisosassa noin 5 kilometriä (linnuntietä) Sepänkylän kuntakeskuksesta luoteeseen. Alueen likimääräinen sijainti ja rajaus käyvät ilmi kuvista 1 ja 2. Kuva 1. Alueen likimääräinen sijainti. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan tarkoituksena on luoda viihtyisä ja vetovoimainen asuinalue omakotitaloille, paritaloille ja rivitaloille. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Asemakaava koostuu kartasta, kaavamääräyksistä ja kaavaselostuksesta. Kaavaselostuksessa esitellään kaava-alueen lähtötiedot sekä asemakaavan tavoitteet ja perustelut.

S i v u 3 Kuva 2. Alueen rajaus. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Havainnekuva alueen toteutuksesta 3. Muistio työkokouksesta ely-keskuksessa 17.3.2016 4. Asemakaavan seurantalomake 1.6 Taustaselvitykset ja lähdemateriaali Kartat sähkö-, vesi- ja viemärijohdoista Mustasaaren koulu- ja päivähoitorakenteita tarkistavan toimikunnan loppuraportti (19.11.2014) Luontoinventointi 2014, Ramboll Oy Luontoinventointi 2014, Pesca Mare Karperön ja Singsbyn kylien maisema- ja kulttuuriympäristöinventointi 2015, Laaja Arkkitehdit Oy Singsby, kotiseudun tutkimusryhmän raportti 1986 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Maaliskuu 2013 Maanomistaja jätti kuntaan hakemuksen alueen asemakaavoittamisesta. 26.9.2013 54 Kehittämisjaosto päätti, että aluetta voidaan pitää yhdyskuntakehityksen näkökulmasta sellaisena alueena, jolle voi rakentaa. Kehittämisjaosto katsoi myös, että alueen asemakaavoittaminen voidaan käynnistää.

S i v u 4 2.6. 2.7.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä. 17.12.2015 237 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa asemakaavaluonnoksen nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten. 12.1. 11.2.2016 Asemakaavaluonnos oli nähtävillä. 6.6.2016 107 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville. xx. xx.xx.xxxx Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä. xx.xx.xxxx xx Yhdyskuntarakentamisen lautakunta hyväksyi asemakaavan. xx.xx.xxxx xx Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan. xx.xx.xxxx xx Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla pyritään luomaan viihtyisä ja vetovoimainen asuinalue terveelliseen, viihtyisään ja turvalliseen ympäristöön käyttäjiensä tarpeisiin. Kaavoituksella edistetään alueen maankäyttöä ja luodaan edellytykset kylään muutolle. Alueen asemakaavoittaminen on luonnollinen tapa kehittää kylän asutusta. Kaavoitus tukee olemassa olevia rakenteita. 2.3 Asemakaavan toteutus Koko alue on yksityisomistuksessa. Alueen toteuttaminen voidaan aloittaa heti kun kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan ja päätös on saanut lainvoiman. Asemakaavan hyväksyminen edellyttää, että yksityisen maanomistajan kanssa tehdään maankäyttösopimus. 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon seuraavasti: Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa asemakaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaavaalueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Singsby on maaseutukylä, joka sijaitsee noin 5 kilometriä Mustasaaren kunnan keskustasta luoteeseen. Kylässä on noin 737 asukasta (31.12.2014).

S i v u 5 Asemakaava käsittää noin 9,8 hehtaarin alueen Singsbyn kyläkeskuksen lounaispuolella. Alue ei rajaudu muihin asemakaavoitettuihin alueisiin. Alue sijaitsee Singsbyntien (maantie 17782) länsipuolella. Alueen korkeuserot vaihtelevat Singsbyntien varrella olevan Trollkuniback-mäen noin 15 metristä alueen itäosan viljeltyjen peltoalueiden 6 metriin. Alue on enimmäkseen suhteellisen tasaista, ja suurin osa alueesta on 7 8 metrin korkeudella. Osa alueesta on aiemmin ollut viljelysmaata, joka on vähitellen metsittynyt. Nyt alue on avohakkuualuetta. Kuva 3. Ote peruskartasta vuodelta 1959. Kuva 4. Näkymä kaava-alueelle Singsbyntien vieressä olevalta Trollkunibackilta katsottuna.

S i v u 6 Kuva 5. Viljelysmaata kaava-alueen itäosassa. 3.1.2 Luonnonympäristö Koska alue on hiljattain avohakattu, alueella ei ole koskemattomia, luonnontilaisia alueita. Koko alue on erittäin kivistä, ja avohakkuualueen maisemakuvassa näkyy suuria kivilohkareita. Alueella on pääosin nuorta vesakkoa ja hakkuujätettä. Aluetta halkoo pari ojaa, joilla on ollut merkitystä paitsi niille maa-alueille, joita viljeltiin aiemmin, myös edelleen viljeltäville maa-alueille. Toinen oja kuivattaa myös kaava-alueen pohjoispuolella olevaa isompaa aluetta. Oja laskee Gloppetin kosteikkoon, joka sijaitsee kaava-alueen kaakkoispuolella. Alueella tehtiin luontoinventointi keväällä/kesällä 2014. Luontoinventoinnin mukaan alueella ei ole luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain perusteella huomionarvoisia tai tärkeitä elinympäristöjä taikka valtakunnallisesti uhanalaisia kasvilajeja. Keskellä aluetta on avolähde, joka on noin 3 x 5 metriä ja jonka ympäriltä on hakattu koko puusto. Lähde on niin rehevöitynyt, ettei sitä enää voida pitää vesilain 11. :n mukaisena luonnontilaisena lähteenä tai metsälain 10. :n mukaisena erittäin tärkeänä elinympäristönä (luonnontilaisena / luonnontilaisen kaltaisena).

S i v u 7 Kuva 6. Lähde kaava-alueen pohjoisosassa. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alue on kokonaisuudessaan rakentamaton lukuun ottamatta vanhan riihen jäänteitä kaava-alueen itäosassa. Lähialueen asutus muodostuu yksittäisistä, iältään ja tyyliltään vaihtelevista pientaloista. Kaava-alueen pohjoispuolella on hevostalli, ratsastuskenttä ja laitumia. Alueen kaakkoispuolella on autokorjaamo. Kaava-alueen eteläpuolella on maatilan talouskeskus, jossa harjoitetaan vihannesten kasvihuoneviljelyä ja maatilan tuotteiden myyntiä omassa maatilamyymälässä. Kuva 7. Ränsistynyt riihi kaava-alueen itäosassa.

S i v u 8 Kuva 8. Rakennettua ympäristöä kaava-alueen pohjoispuolella. Kuva 9. Uudisrakennus kaava-alueen eteläpuolella. 3.1.4 Palvelut Singsbyssä noin kilometrin päässä kaava-alueesta on ruotsinkielinen päiväkoti. Karperössä noin 3 kilometrin päässä kaava-alueesta on ruotsinkielinen päiväkoti ja alakoulu. Karperössä on myös suosittu uimaranta. Suomenkielinen päiväkoti ja alakoulu sijaitsevat Sepänkylän kuntakeskuksessa. Muut palvelut löytyvät Mustasaaren kuntakeskuksesta Sepänkylästä ja seutukeskuksesta Vaasasta.

S i v u 9 3.1.5 Liikenne Liikenne alueelle tulee Singsbyntietä, joka johtaa etelään Alskatintielle ja pohjoiseen Karperön ja Sepänkylän suuntaan. Singsbyntiellä on kevyen liikenteen väylä. Singsbyntien nopeusrajoitus on Trollkunibackin kohdalla 60 km/h, ja liikennemäärä on 1 320 ajoneuvoa vuorokaudessa. Singsbyn joukkoliikenne muodostuu vain bussivuoroista, jotka liikennöivät arkisin Sepänkylän koulukeskukseen. 3.1.6 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Karperön ja Singsbyn kylien maisema- ja kulttuuriympäristöinventointi valmistui joulukuussa 2015. Inventoinnin mukaan kyseinen alue ei sijaitse arvokkaassa kulttuuriympäristössä eikä tärkeiden maisemanäkymien alueella. Alue ei myöskään sijaitse kulttuurimaisemassa tai muulla kansallisesti arvokkaalla kulttuurialueella. Alueella ei tiettävästi ole muinaisjäännöksiä tai muinaismuistoja. 3.1.7 Tekniset palvelut Kunnan vesijohto sijaitsee kaava-alueen kaakkoispuolella noin 150 metrin päässä ja paineviemäri noin 600 metrin päässä. Alueen toteuttaminen edellyttää, että alueelle rakennetaan vesi- ja viemäriverkko sekä pumppuasema(t). Asemakaava-alue sijaitsee tällä hetkellä vesihuollon kehittämissuunnitelmassa Singsbyn kylän tavoitealueen ulkopuolella. Tavoitealueita voidaan kuitenkin laajentaa ja kehittää yhdyskuntakehityksen mukaisesti. Kunnan kaava-alueet otetaan automaattisesti osaksi toiminta-alueita, ja kun tavoitealue on valmis, yhdyskuntarakentamisen lautakunta vahvistaa sen toiminta-alueeksi. Vesihuollon kehittämissuunnitelman tarkistaminen aloitetaan, kun ympäristölain muutokset on vahvistettu. Kaava-alue joko osoitetaan tavoitealueeksi tai vahvistetaan toiminta-alueeksi sen mukaan, kuinka pitkälle alueen suunnittelussa on päästy, kun kehittämissuunnitelma on vahvistettu. Sähköjohto ja Anvian johdot ovat Singsbyntien itäpuolella. 3.1.8 Erityistoiminta Kaava-alueella ei ole erityistoimintaa, mutta heti kaava-alueen pohjoispuolella on maatila, jossa on hevostalli, ratsastuskenttä ja laitumia. Erityistoiminta otetaan huomioon suunnittelussa sen mukaan, mitä kunnan rakennusjärjestyksessä ja ympäristönsuojelumääräyksissä määrätään hevosenpidosta. 3.1.9 Maanomistus Kiinteistö Bäck RN:o 5:8 on yksityisomistuksessa.

S i v u 10 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 1.6.2001. Tavoitteita on osin tarkistettu, ja pääteemana on vastata ilmastonmuutoksen yhteiskunnallemme asettamiin haasteisiin. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tavoitteet on ryhmitelty seuraaviin asiakokonaisuuksiin: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Selvitys valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioimisesta asemakaavassa: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä, joka perustuu alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Toimivan aluerakenteen yhtenä tärkeänä tekijänä on seudun kehittäminen hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Asemakaava-alue käsittää maaseutumiljöössä sijaitsevan metsäisen alueen, jonka lähiympäristössä on pysyvää asutusta. Lähiympäristöä hallitsevat suuret metsäalueet, peltomaisemat ja Singsbyntien nauhaasutus. Kyläasutus levittäytyy Singsbyntien molemmin puolin ja sieltä edelleen pienempien yksityisten pihateiden varsille sekä kunnan asemakaava-alueille. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Alueen suunnittelu on kyläasutuksen luontevaa kehittämistä. Kaavoituksella edistetään alueen maankäyttöä. Uusi asutus keskitetään alueelle, joka voidaan luonnollisesti yhdistää olemassa olevaan infrastruktuuriin ja joka tukee kyläkuvaa. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisen terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Asemakaavaan tehdyt uudet asutuksen aluevaraukset eivät sijaitse tulvariskialueilla. Asemakaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio.

S i v u 11 Kuva 10. Singsbyn väestönkehitys vuosina 2005 2014. Tulomuutto Singsbyhyn on ollut voimakasta viime vuosikymmenen aikana. Vuonna 2005 asukkaita oli 594, ja vuonna 2014 asukkaita oli 737. Näin ollen väestönkasvu on vuosina 2005 2014 ollut 24 prosenttia. Kymmenen viime vuoden perusteella kylän väestönkehityksen ennustetaan olevan positiivista jatkossakin. Asukasmäärän kasvaessa tarvitaan uusia asuinalueita, täydentävää palvelutarjontaa ja riittävästi päiväkoti- ja peruskoulupaikkoja, jotta kylään muuttaneiden tarpeisiin voidaan vastata. Kunnanhallitus asetti 13.1.2014 7 toimikunnan tarkistamaan Mustasaaren koulu- ja päivähoitorakenteita. Toimikunnan tehtävänä oli laatia pedagogisesta, taloudellisesta ja maantieteellisestä näkökulmasta ehdotus uusiksi rakenteiksi ottaen huomioon strateginen yleiskaava. Toimikunnan työn lähtökohtana on ollut kunnanvaltuuston 22.5.2008 25 tekemä periaatepäätös. Periaatepäätöksen mukaan olemassa olevan koulun toiminnan alaraja on 20 oppilasta. Periaatepäätöksen mukaan kunnassa tulee myös huomioida kokonaisnäkemys päivähoidon, esiopetuksen ja perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseksi. Periaatepäätöksen tekemisen jälkeen kunnanvaltuusto on 10.6.2013 85 hyväksynyt Mustasaaren strategisen yleiskaavan. Strategisen yleiskaavan kantava periaate tukeutuu viiteen vahvaan palvelualueeseen: Sepänkylä, Koivulahti, Raippaluoto, Sulva ja Helsingby. Mustasaaren koulu- ja päivähoitorakenteita tarkistava toimikunta on jättänyt loppuraporttinsa kunnanhallitukselle 19.11.2014. Loppuraportissa on nostettu esiin kolme vaihtoehtoista koulu- ja päivähoitorakenteiden kehityssuuntaa.

S i v u 12 Singsbyn osalta vaihtoehdot ovat seuraavat: Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Norra Korsholms skola: Ei toimenpiteitä. Singsby daghem: Uusi päiväkoti korvaamaan tilaelementtitalo. Norra Korsholms skola: Yksi koulu Karperössä, esikoulu ja vuosiluokat 1 6. Singsby daghem: Yksi päiväkoti Singsbyssä, yksi osasto + kaksi osastoa tilaelementtitalossa. Norra Korsholms skola: Yksi koulu Karperössä, esikoulu ja vuosiluokat 1 6. Singsby daghem: Yksi uusi päiväkoti Singsbyssä, neljä osastoa. Tarkoituksenmukainen päiväkoti, joka korvaa vanhan rakennuksen, tilaelementtitalon ja Iskmo daghemin. Kunnanvaltuusto päätti 30.3.2015 16 hyväksyä kunnanhallituksen ehdotuksen kunnan koulu- ja päivähoitorakenteita koskeviksi periaatteiksi tietyin lisäyksin ja täydennyksin. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kulttuuri- ja luonnonperinnön säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden ja arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueella on lähde, mutta se on niin rehevöitynyt, ettei sitä enää voida pitää vesilain 11. :n mukaisena luonnontilaisena lähteenä tai metsälain 10. :n mukaisena erittäin tärkeänä elinympäristönä (luonnontilaisena / luonnontilaisen kaltaisena). Lähteen säilyttämistä asemakaavassa voidaan harkita, jos katsotaan, että lähde voi huonosta kunnostaan huolimatta palautua luonnontilaisemmaksi ja tuoda alueelle lisäarvoa. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikenneverkkoa suunnitellaan ja kehitetään asutusta ja toimintaedellytyksiä palvelevien liikennemuotojen kokonaisuutena. Hyvin suunnitellun yhteysverkon avulla halutaan myös vähentää henkilöautoliikennettä ja lisätä edellytyksiä ympäristöystävällisempien liikennemuotojen käytölle. Lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Yhteystarpeiden tyydyttämiseksi pyritään ensisijaisesti kehittämään olemassa olevia pääliikenneväyliä ja -verkkoja. Alueidenkäytössä on myös varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen turvallisuutta ja laatua. Liikenne asemakaava-alueelle tulee kulkemaan Singsbyntietä joko Singsbyn ja Karperön kylien kautta tai Vaasasta Alskatintien kautta.

S i v u 13 Kaava-alueelta pääsee kulkemaan kevyen liikenteen väylää pitkin päiväkotiin ja kouluun. Kevyen liikenteen väylät ulottuvat koko matkan kaava-alueelta sekä kuntakeskukseen Sepänkylään että seutukeskukseen Vaasaan. Alueidenkäytössä pyritään edistämään uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Asutusta tiivistämällä edistetään energian säästämistä. Maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriön päätöksellä 21.12.2010. Maakuntakaava sisältää maakunnan tai sen osa-alueiden alueidenkäytön yleissuunnittelun. Maakuntakaava korvaa kaikki alueella voimassa olevat seutuvaihekaavat. Maakuntakaava sisältää seuraavat asiakokonaisuudet: maakunnan keskeiset kehittämisen kohdealueet tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen edellyttämät maankäyttövaraukset ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt luonnonvarojen kestävän käytön edellyttämät vesi- ja maaainesvarat alueiden käytön ekologisen kestävyyden turvaavat suojelualueet maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimisen edellyttämät aluevaraukset sekä riittävät virkistysalueet. Maakuntakaavan mukaan asemakaava-aluetta koskevat seuraavat aluevaraukset: Kaupunkikehittämisen vyöhyke (kk) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkimaisen kehittämisen vyöhykkeet. Kehittämisperiaatemerkinnät sisältävät taajamatoimintojen aluevarausmerkinnät sekä keskusten luokittelua kuvaavat alue- ja kohdemerkinnät sekä muita keskeisiä merkintöjä. Kaava-alue sijaitsee kohdealueella: Vaasan kaupunkiseutu (kk-1) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Vaasan seudun yhtenäisen yhdyskuntarakenteen aluetta, joka muodostaa maakuntakeskuksen ydinalueen. Alueella on tarvetta kuntien yhteistoimintaan alueidenkäytön suunnittelussa ja hankkeiden yhteensovittamisessa. Suunnittelumääräys: Vaasan asemaa valtakunnan osakeskuksena ja maakuntakeskuksena tulee edistää. Vaasan kaupunkiseudulla kasvu tulee kohdistaa ensisijaisesti kaupunki- ja kuntakeskuksiin sekä alakeskuksiin, missä kaupunki- ja taajamarakennetta tulee täydentää ja eheyttää. Uudet asuntoalueet tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta edullisesti. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida arkeologisesti ja

S i v u 14 kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet. Kehitettäessä alueen vetovoimaa merenläheisenä asumisympäristönä tulee maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus sekä virkistystarpeet turvata. Maakunnallisesti merkittävät palvelut tulee ohjata kaupungin keskustaan tai keskustan läheisyyteen niille alueille, jotka ovat hyvin saavutettavissa. Maankäytön suunnittelussa tulee kehittää kuntarajat ylittävää yhteistyötä ja mahdollista kuntien yhteistä yleiskaavoitusta. Kaupunki maaseutu-vuorovaikutusvyöhyke (kmk) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuun liittyvää vyöhykettä, jolla kehitetään erityisesti kaupungin, hyvien liikenneyhteyksien ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista. Suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa asutus, palvelut ja työpaikat tulee ohjata ensisijaisesti olemassa oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Alueen uudisrakentamista on ohjattava siten, että se sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olemassa olevan asutuksen, palveluiden sekä liikenneyhteyksien läheisyyteen. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota joukkoliikenteen kehittämiseen. Maankäytön suunnittelussa on turvattava joki- ja kulttuurimaiseman sekä hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen. Alueidenkäytöllä tulee jokilaaksojen valuma-alueilla tapahtuvat toiminnot ohjata niin, että edistetään vesistöjen tilan paranemista. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Palvelukylä (at-1) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan tärkeät kyläkeskukset, jotka ovat toimintapohjaltaan vahvoja ja aluerakenteen tai ympäristötekijöiden kannalta tärkeitä. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisessa suunnittelussa kyläkeskuksen asemaa tulee vahvistaa sovittamalla yhteen asumisen, alkutuotannon ja muun elinkeinotoiminnan tarpeet. Uudisrakentaminen tulee sijoittaa palvelujen, yhdyskuntatekniikan ja ympäristön kannalta edullisesti. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa tulee edistää alueen kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten ominaispiirteiden säilymistä. Rakentaminen tulee sopeuttaa kyläympäristöön. Pyöräilyreitti Kaava-alueen vieressä Singsbyntien varrella on myös varaus pyöräilyreitille. Tieliikenteen yhteystarve Noin 700 metriä kaava-alueesta etelään on osoitettu tieliikenteen yhteystarve Karperöntien ja Alskatintien välille.

S i v u 15 Vaihemaakuntakaava 1: Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1 hyväksyttiin maakuntahallituksen kokouksessa 14.5.2012 ja vahvistettiin ympäristöministeriössä 4.10.2013. Vaihemaakuntakaava sisältää kehittämisaluemerkintöjä ja aluevaraus- ja kohdemerkintöjä, jotka ovat välttämättömiä toimivien kaupallisten palveluiden rakentamiselle koko maakunnassa. Karperö ja Gerby on osoitettu merkinnällä keskustatoimintojen alakeskus (ca). Keskustatoimintojen alakeskuksessa (ca) kaupallisten palvelujen enimmäismitoitus on 8 000 k-m². Kuva 11. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. Selvitys asemakaavan suhteesta maakuntakaavaan ja vaihemaakuntakaavaan 1: Kaava-alueella on hyvät liikenneyhteydet, mikä vahvistaa maaseudun ja kaupungin välistä vuorovaikutusta. Uusi asutus suunnitellaan nykyisen kyläkeskuksen yhteyteen lähelle nykyistä asutusta sekä nykyisiä palveluja ja liikenneyhteyksiä. Uudella kaava-alueella on valitettavasti huonot mahdollisuudet joukkoliikenteen käyttämiseen, koska bussivuorot käsittävät vain kouluvuoroja ja lähin bussipysäkki sijaitsee noin 200 metrin päässä kaava-alueesta. Kylää laajentamalla ja tiivistämällä halutaan vahvistaa kylän ydinaluetta. Maaseutuympäristö suurine metsäalueineen ja pienine peltomaisemineen tekee kylästä viehättävän ja antaa lisäarvoa asuinympäristölle. Uutta rakentamista ei ole osoitettu tulvaherkille alueille.

S i v u 16 Asemakaavalla halutaan kehittää ja vahvistaa kylän toimintoja ja toimintaa. Alueen vetovoimaa lisää todennäköisesti se, että alue sijaitsee lähellä Vaasaa, jossa on laaja palvelutarjonta ja paljon työpaikkoja. Kaava-alue sijaitsee Gerbyn keskustan ja Karperön välissä, ja molemmat kylät on osoitettu vaihemaakuntakaavassa 1 keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca). Suunnittelulla tuetaan näin ollen myös taajamatoimintojen alueiden yhteistoimintaa ja vahvistetaan niiden asemaa ja merkitystä seudulle. Maakuntakaavassa on osoitettu tieliikenteen yhteystarve asemakaavaalueen eteläpuolelle. Koska mahdollisesta tielinjauksesta ei ole tällä hetkellä olemassa valmiita suunnitelmia, tien rakentamisesta aiheutuviin vaikutuksiin ja niiden laajuuteen on vaikea ottaa kantaa. Kuva 12. Ote vaihemaakuntakaavasta 1. Yleiskaava Alue sisältyy Karperön Singsbyn osayleiskaavaan, joka hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 7.4.1994 32. Kaava ei ole oikeusvaikutteinen. Alueella on kaavassa merkintä MT, maa- ja metsätalousalue: Maa- ja metsätalouden harjoittamiseen varattavat alueet, jotka tulee erityisesti turvata sellaiselta maankäytöltä, joka vaikeuttaa niiden harjoittamista. Asutusta ei tulisi sallia näillä alueilla osittain myös sen vuoksi, että ne ovat useimmiten alavia ja maisemallisesti avaria. Alueella on myös merkintä kaunis maisema, maisematila avoin. Karperön Singsbyn osayleiskaavan tarkistaminen käynnistetään vuoden 2016 aikana.

S i v u 17 Kuva 13. Ote Karperön Singsbyn osayleiskaavasta. Strateginen yleiskaava Kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleisperiaatteiden ohjaamiseksi laadittu Mustasaaren kunnan strateginen yleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 10.6.2013 85. Nyt kyseessä oleva asemakaava-alue sijaitsee haja-asutusalueella, ja sen aluevarauksena on maa- ja metsätalousalue (M). M-alueilla on muun muassa pienehköjä kyliä, loma-asutusta ja muuta asutusta, jota ei ole osoitettu erikseen kaavassa. Strateginen yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Selvitys asemakaavan suhteesta strategiseen yleiskaavaan: Kaava-alue sijaitsee strategisessa yleiskaavassa M-alueella. M-alueilla saadaan kehittää asutusta ja muita maaseutua palvelevia toimintoja, jos rakennusluvan edellytykset täyttyvät. Alueen suunnittelua tukevat olemassa olevat rakenteet ja kylä, ja alueella on edellytyksiä asutuksen tiivistämisen suunnittelemiseen, koska tiivistäminen tapahtuu olemassa olevan taajaman yhteydessä.

S i v u 18 Kuva 14. Ote Mustasaaren kunnan strategisesta yleiskaavasta. Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli on laadittu, ja rakennemalliraportti esiteltiin 5.5.2014. Rakennemalli käsittää seuraavat kunnat: Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Vaasa ja Vöyri. Rakennemallityön tavoitteena on ollut löytää yhteinen näkemys kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin päälinjoista. Asemakaava Alueella ei ole aikaisempaa asemakaavaa. Rakennusjärjestys Mustasaaren kunnan tarkistettu rakennusjärjestys on saanut lainvoiman 1.8.2013 kunnanvaltuuston päätöksen 10.6.2013 91 nojalla. Mustasaaren, Närpiön, Kaskisten ja Kristiinankaupungin ympäristönsuojelumääräykset Mustasaaren kunnanvaltuusto hyväksyi ympäristönsuojelumääräykset 22.9.2014 60, ja määräykset tulivat voimaan 3.11.2014. Pohjakartta Kaavaa laadittaessa on käytetty pohjakarttaa (1:2 000), jonka Vaasan kaupunki laati lokakuussa 2015 ja jonka kaavoituspäällikkö Barbara Påfs hyväksyi 10.11.2015.

S i v u 19 Rasitteet Kiinteistön Bäck RN:o 5:8 poikki on perustettu vanhan ajotien myötäisesti 10 metriä leveä tierasite kiinteistölle Snoffs RN:o 5:44. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Kiinteistön Bäck RN:o 5:8 omistaja jätti kuntaan maaliskuussa 2013 hakemuksen, jossa toivottiin asemakaavoituksen käynnistämistä kiinteistöllä. Maanomistaja haluaa, että alue kaavoitettaisiin niin, että alueelle olisi mahdollista rakentaa erillispientaloja (AO) ja rivitaloja (AR). Kehittämisjaosto päätti 26.9.2013 54, että aluetta voidaan pitää yhdyskuntakehityksen näkökulmasta sellaisena alueena, jolle voi rakentaa. Kehittämisjaosto katsoi myös, että alueen asemakaavoittaminen voidaan käynnistää. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Asukkaat, maanomistajat ja kaikki ne, joihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Mustasaaren kunnan hallintoyksiköt kunnanhallitus yhdyskuntarakentamisen lautakunta rakennuslautakunta ympäristöjaosto sivistyslautakunta sosiaalilautakunta vanhusneuvosto vammaisneuvosto Muut Etelä-Pohjanmaan ely-keskus Pohjanmaan pelastuslaitos Pohjanmaan liitto Pohjanmaan museo Vaasan kaupunki Vaasan Sähköverkko Oy Anvia 4.2.2 Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta tiedotettiin Vasabladetissa ja Pohjalaisessa sekä kunnan verkkosivuilla www.mustasaaari.fi ja kunnan virallisella ilmoitustaululla virastotalossa. 4.2.3 Osallistuminen kaavoitukseen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä 2.6. 2.7.2015. Nähtävilläoloaikana tuli suullinen mielipide yhdeltä rajanaapurilta. Rajanaapuri harjoittaa kiinteistöllään hevosenpitoa, ja hän

S i v u 20 halusi varmistaa, että hänen toimintansa otetaan huomioon tulevassa asemakaavoituksessa. Kaavaluonnos oli nähtävillä 12.1. 11.2.2016. Kaavaluonnoksesta saatiin yhdeksän lausuntoa ja yksi mielipide. Lausunnon antoivat Vaasan Sähköverkko Oy, Anvia, Pohjanmaan pelastuslaitos, Pohjanmaan museo, ympäristöjaosto, rakennuslautakunta, Vaasan kaupunki, Pohjanmaan liitto ja Etelä-Pohjanmaan ely-keskus. Mielipiteen antoi rajanaapuri. Vaasan Sähköverkko Oy totesi, että heidän tarpeensa on huomioitu luonnoksessa, joten heillä ei ole huomautettavaa. Vastine: Todetaan. Ei aiheuta toimenpiteitä. Anvia toivoi suunnitelluille tonteille varauksia kaapelikanavalle ja -kaapille. Vastine: Varaukset Anvian tarpeisiin on huomioitu lähivirkistysalueen (VL-1) aluevarauksessa, sillä alueelle saa sijoittaa yhdyskuntateknisiä laitteita. Pohjanmaan pelastuslaitoksella ei ollut mitään huomautettavaa. Vastine: Todetaan. Ei aiheuta toimenpiteitä. Pohjanmaan museolla ei ollut mitään huomautettavaa. Vastine: Todetaan. Ei aiheuta toimenpiteitä. Ympäristöjaosto toteaa lausunnossaan kaavan sisällön ja että kaava on rakennusjärjestyksen määräysten mukainen, sillä siinä on huomioitu suojaetäisyys kiinteistöön, jolla harjoitetaan hevosenpitoa. Ympäristöjaosto puoltaa luonnosta, eikä sillä ole mitään huomautettavaa. Vastine: Todetaan. Ei aiheuta toimenpiteitä. Rakennuslautakunta on kommentoinut lausunnossaan, että mr-alueet voitaisiin suunnitella yhteistyössä kunnan puutarhurin kanssa. Koska alue on paljaaksi hakattu, asemakaavassa pitäisi myös asettaa vaatimuksia istutuksista ja suojaavasta kasvillisuudesta. Lopuksi lautakunta toteaa, että kaavoittaja ja rakennusvalvonta voisivat yhdessä suunnitella kortteleittain rakennuspaikkojen korkeusaseman. Vastine: Asemakaavamerkinnän mukaan mr-alueet tulee toteuttaa viheraluesuunnitelman mukaan.

S i v u 21 Viheraluesuunnitelman laatii asiantuntija, esimerkiksi puutarhuri. Kaavaehdotuksessa lähivirkistysalueille (VL-1) annetaan istutusmääräyksiä. Korttelikohtaiset rakennusten korkeusasemat voidaan suunnitella ja laatia, kun alueen tiesuunnittelu on valmis, jolloin tulevien katujen korkeudet nähdään paremmin. Vaasan kaupunki on lausunnossaan huomauttanut, että kaava-alue kuuluu Pukinjärven valuma-alueeseen ja että kaavassa tulisi olla osoitettuja huleveden kerääntymis- ja imeytysalueita sekä määräys kiinteistöjen hulevesien hallinnasta. Vaasan kaupunki kommentoi myös, että asemakaava ei toteuta Vaasan kaupunkiseudun rakennemallin periaatteita, koska asuinalue on suhteellisen etäällä tiiviistä yhdyskuntarakenteesta ja palveluista. Vastine: Kaavaa täydennetään ehdotusvaihetta varten hulevesien hallintaa koskevalla kaavamääräyksellä. Mitä tulee siihen, että asemakaava ei toteuta Vaasan kaupunkiseudun rakennemallia, on otettava huomioon, että kaava-alue sijaitsee Vaasan kaupunkiseudun keskustaajaman alueella (YKR 31.12.2014). Vaikka rakennemalli on oikeusvaikutukseton ja näin ollen vain strategisesti ohjeellinen, voidaan katsoa, että asutuksen tiivistäminen, jota alueen kaavoittaminen merkitsee, tapahtuu taajaman välittömässä yhteydessä. Pohjanmaan liitto kirjoittaa lausunnossaan yleisesti maakuntakaavan sekä vaihemaakuntakaavojen 1 ja 2 sisällöstä. Pohjanmaan liitto toteaa, että asemakaavaselostuksesta puuttuu selvitys asemakaavan suhteesta maakuntakaavaan. Lisäksi Pohjanmaan liitto toivoo, että Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli mainittaisiin asemakaavaselostuksessa ja että selostuksesta kävisi ilmi asemakaavan suhde strategiseen yleiskaavaan. Pohjanmaan liitto korostaa, että alue sijaitsee maakuntakaavan mukaan kaupunkikehittämisen vyöhykkeellä (Vaasan kaupunkiseutu kk-1), jossa kasvu tulee kohdistaa ensisijaisesti kaupunki- ja kuntakeskuksiin sekä alakeskuksiin. Alue sijoittuu myös kaupunki maaseutuvuorovaikutusvyöhykkeelle (kmk), jossa asutus, palvelut ja työpaikat tulee ohjata ensisijaisesti olemassa oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Alueen uudisrakentamista on ohjattava siten, että se sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olemassa olevan asutuksen, palveluiden sekä liikenneyhteyksien läheisyyteen.

S i v u 22 Maakuntakaavassa Singsby Karperö on osoitettu palvelukyläksi (at-1). Yksityiskohtaisessa suunnittelussa kyläkeskuksen asemaa tulee vahvistaa sovittamalla yhteen asumisen, alkutuotannon ja muun elinkeinotoiminnan tarpeet. Uudisrakentaminen tulee sijoittaa palvelujen, yhdyskuntatekniikan ja ympäristön kannalta edullisesti. Koska alueella ei ole oikeusvaikutteista osayleiskaavaa, Pohjanmaan liitto huomauttaa, että asemakaavoituksessa tulee ottaa huomioon maakuntakaavan merkinnät ja määräykset. Asemakaavaluonnos ei ole Karperön Singsbyn osayleiskaavan eikä strategisen yleiskaavan mukainen eikä myöskään aivan maakuntakaavan mukainen. Pohjanmaan liitto katsoo, että alueen maankäyttö tulee ratkaista Karperön Singsbyn osayleiskaavan tarkistamisen yhteydessä. Näistä syistä Pohjanmaan liitto ei ota kantaa itse asemakaavaratkaisuun. Vastine: Asemakaavan suhdetta maakuntakaavaan ja strategiseen yleiskaavaan selvitetään ehdotusvaiheen kaavaselostuksessa. Lisäksi lukua 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset täydennetään Vaasan kaupunkiseudun rakennemallilla. Asemakaava ei todella ole Karperön Singsbyn osayleiskaavamääräysten mukainen (kaavoitustilanne vuonna 1994), mutta osayleiskaavan tarkistaminen aloitetaan syksyllä 2016. Osayleiskaavaa tarkistettaessa aluevarauksia voidaan osoittaa niin, että ne vastaavat senhetkistä maankäyttöä. Alue sijaitsee strategisessa yleiskaavassa hajaasutusalueella, jolla on maa- ja metsätalousalueen (M) aluevaraus. M-alueilla on muun muassa pienehköjä kyliä, loma-asutusta ja muuta asutusta, jota ei ole osoitettu erikseen kaavassa. M-alueilla saadaan kehittää asutusta ja muita maaseutua palvelevia toimintoja, jos rakennusluvan edellytykset täyttyvät. M-merkintä ei näin ollen sulje pois kylien kehittämismahdollisuuksia. Sekä Karperön Singsbyn osayleiskaava että strateginen yleiskaava ovat oikeusvaikutuksettomia, ja kaavojen aluevarauksia voidaan näin ollen pitää vain ohjeellisina. Asemakaavoituksessa on otettu huomioon maakuntakaavan varaukset. Kaupunki maaseutu-vuorovaikutusvyöhykkeen (kmk) määräyksen mukaisesti asutus, palvelut ja työpaikat tulee ohjata olemassa oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Kaava-alue sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta

S i v u 23 edullisesti olemassa olevan asutuksen, palveluiden (päiväkoti) sekä liikenneyhteyksien läheisyyteen. Asemakaavoituksella vahvistetaan kyläkeskuksen asemaa palvelukylä-merkinnän (at-1) mukaisesti, ja koska kaavaalue sijaitsee Vaasan kaupunkiseudun keskustaajaman alueella (YKR 2014), kaava-alue täyttää maakuntakaavan määräysten mukaisesti asetetut kriteerit. Ely-keskus on lausunnossaan todennut, että koko Karperön Singsbyn alue sisältyy Vaasan kaupunkiseudun keskustaajamaan (YKR 31.12.2014). Ely-keskus huomauttaa, että sekä ely-keskus että entinen Länsi- Suomen ympäristökeskus on useaan otteeseen eri yhteyksissä painottanut Karperön Singsbyn alueen yleiskaavoittamisen tärkeyttä. Asemakaava-alue sijaitsee tärkeällä alueella kaupunkiseudulla, ja yleistason kaava pitäisi laatia Karperön Singsbyn alueen muun maankäytön ja infrastruktuurin määrittelemiseksi. Koska alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavoituksessa on huomioitava soveltuvin osin myös yleiskaavojen sisältövaatimukset. Yleiskaavojen sisältövaatimuksista olisi otettava huomioon tärkeimpinä yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä liikenteen ja energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukainen järjestäminen ympäristön ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Ely-keskus katsoo lausunnossaan, että asemakaavaa ei pitäisi viedä eteenpäin ennen kuin tarkistettu Karperön Singsbyn osayleiskaavaluonnos on laadittu. Alueen liikenne pitäisi suunnitella suuremman kokonaisuuden perusteella yleiskaavatasolla ja lisäksi Singsbyntie pitäisi sisällyttää kaavaan kaavakatuna siltä osin kuin tie sivuaa kaavaaluetta. Ely-keskus on myös huomauttanut, että alue ei sijaitse vesihuollon kehittämissuunnitelman alueella ja että toimintaalue on vahvistettava vesihuoltolain 8. :n mukaisesti. Hulevesien hallinnasta ely-keskus katsoo, että olisi laadittava yleispiirteinen hulevesien hallintasuunnitelma, koska valuma-alueet ovat suuret. Ely-keskus painottaa, että on valitettavaa, että alue on hakattu paljaaksi ja että alueella olleet luontoarvot on hävitetty. Hakkuu ja syvät ajourat ovat hävittäneet alueella olevan lähteen. Ely-keskus muistuttaa, että lähde on otettava huomioon suunnittelussa luontoinventoinnin suositusten mukaisesti. Jos lähdettä ei ole täysin hävitetty, se pitäisi osoittaa asemakaavassa luo-merkinnällä.

S i v u 24 Hakkaamalla alue paljaaksi on hävitetty alueen virkistysarvot, ja siksi kaavassa osoitetut virkistysalueet tulee istuttaa. Kaavamääräyksiin pitäisi liittää vaatimus puista ja muista istutuksista. Luonnonlähde ja monipuolinen kasvillisuus lisäävät merkittävästi asuinalueen viihtyvyyttä. Ely-keskus katsoo, että AO-tontit ovat suhteellisen suuria ja että niitä voitaisiin pienentää, koska alue sijaitsee kaupunkivyöhykkeellä. Lisäksi jokaiselle tontille pitäisi voida rakentaa kaksi asuntoa. Tonttikoon vuoksi ei ole myöskään tarkoituksenmukaista käyttää tehokkuuslukua (e) kaikilla tonteilla. Lopuksi ely-keskus huomauttaa, että kellarikerroksen kerrosluku pitäisi muuttaa rinnetalon kerrosluvuksi, mikä luultavasti onkin ollut tarkoituksena, koska tontit sijaitsevat jyrkässä rinteessä. Vastine: Karperön Singsbyn osayleiskaavan tarkistaminen käynnistetään syksyllä 2016. Osayleiskaavaa tarkistettaessa alueiden maankäyttö osoitetaan senhetkisen tilanteen mukaisesti ja asetetaan kehittämiskohteet. Alueen asemakaavoittaminen ei vaikeuta yleistason osayleiskaavoitusta eikä heikennä myöskään ympäröivien alueiden kehittämismahdollisuuksia. Yleiskaavaan liittyvien selvitysten laatiminen on aloitettu. Tällä hetkellä luontoinventointi ja maisema- ja kulttuuriympäristöinventointi ovat saatavilla. Maisema- ja kulttuuriympäristöinventoinnin tulokset huomioidaan asemakaavaa laadittaessa. Kyseisellä alueella on tehty yksityiskohtaisempi luontoinventointi. Singsbyntietä ei sisällytetä asemakaava-alueen rajaukseen. Kyseinen tieosuus on erittäin lyhyt, ja mikään muu osa Singsbyntietä ei sisälly minkään asemakaava-alueen rajaukseen. Jos tien asemakaavoittamiselle ilmenee tulevaisuudessa tarvetta tien varren asutuksen kehittämisen ja tiivistämisen myötä, voidaan asemakaavoittaa pidempi, yhtenäinen tieosuus. Alueelle rakennetaan paineviemärijärjestelmä, ja uusi toiminta-alue vahvistetaan yhdyskuntarakentamisen lautakunnassa. Hulevesien hallinta on tarkoitus hoitaa ensisijaisesti alueella. Ehdotusvaihetta varten kaavaa täydennetään hulevesien hallintaa koskevalla kaavamääräyksellä. Lähde osoitetaan ehdotusvaihetta varten s-merkinnällä, joka mahdollistaa lähteen säilyttämisen. Koska lähde ei ole

S i v u 25 luonnontilainen, luo-merkinnän ei katsota olevan sille oikea kaavamerkintä. Ehdotusvaihetta varten osoitetaan istutusmääräyksiä lähivirkistysalueille (VL-1) kaava-alueen virkistysarvojen palauttamiseksi. Tavoitteena on myös säilyttää viheralueet mahdollisimman luonnonmukaisina. Tonttikoot vaihtelevat alueella, ja luonnosvaiheesta ehdotusvaiheeseen siirryttäessä aluetta on tiivistetty vielä uusilla tonteilla, joten myös tonttikoot ovat hieman pienentyneet. Ehdotusvaihetta varten kaikilta omakotitonteilta (AO) poistetaan e-luvut, jotka korvataan rakennusoikeudella 250 m² + 50 m². Kun tehokkuuslukujen sijaan kaikille tonteille osoitetaan yhtä paljon rakennusoikeutta, vältytään suurempien tonttien liikakäytöltä. Ehdotusvaihetta varten poistetaan rajoitus yhden asunnon rakentamisesta tonttia kohti, jolloin AO-aluemerkinnän mukainen rakentaminen noudattaa ympäristöministeriön opasta asemakaavamerkinnöistä ja -määräyksistä. Alueen länsiosassa viettävässä maastossa olevien tonttien kerroslukua korjataan ehdotusvaihetta varten niin että mahdollistetaan rinnetalojen rakentaminen. Mielipide yksityishenkilöltä koskee kiinteistölle perustettua tierasitetta. Maanomistaja painottaa, että tierasitteella tulee olla sama liittymiskohta metsäkiinteistölle kuin aiemmin, koska maanomistaja on rakentanut tierummun ja rakentanut soratien nykyiseen liittymiskohtaan. Vastine-ehdotus: Tierasitetta tarkistetaan niin, että ajoliittymä metsäpalstalle tapahtuu ajoyhteyden (ajo) kautta samasta kohdasta kuin aiemmin eli asemakaava-alueen luoteiskulmasta. Kiinteistön Bäck RN:o 5:8 omistajan tulee huolehtia siitä, että ajoyhteys kiinteistölle Snoffs RN:o 5:44 rakennetaan nykyisen katualueen päästä.

S i v u 26 Kuva 15. Ajotie kiinteistöllä Snoffs RN:o 5:44. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä xx. xx.xx.xxxx. Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot xxxx. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Kunnan hallintoyksiköiltä ja asianomaisilta viranomaisilta pyydetään lausunnot sekä kaavaluonnoksesta että kaavaehdotuksesta. Asemakaavasta pidettiin työkokous Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksessa Vaasassa 17.3.2016. Työkokouksessa keskusteltiin muun muassa Karperön Singsbyn osayleiskaavan tarkistamisesta, oikeusvaikutteisen osayleiskaavan puuttumisesta, miten maakuntakaava ohjaa asemakaavoitusta ja yleisesti koko kaavoitustilanteesta. Lisäksi keskusteltiin jätevesien käsittelystä, alueen rehevöityneestä lähteestä, viheralueiden istutusvaatimuksista ja alueen hulevesien hallinnasta. Muistio työkokouksesta liitetään kaava-asiakirjoihin. Tarvittaessa pidetään useampia työkokouksia/viranomaisneuvotteluja. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavalla pyritään luomaan terveellinen, viihtyisä ja turvallinen ympäristö käyttäjiensä tarpeisiin. Lisäksi asemakaavoituksella pyritään toteuttamaan olemassa olevien rakenteiden yhteyteen uusi, vetovoimainen ja luonnonläheinen asuinalue. Asemakaava avaa myös mahdollisuuksia saada kylään uusia asukkaita, joita maaseutualueet tarvitsevat kipeästi. Asemakaavoituksessa kiinnitetään huomiota alueen hulevesien hallintaan, koska jatkuvien sateiden aikaan ja lumien sulaessa Singsbyn avo-ojissa on paljon vettä Singsbyn pohjoisosista Gloppetin ja Storbrobäckenin kautta aina Pukinjärvelle saakka.

S i v u 27 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Luonnosvaiheessa esiteltiin yksi asemakaavaluonnos. Kaavaluonnos oli laadittu useiden hahmotelmien pohjalta. Saadut lausunnot ja mielipiteet huomioiden on laadittu asemakaavaehdotus. Asemakaavaehdotuksessa tielinjauksia on jäsennelty uudelleen, aluetta on tiivistetty ja kaavamerkintöjä ja -määräyksiä on täydennetty. Kuva 16. Asemakaavaluonnos. Kuva 17. Asemakaavaehdotus.

S i v u 28 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Asemakaava käsittää erillispientalojen rakennuspaikkoja (AO), asuinpientalojen rakennuspaikkoja (AP) ja rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten rakennuspaikkoja (AR). Lisäksi asemakaavassa on lähivirkistysalue (VL-1), suojaviheralue (EV), ohjeellinen leikki- ja ulkoilualueeksi varattu alueen osa (le), ohjeelliseksi maisemarakennuskohteeksi varattu alue (mr), tie- ja katualueita, ajoyhteys (ajo) ja ohjeellisia varauksia yleiselle jalankululle. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavaluonnoksessa lähivirkistysalue (VL-1) on sijoitettu ainoan luontoinventoinnissa esiin nostetun kohteen eli rehevöityneen lähteen ympärille. Lähde on osoitettu asemakaavassa myös s-merkinnällä: Suojeltava alueen osa. Alueella on lähde. Aluemerkinnällä varmistetaan lähteen säilyminen ja annetaan lähteelle mahdollisuus palautua luonnontilaisemmaksi. Muilta osin aluevaraukset on tehty teiden ja asuinrakennusten rakentamisen sopeuttamiseksi alueen korkeuseroihin. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue (AO) Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa 29 tonttia. AO-tonttien rakennusoikeudeksi on osoitettu 250 m² + 50 m². Kerrosluvuksi on osoitettu 2-kerrosta suurimmalla osalla alueen tonteista. Kolmella AO-tontilla maasto viettää voimakkaasti, ja näiden tonttien kerrosluku on osoitettu niin että on mahdollista rakentaa rinnetalo. Tonttien pinta-alat ovat noin 1 050 1 600 m², keskimäärin noin 1 270 m². AO-tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 3,6847 hehtaaria. Asuinpientalojen korttelialue (AP) Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa kaksi tonttia. Alueelle voidaan rakentaa rivitaloja, joissa on korkeintaan kolme asuntoa/rakennus, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0,30, ja tonteille on sallittua rakentaa 1½-kerroksisia taloja, joissa on ullakkokerros. APtonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 0,6402 hehtaaria.

S i v u 29 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa yksi tontti. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0,35, ja tontille on sallittua rakentaa 1½-kerroksisia taloja, joissa on ullakkokerros. Tontin pinta-ala on 0,2938 hehtaaria. 5.3.2 Muut alueet Lähivirkistysalue (VL-1) Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa yksi suurempi yhtenäinen alue sekä useita pienempiä alueita. Maaston alkuperäinen, luonnonmukainen muoto on säilytettävä. Puuston osuus lähivirkistysalueella tulee olla noin 100 puuta/ha. Alueelle saa sijoittaa aluetta palvelevia yhdyskuntateknisiä, korkeintaan 10 m²:n suuruisia laitteita. Laitteet tulee sijoittaa vähintään 5 metrin etäisyydelle asuintonttien rajoista. Maanomistaja vastaa lähivirkistysalueen toteuttamisesta ja hoidosta maankäyttö- ja rakennuslain 91. :n mukaisesti. Virkistysalueelle on osoitettu ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa (le), ohjeelliseksi maisemarakennuskohteeksi varattu alue (mr), ajoyhteys (ajo) ja ohjeellisia varauksia yleiselle jalankululle. Mr-alueen on tarkoitus toimia alueen rakentamisesta aiheutuvien puhtaiden ylijäämämassojen lopullisena läjitys- ja varastointipaikkana. Massat ovat puhdasta maa- ja kiviainesta, jota ei hyödynnetä alueen tienrakennuksessa tai tonttitöissä. Alueelle on osoitettu asemakaavassa likimääräinen korkeusasema eli alueen enimmäiskorkeus sen jälkeen kun läjitys on päättynyt ja alue on toteutettu virkistysalueeksi. Alueen enimmäiskorkeus on arviolta +9,0 metriä. Läjitys tapahtuu alueen toteuttamisen edetessä syntyvien tarpeiden mukaisesti. Pinta- ja hulevedet johdetaan luonnollisten valumareittien kautta pois mralueelta alueen itäpuolella olevan ojan suuntaan. Hevostallin/lantalaatan ja naapurikiinteistöjen asuinrakennusten ja ulkoalueiden välisen etäisyyden on kunnan rakennusjärjestyksen mukaan oltava vähintään 50 metriä. Vaatimus täyttyy, sillä hevosenpitoa harjoittavaa kiinteistöä vasten on osoitettu leveä viheralue. Lähivirkistysalueiden pinta-ala on 3,1446 hehtaaria. Suojaviheralue (EV) Suojaviheralue on noin 40 metriä leveä, joten etäisyys Singsbyntien keskilinjan ja suunniteltujen asuntotonttien välillä on noin 50 metriä.

S i v u 30 Alueelle on osoitettu ohjeelliseksi maisemarakennuskohteeksi varattu alue (mr). Mr-alueen on tarkoitus toimia alueen rakentamisesta aiheutuvien puhtaiden ylijäämämassojen lopullisena läjitys- ja varastointipaikkana. Massat ovat puhdasta maa- ja kiviainesta, jota ei hyödynnetä alueen tienrakennuksessa tai tonttitöissä. Alueelle on osoitettu asemakaavassa likimääräinen korkeusasema eli alueen enimmäiskorkeus sen jälkeen kun läjitys on päättynyt ja alue on toteutettu virkistysalueeksi. Alueen enimmäiskorkeus on arviolta +8,0 metriä. Läjitys tapahtuu alueen toteuttamisen edetessä syntyvien tarpeiden mukaisesti. Pinta- ja hulevedet johdetaan pois mr-alueelta luonnollisten valumareittien kautta mr-alueen pohjoisosaa halkovan ojan suuntaan. Mr-alue toimii samalla Trollkuniback-mäen jatkeena muodostaen suojaavan meluvallin maantien ja suunniteltujen tonttien väliin. EV-alueen pinta-ala on 0,8148 hehtaaria. Tie- ja katualueet Asemakaavassa on varattu katuja yhteensä noin 750 metriä. Katualueen pinta-ala on 1,2143 hehtaaria. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alue on kokonaisuudessaan rakentamaton. Rakentamisella on luonnollisesti tietty vaikutus alueen luontoon ja luonnonympäristöön. Alueella on tehty viime vuosina avohakkuita, jotka ovat vaikuttaneet alueen ekosysteemiin. Hulevesien hallinnan on tapahduttava niin, ettei sillä ole haitallista vaikutusta ympäristöön. Hulevedet suodatetaan ensisijaisesti tonteilla ja johdetaan kaava-alueen pienempiä ojia tai putkia pitkin suurempiin laskuojiin. Niillä tonteilla, joilla maaperä ei ole riittävän imukykyinen, hulevedet voidaan johtaa imeytys- tai kuivatuspainanteiden avulla läheiselle viheralueelle. Hulevedet imeytyvät tehokkaasti myös kaavaalueella olevien suurten viheralueiden ansiosta. Kaava-alueella kortteleiden 309 ja 300 poikki kulkee pohjoisesta kaakkoon oja, jonka siirtämistä varten on tehty viheraluevaraus kortteleiden 308 ja 309 sekä kortteleiden 301 ja 300 väliin. Ojalla on suuri merkitys hulevesien hallinnalle, koska tähän ojaan johdetaan ne hulevedet, jotka eivät imeydy tonteilla ja viheralueilla. Ojaa siirrettäessä ja perattaessa tarkistetaan myös kallistuksia ja parannetaan ojan

S i v u 31 luonnollista virtausta Gloppetin suuntaan kaakossa ja edelleen Storbrobäckeniin ja Pukinjärveen. Kuva 18. Viheraluevaraus korttelialueiden 308 309 ja 301 300 välillä mahdollistaa ojan siirtämisen. Sininen viiva osoittaa ojan nykyisen sijainnin ja keltainen viiva mahdollisen uuden reitin. Vaasan kaupunki, Mustasaaren kunta, ely-keskus ja Singsbyn Bölen kuivatusyhtiö ovat useaan otteeseen (vuosina 2015 2016) kokoontuneet keskustelemaan muun muassa Storbrobäckenin huonosta virtauksesta sekä Singsbyn, Bölen ja Marenin kuivatusongelmista. Storbrobäcken on osittain perattu, mutta edelleen on osuuksia, joita ei ole voitu perata, sekä rumpuja, jotka saattavat hidastaa virtausta. Alun perin Gloppetiin kaivettu puronuoma on mahdollisesti palautunut luonnontilaiseksi, joten läpivirtaus Gloppetin kautta hidastaa virtausta, mikä aiheuttaa tulvaongelmia Singsbyssä. Tavoitteena on, että Storbrobäckenin ja Gloppetin perkaaminen voidaan aloittaa kesällä 2017. Pääuoman perkaamisen jälkeen tarkistetaan sivuhaarat, jotka perataan tarpeen mukaan. Pääuoman perkaamisen tarkoituksena on poistaa Singsbyn ja Bölen tulvaongelmat, ja sivuhaarojen perkaamisen pitäisi parantaa kuivatusta suuremmalla alueella. 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alue on luonnollinen laajennus lähialueen olemassa olevalle asutukselle. Asutukselle kaava-alueen koillispuolella aiheutuvien häiriöiden