Schol hanke Väliraportti Väliraportti 1. Oppimisympäristöjen kehittämistoiminnan koordinaatiohanke

Samankaltaiset tiedostot
Miten tamperelaisia oppimisympäristöjä kehitetään?

Oppimisympäristöjen kehittäminen Tampereella

TOP School -hanke

Kohti uutta menestystä!

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

TOP School -hanke Oppimisympäristöjen kehittämistoiminnan koordinointi Väliraportti 5

TOP School -hanke Oppimisympäristöjen kehittämistoiminnan koordinaatiohanke Väliraportti 4

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Mistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

Suomalaisen koulun kehittäminen

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun!

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

Verkostot ammatillisen koulutuksen kansainvälistäjänä. Nov- 10

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

TOP School -hankkeen ohjausryhmän kokouksen nro 6 muistio

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma

Peruskoulu-työpaja

Hankkeen viestintäsuunnitelma

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

KJY:n verkostot Verkostojen puheenjohtajat

Hyvän ohjauksen kriteerityö

ZOOMI sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi. Sujuvat siirtymät aloitusseminaari Sanna Laiho

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT

Tampere Ote viranhaltijapäätöksestä 1 (5) Konsernijohtaja

STRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti

Ohjausryhmän kokouksen nro 1 muistio

Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä

Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Vertaisarviointi pedagogisten innovaatioiden tunnistamisen, kehittämisen ja levittämisen välineenä

PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

VYYHTI verkosto 1 (5) KUMPPANUUSASIAKIRJA VYYHTI VERKOSTON TOIMINNASTA ( )

Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä yritysten välinen yhteistyö

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

Ajankohtaista opetushallinnosta

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto

Pedagogisen johtamisen katselmus

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012.

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi

ECVET tulee, oletko valmis!

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Nova Schola Finlandia - Ajatuspaja 2

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Transkriptio:

[Kirjoita teksti] 2011 TOP TOP School hanke Schol hanke Väliraportti 1.1.2011 31.12.2011 Oppimisympäristöjen kehittämistoiminnan koordinaatiohanke 2011 2013 Väliraportti 1 Riitta Juusenaho Tampereen kaupunki 2.1.2012

Väliraportti nro 1 hanketiedot Hankkeen nimi: TOP School Oppimisympäristöjen kehittämistoiminnan koordinaatiohanke EAKR rahoitusohjelma: Länsi Suomi Toimintalinja: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Projektityyppi: kehittämisprojekti Vastuuviranomainen: Pirkanmaan Liitto Aloituspäivä: 1.1.2011 Päättymispäivä: 31.12.2013 Toteuttaja: Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä Vastuuhenkilö: tilaajajohtaja Raportoija: hankejohtaja Riitta Juusenaho

PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDE JA TAVOITTEET 1.2.2012 käynnistynyt TOP School hankkeen lähtökohtana on Tampereella opetuksen ja sen infrastruktuurin kehittämistyön sirpaleisuus sekä tästä seurannut koulutuksen laaja alaisuuden ja strategisen pitkäjänteisyyden puute. Vaikuttavuuden vuoksi olisi tärkeää, että oppimisympäristöjen kehittäminen kytkettäisiin oppilaitosten kokonaisvaltaiseen kehittämistyöhön ja keskitettäisiin sekä yhtenäistettäisiin oppimisympäristöihin kohdentuva projektitoiminta. Oppimisympäristöjen kehittämistoiminnan koordinaatiohanke, TOP School hanke toteuttaa osaltaan kaupunkistrategian Tampere on korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen keskittymäpäämäärää. Sen sisällöllinen tehtävä kulminoituu kolmeen valtuustokauden 2009 2012 tavoitteeseen: 1) koulutuksen kansainvälisyyttä ja työelämälähtöisyyttä on lisätty, 2) tamperelaiset oppilaitokset ovat vetovoimaisia ja 3) kaupungin ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä on lisätty. Hanke tukee ja vahvistaa myös Tampereen seudun koulutusosaamiseen liittyvää yritystoimintaa. Tampereen kaupunki varmistaa hankeen kautta kansallisen Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian 2009 2015 toteutumista. TOP School hankkeen tavoitteena on nostaa tamperelaiset oppimisympäristöt kansallisiksi ja kansainvälisiksi referenssikohteiksi luomalla kaupunkiin keskitetty kehittämistoiminnan koordinaatiopiste, joka koordinoi, tukee ja edistää uusia toimintamalleja. Yhteiseen visioon perustuva kehittämistoiminta parantaa koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta ja vahvistaa tamperelaisten nuorten jatko opintomahdollisuuksia. TOP School hankkeessa oppimisympäristöjä tarkastellaan laajasti tilojen, uusien viestintäteknologiasovellusten ja ohjelmistojen, työyhteisöjen toimintakulttuurien, henkilöstön ja oppilaiden sekä pedagogisten ja didaktisten ratkaisujen näkökulmasta. Hankkeen tehtävänä on huolehtia siitä, että tulevaisuuden oppimisympäristöt, niin tiloina kuin toimintanakin, luodaan sellaisiksi, että ne pystyvät yhä paremmin vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin ja että niissä mahdollistuu entistä paremmin opiskelijalähtöinen vuorovaikutukseen perustuva sosiokulttuurinen oppimiskäsitys. Formaalin kouluoppimisen tulee tulevaisuudessa pystyä nykyistä paremmin hyödyntämään niitä taitoja, joita opiskelijat omaksuvat myös koulun ulkopuolisessa maailmassa. Samoin koulutuksen ja työelämän yhteyksiä on parannettava ja elinikäisen oppimisen periaatteita on pystyttävä hyödyntämään nykyisen tutkintopainotteisen koulutuksen rinnalla. Tavoitteena on myös osallistua aktiivisesti yhteistyössä korkeakoulujen kanssa uudenlaisen vuorovaikutusteknologian hyödyntämiseen opetuksessa osallistumalla sen kehittämiseen ja testaamiseen. Näin tuetaan alan tutkimus ja yritystoiminnan vahvistumista ja monipuolistumista. Toisena korkeakouluyhteistyön merkittävänä muotona voidaan mainita opettajien täydennyskoulutuksen tarvelähtöinen organisointi, monipuolinen tutkimusyhteistyö, korkeakoulujen Lumate keskuksen toiminnan hyödyntäminen sekä tamperelaisen

koulutusosaamisen tuotteistaminen ja vienti ulkomaille. Vuoden 2012 alusta TOP School hankkeesta tulee yksi valtuuston strategisista hankkeista. KOHDERYHMÄ Lyhyen tähtäimen hyödyn projektista tulevat saamaan hanke ja projektitoiminnassa mukana olevat tahot ja henkilöt, jotka omalla toiminnallaan mahdollistavat kehittämistoimenpiteiden toimeenpanon ja toteutuksen. Projektin varsinaisena kohderyhmänä voidaankin pitää suunnittelutyöhön osallistuvaa asiantuntijaverkostoa ja tutkimusyhteisöä, oppilaitosten johtoa ja hallintoa, opetushenkilöstöä sekä niitä tahoja, jotka toimivat muissa oppimisympäristöjen kehittämishankkeissa. Pitkän tähtäimen hyödyn tulevat saamaan tamperelaisia koulutuspalveluja käyttävät kuntalaiset. Kunnan laadukas koulutustarjonta on keskeinen tae kaupungin vetovoiman varmistajana. PROJEKTIN TOTEUTUKSEN JA YHTEISTYÖN ONNISTUNEISUUS TOP School hanke on luonteeltaan koordinaatiohanke, joten hankkeen yhteistyöverkosto on laaja. Yhteistyöverkosto muodostuu viidestä eri tasosta: sisäisten hankkeiden ja projektien, korkeakouluyhteistyön ja seutuyhteistyön verkostot sekä kansallinen ja kansainväliset yhteistyöverkostot. TOP School hankkeen vastuuhenkilönä on tilaajajohtaja ja sitä hallinnoi tilaajaryhmä. Sen toteuttamista ohjaa ja valvoo pormestarin asettama ohjausryhmä sekä operatiivisena toimijaverkostona samoin nimetty projektityöryhmä. Ohjausryhmän keskeisenä tehtävänä on toimia hankkeen ylimpänä päättävänä elimenä, ohjata hankejohtajan toimintaa, suunnata, linjata ja seurata hankkeen etenemistä sekä ottaa kantaa ja kommentoida hankkeen tulosten käyttökelpoisuutta ja hyväksyttävyyttä oman organisaationsa näkökulmasta. Ohjausryhmä myös hyväksyy hankkeen tulokset. Ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmä kokoontui raportointikaudella kaksi kertaa: 6.9.2011 ja 30.11.2011. Pormestari on nimennyt ohjausryhmään seuraavat jäsenet: tilaajapäällikkö Pekka Kivekäs TRE kaupunki, professori Juha Suoranta TaY, professori Mika Valden TTY, johtaja Jarmo Viteli TaY, vararehtori Päivi Karttunen TAMK, rehtori Leena Mäkelä PIRKO, kouluttaja Henna Riikka Ahvenjärvi TAKK, asiantuntija Johanna Kaplas EK, tilaajajohtaja Lasse Eskonen TRE kaupunki, tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen TRE kaupunki, tuotantojohtaja Kristiina Järvelä Tre kaupunki, tuotantojohtaja Jorma Suonio TRE kaupunki, ammatillisen koulutuksen johtaja Teppo Tapani TRE kaupunki, rahoitustarkastaja Tuija Rajala Pirkanmaan liitto, hankejohtaja Riitta Juusenaho TRE kaupunki ja projektisihteeri Sanna Koskinen TRE kaupunki. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii tilaajapäällikkö Pekka Kivekäs ja sihteerinä Sanna Koskinen. Ohjausryhmälle on tehty työsuunnitelma, joka on hyväksytty 30.11. kokouksessa.

Projektityöryhmä Hankkeen projektityöryhmä kokoontui raportointikaudella kaksi kertaa: 13.9. ja 24.10. Pormestari on nimennyt projektityöryhmään seuraavat jäsenet: rehtori Panu Pitkänen, rehtori Pia Mikkola, rehtori Helena Tuusa, rehtori Matti Hännikäinen, vs. perusopetuksen johtaja Veli Matti Kanerva, suunnittelupäällikkö Pia Kola Torvinen, projektipäällikkö Sari Talonen, kehittämispäällikkö Hannu Salakari, opetusteknologiapäällikkö Minna Haasio, hankejohtaja Riitta Juusenaho ja projektisihteeri Sanna Koskinen. Projektityöryhmän puheenjohtajana toimii Riitta Juusenaho ja sihteerinä Sanna Koskinen. Projektityöryhmän tehtävät ovat ohjausryhmän päätösten toteuttamisen varmistaminen, osallistuminen hankkeen operatiivisen toiminnan toteutukseen sekä substanssiosaamisen tuominen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. YHTEISTYÖ HANKKEEN ERI YHTEISTYÖVERKOSTOJEN TASOILLA Sisäisten hankkeiden ja projektien verkosto TOP School hankkeen hakeverkosto kokoontui ensimmäisen kerran 25.10.2011. Mukana oli 17 hanketoimijaa, jotka edustivat keskeisiä Tampereen oppimisympäristöjen kehittämishankkeita tai projekteja. Tilaisuudessa esiteltiin 7.4.2012 Aulangon ITK messujen yhteydessä pidetyssä johdon seminaarissa tuotettu johdon monialainen näkemys tulevaisuuden oppimisympäristöistä, joita kohti tamperelaisia oppimisympäristöjä tulisi kehittää sekä laadittiin hankeihmisten yhteinen näkemys siitä, miten hanketoimintaa tulee kehittää, jotta johdon tavoite toteutuu. Hanketoimijoista muodostuvan ryhmän kokoontuminen koettiin hyödylliseksi. Verkostoon tullaan jatkossa kutsumaan lisää henkilöitä, myös niitä joilla hanke on vasta alkamassa. Hankeryhmä tulee jatkossa kokoontumaan 2 3 kertaa vuodessa. Kaupunki investoi lähivuosina n. 108 miljoonaa euroa koulujen ja oppilaitosten rakentamiseen tai saneeraamiseen. TOP School hanke koordinoi ja varmistaa, että näissä kohteissa oppimisympäristöjä tarkastellaan kokonaisuuksina huomioiden tilojen lisäksi myös laitteistot, henkilöstön koulutus ja uudet toimintamallit. Keskeisinä living lab tyyppisinä koulukeskuksina voidaan mainita loppuvuonna 2012 käyttöön otettava Luovien alojen lukio sekä v. 2014 valmistuva Teknillisen lukio. TOP School hanke järjesti 25. marraskuuta Koulutuksen hyvien käytäntöjen tori seminaarin Tampereen kaupungin Valtuustosalissa. Seminaariin kutsuttiin oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyviä toimijoita ja kehittäjiä esittelemään uusia innovaatioita, hankkeissa syntyneitä hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Itse seminaarin ohjelma muodostui kymmenestä 15 minuutin mittaisesta alustuksesta ja niihin liittyvistä kommenteista. Ohjelma toistettiin samanlaisena sekä aamupäivällä että iltapäivällä. Ilmoittautuneita seminaariin oli 105 ja alustuksia seurasi yhteensä 75 osallistujaa. Erinomaisten palautteiden johdosta toiminnasta päätettiin tehdä pysyvä foorumi hyvien käytänteiden esittelylle.

Tampereen ammattiopistossa on aloitettu koulutusosaamisen viennin selvitystyö Tampereen ystävyyskaupunki Mwanzaan Tansaniassa. Kyseessä on kehityshanke erityisesti turisti ja matkailualan opettajien ammattitaidon kehittämiseksi. TOP School hanke tukee erityisesti koulutuksen tuotteistamiseen liittyvää työtä. Korkeakouluyhteistyön verkosto Tampereen kaupunki osallistui Tampereen yliopiston Informaatiotieteiden yksikön koordinoimaan Tekesin Oppimisratkaisut arvoverkkohankehakuun 2011. Arvoverkon muodostivat Tampereen ja Ylöjärven kaupunkien, Tampereen yliopiston seitsemän tieteenalayksikön sekä 10 paikallisen tai alueellisen teknologia alan yrityksen konsortio. Arvoverkon keskeisenä toimintakenttänä on nimetty Aktiiviset oppimistilat moniaistisen vuorovaikutusteknologian soveltaminen oppimiseen. Hanke sai 7.10.2011 Tekesin rahoituksen vuosille 2012 ja 2013. Samalla kertaa Tampereen kaupunki haki ja sai Tekesin koordinoimaa työelämän kehittämisrahaa 57 000 mainittuun hankkeeseen. Kaupungin osuutta hankkeessa hallinnoi Tampereen ammattioppilaitos ja kehittämisraha kohdistetaan pääosin osallistuvien oppilaitosten opettajien sijaiskulujen ym. korvaamiseen. Hankkeen tavoitteena on luoda toimijoiden yhteistyössä tarvelähtöisesti edullisia ja helppokäyttöisiä teknologiasovelluksia mm. liikunta ja terveyskasvatukseen, sosiaalisen median käyttöön kieltenopetuksessa, luonnontieteiden opetukseen sekä lääketieteellisiin simulaatioihin. TOP School hankkeen projektijohtaja Riitta Juusenaho on kutsuttu hankkeen ohjausryhmään. Tampereelle on perustettu alkuvuonna 2011 korkeakoulujen ja paikallisen elinkeinoelämän yhteistyössä LUMATE keskus. Tampereen kaupunki tukee toimintaa mm. tarjoamalla sille tilat Hervantaan valmistuvasta Tampereen teknillisestä lukiosta. Kaupunki tukee keskusta myös rahallisesti. Lumate keskus tarjoaa Pirkanmaalaisten oppilaitosten opettajille täydennyskoulutusta, oppilaille kerhotoimintaa ja kenttäkursseja sekä lainaa laboratoriovälineistöä kouluille. Lumate keskus tukee myös luonnontieteitä painottavia lukioita (mm. Teknillinen lukio ja Klassillinen lukio) niiden opetussuunnitelmatyössä. Tampereen kaupunki lahjoittaa Tampereen yliopistolle kasvatustieteiden professuurin lukuvuosille 2012 2014. Professorin tehtävänä on tutkimustyön ohella mm. yhteistyössä TOP School hankkeen kanssa edistää kaupungin oppimisympäristöjen kehittämistyötä, toimia asiantuntijana päätöksenteossa sekä edustaa kaupunkia kansainvälisillä areenoilla. Järjestetyt korkeakoulujen verkostotilaisuudet ja vastuuhenkilöt Tampereen yliopiston Edu yksikköön on nimetty yhteistyöryhmä kehittämään koulutuksellista yhteistyötä Tampereen kaupungin kanssa. Työryhmään kuuluvat: professori Kirsti Karila, professori Anja Heikkinen, professori Jyri Linden, professori Eero Ropo, johtava rehtori Vesa Toivonen sekä koulutuspäällikkö Hilkka Roisko. Tampereen kaupungin yhteistyöryhmä muodostuu TOP School hankkeen projektityöryhmästä.

1) Tampereen kaupungin koulutuksen johdon, seudun edustajien sekä Tampereen yliopiston Edu yksikön välinen yhteistyöseminaari Varalan urheiluopistolla 16.11.2011 (prof. Suoranta Juusenaho) 2) OKL yhteistyön aloittaminen: Johtava rehtori Vesa Toivosen vierailu ja alustus Top School hankkeen ohjausryhmässä 30.11.2011 (prof. Suoranta Juusenaho) 3) Aktiiviset oppimisen tilat arvoverkkohanke, useita tapaamisia ja tilaisuuksia (prof. Raisamo Juusenaho) 4) Mediatieteen yksikkö: Sanomalehti mediakasvatuksessa työpaja toimittajille ja opettajille sekä alan opiskelijoille 15.1. ja 16.1.2012.(prof. Kotilainen Juusenaho) 5) Chinese Education Research and Exhange Center yhteistyö (prof. Seppo Hölttä Juusenaho): Education Export to China luentosarjan järjestäminen 2012. Ensimmäinen tilaisuus pidetään 5.1.2012 teemalla Education Export to China: opportunities, challenges and possible scenarios. Seutuyhteistyön verkosto Seudullista yhteistyötä on alettu rakentaa aluksi Ylöjärven ja Valkeakosken kaupunkien kanssa. Yhteisenä tekijänä kaikilla kolmella kaupungilla on voimakas toisen asteen koulutuksen kehittäminen ns. lukion ja ammatillisen koulutuksen kampusajattelu. Tapaamisia on järjestetty raportointikaudella kaksi ja osallistujia on molemmissa ollut kaikkien kaupunkien toisen asteen koulutuksen edustajista: ensimmäinen Tampereella 15.6.2011 ja toinen Valkeakoskella Tietotien lukiossa 24.11.2011. Ensimmäisen tapaamisen teemana oli rakennushankkeiden tilanteet sekä uudet tilaratkaisut. Toisen tapaamisen teemana oli lukujärjestyksen laatimisen problematiikka, sekä niihin pohjaavat kaksois ja kolmoistutkinnot. Seuraava kokous on sovittu Ylöjärvelle syksyllä 2012. TOP School hanke toimii kiinteässä yhteistyössä myös kansallisen Osaava hankkeen koordinaattorin kanssa. (Opettajien täydennyskoulutuksen yhteinen suunnittelu ja toteutus.) Kansallinen yhteistyöverkosto Oulun kaupungin ja Oulun yliopiston Tulevaisuuden koulu hankkeeseen tutustuminen 28.2. 2.2. (Juusenaho) Oulun kaupungin Ritaharjun, Metsokankaan ja Pohjankartanon koulukeskuksiin sekä Oulun kaupungin OPPIS keskukseen tutustuminen 27.4. 28.4. (Juusenaho + kaupungin tilakeskuksen sekä oppilaitosten edustajia) Kokkolan kaupungin lukiotoimen rehtorien yhteistyövierailu Tampereella 4.11.2012. Miten Tampere kehittää oppimisympäristöjään?(juusenaho) Porin kaupunki 14.10. (TOP School hankkeen ja opetusteknologiakeskuksen esittely)

Kauniaisten Unelma koulu toimintamalliin tutustuminen ja benchmarkkaus 13.12.2012. (Juusenaho) Rovaniemi helmikuu 2012: Osaamisen kehittämisen päivät Opettajuus 2020, koulutustapahtuma. (Miten Tampere kehittää oppimisympäristöjään? Juusenaho) ITK konferenssi Aulangolla 19 20.4.2012. Miten Tampere kehittää oppimisympäristöjään seminaarialustus (Juusenaho) FEG yhteistyö (RYM Shok tutkimus ja koulutusvienti) Verkostoituminen kansalliseen FinPron Future learning Finland koulutusklusterin kanssa (FinNode yhteistyö, Ely) Kansainvälinen yhteistyöverkosto Tre Lontoo Swansean yliopisto (videoconferencing 3+3 koulua pilottina) tammi maaliskuu 2012 TaY (Chines Education Research and Exchange Center,CEREC), koulutusvienti prof. Seppo Hölttä ja prof. Yuzhuo Cai BETT messut 2011, 2012, tavoitteena esitellä v.2013 laajasti tamperelaisia oppimisympäristöjä yhteistyössä korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Educating Cities 2012 Changwon, E Korea (Vuoreksen koulukeskuksen esittely ja asuinalueen kestävän kehityksen näkökulma, Juusenaho: Abstrakti lähetetty marraskuussa 2012). Osallistuminen FinnFest konferenssiin Tusconissa USAssa 8. 11.11.2012. Suomalaisen koulutusosaamisen nykytilan esittely. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN TOP School hankkeen tiedotus /viestintätoiminta on jatkuvaa, tavoitteellista, suunnitelmallista sekä näkyvää, avointa ja ajankohtaista. Projektille on laadittu viestintäsuunnitelma. Projektin viestinnässä noudatetaan rakennerahastojen tiedotusohjetta ja graafista ohjeistusta. Euroopan aluekehitysrahaston ja Vipuvoimaa EU:lta logoja käytetään kaikessa viestinnässä. Projekti noudattaa myös Tampereen kaupungin viestintäohjeita. Projektille on perustettu nettisivut (https://tampereenoppimisymparistot.wordpress.com/) sekä tehty ja painatettu yleisesite ja seminaareissa ym. tilaisuuksissa käytettävä roll up mainos. TOP School hankkeen käynnistystilaisuus järjestettiin 13.4. klo 12 15 Tampereen ammattiopiston auditoriossa. Tilaisuuteen osallistui eri oppilaitosten, hallinnon sekä yritysten edustajia. Paikalla oli runsas joukko sekä oppilaitosten että kaupungin edustajia. Ylen Uutiset raportoi hankkeesta illan radio ja TV uutisissaan.

Projektijohtaja on laatinut runsaasti power point pohjaista TOP School hankkeen esittelymateriaalia ja esitellyt hanketta useilla eri foorumeilla. Kansainvälisesti Tampereen oppimisympäristöjen kehittämistyötä esitellään vuonna 2012 Aulangon kansainvälisillä ITK messuilla ja abstrakti on myös lähetetty Etelä Koreassa Chanwongissa järjestettävään 12.Educating Cities konferensiin. Tavoitteena on myös, että 2013 päästäisiin Lontoon kansainvälisille BETT messuille esittelemään tamperelaisia oppimisympäristöratkaisuja. Lehtiartikkeleita hankkeesta on julkaistu raportointikaudella kaksi: Oppimisympäristöt muuttuvat (Nyky TAMPERE lokakuu 272011) ja TOP School kehittää oppimisympäristöjä (VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 3/2011). Projektin internet osoite http://tampereenoppimisymparistot.wordpress.com/ ONGELMAT JA SUOSITUKSET TOP School hankkeen toimintakenttä on laaja ja monitahoinen, tämän vuoksi riskinä on se, että kaikkia toimijoita ei tavoiteta tai että kaikki asianosaiset eivät jaa samaa kehittämisvisiota. Riski on kuitenkin projektisuunnitelmassa jo tunnistettu, ja sitä pyritään minimoimaan laajalla ja aktiivisella tiedottamisella. Hankejohtaja ylläpitää aktiivisesti keskeisten yhteistyökumppanien välistä viestintää ja osallistaa heitä mahdollisimman paljon hankkeen jatkuvaan kehittämiseen. Koulutuksen kehittäminen on aina arvosidonnaista ja erityisesti rehtoreiden sitouttaminen kehittämistyöhön ja muutokseen on selkeän haasteellista. Muutos totutuissa menettelytavoissa koetaan usein uhkana ja siksi muutosta vastustetaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että hankejohtaja osallistuu mahdollisimman paljon kentällä tapahtuvaan kehittämistoimintaan ja kannustaa opettajia ja rehtoreita ilmaisemaan kehittämisideoitaan, jotta niitä voidaan tutkia ja viedä eteenpäin yhdessä. Niin kansainvälisesti, kuin kansallisellakin tasolla koulutuksen nähdään olevan murroksessa. Nopeasti kehittyvä ja uudistuva teknologia, mediakehitys sekä erilaiset uudet sovellukset haastavat TOP School hanketta pysymään kehityksen valtasuonella siitä, missä hankkeen pitää/kannattaa olla mukana ja millaista tulevaisuudenkehitystä on syytä välttää. Tämän vuoksi on tärkeää, että hankkeessa on myös aikaa perehtyä viimeaikaiseen alan tutkimukseen sekä kansainvälisiin megatrendeihin. Kansainväliset kongressit, foorumit ja yhteistyöverkostot tarjoavat tässä mahdollisuuksia. Kaupungin mittava panostus oppilaitosrakentamiseen mahdollistaa uudenlaisten Living labtyyppisten innovatiivisten koulukeskusten synnyttämisen Tampereelle. Niissä toteutettuja teknologisia ja pedagogisia ratkaisuja ja toimintamalleja muiden oppilaitosten henkilöstö voi hyödyntää. Haasteena tässä on joko uuden henkilöstön rekrytoinnin onnistuminen tai olemassa

olevan opetushenkilöstön uutteen toimintaympäristöön kouluttamisen onnistuminen. Erityisesti johdon sitoutuminen muutokseen tulee olemaan ensiarvoisen tärkeää. Suosituksena jo tässä vaiheessa voidaan todeta, että hankejohtajan ja projektisihteerin työpanos ei välttämättä pelkästään riitä jatkossa varmistamaan jatkuvan muutoksen ja toiminnan arvioinnin kautta saatavan kehittämistyön jatkuvuutta. On tärkeää, että kriittiset eri koulutustasojen kehittämistyössä olevat toimijat saatetaan kiinteään yhteistyöhön ja jatkuvaan vuoropuheluun toistensa kanssa. Tämä onnistuu vain luomalla keskitetty koulutuksen kehittämispiste. Kaupungin johdon vahva tuki ja kaupungin todellinen halu panostaa hankkeen sisältöihin, auttavat tavoitteiden saavuttamisessa. Tätä kuvaa selkeästi TOP School hankkeen nouseminen jo alkutaipaleellaan yhdeksi kaupungin strategisista hankkeista. PROJEKTIN TOIMINTA JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Edellä kuvatun verkostomaisen työskentelyn lisäksi hankkeessa on kartoitettu ja luetteloitu Tampereen kaupungin sisäiset oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyvät keskeiset projektit ja hankkeet. Hankejohtaja on käynyt hankkeiden vastuuhenkilöiden kanssa palavereja. Hankkeessa on kartoitettu suomalaisia ja kansainvälisiä oppimisympäristöjen kehittämisestä tehtyjä tutkimuksia ja raportteja niin tilaratkaisujen, viestintäteknologian kuin oppimisen metodologian osalta. Näiden pohjalle rakennetaan ehdotuksia tamperelaisen mallin luomiseksi. OSALLISTUMINEN KAUPUNGIN OPPILAITOSTEN RAKENNUS JA SANEERAUSKOHTEIDEN SUUNNITTELUUN Hankejohtaja osallistuu Tampereen kaupungin oppilaitosten rakentamis tai saneeraushankkeiden hankevalmisteluun tehtävänään tuoda esiin näkemyksiä siitä, mitä asioita suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava, jotta tilat palvelevat tulevaisuuden oppimista: Toisen asteen koulutuksen Hervannan kampusalueen rakennushanke (Tampereen teknillinen lukio) Vuoreksen koulukeskus Tampereen luovien alojen lukion saneeraushanke (Sampola) Klassillisen lukion remonttihanke Tesoman alueen koulutilojen uudelleen järjestelyt Uudet alkavat hankkeet 2012 Aktiiviset oppimistilat Moniaistisen vuorovaikutusteknologian soveltaminen oppimiseen. Hanke sai 7.10.2011 Tekesin rahoituksen vuosille 2012 ja 2013. Lumate keskuksen toiminnan kehittäminen ja tukeminen.

PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS TOP School hanke on suurten kaupunkien hankkeiden keskuudessa poikkeuksellinen sen kaupunkivetoisuuden johdosta. Vastaavanlaisia koulutuksen kehittämishankkeita on nähty useimmiten yliopistojen tai ministeriöiden ym. vetäminä ja hallinnoimina. Strategisen hankkeen asema ja kaupungin aktiivinen tahtotila kehittää laajasti oppimisympäristöjään mahdollistavat innovatiiviset ratkaisut ja visiot ja uudenlaisen toiminnan kytkemisen suuriin koulukeskusten rakennus tai saneeraushankkeisiin. Tätä todistavat ne lukuisat kiinnostuneet alustuspyynnöt, joita projektille jo sen ensimmäisen raportointikauden aikana on esitetty joko muiden kaupunkien tai koulutusorganisaatioiden taholta. Myös kasvatustieteiden lahjoitusprofessuurin liittäminen hankkeen toimintaan luo uudenlaista diskurssia ja toimintakulttuuria tutkimuksen (yliopisto) ja käytännön (kaupunki) välille. Käytännön tarpeesta lähtevä tutkimustoiminta edistää koulutuspalveluiden kehittymistä, tuottaa niille lisäarvoa ja toimii näin innovaatioalustana uusille toimintatavoille. TOP School hanke pyrkii aktiivisesti tukemaan arjen opetustyötä tekevien opettajien oman työn kehittämispyrkimyksiä etsimällä niille resursseja ja verkostoimalla yksittäisiä toimijoita muiden samanhenkisten kehittäjien kanssa. Jo nyt on nähtävissä, että tällaisesta toiminnasta voi syntyä kokonaan uudenlaisia pedagogisia sovelluksia, joita voidaan tuotteistaa ja joiden kautta voidaan avata suomalaista koulutusosaamisen vientiä maailmalle. PROJEKTIN TASA ARVO VAIKUTUKSET TOP School hankkeella on koordinaatioluonteensa johdosta välillisiä vaikutuksia tasa arvoon erityisesti erityisryhmien suhteen. Hankkeessa syntyvien uusien toimintatapojen, asennemuutosten ja kehitettävien teknologiasovellusten kautta tarve esim. erityisopetuksen järjestelyille vähenee, kun erilaisia oppimistyylejä ja tapoja edustavat opiskelijat voivat opiskella samoissa ryhmissä. Painottamalla toiminnassa entistä enemmän sosiokonstruktivistisen oppimisnäkemyksen mukaista opiskelijalähtöistä toimintaa, voidaan koulutuksen mielekkyyttä, työelämälähtöisyyttä ja viihtyvyyttä parantaa ja näin estää nuorten koulutuksellista syrjäytymiskierrettä. PROJEKTIN VAIKUTUKSET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Hankkeella ei ole varsinaisia vaikutuksia ympäristöön, mutta sen koordinoimilla kehittämishankkeilla on mahdollisesti jonkinlaisia vaikutuksia ympäristöön, esimerkiksi valittavien teknologiaratkaisujen aiheuttamat materiaalisäästöt tai olemassa olevan teknologian päivitys jatkokäyttöön. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hankkeen yksi keskeinen tavoite on nostaa eri tavoilla koulutuksen hyviä käytänteitä muiden benchmarkattavaksi ja lainaamaksi ja näin nostaa koko koulutusalan laatua ja vaikuttavuutta. Tällaisia tapoja ovat esim. säännölliset hankkeiden Hyvien käytänteiden Tori tapahtumat,

kansalliset ja kansainväliset messut ja seminaarit sekä vaikuttavuustutkimuksen hyödyntäminen hankkeiden arvioinnissa ja niistä raportoiminen. TOIMINNAN JATKUVUUS Hankkeen yhtenä tehtävänä on sen aikana mallintaa toiminta, jolla Tampereen kaupungissa oppimisympäristöjen kehittämistoimintaa koordinoidaan ja kehitetään hankkeen päätyttyä. Selvää on jo nyt, että sirpaleinen hanketoiminta tulee vetää yhteen toimimaan fyysisesti ja organisatorisesti lähellä toisiaan ja niille tulee luoda selkeä toiminnan struktuuri alkaen hankkeen strategisesta tarvelähtöisyydestä ja päättyen hankkeen vaikutusten arviointiin ja kokemusten levittämiseen. Samoin verkostomainen työskentely monella eri taholla edellyttää keskitettyä kokonaiskuvan hallintaa ja yksittäisistä verkostoista saatavien hyötyjen levittämistä kaikkiin koulutuksen tasoihin. PROJEKTIN TALOUS TOP School hankkeen kustannusarvio vuodelle 2011 on 120 454,00 euroa. Hankkeen toteutuneet tukikelpoiset kustannukset vuonna 2011 ovat 92 788,54, mikä on 77 % kustannusarviosta. Pirkanmaan Liitolta maksuun haettava EAKR ja kansallinen rahoitusosuus on 55 673,12 euroa (60%). Rahaa säästyi ostopalveluista sekä muut kustannukset kohdasta 15 500 euroa, joka oli varattu hankkeen sisäiseen arviointiin ja sen kilpailutukseen. Sisäisen arvioinnin kilpailutusta päätettiin siirtää v. 2012 alkuun, jolloin kaupungin lahjoittama kasvatustieteen professuuri alkaa. Professorin tehtävänä on toimia TOP School hankkeen tieteellisenä asiantuntijana, joten ennen sisäisen arvioinnin kilpailutusta halutaan kuulla myös professorin näkemys asiasta.