Po#lasturvallisuus ja #imityö mitä voimme oppia ilmailusta?

Samankaltaiset tiedostot
Po#lasturvallisuusosaaminen henkilöstökoulutuksessa

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

Inhimilliset tekijät ja turvallisuus mitä voimme oppia ilmailusta? Arto Helovuo

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla

Potilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna

CRM-Miehistöyhteistyö Crew Resource Management Laadukkaaseen ensihoitoon. Seppo Sallankivi FH 10

Laadun ja potilasturvallisuuden kehittäminen sairaanhoitopiirissä. Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Satakunnan sairaanhoitopiiri

Inhimilliset tekijät ja potilasturvallisuus

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry

11/18/2016. Potilasturvallisuus. Potilasturvallisuus. - teoriasta käytäntöön. Mitä meidän pitäisi tehdä

SIMLAB TERVEYSALAN OPPIMIS- JA KEHITTÄMISYMPÄRISTÖNÄ

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena

Haasteet asiakas- ja potilasturvallisuudessa

Potilasturvallisuuden mittaaminen KYSissä Teemaseminaari 4: Kuopio tutkii ja kehittää Miten potilasturvallisuutta tulisi mitata?

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa

Ammattien välinen opettaminen ja oppiminen Lääketieteellisen tiedekunnan näkökulma

Mihin HaiPro johtaa? Karolina Peltomaa Potilasturvallisuuspäällikkö VSSHP

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä Annikki Niiranen 1

Turvallisuusjohtaminen ja organisaation tuloksellisuus

Vakavien vaaratapahtumien tutkintamene/ely

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

METKU / MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut METKU

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat

Noona osana potilaan syövän hoitoa

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät

Tarkastettavan psykologia

Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2

Näkökulmia potilasturvallisuuteen. Teemu Reiman, Elina Pietikäinen, Kaarin Ruuhilehto, Jouko Heikkilä, Luigi Macchi

Parhaat käytännöt potilasturvallisuuden edistämiseksi. Marina Kinnunen, johtajaylihoitaja, VSHP Ermo Haavisto, johtajaylilääkäri, SatSHP

Efficiency change over time

EUROOPAN PARLAMENTTI

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi Naantali

HAIPRO -JÄRJESTELMÄN TUTKIMUKSESSA

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuusjohtaminen

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri

Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry Anestesiakurssi 2015

Simulaatio-oppiminen. Hannu Salonen. Opettaja /simulaatio-ohjaaja

ISBAR -menetelmä. Tiedonkulun turvaaminen potilaasta raportoitaessa / konsultoitaessa

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students.

Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä. Luennoitsija / tilaisuus / päiväys

TURVALLISUUSOSAAMISEN JOHTAMINEN

Turvallisuuskulttuurin merkitys inhimillisten virheiden ehkäisyssä

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA

Inhimillinen tekijä osana turvallisuuskulttuuria rautateillä

punainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön.

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä. public-procurement

POTILASTURVALLISUUDEN KEHITTÄMINEN VAARATAPAHTUMIA RAPORTOIMALLA. Marina Kinnunen

Knowledge Management (KM) eli. tiedon/tietämyksen hallinta

GMP tilaisuus Riskinhallinta, muutostenhallinta, CAPA ja poikkeamat

Potilasturvallisuuden linjaukset Suomessa Erna Snellman, lääkintöneuvos, dosentti Sosiaali ja terveysministeriö

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Turvallisuuskulttuuri ja johtaminen

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma

Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto

Asenne ja kulttuuri vs. lentoturvallisuus

Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus

Osastotunti. Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski

Human Factors. SIL Lentoturvallisuusseminaari Matti Sorsa

Asiakaslähtöisyyden, potilasturvallisuuden ja laadun kehittäminen Marina Kinnunen, KTT, Hallintoylihoitaja

Osallistujaraportit Erasmus+ ammatillinen koulutus

Hoitovirheistä ja läheltä piti tilanteista oppiminen!

Group 2 - Dentego PTH Korvake. Peer Testing Report

Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Kuntaliitto

Statistical design. Tuomas Selander

Merenkulun turvallisuuskulttuurin tutkimus

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja

Aluksi. Riskien hallinta. Riskityyppejä. Riskillä on kaksi ominaisuutta. Reaktiivinen strategia. Proaktiivinen strategia

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies


Virheen diagnostiikka

Projektinhallinta: riskeihin varautuminen

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik

Capacity Utilization

KONEISTUSKOKOONPANON TEKEMINEN NX10-YMPÄRISTÖSSÄ

Making diversity manageable. Miradore. Käytännön kokemuksia rahoituksen hakemisesta. Tiistai Technopolis Vapaudenaukio / Lappeenranta

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT

Oppiminen aluekehittämisen moottorina

Potilaan tunnistaminen ja näytteiden identifiointi. Mitä ammattikorkeakoulussa opetetaan? Bioanalytiikan lehtori Marja Kuparinen

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

Potilasturvallisuus

POTILASTURVALLISUUS PÄIVYSTÄVÄLLÄ LEIKKAUSOSASTOLLA: POTILASTURVALLISUUS- KANSION KEHITTÄMINEN

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Transkriptio:

Arto Helovuo Johtava konsultti, Huperman Oy Lentokapteeni, pääkouluttaja, Finnair Oy Po#lasturvallisuus ja #imityö mitä voimme oppia ilmailusta? Terveydenhuollossa on tärkeää oppia ilmailusta Terveydenhuollossa on tärkeää oppia muilta riskial7ilta aloilta kuten esimerkiksi ilmailusta ja ydinvoimateollisuudesta. (Po<lasturvallisuusstrategia, 2009) 1

Mitä ilmailusta voidaan oppia? Järjestelmälähtöinen turvallisuusajattelu toimintakulttuurin perustana Inhimillisten tekijöiden ymmärtäminen ja hyväksyminen Turvallisuutta edistävät käytännöt osana normaalia toimintaa Mitä on po<lasturvallisuus? Po<lasturvallisuus periaa'eet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata po<lasta vahingoifumasta. Po<las ja lääkehoidon turvallisuussanasto (2006) 2

Haasteena inhimillisten tekijöiden hallinta Ihmilliset tekijät (%) vaaratapahtumien taustalla: Lentoliikenne 65-85 Lennonjohto 90 Merenkulku 80-85 Kemianteollisuus 80-90 Ydinvoimateollisuus 70 Maantiekuljetus 85 Reason, 2006 80% of reported incidents involve human factors causes (Cooper el al. Anaesthesiology. 1984; 35: 34 42. Flin et al. Team Performance Management. 2002; 8: 68 78) 83% of adverse events involved elements of human error (Willliamson JA, Webb RK, Sellen A, et al. The Australian Incident Monitoring Study. Human failure: an analysis of 2000 incident reports. Anaesth Intensive Care 1993;21:678 83) A third of intensive care staff did not acknowledge that they make errors. (Sexton JB, Thomas EJ, Helmreich RL, 2000. Error, stress, and teamwork in medicine and aviation: cross sectional surveys. BMJ 2000;320;745-749) Amma7laisetkin tekevät virheitä Unohdukset ja lipsahdukset rutiinityössä Erehdykset ja väärinymmärrykset toiminnan suunnittelussa ja päätöksiä tehdessä Rutiiniomaiset oikaisut tai tilannekohtaiset poikkeamat virallisesta ohjeesta Almost all staff agreed that errors were not a sign of incompetence Two thirds of staff said that they rarely saw errors where lack of knowledge was the causal factor Flin, R et al. Attitudes to teamwork and safety in operating theatre. Surgeon, 1 June 2006 145-151 3

Mitä ovat inhimilliset tekijät? Ihmisen luonnolliset psykologiset ja fysiologiset piirteet ja rajoitukset Sosiaalipsykologiset ilmiöt, toiminta ryhmänä Organisaa<oiden ja ihmisten toiminnan ymmärtäminen, systeeminen turvallisuusajafelu Systeeminäkökulma turvallisuuteen Piilevät taustatekijät Johtaminen Päätöksenteko Turvallisuuspolitiikka Prosessit Tilannekohtaiset olosuhteet Laitteet ja tarvikkeet Osaaminen Ryhmän ilmapiiri ja toimintatavat Yhteistoiminta Työmenetelmät ja ohjeistus Potilas ja omaiset Toiminta tilanteessa Inhimilliset virheet, erehdykset ja laiminlyönnit Suojaukset Vincent, C. et al. BMJ 1998;316:1154-1157 4

yli puolet olisi vältefävissä yksinkertaisin keinoin Death rate due to error was one in 270 (0.4 per cent), of which 65 per cent were deemed preventable (Calland et al. 2002) Institutes of Medicine. 2000. To Err is Human: Building a Safer Health System. Inhimilliset tekijät osana po<lasturvallisuusosaamista Miksi vaaratapahtumia sattuu - riskien tiedostaminen Inhimillisen toiminnan piirteet ja rajoitukset Virheiden hallinnan periaatteet ja käytännöt Yhteistyö, viestintä ja resurssien hallinta (CRM) Lack of non-technical skills can have lethal consequences for patients. Human Factors training must be fully integrated into under graduate and post graduate education. Parliamentary Report into Patient Safety, London, July 2009 5

Tiimityöllä koh< turvallista hoitoa Po<lasturvallisuus ei synny yksifäisen amma7henkilön, vaan koko <imi yhteistoiminnan tuloksena Lähtökohtana tehokas yhteistyö ja <edonkulku, sekä riifävä toiminnan varmistaminen virheiden havaitsemiseksi ajoissa Patient Safety Indicators in Surgery The causes of PSIs cited most frequently are human error, poor teamwork, and lack of appropriate communication. Catchpole, K., et al, Anaesthesia,63: 340 346. CRM: Tiimityö ja resurssien hallinta CRM = Crew Resource Management BRM = Bridge Resource Management TRM = Team Resource Management CRM = Crisis Resource Management = kaikkien saatavilla olevien inhimillisten ja teknisten resurssien hyödyntämistä turvallisuuden varmistamiseksi 6

Miksi CRM syntyi? NASA 1981: Inhimilliseen virheeseen myötävaikuttivat puutteellinen johtaminen, kommunikointi ja resurssien hallinta ohjaamossa. CRM perustuu ei teknisten taitojen hallintaan Yhteistyö ja tiedonkulun varmistaminen Tehtävän koordinointi ja työkuorman hallinta Tilannetietoisuuden ylläpitäminen Päätöksenteko ryhmänä 7

Yhteistyö ja tiedonkulun varmistaminen Terveydenhuollossa kommunikaatioon liittyvät ongelmat ovat myötävaikuttajana 65% haittatapahtumista (Sandlin, 2007) Communication failures are the leading causes of inadvertent patient harm (Leonard et al, 2004). Analysis of 2455 sentinel events revealed communication as primary root cause in over 70% of cases. (JCAHO, 2008) communication as a prime cause in incidents in Intensive Care Units Reader et al (2006) Vies<nnän ongelmat onnefomuuksien taustalla % 35 (Aviation Safety Reporting System) 30 25 20 15 10 5 0 Ei aloitettu Epätäydellistä Väärin ajoitettu Ei ymmärretty 8

Miksi kommunikoin< luo turvallisuufa? Ruffel-Smith, 1979: Parhaat miehistöt kommunikoivat eniten systemaattisesti vahvistivat viestit New York Washington DC Tiedonkulun varmistaminen Viesti Suljetun ympyrän viestintäperiaate Vahvistus Tiedonkulun varmistaminen ja väärinymmärrysten välttäminen 9

Tiedonkulun varmistaminen Katkeamaton ketju periaate informaation välittämisessä Briefingit (pre/ postoperative) ennakointiin, varmistamiseen, oppimiseen Varmistavat työvaiheet tilannekuvan ylläpitoon communication failures in 30 per cent of team exchanges, third of these leading to process problems, increased cognitive load, interruptions, or increased tension, thus jeopardising patient safety. Lindgard, et al. Quality and Safety in Health Care, 2007,13:330 334. Tiedonkulun varmistaminen Vakioitu vies<ntätapa: helpofaa ymmärtämistä estää unohtamasta asioita tekee <edon välifämisestä tehokkaampaa 10

Yhteenveto Po<lasturvallisuuden keskeinen haaste on inhimillisten tekijöiden hallinta Inhimillisten tekijöiden hallinta perustuu hyvään yhteistyöhön ja <edonkulun varmistamiseen KIITOS arto.helovuo@huperman.com 11