KIINTEISTÖVIESTI ETELÄ-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2012 MAALISKUU LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / / Yhtiökokousopas ja puheenjohtajan kokousnuotit ilmestyneet I s. 1 Korjaus- ja energia-avustusten haku päättyy 11.4. I s. 3 Juvan Tähtitorni on Kiinteistöyhdistyksen 500. jäsen I I s. 4 Joroisten veden laatu joudutti putkiremontteja I I s. 3
kiinteistöviesti etelä-savo nro 1 / 2012 maaliskuu Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys ry Porrassalmenkatu 21 B 50100 MIKKELI Puheenjohtaja ja asiamies Savonlinnassa: Paavo Savolainen, p. 044 352 1132 Asiamies Mikkelissä: Juhani Kortelainen, p. 015 321 510 Asiamies Pieksämäellä: Timo Lappalainen, p. 015 341 780 Palvelukeskus: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Maaherrankatu 15, 70100 KUOPIO puhelin 010 6676 670 faksi 010 6676 679 sähköpostit: mirjami.kauppinen@kiinteistoliitto.fi anne.verger@kiinteistoliitto.fi Neuvonta: jäsenyhtiöiden hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja tilintarkastajille Arkisin klo 9-12, p. 010 6676 670 Kiinteistönetti: Yhdistyksen omat www-sivut: www.kiinteistoliitto.fi/ita-suomi (sisältää myös jäsensivut) Suomen Kiinteistöliitto ry: www.kiinteistoliitto.fi Taloyhtiöiden kiinteistöportaali: www.taloyhtio.net (sisältää myös jäsensivut) Etelä-Savon Kiinteistöviesti: Julkaisija: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Ilmestyminen: vähintään neljästi vuodessa Painosmäärä: 570 kpl Vastaava toimittaja: Mirjami Kauppinen Paikallissivujen avustaja: Anna-Liisa Pekkarinen Taitto: Viestitär Ky, Kuopio Tulostus: Kopijyvä Oy, Kuopio 2012 sisältö itä-suomen sivut... osio I ajankohtaista Yhtiökokousopas ilmestynyt...1 Papinpuron pihalle ei liukkauden takia kaaduta...1 Ei piikkareissa liukkaille...3 Korjaus- ja energia-avustusten haku päättyy 11.4.2012...4 Jokatalvinen ongelma: Pistorasioissa roikkuvat auton lämmitysjohdot!...5 Isännöinnin auktorisointi uudistui vuoden alussa...6 Kiinteistöliitto: Älkää aliarvioiko hoitokuluja Asuinkiinteistöillä kovat ajat...6 tutkimus ja kehittäminen Tutkimus: Asukkaat pitävät isännöintiä asiantuntevana ja rehellisenä...7 Virheiden määrä jopa tuplaantunut asuntotuotannossa...7 Suomalaiset pitävät tulipalon riskiä pienenä...8 lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö Osakkeenomistajalla ei oikeutta kotitalousvähennykseen kattoremontista...8 Uusi pelastussuunnitelmaohje voi säästää ihmishenkiä...9 KHO:n ratkaisu asuinrakennuksen kerrosalan laskemisesta...9 Hallinto-oikeuden ratkaisu varainsiirtoverovapauden edellytyksistä...9 talous- ja veroasiat Vuoden 2012 talousarvio-ohje jäsenkiinteistöille...10 markkinat ja suhdanteet Rakennuskustannusten nousu 2,8 prosenttia...10 tapahtumia ja julkaisuja Suomen Kiinteistölehti: Kuntotutkimuksesta tuli hyväksytty...11 Suomen Kiinteistölehti kaikkiin mobiileihin laitteisiin...11 kolumni Lumikaaos = talvi...12 etelä-savon aluesivut...osio II Pääkirjoitus...1 Sivutoiminen isännöitsijä osa talon arkea...2 Saku Halonen: Isännöinnin laadun pitäisi olla hintaa tärkeämpi...2 Joroisten veden laatu joudutti putkiremontteja...3 Juvan Tähtitorni on uusi kerrostalo keskellä kylää järven rannalla...4 Etukansi: Mökkitalkkari on hyvä vinkki, sanoo juvalainen isännöitsijä Saku Halonen. Kuva: Anna-Liisa Pekkarinen
ajankohtaista Yhtiökokousopas ilmestynyt Kevään yhtiökokouskaudella taloyhtiöissä keskustelua herättää etenkin toiminnantarkastukseen ja tarkastajien valintaan liittyvät asiat. Taloyhtiöiden toiminnantarkastajat suorittavat tänä keväänä ensimmäistä kertaa asunto-osakeyhtiölain mukanaan tuoman toiminnantarkastuksen sekä laativat toiminnantarkastuskertomuksen. Mitä toiminnantarkastajien tehtäviin kuuluu ja miten tarkastus tulee suorittaa? Milloin taloyhtiössä tulee valita tilintarkastaja ja milloin toiminnantarkastaja? Tietoa aiheesta saivat Joensuussa, Kuopiossa, Mikkelissä ja Varkaudessa järjestettyihin Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? koulutustilaisuuksiimme osallistuneet. Valitettavasti jouduimme perumaan tilaisuudet Iisalmessa ja Savonlinnassa vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Näistä ja yhtiökokousasioista löytyy tietoa myös Kiinteistöliiton uudesta verkko-oppaasta, osoitteessa http:// www.taloyhtio.net/yhtiokokousopas. Yhtiökokousopas on avoimesti ja maksutta kaikkien yhtiökokousasioista kiinnostuneiden käytettävissä. Oppaasta löytyy monipuolisen ja kattavan asiatiedon lisäksi valmiita lomakepohjia ja -malleja, jotka helpottavat yhtiökokouksiin valmistautumista sekä kokousten onnistumista. Verkko-opas sisältää lisäksi videoita, joissa opastetaan toimimaan yhtiökokouksessa oikein. Verkko-oppaan sivuilta löytyy toiminnantarkastuskertomus -malli, jonka taloyhtiön oma toiminnantarkastaja voi muokata omaan käyttöönsä sopivaksi. Yhtiökokousoppaasta löytyy lisäksi muun muassa täytettävä kunnossapitotarveselvitys lomake. Yhtiökokouksen puheenjohtajan käyttöön Kiinteistöliitto on julkaissut yhtiökokouksen puheenjohtajan kokousnuotit, jotka helpottavat kokouksen johtamista. Puheenjohtajan kokousnuotit löytyvät yhtiökokousoppaan kautta kirjautumalla sisään Taloyhtio.net -verkkopalveluun. Papinpuron pihalle ei liukkauden takia kaaduta Nilsiän Papinpuron 10 asunnon rivitaloyhtiö tekee lumityöt niin kuin tuhannet muutkin yhtiöt: traktori auraa pääväylät ja kukin osakas omalla talonmiesvuorollaan tarkkoo postilaatikoiden ja roskakatosten ympärykset ja hiekoittaa väylät. Oman auton parkkipaikka jää osakkaan itsensä puhdistettavaksi, ellei hän siirrä autoaan pois tieltä, kun lumitraktorin tulo on odotettavissa. Katuliittymän puhdistaa se, joka ensiksi katuauran jälkeen lähtee liikkeelle. Järjestely on tasapuolinen, eikä vastuu lumitöistä jää aina yksille ja samoille närää aiheuttamaan. Talonmiesvuoro on vakiintunut, pitkään voimassa ollut järjestely, eikä siitä ole luovuttu. Talonmiesvuoroa ei voi rahalla kuitata Jos Papinpuron talonmiesvuorolainen sairastuu, on reissussa tai vuorotyönsä takia estynyt, hän sopii naapurin kanssa vuoronvaihdosta. Talonväki on sopuisaa, eikä väännä kättä siitä, sattuiko jonkun viikolle enemmän lunta kuin toisen. Seuraavana vuonna vääryys kuitenkin korjaantuu, kun vuorot kiertävät. Yhtä vaille kaikki kykenevät vielä vuoronsa hoitamaan, vaikka enemmistö on eläkeläisiä. Pakottaa ei talkootyöhön ketään voi. - Onneksi lumitöitä jää niin vähän traktorin jäljiltä, että kovallakin pyryllä siitä selviää, kertoo puheenjohtaja Anneli Pirinen. Papinpurossa ei vuoroa voi korvata muutaman kympin kuukausimaksulla, kuten he ovat kuulleet jossain tapahtuvan. Siellä vähitellen yhä useampi on halunnut luopua velvoitteesta ja työ on pitänyt lopulta ostaa ulkoa. Sitä Papinpuron säästäväinen hallitus ei halua. Puheenjohtaja tietää, että kaikkialla ei riitä porkkanaksi yhtiövastikkeen kohtuullisena pitäminen oman työn avulla, mutta yhteishenkeä yhdessä tekeminen lisää. Hiekoittajan lapion heiluttava tiuhaan Talonmiesvuorolainen huolehtii myös hiekoituksesta roskakatoksen ja postilaatikoiden edustoilta, paikoista joihin traktori ei pääse. kiinteistöviesti i -
ajankohtaista Taloyhtiön vakuutus kattaa, jos muu kuin taloyhtiön osakas liukastuu hiekoittamalla pihalla, edellyttäen että on toimittu riittävän huolellisesti ja ajallaan. - Jos osakas liukastuu omalla pihallaan, ei vakuutus korvaa sillä perusteella, että osakkaana hän on vastuussa liukkauden torjunnasta, huomauttaa isännöitsijä Arto Väätäinen. Hän peräänkuuluttaa myös liukastujan vastuuta. Ei ihmisiä voida olla kaksin puolin taluttamassa, eikä hiekoittajakaan ehdi joka paikkaan samalla hetkellä. - Asukkaat voisivat vilkaista kulkiessaan myös katolle, ja ilmoittaa huoltoyhtiölle, isännöitsijälle tai hallitukselle, jos katolta on tulossa lunta tai jäätä niskaan. Ei katolle lumenpudotukseen Kattolumia eivät papinpurolaiset itse pudota, räystäslumia lukuun ottamatta. Työ on ulkoistettu kiinteistönhuollolle, koska taloyhtiö viisaasti ei ota vastuuta mahdollisesta putoamisesta. Jos asukas putoaa katolta, on taloyhtiö vastuussa, jos on työn tilannut. Jos asukas on katolla oma-aloitteisesti, on hän itse vastuussa. Sen sijaan lumenpudotukseen tilaamansa yrityksen työntekijöistä ei taloyhtiö ole vastuussa, sillä on itsellään oltava vastuuvakuutukset. - Jos taloyhtiö tilaa lumenpudotuksen vaikka urheiluseuralta, kannattaa ehdottomasti varmistaa, onko heidät vakuutettu työn varalta ja onko heillä asianmukaiset turvavaljaat ja muut välineet, Väätäinen muistuttaa. Nilsiässäkin on urheiluseuroja, jotka tekevät lumenpudotuksia seuran toiminnan tukemiseksi. Talkoovakuutus pitää olla Väätäinen on ottanut talkoovakuutuksen tekeväiselle taloyhtiölle, se on esimerkiksi tehnyt ulkomaalauksia talkoilla. Talkoovakuutus on hyötyynsä nähden edullinen, 77 euroa vuodessa. Se korvaa tapaturman hoitokulut 8500 euroon asti ja maksaa haittakorvauksen 25000 euroon asti, mutta yli 75- vuotiaille sattuneita vahinkoja se ei korvaa. Väätäinen ei ole laskenut, paljonko yhtiö säästää tekemällä itse, mutta varmasti tuntuvan summan. alp KUVA: Anna-Liisa Pekkarinen i - kiinteistöviesti
ajankohtaista Ei piikkareissa liukkaille Kengät tulisi valita kelin mukaan. Talvioloihin soveltuu parhaiten kenkä, jonka pohja on valmistettu pehmeästä ja huokoisesta materiaalista eikä se kovetu kovalla pakkasellakaan. Kengän pohja on voimakkaasti kuvioitu ja pohjakuvio on sivuilta avoin. Viistetty kanta jatkaa pohjakuviota taaksepäin, jolloin se lisää askeleen rullaavuutta ja pohjan pitävyyttä. Jos uusien talvikenkien korkolappu on muovinen, se kannattaa vaihdattaa suutarilla pitävämpään kumiseen. Liukuesteet ja nastakengät tuovat lisäturvaa. - Kun hankkii liukuesteet, on syytä ottaa mukaan kengät, joiden kanssa niitä aikoo käyttää. Ennen ostopäätöstä voi sitten testata, miten helposti ne saa laitettua kenkien päällä ja otettua pois. Liukuesteiden valinnassa kannattaa huomioida, että ne voi tarvittaessa ottaa pois mahdollisimman helposti. Kovilla alustoilla kuten kivilattioilla käveltäessä liukuesteet voivat jopa lisätä tapaturmariskiä, opastaa suutari Hannu Heiskanen. Lähde: Kotitapaturmien ehkäisykampanja. Liukastujan oma vastuu Liukastuneen omalla myötävaikutuksella on vaikutusta vakuutuskorvauksen määrään. Alkoholin vaikutuksen alaisena oleminen vaikutti siihen, että korvausta soviteltiin oikeudessa (KKO 1953 II 83). Toisessa tapauksessa lapsi meni lasioven läpi ja asunto-osakeyhtiön vastuuta soviteltiin (KKO 1967 II 85). Sovittelun perusteista ei käy tapauksen kulku ilmi. Kiinteistönomistajan vastuu Poliisi ja pelastuslaitos varoittavat etenkin lauhtuvan sään takia katoilta putoavasta lumesta ja jäästä. Esim. Helsingin Töölössä nainen kuoli 20. helmikuuta jäätyään talon katolta pudonneen lumen ja jään alle. Kiinteistönomistaja vastaa kiinteistön turvallisuudesta ja siitä, ettei katolta tippuva lumi tai jää aiheuta vaaratilanteita. Kiinteistöliitto kehottaa kiinteistönomistajia seuraamaan kattojen lumi- ja jäätilannetta ja tarvittaessa ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin vaaran poistamiseksi. Ensimmäisenä toimenpiteenä kiinteistönomistaja voi eristää vaara-alueen suojapuomeilla. Kiinteistöliitto kehottaa jalankulkijoita varomaan katolta tippuvaa lunta ja jäätä sekä muistuttaa, ettei jalkakäytävillä olevia suojapuomeja saa siirtää. KUVA: Anna-Liisa Pekkarinen Hallituksen puheenjohtaja Anneli Pirinen ja jäsen Irja Heikkinen päättivät hankkia taloyhtiölle naisten lumikolan, markkinoiden keveimmän ja pienimmän, jotta pienikokoiset ja vähävoimaiset jaksaisivat kolaa käsitellä. kiinteistöviesti i -
ajankohtaista Korjaus- ja energia-avustusten haku päättyy 11.4.2012 Korjaus- ja energia- ja terveyshaittaavustusten haku on parhaillaan käynnissä. Avustuksia myöntävät osittain kunnat, osittain ARA, joka on antanut ohjeet avustusten hakemisesta, myöntämisestä ja maksamisesta. Kunnat ilmoittavat hakuajan päätyttyä ARAlle määrärahatarpeensa myöntämiinsä avustuksiin. ARA osoittaa määrärahaosuudet kunnille. Korjaus- ja energiaavustusten puhelin- ja sähköpostipalvelu ARAssa otettiin käyttöön 16.3.2011 korjaus- ja energia-avustusten suuren kyselymäärän takia keskitetty puhelinja sähköpostipalvelu. Palvelunumeroon ja uuteen sähköpostiosoitteeseen tulleisiin kysymyksiin vastaavat ARAn korjaus- ja energiaavustuksia käsittelevät asiantuntijat. Korjaus- ja energia-avustusten palvelun yhteystiedot: Puhelin: 040 710 4065 Sähköposti: korjausavustus.ara(at)ara. fi Palveluajat: ma-to klo 9-15. Lisätietoja: ara.fi Avustukset 2012 enintään Kuntoarvioavustus 50 % Kuntotutkimus 50 % Huoltokirja-avustus 50 % Energia-avustukset 15 % 1. energiakatselmus (huoneistoalasta riippuen 720, 960, 1360 ) 40 % 2. lisälasi/etuikkuna 20 /ikkuna-m 2 15 % 3. ikkunoiden uusiminen (1W/m 2 K) 40 /ikkuna-m 2 15 % 4. parvekeovien uus/par (0,7W/m 2 K) umpi 110 /kpl 15 % parvekeovien uus/par (1,0W/m 2 ) lasiauk 110 /kpl 15 % 5. ulkoseinän lisäer (100 mm) minvilla tai vast 15 /m 2 15 % 6. yläpohjan lisäer (150 mm) minvilla tai vast 1,5 /m 2 15 % 7. Edellytetään tehtäväksi toimenpiteiden 2-5 yhteydessä (ei erillisenä toimenpiteinä) - ilmanvaihdon perussäätö 15 % - tarvittaessa korvaus- ja poistoilmavent. asentaminen 15 % - lämmitysjärjestelmän perussäätö 15 % - tarvittaessa patteri- ja linjasäätövent. uusim. 15 % Erikseen tehtynä 8. ilmanvaihdon lämmön talteenoton asentam. 15 % (tehtävä myös lämmitysjärjestelmän perussäätö) 9. liittyminen kauko- tai aluelämpöön 15 % Öljy- ja sähkölämmityksen korvaaminen uusiutuvaa energiaa käyttäviksi 1. Maalämpöpumppujärj. rakentaminen 20 % 2. Ilma-vesilämpöpumppujärj. rakentaminen 20 % 3. Pelletti- tai muun puuläm.järj. rakentaminen 20 % 4. Polttoainevaraston rakent. 3. kohd.varten 20 % 5. Aurinkoläm. tai aurinkosähk. käyttöönotto 20 % vain kohtien 1 3 yhteydessä Liikkumisesteen poistaminen 50 % Hissin rakentaminen hissittömään porraskäytävään 50 % hakuaika jatkuva Päijät-Hämeen Kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja Raimo Kiljusen laatimaan yhteenvetopohjaan vuoden 2012 asetukset muokannut 9.2.2012 Lahden kaupungin aravatarkastaja Hannu Kittelä. i - kiinteistöviesti
ajankohtaista Jokatalvinen ongelma: Pistorasioissa roikkuvat auton lämmitysjohdot! Auton lämmitysjohto tulee turvallisuussyistä aina käytön jälkeen irrottaa pistorasiasta eikä pistorasiassa olevaa johtoa saa jättää esimerkiksi lämmitystolppaan roikkumaan, muistuttavat Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja Isännöintiliitto. Myös pistorasiakotelon kansi on syytä pitää lukittuna. Auton lämmitysjohdon kanssa on oltava huolellinen. Johdot tulee turvallisuussyistä aina irrottaa käytön jälkeen pistorasiasta ja pistorasiakotelon kansi on syytä pitää lukittuna. Avoin KUVA: Mari Saarelainen pistorasiakotelo tai vapaasti roikkuva lämmitysjohto on vaarana esimerkiksi leikkiville lapsille tai kotieläimille, ja lämmitysjohto rikkoutuu helposti vaaralliseen kuntoon, jos paikoitusalueen lumen luonti on koneellista. Lisäksi avoimena pidettävä kotelo on altis ilkivallalle. Lätäkköön tai lumisohjoon joutunut pistokytkin voi myös tehdä ympärillä olevan alueen sähköiseksi. Lämmitysjohdon kokonaan irrottamisen vaihtoehtona on, että johdon pää jossa kojepistoke on, ripustetaan niin korkealle, että kojepistoke on maasta ainakin 1,7 metrin korkeudella. Ripustuksen pitää olla niin tukeva, että lämmitysjohto ei pääse putoamaan siitä ja sitä ei helposti saa lämmitysjohdosta vetämällä irtoamaan ripustuksestaan. Taloyhtiö vastaa kiinteistön turvallisuudesta ja jos esimerkiksi ulkopuolinen henkilö loukkaa itsensä, on vastuu taloyhtiöllä. Myös auton käyttäjä, joka virheellisesti on jättänyt lämmitysjohdon kiinni pistorasiaan, vastaa omalta osaltaan mahdollisista vahingoista. Mikäli havaitaan vaaratilanne, voi taloyhtiön edustaja, eli isännöitsijä, huoltomies tai taloyhtiön hallituksen edustaja, poistaa lämmitysjohdon pistorasiasta. Ei jatkojohtoja Auton lämmitysjohdon saa kytkeä vain suojamaadoitettuun ns. suojakosketinpistorasiaan. Lämmityspistorasiana ei saa käyttää rakennuksen sisällä tai kerrostalon parvekkeella olevaa pistorasiaa. Sisätiloista virran ottamiseen liittyy vaaratekijöitä. Jos auton lämmitykseen on kuitenkin tilapäisesti käytettävä jatkojohtoja, on lämmitys suoritettava valvottuna. Lasten on melko helppo avata tavalliset jatkojohtojen liitokset, jolloin heille saattaa aiheutua vaaraa. Autoilijan tulee tarkistaa tai tarkistuttaa riittävän usein lämmitysjohdon ja pistokkeiden kunto, sillä johtimien liittimien löystyminen saattaa aiheuttaa välittömän sähköiskun tai palon vaaran. Myös lohkolämmittimen kojevastake on syytä tarkistaa ja puhdistaa, jotta vältetään likaantumisen aiheuttamat vaarat. Taloyhtiöiden olisi hyvä laatia autoilijoille selkeät ohjeet pistorasioiden käytöstä. Samalla tulisi kieltää lämmitysjohtojen jättäminen irrallisina kiinni pistorasiaan. Lähde: Tukes kiinteistöviesti i -
ajankohtaista Isännöinnin auktorisointi uudistui vuoden alussa Uudessa ISA-järjestelmässä auktorisoinnin voi saada vain yritys. Aiemmin myönnettiin myös henkilöauktorisointeja ja ne olivat voimassa vuoden 2011 loppuun asti. ISA-auktorisointi antaa taloyhtiöille kokonaiskuvan isännöintiyrityksestä ja se on myös yksi tarjouskilpailujen arviointiperuste. ISA-auktorisoidussa isännöintiyrityksessä koko organisaation on toimittava ISA:n laatuvaatimusten mukaisesti. Auktorisoitu ja auditoitu isännöintiyritys on taloyhtiölle tae siitä, että yrityksen toiminta on johdonmukaista. Yritykselle ISA-auktorisoinnin arvo syntyy asiakkaiden tuntemasta luottamuksesta sitä kohtaan. Lisätietoja: http://www.isa-yhdistys. org/ajankohtaista/1929.aspx Kiinteistöliitto: Älkää aliarvioiko hoitokuluja Asuinkiinteistöillä kovat ajat Poliitikkojen ja taloyhtiöiden on tehtävä vaativia päätöksiä. Asumisen kallistuminen ja maailmantalouden ongelmat varjostavat suomalaisen asunnonomistajan ja vuokramarkkinoiden osapuolten elämää tänä ja ensi vuonna, mikä vie voimavaroja kulutuksesta ja investoinneilta. Makrotaloudellisten riskien ohella vuonna 2012 on syytä kiinnittää huomiota taloyhtiöissä sääilmiöiden aiheuttamiin yllättäviin kulueriin. Viime kuukausien myrskyt ovat jo nyt osoittaneet vaarallisuutensa, eivätkä kaikki ongelmat ole vielä nousseet edes pintaan. Asuntoyhtiöiden kovat ajat vaativat nyt tarkkaa taloudenpitoa ja raakaa työtä. Kiinteistöjen ylläpitokustannusten raju kasvu ja asumisen kustannusten nousuvauhti vaativat päättäjiltä asuinkiinteistöissä ja politiikan kentällä tehokasta johtajuutta ja suunnannäyttöä. Viime vuonna asuinkiinteistöjen ylläpitokustannukset nousivat peräti noin kahdeksan prosenttia. Tämän lisäksi kunnat ovat nostaneet tariffeja ja kiinteistöveroprosentteja kovalla kädellä. Asumisen kustannuksia nostavat myös työn kallistuminen erityisesti siivouspalveluissa. Lisäksi energiaverotuksen kiristäminen ja energiamääräysten uusiminen korjausrakentamisessa tuovat kiinteistöille huomattavia lisämenoja tulevina vuosina. - Hoitokuluja ei pidä ainakaan alibudjetoida vuodelle 2012 viime vuoden lopun kuukausien säästyneiden lämmityskulujen innostamina, korostaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. - On muistettava, että kiinteistöjen hoitovastikkeisiin vaikuttavat myös muun muassa kiinteistönhoito, isännöinti, vesi- ja jätevesimaksut, jätehuolto, kaapelimaksut ja vakuutukset. Onnekasta on ollut se, että vuoden 2011 syyskauden lämmitystarve keveni noin viidenneksen edellisvuoteen verrattuna. Alkaneen kevättalven 2012 lämmityslasku paljastuu vasta kevään myötä. Kiinteistöjä rasittaa yhä viime vuoden ylimääräisen lumen poiskuljettamisesta ja auraamisesta aiheutuneet ylimääräiset yhtiövastikkeet. Riskinä on, että maailman velkakriisin kärjistyminen kääntäisi euroalueen ja Yhdysvaltain taloudet kunnon alamäkeen, vuoden 2009 tapaan. Ongelmana on se, ettei taloutta pystytä ainakaan samoin keinoin nostamaan jaloilleen kuin vuonna 2009-2010. Tällöin tultaisiin luultavasti pitkäkestoiseen talouslamaan. - Perusvaihtoehdossakin talouskasvu jää Suomessa korkeintaan olemattomaksi vuonna 2012. Ikävien asioiden mukava kääntöpuoli asuntoyhtiöiden kannalta on se, että vuonna 2012 hoitokulujen kasvuvauhti hidastuisi. Lisäksi, mikäli lumen määrä jäisi oikeasti pieneksi tänä talvena, hoitokuluista säästyisi kunnolla. Näitä säästyneitä vastikevaroja on syytä käyttää välttämättömien korjausten toteuttamiseen. Näin ei ainakaan lisättäisi korjausvelkaa vuonna 2012, Kero toivoo. i - kiinteistöviesti
kiinteistöviesti etelä-savo Pääkirjoitus Hallitukseen, mikäpä ettei Taas on se aika! Se aika, kun sinut on yhtiökokouksessa valittu hallituksen jäseneksi. Yhtiökokouksia parjataan yleisesti. Sanotaan, ettei niistä kuulla mitään hyvää. Tosielämässä on sopuisia ja vähemmän sopuisia kokouksia. Ihmisten vähäistä osallistumistakaan yhtiökokouksiin ei kannata jäädä voivottelemaan, vaan tietyt lain vaatimat päätökset viedään rivakasti läpi - vaikka joskus pienemmällä porukalla. Yhtiökokouksiin tullaan usein erilaisin intressein. Joku saattaa mennä kokoukseen varmana asian vastustajana, mutta poistuu kokouksesta lisätietoa saatuaan asian kannattajana. Valtakirjoja kerätään puolesta ja vastaan. Avustajia haalitaan osakkeenomistajille ja valtuutetuille. Sitä ennen osakkaat ovat käyneet kuumina rappukäytävissä ja piha-alueilla, kun esityslistan aiheista on pidetty varjokokoukset. On kerrottu myös, että sijoittajat käyttävät kaikki keinonsa vastustaakseen hankkeita. Toisenlaisiakin esimerkkejä on. Ilahduttavaa oli kuulla yhdeltäkin kantahelsinkiläiseltä, viisirappuisessa yhtiössä sijoitusasunnon omistavalta, ettei hän edes tunnista huonosti vedettyä yhtiökokousta. Osakkaat ovat luontaisen kiinnostuneita taloyhtiön asioista, ja yhtiökokouksiin osallistutaan aktiivisesti. He eivät edes tunnista yhtiössään perinteistä kateutta, riitelyä ja suvaitsemattomuutta. Vaikka yhtiössä on useita vuokra-asuntoja, niin sijoittajat eivät torppaa korjaushankkeita. Etukäteisvalmistelun osuus on merkittävä päätöksenteossa. Jos kokouksessa äänestään, niin äänestetään, ja päätöksenteon jälkeen poliitikkojen kieltä käyttäen pulinat pois. Toki ennen päätöksen tekoa soisi keskustelun käyvän asiallisena. Ihmisten verkottuminen ja yhteinen tekeminen on hoidettava muualla kuin yhtiökokouksessa. Yhtiön henkeen vaikuttaa monenlainen toiminta. Syntymäpäivä- ja glögijuhlat sekä piirakoiden tekotalkoot tulevat mieleeni hyvinä yleisen tunnelman kohottajina. Kesän tullen pihajuhlat tai talkoot. Asukkaiden aktivoiminen asumiseen liittyvillä asiateemoilla. Näillä esimerkeillä en suinkaan tarkoita sitä, että hallituksen pitää hääräillä pitkin vuotta huvitoimikuntana. Yhteisöllisyydellä ja sen vaalimisella kun on jokaisella asukkaalla sormensa pelissä. On hyväksyttävä, että ihmisten sitoutuminen erilaisiin aihekokonaisuuksiin on muuttunut projektiluontoiseksi. Enää ei olla jonkin asian takana vuosikausia, vaan kiinnostus on lyhytaikaisempaa. Mikä saa nykyajan kiireisen miehen tai naisen taloyhtiönsä hallituksen jäseneksi. Kenties mietit itsekin, mikä asia sai sinut liikahtamaan ulos omalta mukavuusalueeltasi. Hallituksen jäseniltä vaaditaan nykyään jos minkälaisia taitoja. Käytännössä hallituksen jäsenet eivät välttämättä yksilöinä ole moniosaajia, mutta yhdessä ammattinsa osaavan isännöitsijän kanssa ovat. Joskus on paikallaan, että hallituksen jäsenyyttä markkinoidaan riittävän ajoissa ennen yhtiökokousta. Näin ei itse yhtiökokouksessa enää tarvitse arvuutella, keitä ehdottaa hallitukseen. Ympyrä sulkeutuu. Osallistumisen mielekkyys lähtee jo yhtiökokouksesta. Haluatko itse ja naapurisi tulla yhtiökokoukseen. Mikseipä, kun talolla on selvä suunta, selvä tahtotila ja hyvä johto sitä toteuttamassa. Halutaan, että yhtiön asiat ovat kunnossa, ja yhtiön halutaan kehittyvän tiettyyn suuntaan. Ei hampaat irvessä, vaan osakkaita kuunnellen ja heidän mielipiteitänsä arvostaen sekä näistä kompromissi muodostaen. Kaikki kunnia maailmanlaajuisesti ainutlaatuiselle hallinnolliselle ja taloudelliselle rakennelmalle, asunto-osakeyhtiölle. Hyvä demokratia hyvä me! Kiinteistöliitto Itä-Suomi Mirjami Kauppinen toiminnanjohtaja kiinteistöviesti II -
kiinteistöviesti etelä-savo Sivutoiminen isännöitsijä osa talon arkea Juvalainen Aki Immonen isännöi sivutoimisesti yhdeksää taloyhtiötä päivätyönsä ohella. Vaimo Hannele tekee yhtiöiden kirjanpidot ja tilinpäätökset, niin ikään sivutoimisesti. Immosen sivutoiminen isännöitsijyys on kestänyt jo yli 20 vuotta. Vuonna 2009 hän suoritti isännöitsijän ITS-tutkinnon. Nuorena hankitut sähköasentajan ja laskentamerkonomin tutkinnot ovat myös suureksi hyödyksi. Toimisto on hänellä kotonaan. Hän laskuttaa palkkionsa verokortilla, eikä aio perustaa toiminimeä. Se sopii asiakkaille ja hänelle. Isännöitsijäksi hän sujahti sattumalta vuonna 1986, kun häntä pyydettiin asumansa rivitalon isännöintiä hoitamaan. Pian pyyntöjä alkoi tulla naapuriyhtiöiltäkin. Leipätyönsä hän on kuitenkin pitänyt, sillä isännöitäviä taloja pitäisi olla enemmän, jotta pelkästään sillä eläisi. Immosesta yksi isännöitsijä pystyy hallitsemaan hyvin 20-30 taloyhtiötä. Huono kello kauas kiirii KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Heli Muttilainen, Jaatipuiston hallituksen puheenjohtaja, ja Aki Immonen ovat pitkäaikainen työpari. Heli Muttilainen on As Oy Jaatipuiston hallituksen puheenjohtaja. Vuonna 1999 valmistunut yhtiö valitsi Immosen isännöitsijäkseen, koska halusi välttää isoja toimistoja. Myös Immosen ympärivuorokautinen tavoitettavuus vaikutti. Hinta yksinään ei ollut määräävä tekijä, vaan palvelun pelaaminen. - Sana kyllä kiertää, jos joku saa huonoa palvelua, Muttilainen sanoo. Hän pitää asunto-osakeyhtiölain uudistusta hyvänä, koska se pisti ylisäästäväiset taloyhtiöt korjaamaan, eikä vain loputtomiin siirtämään korjauksia. Immonen on vienyt läpi isoja remontteja taloyhtiöissä. Pientä jupinaa on esiintynyt päätöstä tehtäessä, mutta hyvin perusteltuna ovat taloyhtiöt niihin taipuneet. Öljylämmityksestä luovuttuaan yhtiö liittyi kunnalliseen kaukolämpöön kahdeksan vuotta sitten. Isännöitsijä mukana talkoissa Pienissä korjauksissa Immosella on luottomiehensä: remontti- ja putkimies. Joitain sähkökytkentöjä Immonen saattaa tehdä itsekin. Isännöitsijän tehtävän hän ymmärtää laajalla sydämellä. Jaatipuiston yläpohjaan Saku Halonen: Isännöinnin laadun pitäisi olla hintaa tärkeämpi Juvan suurin isännöintiyritys on Tilija isännöintitoimisto Juvan Yrityshuolto Oy. Isännöitsijä Saku Halonen tuntee juvalaiset hyvin, kymmenen vuotta paikkakunnalla isännöityään. Hän on yhtiön omistaja ja toinen kahdesta isännöitsijästä. Juvan kiinteistöistä enemmistö on rivitaloja, mutta keskusta on täyttynyt kerrostaloilla. Uusiakin rakennetaan, viimeisin on Jukajärven rantamaan tehty Juvan Tähtitorni, jota hän myös isännöi. Juvalla asunnot menevät helposti kaupaksi ikääntyville, jotka muuttavat keskustaan palvelujen äärelle tai palaavat muualta juurilleen. Isännöitsijälle ikääntyvien asukkaiden määrä tarkoittaa joustavuutta ajankäytössä. - Ei asukkaiden kanssa voi kiirehtiä, jokainen asia on hoidettava samalla tavalla. En ota siitä stressiä, sillä pidän asiakastyöstä, Halonen muotoilee. Isännöitsijän palveluaika on kello 9-15. Päivystyksen hoitaa kunkin yhtiön II - kiinteistöviesti kiinteistönhuolto niissä kiinteistöissä, joissa on kiinteistönhuoltosopimus. Ikävät asiat voi ilmaista monin tavoin Putkiremontteja tehdään Juvalla runsaasti, sillä pääosa kiinteistökannasta on 1960-1980 -luvulta. Urakkakilpailut kiinnostavat urakoitsijoita. Jos isännöitsijä lähettää 4-5 tarjouspyyntöä, saa hän siihen ainakin 3 vastausta. - Yhtiökokouksessa hyvin perusteltu, selkeästi tarpeellinen remontti ei jää toteutumatta, Halonen kertoo. Vaikkei putkiremonttien kustannusta saa täysimääräisenä takaisin asuntoa myytäessä, niin tehty remontti kuitenkin jouduttaa asunnon myyntiä. Tällä hetkellä Juvalla on kiinteistönvälittäjien mukaan pulaa myytävistä rivitaloasunnoista. Isännöitsijän työn hankalia osia on puuttuminen riita- ja häiriötapauksiin, varsinkin kun isännöitsijä tuntee osapuolet. Jotta asiasta jää dokumentti, lähestyy hän kirjeitse, ei puhelimella tai menemällä paikanpäälle. - Kirjeen sävy ratkaisee. Ikävänkin asian voi ilmaista monella tavalla, hän rauhallisesti sanailee. - Vaikka isännöinti ei ole aina sitä antoisinta - joskus isännöitsijä saa tuntea olevansa kuin vihollinen - niin yleensä ihmiset ovat leppoisia ja asioita on helppo hoitaa. Mökkitalkkari hyvä vinkki Varsinkin rivitaloyhtiöt haluaisivat tehdä pieniä korjauksiaan ja pihatöitään talkoilla, mutta väen ikääntyessä eivät enää jaksa. Halonen käyttää silloin apuna mökkitalkkaripalvelua. Mökkitalkkari tekee talojen lumenluonnit, ruohonleikkuut ja muut askareet edullisemmin kuin kiinteistönhuolto. Taloyhtiöt hyötyvät ja kiireisten kiinteistönhuoltojen ei tarvitse revetä joka
kiinteistöviesti etelä-savo hän oli lisäämässä puhallusvillaa yhdessä talonväen kanssa talkoilla. - Ja keväisin haen lasten hiekkalaatikoihin uudet hiekat, Immonen muistaa. Hän kiertää kuukausittain lukemassa kiinteistöjen kaukolämpö, sähkö- ja vesimittarit, jotta voi seurata kulutusta ja reagoida heti poikkeavuuksiin. - Huoneistokohtaiset mittarit ovat parasta säästöä, sanoo hän. Hänen säästäväiset rivitaloyhtiönsä tekevät kiinteistönhuoltonsa pääasiassa itse, talonmiesvuoroina. Vain lumiaurauksen hoitaa traktori. Kiistat selviävät kasvotusten Pienessä kunnassa ihmiset tuntevat toisensa. Immosesta se on etu. Kynnys lähestyä on matalampi. Tosin hän toivoisi, että aikaa risaukseen. Kertaluonteiset lumenpudotukset Halonen teettää esimerkiksi urheiluseuroilla, kun on varmistanut, että vakuutukset ovat heillä kunnossa. Ilman vakuutuksia ei katolle ole menemistä. Jos taloyhtiö on tilannut työn, on se vastuussa, jos pudottaja suistuu alas. Omin päin menijä vastaa itse itsestään. Työn määrä sama kaikkialla Halosen mielestä taloyhtiöille pitäisi olla isännöitsijäpalveluissa tärkeämpää laatu kuin hinta. Hän ei halua toimia periaatteella kuka halvimmalla jättää työt tekemättä, vaikka tietää, että pienten isännöintipalkkioiden vuoksi monet isännöitsijät ottavat kohteita enemmän kuin kohtuudella ehtivät hoitamaan. Hän näkee, että osaamisen vaatimus käy aina vain pelkälle juttelulle jäisi enemmän. Keskustelevuus näkyy selvästi Muttilaisen ja Immosen yhteistyössä. - Taloyhtiöidenkin pikku kahinoissa on parasta kutsua osapuolet kokoon ja selvittää asia kasvotuksin, Muttilainen sanoo Immosen peesatessa. Immonen pitää ammattitaitoaan yllä muun muassa Kiinteistöliitto Itä-Suomen koulutuksilla. Eikä vain omaansa, vaan myös taloyhtiöidensä hallitusten. Kun hän lähtee koulutuksiin, kerää hän autolastillisen puheenjohtajia kyytiin. Kiinteistöliitosta hän saa myös asianmukaiset pohjat muun muassa energiatodistuksiin ja kunnossapitotarveselvityksiin. - Neuvoja olen kysynyt puhelimitse, ja lakimiehet osaavat olla tosi selväsanaisia, Immonen kertoo tyytyväisenä. alp suuremmaksi, kun isot remontit lisääntyvät. Asukasisännöitsijöiden ammattitaito ei välttämättä riitä, ammatti-isännöitsijöistä alkaa olla pulaa jo nyt. Halosen mielestä isännöitsijän työ on samanlaista tekipä sitä isolla tai pienellä paikkakunnalla. Työtä on paljon ja säädökset koskevat kaikkia paikkakunnasta tai kiinteistön koosta riippumatta. - Ei ole olemassa pienten paikkakuntien tai yhtiöiden helpotusta, sanoo hän. Halosen taloista jo kolmasosa kuuluu Kiinteistöliittoon. Siksi, koska sekä hän että taloyhtiöiden hallitukset tarvitsevat puolueettoman asiantuntijan neuvoja. Ne ovat jäsenyhtiöille ilmaisia. Tällä hetkellä Juvalla, Joroisissa ja Rantasalmella on käynnissä koejäsenkampanja, jossa nyt liittyneille ensimmäinen jäsenvuosi on maksuton. alp Joroisten veden laatu joudutti putkiremontteja Joroislainen isännöitsijä Asko Keski-Petäjä kertoo, että Joroisissa on remontteja tehty paljon. Valtion energia- ja suunnitteluavustukset ovat taloyhtiöille kelvanneet ja se on vauhdittanut korjausbuumia. - Olemme käyttäneet yli 100 000 euroa avustusrahaa, Keski- Petäjä laskee. Joroisten vesi on laadultaan kupariputkia syövyttävää, ja siksi talot ovat joutuneet putkiremontteihin. Putket on vaihdettu komposiittiputkiin. Putkipinnoituksia ei Keski-Petäjän taloissa ole vielä kokeiltu. Kuukausierä vai kertalyhennys? Pienessä kunnassa eivät tehdyt remontit kovin merkittävästi nosta asuntojen arvoa, mutta säilyttävät. Ja putkiremontoidut asunnot käyvät paremmin kaupaksi. Remonttipäätökset on yhtiöissä tehty melko helposti. - Entisenä pankkimiehenä tiedän, että kuukausierissä maksettuna ei oma maksuosuus tunnu niin suurelta. Puhunkin mieluummin siitä kuin kokonaissummasta. Tosin isännöitsijälle rahoitusvastikelaskelmat tietävät lisätyötä, mutta Keski-Petäjästä se on pieni harmi, kun näin asukkaita ei ajeta liian ahtaalle, ja remontit saadaan ajoissa tehdyksi. Maalämpö rivitaloon ilmaiseksi Kahteen kalliissa öljylämmössä olleeseen rivitaloon on myös laitettu maalämpö, koska kaukolämpöä ei ollut mahdollista saada. Kahdessa rivitalossa on vielä öljylämmitys, ja niissäkin on käynnissä hankesuunnitelma maalämpöön siirtymistä. - 10 huoneiston rivitalossa maalämmön rakentaminen maksoi vähän yli 70 000 euroa, mutta osakkaille se ei maksanut mitään! hämmästyttää Keski-Petäjä. Perusteena on se, että yhtiö ei alentanut yhtiövastiketta, vaan käyttää lämmityskuluista säästyvän vastikeylijäämän lainanlyhennyksiin. Kenenkään ei tarvinnut kaivaa kuvettaan entistä enempää. Toiminnantarkastajuus hyvä muutos Taloyhtiöt ovat tehneet Joroisissa kunnossapitotarveselvityksiä eli viiden vuoden suunnitelmia jo pitkään, jo ennen uuden asunto-osakeyhtiölain vaatimusta. Ne päivitetään vuosittain yhdessä taloyhtiöiden hallitusten kanssa. Taloyhtiöt ovat yhtä vaille kaikki alle 30 asunnon yhtiöitä, ja siksi ne pärjäävät toiminnantarkastajilla. Entiset tilintarkastajat vain muuttuivat nimikkeeltään toiminnantarkastajiksi. Joroisissa ei ole tilintarkastajia, lähimmät löytyvät Varkaudesta. Toiminnantarkastajia löytyy omalta paikkakunnalta. - Näen muutoksen hyvänä. Nyt toiminnantarkastaja -nimike kertoo, mihin on tarkoitus keskittyä: ei niinkään numeroihin, vaan toimintaan, eli taloyhtiön asianmukaiseen kunnossapitoon. Kevään yhtiökokouksissa joroislaiset taloyhtiöt saavat tilaisuuden liittyä Kiinteistöliiton maksuttomiksi koejäseniksi ensimmäiseksi vuodeksi. Keski-Petäjä aikoo esitellä lehdet ja muut edut, mitkä jäsenmaksulla saa. kiinteistöviesti II -
kiinteistöviesti etelä-savo Juvan Tähtitorni on uusi kerrostalo keskellä kylää järven rannalla Juvan Tähtitorni valmistui vapuksi 2010. Talo on upealla paikalla, Jukajärven rannalla Juvan keskustassa. 1-rappuisessa talossa on 19 asuntoa ja viisi kerrosta. Kaikissa asunnoissa on lämmöntalteenotto, sauna ja lasitettu parveke. Osakas sai vaikuttaa sisustukseen. Lisämaksusta sai myös seniorivarustuksen, esimerkiksi korkeamman vessanpytyn. Lähes kaikki ovatkin senioriväkeä. Hissitalo houkutteli, lasiseinäinen näköalahissi on talon muutoinkin kauniin arkkitehtuurin ylpeys. Juvalla kerrostaloista useat ovat hissittömiä. Hissejä on jälkiasennettu tai modernisoitu muutamassa kerrostalossa. Tähtitornissa on kolme erillisinä osakkeina olevaa autotallia. Muille on autokatokset. Sisään pääsee vain ovipuhelimen kautta. Rappukäytävät on kaunistettu viherkasveilla asukkaiden toimesta. Kiinteistöyhdistyksen 500. jäsen II - kiinteistöviesti Juvan Tähtitornin hallitus on sitoutunut talon hyvään hoitoon. Vasemmalta Heikki Heinonen, Eira Lintunen, Paavo Tarvainen, Pertti Hyötyläinen (pj.) ja Seija Hynönen. Kun rakennusurakoitsija luovutti valmiin talon osakkaille, ensimmäisessä asukaskokouksessa valittiin hallitus. Lähes jokainen osakas oli paikalla ja hallitus muodostui vaivatta. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja Pertti Hyötyläinen ja jäsenet Seija Hynönen, Heikki Heinonen, Paavo Tarvainen ja Eira Lintunen. - Uuteen taloon ei ole vaikea saada hallitusta, Hyötyläinen sanoo. - Hallituksen ei tarvitse kantaa huolta remonteista, ainoastaan takuutöiden tekemisestä. Isännöitsijä ja kiinteistönhuolto olivat Tähtitornissa jo valittuina. Samat ovat jatkaneet. Tähtitorni on Kiinteistöliiton Etelä-Savon Kiinteistöyhdistyksen 500. jäsen. Sen kunniaksi se sai yhdistykseltä mojovan tietopaketin taloyhtiön hallinnosta ja kiinteistönhuollosta. Siitä on ollut paljon apua, kun hallitus on itse koonnut järjestysmääräykset ja tarkistanut muun muassa isännöintija kiinteistönhuoltosopimukset. Hallitus miettiikin, että isännöitsijän tulisi uusissa taloissa pitää infotilaisuus asunto-osakeyhtiön hallinnosta ja hoidosta, koska useimmille se on täysin uusi asia. Eira Lintusella on onneksi entuudestaan kokemusta asunto-osakeyhtiön hallinnosta, muut ovat muuttaneet omakotitaloista, ja nyt opetelleet yhteisen hallinnon ja asumisen pelisäännöt. - Alussa pidimme asukaspalavereita, ja näin informoimme toisiamme talon sisällä, Lintunen kertoo. Hallitus järjesti asukaskyselyn Hallituksen jäsenet kokoontuvat epävirallisesti kunkin jäsenen kotona vuoronperään. Alussa kerran kuussa, nyt harvemmin. Lähes kaikki osakkaat saapuvat yhtiökokoukseen. Se on harvinaista. - Järjestimme asukaskyselyn, ja saimme muun muassa tietää, että asukkaat halusivat yhteistä tilaa ja pihatapahtumia, puheenjohtaja selvittää. - Pitää olla puuhaa, kun on muuttanut omakotitalosta, Tarvainen sanoo. Ensimmäinen asumisvuosi oli kovien pakkasten takia ankara, eikä siihen osattu yhtiövastikkeessa täysimääräisesti varautua. Tänä vuonna vastiketta nostettiin hieman. Viisivuotissuunnitelma on osa talon huoltokirjaa. Jokainen asukas on saanut myös asukaskansion, Sinisen Kirjan, jossa on kaikki tieto asunnon koneista ja laitteista, kiinteistön tiloista, pihoista, järjestysmääräyksistä, kaikesta mistä asukkaan tulee tietää. Kansio pitää muuttohetkellä jättää asuntoon. Tuleeko kaikkien päivitettyä kansion sisältöä, sitä ei hallitus voi varmistaa. Takuutyöt menossa, yhteishenki toimii KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Tähtitornin urakoiden takuuaika on urakkasopimusten mukaan kaksi vuotta. Takuuaika umpeutuu siis vappuun mennessä. Talon rakentanut urakoitsija, Rakennusliike Avikainen, on pyytänyt asukkailta virheet ja puutteet, ja korjaa niitä. Työnjälki on ollut hyvää, eikä korjattavaa paljoa ole. - Nyt ei tarvitse kuin asua, Tarvainen naurahtaa. Yhteishenki on mainio. Joulun seutuun pihassa on kynttilöitä ja joulukuusi sisäänkäynnin vieressä. Ensimmäisen asuinvuoden joulujuhlan kruunasi kirkkoherran vierailu. 30 asteen pakkasessa hän siunasi talon asukkaiden käyttöön samalla toivottaen onnea, menestystä ja rauhaa taloon. alp
tutkimus ja kehittäminen Tutkimus: Asukkaat pitävät isännöintiä asiantuntevana ja rehellisenä Taloyhtiössä asuvien mielestä isännöinti on asiantuntevaa, rehellistä ja luotettavaa ja isännöinti huomioi taloyhtiön tarpeet. Eniten parannettavaa asukkaat näkevät isännöinnin aktiivisuudessa. Asukkaiden näkemykset isännöinnistä selviävät Isännöintiliiton teettämästä tutkimuksesta. Tutkimus kertoo myös, miten tärkeänä asukkaat pitävät isännöinnin eri tehtäviä. Tärkeimpinä pidettiin viestintää taloyhtiön asioista ja korjaushankkeiden järjestämistä. Hyvin tärkeinä isännöinnin tehtävinä asukkaat pitivät myös korjaussuunnitelman esittämistä hallitukselle sekä asumiskustannusten vahtimista. Vähiten tärkeänä isännöinnin tehtävänä pidettiin asukkaiden asumisviihtyvyydestä huolehtimista. Isännöintiliiton kehityspäällikkö Heikki Kauranen uskoo tämän johtuvan siitä, että asumisviihtyvyydestä huolehtiminen ei ole perinteisesti kuulunut isännöinnin rooliin. - Tulevaisuudessa asukkaat odottavat isännöinniltä vastuun ottamista myös asumisviihtyvyyteen vaikuttavista asioista, Kauranen uskoo. Asukkaiden mielestä isännöintiyritykset ovat suoriutuneet selvästi parhaiten taloyhtiön hallinnon hoitamisesta. Kauranen arvioi tämän johtuvan siitä, että hallinnon hoitaminen on perinteisesti ollut isännöinnin keskeinen tehtävä, josta on sovittu isännöintisopimuksissa. Asukkaiden mielikuvissa isännöintipalveluihin sisältyvät yleisimmin korjaushankkeiden järjestäminen, viestintä asukkaille taloyhtiön asioista sekä korjaus- ja perusparannussuunnitelman esittäminen taloyhtiön hallitukselle. - Asukkaat toivovat isännöinniltä aktiivista roolia taloyhtiön johtamisessa, Kauranen tulkitsee. Isännöintiliiton teettämässä mielikuvatutkimuksessa kartoitettiin mielipiteitä isännöintitoimialasta. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus loppuvuodesta 2011. Vastaajia oli 1148 ja he olivat iältään 20-70-vuotiaita. Vastaajat asuivat kerros- tai rivitaloyhtiöissä, jotka käyttävät isännöintiyritysten palveluja. 73 % vastaajista asui omistusasunnossa. Virheiden määrä jopa tuplaantunut asuntotuotannossa Eniten asiakkaiden reklamoimia rakentamisen takuuvirheitä sattuu viimeistelyssä. Omaperustaisen asuntotuotannon takuuvirhekustannukset ovat Rakennusteollisuus RT:n kyselyn mukaan yli tuplaantuneet vuodesta 2006 vuoteen 2010. Niiden osuus rakentamiskustannuksista nousi 0,6 prosentista 1,4 prosenttiin. Urakkatuotannossa takuuvirhekustannukset ovat kuitenkin samaan aikaan vähentyneet. Korkeimmalla käytiin vuonna 2006, jolloin takuukustannusten osuus oli 1,1 prosenttia rakentamiskustannuksista. Alimmillaan eli 0,6 prosentissa se oli vuonna 2010. Yleisimmin asiakkaiden reklamoimia rakennusvirheitä sattuu viimeistelyssä. Tutkimuksessa yrityksiltä kysyttiin myös vuositarkastuksen jälkeisistä virhekustannuksista, joissa oli takuukustannuksia enemmän vaihtelua. Vuonna 2009 käytiin huipulla, 2,1 prosentissa, mutta seuraavana vuonna päädyttiin jo huomattavasti matalammalle tasolle. Kymmenen vuoden jälkeen paljastuvat rakennusvirheet ovat takuuvirheitä suurempia ja siten kalliimpia. RT:n jäsenyrityksiltä kysyttiin takuuvirhekustannusten määrää vuosina 2006-2010 ja yleisimpiä rakennusvirheitä. Kysely lähetettiin noin 30 rakennusyritykselle, joista 13 vastasi. Vastaajien joukossa on suuria toimijoita, kuten YIT, NCC ja Skanska. Rakennusvirheiden top 10 1. Parvekeovien ja ikkunoiden asennusongelmat, kuten virheelliset säädöt 2. Halkeamat seinissä ja katoissa 3. Vesikattojen vesivuodot 4. Sisäpintojen virheet, erityisesti parkettien asennusvirheet ja kolhut 5. Kylpyhuoneiden virheelliset kaadot ja laatoituksen saumauspuutteet 6. Parvekkeiden pintarakenteiden puutteet ja lasitusongelmat 7. Piha-alueet ja pihamuurien puutteet, kuten viemäreiden painumat ja puutteet 8. Julkisivuelementtien puutteelliset saumaukset 9. Pihakansien vedeneristyksissä olevat ongelmat 10. IV-laitteiden virheelliset ja puutteelliset säädöt kiinteistöviesti i -
tutkimus ja kehittäminen Suomalaiset pitävät tulipalon riskiä pienenä Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää tulipaloa pienenä tai olemattomana riskinä; miehistä 75 % ajattelee näin. Tieto perustuu Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja If Vahinkovakuutusyhtiön paloturvallisuuskyselyyn. Suomessa tapahtuu yli 3500 asuntopaloa paloa joka vuosi. Esimerkiksi 10 vuoden aikavälillä tulipalo kohtaa jo melkoista määrää suomalaisista ja heidän lähipiiriään. - Tuli voi pahimmillaan maksaa ihmishenkiä ja polttaa koko kodin sekä siellä olevan irtaimiston, kun taas parhaimmillaan ainoastaan yksittäinen laite tuhoutuu. Tulipalo on kuitenkin vaarallinen palon tyypistä huolimatta. Tuli, savu sekä tulipalon sammutusja pelastustyöt aiheuttavat kodille aina vahinkoa, vakuutusjohtaja Veli-Pekka Kemppinen Ifistä sanoo. Tulipalotilanteessa oikean toiminnan osaaminen on kullanarvoista. Alkusammutustoimet ja pelastautuminen on fiksua harjoitella etukäteen. Tositilanteessa aikaa empimiseen ei ole, vaan on toimittava nopeasti ja tehokkaasti. Noin neljännes tulipaloista sammutetaan tai sitä rajoitetaan alkusammutusvälinein. Alkusammutustoimilla voidaan siis vähentää merkittävästi vahinkoja. - Tärkeintä tulipalossa on pelastaa Turvallisuuskävely Taloyhtiössä vaarassa olevat ja pelastautua itse. Alkusammutusta voi yrittää, jos sen voi tehdä itseään vaarantamatta. On tärkeää rajata paloa sulkemalla ovet poistumisreitin varrelta, muistuttaa turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Lähde: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Taloyhtiökohtaista turvallisuuskävelyä voi tiedustella Pohjois-Savon Pelastusalan Liitosta, p. 017 262 5098. Turvallisuuskävely edistää turvallisuutta kiinteistössä ja piha-alueilla. Jokainen huoneisto saa pelastautumisohjeen. Toiminta on maksullista. lainsäädäntö ja Oikeuskäytäntö Osakkeenomistajalla ei oikeutta kotitalousvähennykseen kattoremontista KHO on päättänyt, ettei se tutki valituslupahakemusta Turun hallinto-oikeuden ratkaisusta (Turun HAO 20.10.2011 11/0686/3), jossa katsottiin, ettei ulkokatto liittynyt osakeomistuksen perusteella hallittuun huoneistoon siten, että se olisi ollut osa asuntoa kotitalousvähennyksen myöntämisedellytyksiä arvioitaessa. Tapauksessa A ja hänen puolisonsa B omistivat yhdessä rivitalomuotoisen asunto-osakeyhtiö C:n osakkeen, joka oikeutti hallitsemaan yhtä huoneistoa. A ja B olivat vaatineet, että heille myönnetään kotitalousvähennys kustannuksista, jotka olivat aiheutuneet heidän hallitsemansa huoneiston katon muutostöistä tasakatosta harjakatoksi. Yhtiölle oli vuonna 2003 myönnetty toimenpidelupa tasakaton muuttamiseksi harjakatoksi. Yhtiö oli päättänyt, että kukin osakas saa halutessaan toteuttaa työn itsenäisesti omalla kustannuksellaan. A ja B toteuttivat hallitsemansa huoneiston yläpuolisen katon muutostyön vuonna 2004. Turun hallinto-oikeus totesi, että asunto-osakeyhtiö vastaa muun muassa omistamansa rakennuksen katon muutostöistä ja muusta kunnossapidosta. Ulkokatto ei liittynyt osakeomistuksen perusteella hallittuun huoneistoon siten, että se olisi ollut osa asuntoa kotitalousvähennyksen myöntämisedellytyksiä arvioitaessa. A:lla ja B:llä ei siten ollut yhtiön yhden huoneiston hallintaan oikeuttavan osakkeen omistajina oikeutta vaatimaansa kotitalousvähennykseen. KHO antoi asiassa päätöksen 3.2.2012 taltionumero 164. KHO ei tutki valituslupahakemusta. i - kiinteistöviesti
lainsäädäntö ja Oikeuskäytäntö Uusi pelastussuunnitelmaohje voi säästää ihmishenkiä Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto kannustavat kaikkia hallituksia ja isännöitsijöitä tutustumaan sisäasiainministeriön uuteen ohjeeseen, joka auttaa laatimaan taloyhtiöille toimivan pelastussuunnitelman. Pelastussuunnitelma opastaa, mitä asukkaan pitää tehdä, jos kotitalossa on pitkä sähkökatkos, joku liukastuu ja loukkaa itsensä pihalla, naapurissa on tulipalo tai vesiputki on katkennut, eikä taloon tule vettä. Uusi pelastuslaki korostaa, että pelastussuunnitelma laaditaan taloyhtiön ja asukkaiden tarpeisiin. Suunnitelman tarkoituksena on parantaa arjen turvallisuutta. Pelastusuunnitelman laatii hallitus, ja isännöinti tukee hallitusta taloyhtiön turvallisen arjen rakentamisessa. Hyvin johdetussa yhtiössä on varauduttu yllätyksiin ja suunniteltu, miten tieto kulkee asukkaille poikkeustilanteissa. Asukkaat mukaan Pelastussuunnitelma on laadittava asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme huoneistoa. Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän on pohdittava, mitä riskejä juuri tässä yhtiössä on ja miten kotitalosta saadaan entistä turvallisempi paikka asua. Kiinteistön erityispiirteet on huomioitava esimerkiksi siinä, miten varaudutaan pitkään sähkökatkokseen. Jos talossa on sähkölämmitys, vaikuttaa sähkökatkos hyvin konkreettisesti asukkaisiin. Erityisen tärkeää on saada asukkaat mukaan pohtimaan turvallista arkea. Kerrostalon pelastussuunnitelmassa on kerrottava esimerkiksi, ettei lastenrattaita saa turvallisuussyistä säilyttää rappukäytävässä. Vaaratilanteissa ne voivat olla poistumisen esteenä ja palaessaan ne tuottavat myrkyllisiä kaasuja. Asukkaat kannattaa perehdyttää pelastussuunnitelmaan vaikkapa jakamalla se jokaiseen huoneistoon. Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto olivat mukana Sisäasianministeriön pelastussuunnitelmaohjeen laatimisessa. Ohje löytyy esim. Kiinteistöliiton nettisivuilta osoitteesta www.kiinteistoliitto.fi/palvelut/oppaat. KHO:n ratkaisu asuinrakennuksen kerrosalan laskemisesta Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussa KHO 17.1.2012 T 43 ottanut kantaa kerrosalaan laskettavan asuintilan määrittelyyn. Tapauksessa oli kysymys siitä, tarvitaanko ullakkotilan asuintilaksi rakentamiseen hakea rakennusluvan lisäksi myös poikkeamista asemakaavasta, ja po. tapauksessa näin olisi korkeimman hallinto-oikeuden mukaan pitänyt toimia. Maankäyttö- ja rakennuslain 115 :n 3 momentti kuuluu seuraavasti: "Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina ja se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan näiden tilojen sijainnista, yhteyksistä, koosta, valoisuudesta ja muista ominaisuuksista päätellen sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 millimetriä, saa rakennuksen kerrosala ylittää muutoin rakennettavaksi sallitun kerrosalan tästä aiheutuvan pinta-alan verran." Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kyseistä lainkohtaa ei ollut tulkittava siten, että ullakkotilat tai niiden osa luettaisiin kerrosalaan sillä perusteella, että ne olivat otettavissa käyttöön asuintiloiksi. Hallinto-oikeuden ratkaisu varainsiirtoverovapauden edellytyksistä Rovaniemen hallinto-oikeuden ratkaisun (Rovaniemen HAO 28.12.2011, 11/0661/1) mukaan verovapaan luovutusvoiton edellytyksiä harkittaessa perheen tytärtä, joka oli asunut lukioopintojensa takia kyseisessä asunnossa toisella paikkakunnalla, oli pidettävä perheenjäsenenä, vaikka kahden vuoden asumisaika ei ollutkaan vielä kulunut hänen täyttäessään 18 vuotta, vaan täyttyi vasta täysi-ikäiseksi tulon jälkeen. Vanhempien oli hallinto-oikeuden mukaan katsottava vastanneen lukiossa opiskelleen tyttärensä koulutuskustannuksista mahdollistamalla tämän asuminen kysymyksessä olevassa huoneistossa. Asunnon luovutusvoittoa oli näin ollen pidettävä verovapaana. kiinteistöviesti i -
Talous- ja veroasiat Vuoden 2012 talousarvio-ohje jäsenkiinteistöille Talousarvio-ohje vuodelle 2012 on laadittu 4.10.2011 ja sitä on päivitetty 16.1.2012. Talousarvio-ohje on tarkoitettu Kiinteistöliiton jäsenkiinteistöjen käyttöön talousarvion laadinnan yhteyteen. Talousarvio-ohjeen julkaiseminen kokonaan tai osittain ilman Kiinteistöliiton antamaa kirjallista lupaa on kielletty. Ohjeen löydät: http://www.taloyhtio. net/omaetusivu/talous/talousarvioohje2012 Kiinteistöliitto Itä-Suomen toimisto lähetti tammikuussa kiinteistöjä koskevat tiedot lämmön, veden, jätehuollon, kaapeli-tv:n, kiinteistöveron ja sähkön kustannuksista Iisalmessa, Joensuussa, Kuopiossa, Mikkelissä, Savonlinnassa ja Varkaudessa toimiville ammattiisännöitsijöille. Emme julkaise tietoja enää nyt tässä Kiinteistöviestissä, kun asuntoyhtiöiden talousarvioita on ehditty käsitellä yhtiökokouksissa jo parin kuukauden ajan. markkinat ja suhdanteet Rakennuskustannusten nousu 2,8 prosenttia Rakennuskustannukset nousivat 2,8 prosenttia vuoden 2012 tammikuussa edellisen vuoden tammikuuhun verrattuna. Rakentamisen työkustannukset nousivat 2,1 prosenttia, tarvikepanosten hinnat 2,6 prosenttia ja muut panokset 5,1 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä 2010=100. i - 10 kiinteistöviesti