Kansainvälinen viljamarkkinatilanne ja tulevaisuuden näkymät Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Esitys sadonkorjuujuhlassa Lahdessa 6.10.2014
1980M1 1982M1 1984M1 1986M1 1988M1 1990M1 1992M1 1994M1 1996M1 1998M1 2000M1 2002M1 2004M1 2006M1 2008M1 2010M1 2012M1 2014M1 Maataloustuotteiden maailmanmarkkinat olivat verrattain vakaat ja laskevat 1980- luvulta aina 2000-luvun alkuun saakka Indeksi: Tammikuu 2002 = 100 250 200 150 100 50 Laskua 1/3 noin 20 vuodessa 0 2 Lähde: International Monetary Fund: International Financial Statistics. January 2014
viime vuosina viljamarkkinoilla koettu monta hintapiikkiä Maissin ja vehnän maailmanmarkkinahinnat vuosina 2006 2014 USD/1000 kg 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: USDA, CBOT, CBR 2008 spike 2012 spike 2011 spike Vehnä
Maailmanmarkkinahintojen muutokset heijastuneet nopeasti myös Suomen viljamarkkinoille (1) /tonni 250 225 200 175 150 125 100 75 50 Vehnän ja ohran markkinahinnat 1995-2014 Vehnä Ohra Lähde: Tike
Maailmanmarkkinahintojen muutokset heijastuneet nopeasti myös Suomen viljamarkkinoille (2) /tonni 250 225 200 175 150 125 100 75 50 Rukiin ja kauran markkinahinnat 1995-2014 Ruis Kaura Lähde: Tike
Hintavaihtelun taustalla monia tekijöitä Ruokamarkkinoiden joustamattomuus Kauppapolitiikka Öljyn hinta Kysynnän muutokset Maataloustuotteiden hinta USA:n dollarin kurssi ja muut makrotekijät Sääolot ja varastot Hyödykejohdannaiset & spekulaatio
Loppuvarastojen suhde kulutukseen tärkeä mittari hintakehityksen kannalta! Stocks / Use 35 % 30 % 25 % Stocks-use ratio 250 200 20 % 150 15 % 100 10 % 5 % 50 0 % 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 0 Lähde: USDA WASDE and PS&D Database: January 2014
Kysynnän muutokset Maailman maito- ja lihatuotteiden kysyntä kasvanut erityisesti Aasian talouskasvun johdosta >>Karjankasvatus vaatii suuria määriä viljaa Viimeisen 10 vuoden aikana kaksi suurinta kysyntähäiriötä ovat olleet (1) Biopolttoaineiden kysyntä - Maissin ja kasviöljyjen kysyntä polttoainekäyttöön on kasvanut rajusti maailmassa (2) Kiinan soijatuonti karjanrehuksi ja soijavarastojen kasvattaminen viime vuosina. Esimerkiksi vuonna 2005 Yhdysvaltain soijavienti Kiinaan vaati 3,4 milj. hehtaaria tuotantoalaa, mutta vuonna 2010 jo 9,2 milj. hehtaaria (5,8 milj. ha lisää).
USAssa maissinkäyttö biopolttoaineeksi saavuttanut lakipisteensä? Billion bushels 7 6 5 4 Rehuksi Etanoliksi 3 2 1 Vientiin 0 1990/91 1995/96 2000/01 2005/06 2010/11 2015/16 2020/21 Satovuosi Lähde: USDA Agricultural Projections to 2023, February 2014.
Kauppapolitiikka selittää myös hintavaihteluja Maailmanmarkkinahintojen vaihdellessa, osa valtioista eristää kotimaan markkinat kauppapoliittisin keinoin ja pyrkii tällä tavoin vakauttamaan kansallisia markkinoitaan ja suojaamaan niitä hintavaihteluilta Miksi eristetään? Ruokaturva, elintarvikehintojen inflaatio, köyhyys, mellakoiden pelko Kuinka eristetään? vientikiellot ja -rajoitukset, tuontisuoja tai tuonnin ja kulutuksen tukeminen, valtiojohtoinen kauppa
Öljyn ja maataloustuotteiden Motivation hinnat yhä tiiviimmin yhteydessä keskenään Öljyn hinnan nousu aiheuttaa paineita ruuan hintaan (Heady and Fan 2010) Öljyn hinnan nousu tekee biopolttoainetuotannosta kannattavampaa (Abbott, Hurt, and Tyner 2008)
Öljyn hinnan odotetaan pysyvän korkealla tasolla tulevina vuosina energy spot prices 2012 dollars per million Btu Brent Projections 2040 30 25 Brent crude oil spot price 20 15 10 5 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Source: Argus EIA, Americas Annual Crude Energy Summit Outlook 2014 Early Release January 22, 2014 12
USAn dollarin kurssin suhde muihin valuuttoihin ja viljojen hintaindeksi Exchange rate index: 2005 = 100 110 Jan. 2002 340 290 Exchange rate 240 90 190 140 Four-crop price index 90 70 40 tammi.70 tammi.75 tammi.80 tammi.85 tammi.90 tammi.95 tammi.00 Jan-05 Jan-10 Jan-15 13 13 1/ Real U.S. agricultural trade-weighted dollar exchange rate, using U.S. agricultural export weights, based on 192 countries. Source: http://ers.usda.gov/data-products/agricultural-exchange-rate-data-set.aspx
Hyödykejohdannaiset ja spekulaatio Agrihyödykesijoitusten rakenne muuttunut merkittävästi
Hyödykejohdannaiset ja spekulaatio Ei ole tutkimuspohjaista näyttöä sille, että lisääntynyt spekulatiivinen kaupankäynti olisi vaikuttanut hyödykehintojen tasoon pitkällä aikavälillä. Hintavaihtelut ovat toki kasvaneet, osittain kaupankäyntivolyymien kasvun johdosta.
Tulevaisuuden näkymät? Ruoan kysynnän kova kasvun ennakoidaan jatkuvan (tulotason nousu & bioenergiatarpeet) Normaalisatojen saavuttaminen ei riitä kattamaan kasvavaa kysyntää Ilmastonmuutos lisää paineita (äärisääilmiöt) Hintojen odotetaan pysyttelevän selvästi korkeammalla tasolla kuin 2000-luvun alussa Maailman ruoantuotannossa eletään kädestä suuhun, jolloin potentiaaliset tarjontashokit aiheuttavat herkästi suuria hintavaihteluita
Arviot hintojen kehityksestä OECDn arvio viljan hintakehityksestä Viljan ja öljykasvien hintataso vuosina 2014-2020 korkeampi kuin 2000-luvun alkuvuosina, mutta alempi kuin vuoden 2012 ennätystaso
Suomalaisen maatalouden ja viljaketjun näkymät?
Tuottaja- ja panoshintamuutokset välittyneet maatalousyritysten kannattavuuskehitykseen Kannattavuuskerroin 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Tuntipalkkaja korkovaatimus omalle pääomalle saavutetaan Sikatilat Lypsykarjatilat Naudanlihatilat Viljatilat 0,0 Lähde: MTT:n kannattavuuskirjanpitoaineisto
Markkinat ovat muuttuneet Markkinat integroituneet ja maailmanmarkkinat määräävät hintatason myös paikallisilla markkinoilla Maataloustuotteiden tarjonnan voimakkaat vaihtelut ja niiden aiheuttamat hintavaihtelut tulleet jäädäkseen Markkina- ja hintariskit kasvavat Vastuu markkinariskeistä alan yrityksillä Riskien hallintaan panostettava enemmän Markkinoiden seuranta ja kysyntään sovitettu tuotanto Kiinteähintaiset sopimukset Kauppojen hajauttaminen Hintasuojaus futuureilla tai optioilla Markkinoiden läpinäkyvyyden parantaminen ensiarvoisen tärkeää Markkinadynamiikan ja -kehityksen syvällisempi ymmärtäminen
Suomalaisen viljaketjun tulevaisuuteen vaikuttavat (1) Markkinoiden kehitys -Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maailmanlaajuinen kysyntä ja tarjonta - Maataloustuotteiden ja tuotantopanosten hintakehitys - Elintarvikekaupan ja -teollisuuden rakennemuutos (2) Politiikan kehitys -Kansainvälinen kauppapolitiikka (WTO) ja EU:n vapaakauppasopimukset - EU:n maatalouspolitiikka ja kansallisen politiikan mahdollisuudet - EU:n ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikka
CAP 2013-uudistuksen vaikutukset tuotantoon Suomessa näillä näkymin CAP 2013-uudistuksesta tuskin seuraa erityisen dramaattisia muutoksia Suomen maatalousmarkkinoille ja -tuotannolle. maataloustuotanto pysyy Suomessa keskimäärin nykyisellä tasolla vuoteen 2020, mikäli maataloustuotteiden hintakehitys vastaa vähintään tuotantopanosten hintakehitystä ja maatalouden kansallinen tukijärjestelmä säilyy ennallaan tuilla edelleen keskeinen rooli tuotantovolyymien ylläpitäjänä vaikka tukien reaalinen arvo asteittain väheneekin markkinat kuitenkin ohjaavat jatkossa yhä enemmän maataloustuotantoa
Suomen kokonaisvilja-alan arvioidaan säilyvän melko vakaana, alentuen hieman vuoteen 2020 mennessä 1000 ha 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2005 2010 2015 2020 Vilja yht Ohra Kaura Vehnä Öljykasvit Ruis
w w w. m t t. f i MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki puh. 020 772 004 s-posti: MTT Taloustutkimus, etunimi.sukunimi@mtt.fi www.mtt.fi/mttl Julkaisuja 111 Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2011