Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Maailman ruokapäiväseminaari

Transkriptio

1 Globaalien ruokamarkkinoiden nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Maailman ruokapäiväseminaari

2 Maataloustuotemarkkinoilla ollut viime vuosina aiempaa enemmän volatiliteettiä 350 Hintaindeksi, 2000 = Lähde: World Bank 2

3 Erityisesti viljan maailmanmarkkinahinnat heilahdelleet rajusti USD/1000 kg Soijan hinta Vehnän hinta Maissin hinta MTT Taloustutkimus, Julkaisuja 111 Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2011 Lähde: USDA, CBOT, CBR

4 myös maitotuotteiden maailmanmarkkinoilla suuria hintavaihteluita USD/1000 kg Voi Maitojauhe MTT Taloustutkimus, Julkaisuja 111 Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2011 Lähde: Canadian Dairy Information Centre

5 Maailmamarkkinahintojen muutokset heijastuneet nopeasti myös Suomen maatalousmarkkinoille /tonni Vehnän ja ohran markkinahinnat Vehnä Ohra Lähde: Tike

6 Elintarvikkeiden hinnat kehittyneet Suomessa paljon vakaammin kuin maataloustuotteiden hinnat - jalostuksella ja kaupalla isompi merkitys ruoan hinnassa kuin alkutuotannolla Ruoan vähittäishintaindeksi Elintarvikkeiden valmistajahintaindeksi

7 Monissa kehitysmaissa hintamuutokset heijastuneet suoremmin elintarvikkeiden hintoihin CFA Franc /Kg Retail prices in Yaoundé, Cameroon Maize Rice Ethiopian Birr/kg Wholesale prices in Ethiopia, Addis Ababa Maize Wheat (white) 100 helmi.05 helmi.06 helmi.07 helmi.08 helmi.09 helmi.10 helmi.11 Retail prices in Niger, Niamey 0 huhti.05 huhti.06 huhti.07 huhti.08 huhti.09 huhti.10 huhti.11 Retail prices in Senegal, Dakar (CFA Franc /Kg) Rice (imported) (CFA Franc /Kg) Rice (imported) 250 maalis.05 maalis.06 maalis.07 maalis.08 maalis.09 maalis.10 maalis helmi.07 helmi.08 helmi.09 helmi.10 helmi.11 Source: Data from FAO 2011

8 Suuret ja yllättävät hintavaihtelut Koettelevat markkinoiden toimivuutta Markkina- ja hintariskit kasvavat Haittaavat sekä kuluttajia että tuottajia Järkyttävät elintarviketurvaa erityisesti kehitysmaissa, jotka ovat elintarvikkeiden tuojia Toisaalta Hintojen nousu voisi piristää maataloustuotantoa Hintojen siirtymämekanismit toimivat kuitenkin usein puutteellisesti Monissa kehitysmaissa maatalousmarkkinat toimivat erillään maailmanmarkkinoista

9 Hintavaihtelun takana monia tekijöitä Kysynnän muutokset Joustamattomat markkinat Öljyn hinta Sääolot ja varastot Ruoan hinta Kauppapolitiikka USAn dollarin kurssi Rahoitusmarkkinat ja hyödykejohdannaiset

10 Tulevaisuuden näkymät?

11 Huolenaiheita riittää! Köyhyyden ja nälkäongelmien kärjistyminen Pienet globaalit varastot Väestön nopea kasvu Maatalousmaan rajallisuus Energian saatavuus ja hinta Makean veden saatavuus Tuotannon ympäristökuormituksen kasvu & biodiversiteetin menetys Ilmastomuutos ja sään ääri-ilmiöt Riittämättömät investoinnit maataloustuotantoon

12 map of countries most at risk

13 Virallinen näkemys globaalista ruokatilanteesta FAO OECD World Bank IFPRI U.S. Department of Agriculture Maailman väestö jatkaa kasvuaan Maailman maataloustuotanto kasvaa kuitenkin nopeammin Tulotaso/capita kaksinkertaistuu Vahva luottamus teknologian kehitykseen Politiikalla voidaan vahvistaa tarvittavia uudistuksia Ei katastrofaalisia seurauksia

14 Antiestablishment View Wordwatch Institute Tietyt kansalaisjärjestöt Ympäristökatastrofin mahdollisuus Eroosio Viljelysmaan heikentyminen Kasteluveden riittämättömyys Merenpinnan nousu ilmastomuutoksen myötä Satotasojen nousu hidastuu vääjäämättä Teknologiapessimismi Radikaali taloudellinen ja poliittinen reformi tarpeen tai muuten Tulevat sukupolvet kärsivät Nykyinen sukupolvi syö tulevaisuuden siemenet Ruoan kulutuksen raju leikkaustarve

15 Maailman väestön kasvu jatkuu,vaikkakin hitaammalla vauhdilla Maailman väestö (miljadia) Vuosittainen väestönlisäys (miljardia) Lähde: UN, World Population Assessment 2006

16 Väestönkasvuennusteet alueittain (U.N. medium projections) Alue Maailma 6,465 9, % Korkean tulotason maat 1,211 1, % Matalan tulotason maat 5,253 7, % Saharan et. puol. Afrikka 906 1, % Aasia 3,905 5, % Latinalainen Amerikka % Pohjois-Amerikka %

17 FAO: Maailman väestö kasvaa ja vaurastuu Väestön kasvu: +2.3 mrd (+3.3 mrd ) Nopein kasvu köyhimmissä maissa: +114% Kasvu hitainta rikkaammissa maissa +2.7 mrd kasvu kaupungeissa (osuus nousee 50%:sta > 70%:iin) Tulotason kasvu Globaali talouskasvu keskimäärin +2.9% vuodessa, nopeampaa köyhissä maissa Tulonjako tasaantuu suhteellisesti, mutta maiden väliset ja sisäiset absoluuttiset erot kasvavat Absoluuttinen köyhyys vähenee (eliminoituu?) (kriteerillä < $1.25) Lähde: FAO

18 Tulotason ja ruoan kulutuksen dynamiikka 1.25 mrd ihmistä elää alle 1$/pvä; 925 milj. heistä kärsii aliravitsemuksesta & nälästä. 3 mrd ihmistä elää alle 2$/pvä; 2 dollarilla/pvä nälkäongelmat (kalorimääräisesti) saadaan ratkaistua 2-10 $:lla/pvä ihmiset syövät enemmän lihaa, maitotuotteita, vihanneksia, hedelmiä, mikä johtaa maataloustuotteiden kysynnän kasvuun 10$/pvä ihmiset syövät enemmän prosessoitua, pakattua ruokaa ja käyttävät palveluita,mikä ei lisää juuri perusmaataloustuotteiden kysyntää. Lähde: FAO

19 Maailman ruoantuotannon näkymät Ruokaa on tuotettava merkittävästi lisää ja ruokajätteen määrää pystyttävä vähentämään +70% tuotannon kasvu ajanjaksolla (vrt. 150%:n tuotannon kasvu ) Kansainvälinen kauppa osana ruokaturvaa Kehitysmaiden viljan tuonti: 125 mrd kg 300 mrd kg Kehitysmaiden öljykasvien vienti: 8 mrd kg 25 mrd kg Kehitysmaiden sokerin vienti: 10 mrd kg 20 mrd kg Ruoan hinta Reaalisten hintojen lasku pysähtyy? Pitkän aikavälin laskeva trendi on muuttunut nousuksi Yhteys energian hintaan tulee tärkeäksi Bioenergian kysyntä: villikortti tuotannolle, kaupalle ja hinnoille! Lähde: FAO

20 - onko satopotentiaalia riittävästi? Kasvun lähteet FAO:n mukaan: pääasiallisesti tuottavuuden kasvun kautta (kuten aikaisempina vuosikymmeninä) Maailma: 77% satotaso, 14% tuot. tehostuminen, 9% pinta-ala Kehitysmaat: 71% satotaso, 8% tuot. tehostuminen, 21% pinta-ala Satotaso: hidastunut merkittävästi: 0.8%/v (verrattuna 1.7%/v ) Satopotentiaalin hyödyntäminen Tuotannon intensiteetin nostamisessa edelleen merkittäviä mahdollisuuksia Teknologisen potentiaalin hyödyntäminen satotasojen nostamisessa mutta: tutkimus- ja kehitystyötä tarvitaan erityisesti kasveille, jotka tärkeitä köyhille (durra, kassava, palkokasvit, jauhobanaani ym.) Lähde: FAO

21 Aikavälillä teknologian kehittyminen mahdollisti esim. maissin satotason 292%:n nousun U.S. Corn Yield per Acre: Source: U.S. Department of Agriculture, 2007

22

23 - onko maailmassa maatalousmaata riittävästi? Maatalousmaa/asukas vähenee globaalisti 0,43 ha:sta vuonna ,18 ha:iin vuonna mrd ha käytössä tänään Arvioidaan kasvavan 1.67 mrd ha:iin v Suuri potentiaali tosin olemassa: 4.2 mrd ha huom: osa metsäalaa, osa suojeltua jne Maa-ala epätasaisesti jakautunut: lisäysmahdollisuuksia Latinalaisessa Amerikassa ja Saharan et. puol. Afrikassa, mutta ei Pohjois-Afrikassa Lähde: FAO

24 OECD Countries 26% Africa 11% East Asia and the Pacific 14% Arable Land South Asia 15% Middle East and North Africa 4% Europe and Central Asia 20% Latin America and Caribbean 10% OECD Countries 14% Africa 11% Population South Asia 22% East Asia and the Pacific 31% Middle East and North Africa 5% Latin America and Caribbean Europe and Central Asia 8%

25 - onko makeaa vettä riittävästi? arvioidaan, että 20 vuoden kuluttua 47 prosenttia maailman väestöstä elää alueilla, jotka kärsivät vakavasta vesipulasta Makeasta vedestä 70 % käytetään maataloudessa 17 prosenttia maailman viljellystä maasta kastellaan kastelua etenkin kuivilla alueilla, kuten Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa ja Yhdysvaltojen lounaisosissa ruoantuotanto kastelluilla alueilla vastaa lähes puolta maailman sadosta. Kastellun maatalouspinta-alan arvioidaan kasvavan Maailma: +32 milj. ha 318 milj. ha:iin Kehitysmaat: +32 milj. ha 251 milj. ha:iin Veden käytön kasvu vain +11% Vedenkäytön tehostettava (vesivarojen parempi hallinta) Kastellun riisialan arvioidaan pienentyvän Lähde: FAO

26 Ruoan kansainvälinen kauppa kasvanut merkittävästi 1960-luvulla vain 2 %:n osuus maailman elintarviketuotannosta liikkui maailmanmarkkinoilla, nyt 15 % mrd $ Lähde: FAOSTAT 2008

27 Kansainvälisen kaupan osuus globaalista tuotannosta eri maataloushyödykkeissä Ł Maitotuotteet 7 % Ł Sianliha 5 % Ł Naudanliha 11 % Ł Siipikarjanliha 10 % Ł Riisi 7 % Ł Vehnä 18% Ł Rehuvilja 11% Ł Öljykasvit 27 % Ł Sokeri 30%

28 Myös tuotantopanosten kansainvälinen kauppa kasvaa mrd $ Rehut Lannoitteet Kasvinsuojelu Traktorit Puimurit 5 0 Source: FAOSTAT 2008

29

30 Biopolttoainebuumi Etanolin tuotanto (mrd litraa) Etanoli > 90% biopolttoaineista; Brasilia ja USA suurimpia tuottajia Biodieseltuotanto (mrd litraa) Biodiesel: EU on suurin kuluttaja ja tuottaja Lähde: Global Subsidies Initiative 2007

31 Globaalin ruokaturvan parantaminen - mitä voidaan tehdä? Markkinoiden toimivuuden turvaaminen markkinoiden kehityksen syvällisempi ymmärtäminen riskien hallintaan uusia välineitä läpinäkyvyyden lisääminen maataloushyödykkeiden johdannaismarkkinoilla Kansainvälisen kaupan mahdollisuuksien hyödyntäminen toisaalta köyhien maiden erityistarpeiden huomioon ottaminen esim. WTO:ssa Energia-ruoka-painotusten uudelleen arviointi Instituutioiden vakauttaminen (maanomistus jne..) Tarvitaan investointeja maatalouteen Uutta panostusta maatalouden tutkimukseen Ruoka-apu kohdennettava oikein

32 w w w. m t t. f i MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, Helsinki puh s-posti: MTT Taloustutkimus, etunimi.sukunimi@mtt.fi Julkaisuja 111 Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2011