Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 Talousarvio 2016
Sisällysluettelo Yhtymähallitus 11.11.2015 98 Yhtymäkokous 24.11.2015 16 Kuntayhtymän johtajan katsaus... 1 1 Suunnitteluperusteet... 2 1.1 Kuntayhtymän väestö... 2 1.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kysyntään ja rahoitukseen vaikuttavia tekijöitä... 5 1.3 Toimintajärjestelmä... 7 1.3.1 Sopimusohjaus... 7 1.4 Talousarvion sitovuus... 8 1.4.1 Tilivelvolliset... 9 2 Tuloslaskelma 2016... 10 3 Toiminnalliset tavoitteet... 12 3.1 Perustehtävä... 12 3.2 Visio ja arvot... 12 3.3 Palvelustrategian linjaukset... 13 4 Toimialojen toiminta- ja taloussuunnitelmat... 14 4.1 Hyvinvointipalvelut... 14 4.1.1 Hyvinvointipalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet... 15 4.2 Terveyspalvelut... 18 4.2.1 Terveyspalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet... 18 4.3 Hallinto- ja tukipalvelut... 23 4.3.1 Hallinto- ja tukipalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet... 23 5 Tulosalueiden palvelut... 25 5.1 Tuoteryhmien sisältö... 25 6 Rahoituslaskelma... 26 7 Jäsenkuntien kustannusosuudet... 27 8 Investointisuunnitelma... 28 LIITTEET: Kokoomataulukot Henkilöstösuunnitelma 2016 OHEISMATERIAALIT: Yhtymähallituksen käyttösuunnitelma (palvelukuvaukset ja suunnitelmataulukot)
Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 Kuntayhtymän johtajan katsaus Peruspalvelukuntayhtymä Kallio järjestää ja tuottaa Alavieskan ja Sievin kuntien sekä Nivalan ja Ylivieskan kaupunkien lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kallio vastaa myös jäsenkuntien väestön erikoissairaanhoidosta ja ympäristöterveydenhuollosta sekä siihen liittyvistä kuntien lupa- ja viranomaistehtävistä. Varhaiskasvatuspalvelut siirtyvät vuoden 2016 alusta jäsenkuntien vastuulle. Kallion vuoden 2016-2018 toiminta- ja taloussuunnitelma perustuu Kallion strategiaan ja palvelustrategiaan sekä yhtymähallituksen keväällä 2014 tekemiin ja syksyllä 2015 arvioimiin strategisiin linjauksiin. Painopisteinä ovat edelleen kotona asumisen tukeminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä asiakaslähtöisyyden ja kustannusvaikuttavuuden parantaminen. Palveluprosessien kehittämistä jatketaan edelleen, näkökulmaa siirretään entistä enemmän asiakkaan kokonaistilanteen ja palvelutarpeen monialaiseen arviointiin ja tukea kohdistetaan asiakkaan omavastuun ottamiseen. Yhteistyöstä siirrytään entistä enemmän yhdessä toimimiseen ja kokonaisvaltaiseen vastuunottoon. Asiakas ja hänen lähipiirinsä ovat aktiivisia toimijoita omissa tapahtumissaan ja asioissaan. Laadukkailla ja asiakaslähtöisillä palveluilla tavoitellaan edelleen toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Valtakunnallinen Sote -uudistuksen valmistelu on käynnissä, mutta valtakunnalliset linjaukset ovat vielä vahvistamatta. Sote-palveluiden järjestäminen siirtynee kansalliseen ohjaukseen ja rahoitukseen monialaisten itsehallintoalueiden vastuulle. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on mukana Pohjois-Pohjanmaan sote-valmistelutyössä. Jokilaaksojen alueella, ns. Jokisote-valmistelu keskittyy toiminnan ja prosessien kehittämiseen ja yhtenäistämiseen, valmistelun linkittyessä itsehallintoalueiden maakunnalliseen valmistelukokonaisuuteen. Kallio toimii edelleen yhtenäisenä ja vahvana peruspalvelukuntayhtymänä alueellaan omaa toimintaansa kehittäen. Kallio on aktiivinen toimija kehittämisverkostoissa niin alueella kuin kansallisellakin tasolla. Vallitseva talouden taantuma yhdessä kuntien huonontuvan rahoitustilanteen kanssa vaikeuttaa omistajakuntien mahdollisuuksia rahoittaa peruspalveluiden järjestämistä tulevina vuosina. Työttömyyden kasvaessa lakimääräisten palveluiden ja tukien kysyntä kasvaa, mikä lisää väistämättä asiakkuuksia ja kustannuksia peruspalveluissa. Vuoden 2017 toimeentulotukiasiat siirtyvät Kelalle, joten vuonna 2016 tätä muutosta työnjakoineen tullaan valmistelemaan. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion talousarvion laatimisprosessi on toteutettu yhteisesti aiemmin sovittujen periaatteiden mukaisesti. Sopimustyöryhmän ja Kallion hallituksen jäsenten lisäksi neuvotteluihin on osallistunut omistajakuntien luottamushenkilö- ja talousjohtoa sekä kuntayhtymän keskeiset talous- ja toimintavastaavat. Kallion vuoden 2016 nettomenot ovat 111,8 milj.. Kasvu vuoden 2014 tilinpäätökseen on 5,7 % ja vuoden 2015 muutettuun talousarvioon 2,4 %. Vuoden 2016 talousarvion valmisteluprosessissa Kallion toimialat ja tulosalueet sitoutuivat sopeuttamaan toimintansa edelleen tiukkoihin talouden realiteetteihin toiminnan kehittämistä unohtamatta. Henkilöstön ja esimiehien työhyvinvoinnin ja osaamisen tukeminen tulee korostumaan niin toimintaympäristön muuttuessa kuin talouden haasteiden tiukentuessakin. Keskeisessä roolissa on myös esimiestyön tukeminen ja kehittäminen. Johanna Kiiskilä kuntayhtymän johtaja 1
Ylivieska Sievi Nivala Alavieska 1 Suunnitteluperusteet 1.1 Kuntayhtymän väestö Ikäjakauma jäsenkunnittain Väestön ikäjakauma 31.12.2014 0-6 7-14 15-17 18-64 65-74 75-84 85 ja yli Kallio 3812 3954 1396 18586 3172 2013 829 Ylivieska 1641 1589 535 8707 1383 809 312 Sievi 653 737 283 2611 471 266 133 Nivala 1273 1341 469 5796 1064 700 302 Alavieska 245 287 109 1472 254 238 82 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 9.10.2015]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/tau.html Jäsenkuntien väestö ikäryhmittäin -14 v. 15-64 v. 65- v. 2005 2010 2013 2014 2005 2010 2013 2014 2005 2010 2013 2014 2005 2010 2013 2014 627 569 544 532 1 685 1 668 1 628 1 581 542 533 568 574 2 464 2 588 2 620 2 614 1 426 1 450 1 404 1 390 3 045 3 077 2 950 2 894 2 711 2 875 3 122 3 230 6 658 6 567 6 337 6 265 721 783 844 870 8 864 9 046 9 236 9 242 1 767 1 870 1 985 2 066 1 907 2 146 2 390 2 504 0 5 000 10 000 15 000 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 9.10.2015]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/tau.html 2
Kuntayhtymän alueen väestömäärä oli 31.9.2015 yhteensä 33 667 (vähentynyt vuoden 2015 aikana 95 asukkaalla) jakaantuen jäsenkunnittain seuraavasti: Väestö 2011 2012 2013 2014 31.9.2015 Alavieska 2 750 2 761 2 740 2 687 2 699 Nivala 11 051 10 985 10 942 10 945 10 873 Sievi 5 285 5 241 5 198 5 154 5 132 Ylivieska 14 266 14 533 14 748 14 976 14 963 Kallio yht. 33 352 33 520 33 628 33 762 33 667 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 9.10.2015]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/tau.html Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisuissn=1798-8381. syyskuu 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.10.2015]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vamuu/2015/09/vamuu_2015_09_2015-10-27_tie_001_fi.html Väestöennuste vuoteen 2035 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Väestöennuste jäsenkunnittain vuoteen 2035 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Yhteensä 34 032 34 485 34 902 35 149 35 270 15 387 16 114 16 846 17 397 17 772 10 910 10 839 10 729 10 598 10 467 5 085 4 946 4 802 4 675 4 584 2 650 2 586 2 525 2 479 2 447 2016 2020 2025 2030 2035 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu].issn=1798-5137. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 30.10.2015]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaenn/tau.html 3
Ennuste väestörakenteesta Ennuste väestörakenteesta, Kallion koko väestö 0-6 7-14 15-17 18-64 65-74 75-84 85-2040 3501 3964 1461 18073 3069 3195 2036 2035 3490 4003 1489 17912 3298 3396 1682 2030 3494 4078 1524 17828 3623 3388 1214 2025 3554 4195 1594 17748 3934 2823 1054 2020 3622 4266 1462 18011 3999 2190 935 2016 3749 4095 1384 18426 3429 2072877 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu].issn=1798-5137. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 30.10.2015]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaenn/tau.html Ikäihmisten väestöennuste vuosille 2016 2019 900 Ikäihmisten väestöennuste jäsenkunnittain 800 700 600 500 400 300 200 100 0 75-84 85-75 - 84 85-75 - 84 85-75 - 84 85 - Alavieska Nivala Sievi Ylivieska 2016 232 94 705 317 277 139 858 327 2017 219 98 681 321 278 134 849 348 2018 218 103 705 318 273 141 872 343 2019 210 107 698 313 290 133 892 357 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu].issn=1798-5137. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 30.10.2015]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaenn/tau.html 4
1.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kysyntään ja rahoitukseen vaikuttavia tekijöitä Sairastavuusindeksi havainnollistaa sitä, miten tervettä tai sairasta alueen väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Vakioinnilla ikä- ja sukupuolirakenteen vaikutus indeksilukuun voidaan poistaa, mikä mahdollistaa alueittaisen vertailun alueiden välisistä ikä- ja sukupuolirakenteen eroista huolimatta. Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16 64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Niistä kukin on suhteutettu maan väestön keskiarvoon. Sairastavuusindeksi on näiden kolmen osaindeksin keskiarvo. Sairastavuusindeksi v. 2014, vakioimaton Alavieska 129,2 Nivala 117,7 Sievi 112,5 Ylivieska 99,2 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 Terveyspuntarin sairastavuusindeksi Kelasto-raportit Kela / tilastoryhmä / tilastot@kela.fi / NIT079A 28.10.2015 Sairastavuus- ja vammaisuuskertoimet jäsenkunnittain 5
Sairastavuuskerroin lasketaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien 16 54-vuotiaiden ikä- ja sukupuolivakioidun osuuden perusteella. Jos kunnan työkyvyttömyyseläkeläisten määrä on sama kuin koko maassa, kerroin on yksi. Vammaiskerroin lasketaan vammaisetuisuuksista annetun lain (570/2007) mukaan alle 16- vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistukea sekä eläkettä saavan hoitotukea saavien sekä vammaisuuden perusteella laitoshoidossa olevien määrän perusteella. Määrää laskettaessa ei oteta huomioon ruokavaliokorvausta saaneita henkilöitä. Kuntayhtymän jäsenkuntien veroprosentit ovat maan keskiarvoa korkeammat: Veroprosentit 2011 2012 2013 2014 2015 Alavieska 21,00 21,50 21,50 21,50 21,50 Nivala 20,50 21,00 21,00 21,50 21,50 Sievi 21,00 21,25 21,75 21,75 21,75 Ylivieska 21,00 21,00 21,50 21,50 21,50 Koko maan ka. 19,25 19,25 19,25 19,75 19,75 Huolimatta korkeasta veroprosentista verotulot asukasta kohden jäävät maakunnan ja maan keskiarvon alapuolelle. Alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suhteutettuna 16 64-vuotiaisiin (väestöllinen huoltosuhde) on korkea ja ennusteen mukaan huoltosuhde kehittyy huolestuttavaan suuntaan jo näköpiirissä olevan vuosikymmenen aikana. Väestöllinen huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrän suhde 15-64 -vuotiaiden määrään. 120,0 Väestöllinen huoltosuhde ennuste 2016-100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 2005 2010 2012 2014 2016 2020 2025 2030 2035 2040 Alavieska 69,4 66,1 67,1 70,0 73,5 80,6 87,6 94,9 97,7 96,7 Nivala 63,5 67,9 70,8 74,7 78,4 84,8 87,1 88,2 89 88,8 Sievi 70,5 72,6 74,9 78,1 80 84,5 87,3 91,5 94,9 94,9 Ylivieska 52,1 55,5 57,9 62,0 64,7 69,7 73,7 73,8 73 71,5 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu].issn=1798-5137. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 30.10.2015]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaenn/tau.html 6
Peruspalvelukuntayhtymä Kallion palvelutarpeiden on ennustettu kehittyvän vuoteen 2029 seuraavasti: Palvelutarpeiden kehitys, 2012=100 170 160 150 140 130 120 110 100 90 2012 2017 2021 2025 2029 Vanhusten hoito 100 107 117 141 163 Perusterveydenhuolto, avo 100 104 107 109 111 Erikoissairaanhoito 100 104 108 112 114 Lähde: Kallion alueen tulevaisuus. FCG:n laatima selvitys. Palvelutarpeet on laskettu väestötekijöiden muutosten perusteella. Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito. 1.3 Toimintajärjestelmä 1.3.1 Sopimusohjaus Kuntayhtymän perussopimuksen ja hallintosäännön lähtökohtia ovat sopimusohjaus ja omistajaohjauksen kanavointi jäsenkunnista kuntayhtymään kuntajohtajien välityksellä. Sopimusohjaus on prosessi, jossa määritellään väestön palvelujen tarve sekä sovitaan palvelujen määrästä ja laadusta. Talousarvion valmistelussa tulosaluekohtaiset palvelukuvaukset, väestön palvelutarpeen ennakointi sekä sovittu palvelujen taso ja määrä ovat määrärahavarausten perustana. Jäsenkuntien mahdollisuus rahoittaa lakisääteisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita on heikentynyt mm. valtionosuusjärjestelmässä tapahtuneiden leikkausten vuoksi. Vuoden 2016 talousarviota sopeutettiin kuntien taloustilanne huomioiden. Talousarvio sisältää jäsenkuntien kanssa sovittuja taloudellisia ja toiminnallisia riskejä. Riskit on kuvattu palvelukuvauksissa. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vahvistetun toiminta- ja taloussuunnitelman pohjalta. Kunnittaisen kustannustenjaon välineenä on Maisema-laskentatyökalu, jonka avulla lasketaan kullekin jäsenkunnalle tulosalueittaiset kustannukset tuoteryhmäkohtaisina suursuoritteina suunniteltujen/ käytettävien palvelusuoritteiden mukaisessa suhteessa. Maisema-mallin suunnitelma- ja kustannustenjakotaulukot toimivat kuntayhtymän ohjausjärjestelmänä, talousarvion pohjana ja sekä seurannan että tilinpäätöksen työkaluina. Taulukoissa palveluita on käsitelty tuoteryhmittäin suursuoritteina (ks. luku 5.1 ). Maisema suunnitelmataulukot ovat talousarvion oheismateriaalina. 7
1.4 Talousarvion sitovuus Yhtymäkokoukseen nähden yhtymähallitusta sitoo kokoomataulukon kulut, tuotot ja netto yhteensä ja investointiosan loppusumma. Toimialajohtajilla on oikeus tehdä tuoteryhmien välisiä siirtoja kalenterivuosittain enintään 1 000 000 euron määrään saakka. Tehdyistä muutoksista on raportoitava sopimustyöryhmälle ja yhtymähallitukselle. Käyttösuunnitelman sisällöstä ja siihen tehtävistä muutoksista päättää yhtymähallitus, joka hyväksyy yksityiskohtaisen talousarvion käyttösuunnitelman (suunnitelmataulukot ja palvelukuvaukset) palveluittain yhtymäkokouksen hyväksyttyä talousarvion. Talousjohtaja tarkentaa investointiosaan varattujen määrärahojen sitovuuden kohteittain vuoden 2016 alussa. Tuoteryhmien kookoomataulukko: Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Talousarvio 2016 Kulut Tuotot Netto Vastaanottopalvelut 14 704 900 2 960 453 11 744 447 Suun terveydenhuolto 5 098 990 1 368 800 3 730 190 Erikoissairaanhoito 38 828 698 654 968 38 173 730 - josta ostettu erikoissairaanhoito 37 192 910 472 968 36 719 942 Aikuispsykososiaaliset palvelut 4 473 579 186 522 4 287 057 Hoito- ja hoivapalvelut 39 816 542 7 501 105 32 315 437 Kuntoutuspalvelut 1 928 969 25 500 1 903 469 Perhepalvelut 7 093 227 126 310 6 966 917 Vammaispalvelut 9 333 718 558 520 8 775 198 Ympäristöterveydenhuolto 1 309 551 146 700 1 162 851 Työterveyshuolto 2 183 911 2 193 500-9 589 Varhaiskasvatus Toimeentulotuki ja työllistäminen 4 442 394 1 655 815 2 786 579 Projektit 4 024 616 4 022 651 1 965 Yhteensä 133 239 098 21 400 844 111 838 254 Tavoitteiden sitovuus Yhtymäkokoukseen nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet on määritelty luvussa 4 Toimialojen toiminta- ja taloussuunnitelmat. 8
1.4.1 Tilivelvolliset Tilivelvollinen toimielin: Yhtymähallitus Tilivelvolliset viranhaltijat: Kuntayhtymän johtaja Johanna Kiiskilä Toimialajohtajat: Terveyspalvelut, terveyspalvelujohtaja Hyvinvointipalvelut, hyvinvointipalvelujohtaja Hallinto- ja tukipalvelut, talousjohtaja Päivi Peltokorpi Pirjo Matikainen Urho Möller Tulosaluejohtajat: Perhe- ja sosiaalipalvelut, palvelujohtaja Hoito- ja hoivapalvelut, palvelujohtaja Vastaanottopalvelut, vt. hoitotyön johtaja Erikoissairaanhoito ja kuntoutus, johtava ylilääkäri Aikuisten psykososiaaliset palvelut, psykiatri-ylilääkäri Työterveyshuolto, ylilääkäri Suun terveydenhuolto, ylihammaslääkäri Ympäristöterveydenhuolto, ympäristöterveydenhuollon johtaja Leena Iisakkila Reetta Hjelm Reetta Hjelm Risto Olli Tuija Päivärinta Osmo Konu Marja-Liisa Laitala Meeri Rinta-Jouppi Palvelupäälliköt: Perheiden palvelut johtava sosiaalityöntekijä, aikuissosiaalityö johtava sosiaalityöntekijä, lastensuojelu palvelupäällikkö, vammaispalvelut Hoito- ja hoivapalvelut palvelupäällikkö, ympärivuorokautiset palvelut palvelupäällikkö, kotiin annettavat palvelut Avosairaanhoito, osastonhoitaja Avoterveydenhuolto, palvelupäällikkö Kaija Jokela Sari Mehtälä Janne Nikula Virpi Kamunen Arja Rättyä Pirjo Jääskelä 9
2 Tuloslaskelma 2016 Tuloslaskelma osoittaa koko kuntayhtymän tasolla palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten kattamisen niin, että myyntituottoihin sisältyvät myös jäsenkuntien kustannusosuudet, yhteensä 111 838 254 euroa. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Budjettiyhteenveto INTIME/Talouden Suunnittelu 1 YHTEENSÄ Selite TP 2014 TA 2015* TAE 2016 % SU 2017 SU 2018 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot -127 359 370-128 107 415-115 132 176-10,1-117 434 820-119 783 516 Maksutuotot -9 879 399-9 821 117-8 897 715-9,4-9 075 669-9 257 183 Tuet ja avustukset -1 778 754-1 782 200-1 765 200-1,0-1 800 504-1 836 514 Vuokratuotot -747 660-887 232-898 053 1,2-916 014-934 334 Muut toimintatuotot -260 408-222 300-201 300-9,4-205 326-209 433 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -140 025 590-140 820 263-126 894 444-9,9-129 432 333-132 020 980 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 41 660 318 42 606 006 35 974 402-15,6 36 693 890 37 427 768 Henkilösivukulut Eläkekulut 7 881 501 8 023 274 7 281 731-9,2 7 427 366 7 575 913 Muut henkilösivukulut 2 476 730 2 562 301 2 217 441-13,5 2 261 790 2 307 026 Palvelujen ostot 67 078 920 66 967 278 61 844 585-7,6 63 081 477 64 343 106 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 754 684 3 646 980 3 642 654-0,1 3 715 507 3 789 817 Avustukset 9 469 903 9 135 800 9 363 430 2,5 9 550 699 9 741 713 Vuokrakulut 6 833 003 6 982 044 5 759 658-17,5 5 874 851 5 992 348 Muut toimintakulut 335 103 326 018 322 599-1,0 329 051 335 632 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 139 490 163 140 249 701 126 406 500-9,9 128 934 630 131 513 323 TOIMINTAKATE -535 427-570 562-487 944-14,5-497 703-507 657 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot -6 419-4 000-2 000-50,0-2 040-2 081 Muut rahoitustuotot -97 499-60 000-70 000 16,7-71 400-72 828 Korkokulut Muut rahoituskulut 78 549 64 000 72 000 12,5 73 440 74 909 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE -560 796-570 562-487 944-14,5-497 703-507 657 POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suunn.mukaiset poistot 535 427 570 562 487 944-14,5 497 703 507 657 SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS -25 369 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -25 369 0 0 0 0 *TA2015 luvut eivät sisällä määrärahamuutoksia 10
Muut myyntituotot 2,6 % Toimintatulot TA2016 Maksutuotot 7,0 % Tuet ja avustukset 1,4 % Vuokratuotot 0,7 % Muut toimintatuotot 0,2 % Jäsenkuntien maksuosuudet esh 28,9 % Jäsenkuntien maksuosuudet 59,2 % Kuva: Talousarvion toimintatulot Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2,9 % Avustukset 7,4 % Muiden palvelujen ostot 19,5 % Toimintamenot TA2016 Vuokrakulut 4,6 % Erikoissairaanhoitopalvelut 29,4 % Muut toimintakulut 0,3 % Palkat ja palkkiot 28,5 % Henkilösivukulut 7,5 % Kuva: Talousarvion toimintamenojen jakauma Muiden palveluiden ostoihin suurimpina palveluostoryhminä sisältyvät: TA 2015 TA 2016 milj. asiakaspalveluiden ostot (muut kuin ost. esh) 10,9 10,8 ruokahuoltopalvelut 3,2 2,2 puhtaanapitopalvelut 2,3 1,9 sairaankuljetuspalvelut 1,9 1,9 11
Tuoteryhmien nettomenot 2016 Työterveyshuolto (0 %) Projektit (0 %) Ympäristöterveydenhuolto (1 %) Kuntoutuspalvelut (2 %) Toimeentulotuki ja työllistäminen (2 %) Suun terveydenhuolto (3 %) Aikuispsykososiaaliset palvelut (4 %) Perhepalvelut (6 %) Vammaispalvelut (8 %) Vastaanottopalvelut (11 %) Hoito- ja hoivapalvelut (29 %) Erikoissairaanhoito (34 %) -10 000 2 000 1 163 000 1 903 000 2 787 000 3 730 000 4 287 000 6 967 000 8 775 000 11 744 000 32 315 000 38 174 000 Kuva: Tuoteryhmäjaon mukaiset kustannukset 3 Toiminnalliset tavoitteet 3.1 Perustehtävä 0 10 000 000 20 000 000 30 000 000 40 000 000 50 000 000 Kallion perustehtävä, visio ja arvot on määritelty yhtymähallituksen johdolla toiminnan käynnistymisvuonna 2008. Kallion palvelustrategia ja sitä konkretisoivat tulosaluekohtaiset toimeenpano-ohjelmat valmistuivat vuonna 2012. Palvelustrategia ja siitä johdetut toimeenpanosuunnitelmat määrittävät vuosien 2014-2016 toiminnan kehittämisen painopistealueita. Yhtymähallitus päivitti palvelustrategian linjauksia ja strategisia päämääriä vuonna 2014. Kallion perustehtävä on järjestää alueen asukkaille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut oikeatasoisina, oikea-aikaisina ja oikeassa paikassa. Kallio edistää alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. 3.2 Visio ja arvot Kallio hyvän elämän perusta Kallio tarjoaa asiakkailleen laadukkaita palveluita taloudellisesti kestävällä tavalla ja vaikuttavasti. Kallio on innostava, innovatiivinen ja osaava työyhteisö, joka edelläkävijänä aktiivisesti vahvistaa alueen vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä. Kallion arvot: luottamus, oikeudenmukaisuus, osaaminen, vastuullisuus 12
3.3 Palvelustrategian linjaukset Kallion palvelut ovat Asiakaslähtöisiä ja kohdennettuja Terveyttä ja hyvinvointia edistäviä Kotona asumista tukevia Kallio Järjestää palveluja monituottajamallilla Kehittää toimialat ja tulosalueet ylittäviä asiakaslähtöisiä palveluprosesseja Edistää sähköistä asiointia ja teknologian käyttöönottamista Kallio on yhtenäinen palvelualue Palvelustrategiakauden erityiset kehittämisen ja resursoinnin painopisteet Ikäihmisten palvelut Lapset, nuoret ja perheet Vastaanottopalvelut Linjaukset ja painopistealueet vuosille 2013 2015 13
4 Toimialojen toiminta- ja taloussuunnitelmat Vuoden 2016 talousarvion ja suunnitelmakauden 2017-2018 toiminnalliset tavoitteet pohjautuvat Kallion palvelustrategiaan. Keskeisimpiä kehittämiskohteita ovat Kallion palvelualueen yhtenäistäminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja kotona asumisen tukeminen. Näiden tavoitteiden edistämiseksi kehitetään ja optimoidaan palvelurakennetta, parannetaan prosessien johtamista sekä asiakas- ja kustannusvaikuttavuutta. Ennaltaehkäisevää näkökulmaa vahvistetaan niin hyvinvointi- kuin terveyspalveluissa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on jokaisen Kallion ammattilaisen tehtävänä. Kallion keskeisenä strategisena päämääränä on kotona pärjäämisen tukeminen tuottamillaan tai järjestämillään palveluilla. Vuonna 2016 jatketaan kotiin annettavien palveluiden kehittämistä, painopisteinä on tilapäishoidon ja perhehoidon kehittäminen, johon on myös lisätty resursseja. Vanhuspalvelulaissa määritellyt kriteerit asettavat jatkossa erityisiä paineita palveluiden järjestämiseen ja palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Lasten palveluissa otetaan huomioon vanhempien tuen ja hoidon tarve ja aikuisten palveluissa vastaavasti lasten tuen tarve. Lapset puheeksi -menetelmän käyttöä laajennetaan edelleen konkreettisena keinona tukea hyvää kehitystä ja ehkäistä ongelmia. Sosiaalihuoltolain muutoksella vahvistetaan yleisissä palveluissa annettavaa varhaista tukea. Tietojärjestelmien kehittyminen mahdollistaa yhä laajemmin sähköisen asioinnin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Käyttöönotetut Kanta-palvelut, sähköinen resepti ja kanta-arkisto mahdollistaa asiakkaille tietoturvallisen tavan seurata omia potilastietojaan tietoverkossa. Kallio valmistautuu sosiaalitoimen Kansa-hankkeen toteutukseen. Kallion tavoitteena omassa toiminnassa on käyttöönottaa myös muita sähköisiä palveluita helpottamaan arjen palveluprosessien sujuvuutta, huomioiden alueelliset ja valtakunnalliset linjaukset. Toiminnan ja palveluprosessien kehittämisellä parannetaan Kallion kykyä vastata muuttuviin palvelutarpeisiin. Henkilöstöresurssien käyttöön on kiinnitetty huomiota toiminnan kehittämisessä. Kallion palvelutuotantokyvyn turvaamiseksi on mm. lisätty lääkäriresursseja. Sijaismäärärahoja on edellisten talousarvioiden tapaan jouduttu arvioimaan kriittisesti. Kokonaisuutena arvioiden henkilöstöresurssin määrä on pyritty tasapainottamaan optimaaliselle tasolle huomioiden palveluiden tuotantokyvyn ja prosessien uudistaminen. Sijaisten palkkaamista joudutaan rajoittamaan. Vapautuvien virkojen ja toimien täyttämisestä päätetään tapauskohtaisesti. Työjärjestelyillä, kuten henkilöstön sijoittelulla, työaikamuodolla, työvuorosuunnittelulla, vuosilomasuunnittelulla, hallitaan kustannuksia ja parannetaan toiminnan tuottavuutta. 4.1 Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelut edistävät ja tukevat toiminnallaan alueen asukkaiden elämänhallintaa, terveyttä ja hyvinvointia sekä omatoimisuutta. Tavoitteena on toimia ennaltaehkäisevästi ja tukea asiakkaiden arjessa pärjäämistä. Lapsiperheiden, ikäihmisten ja päihde- ja mielenterveysasiakkaiden palveluissa parannetaan edelleen toimialat ylittävää yhteistyötä terveyspalveluiden kanssa. Hyvinvointipalveluissa jatketaan laatujärjestelmän käyttöönottoa ja kehitetään asiakasturvallisuutta yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa. Tavoitteisiin sisältyy tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvun näkökulma. 14
4.1.1 Hyvinvointipalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Perhe- ja sosiaalipalveluiden tavoitteet Tavoite 1 Edistetään lasten ja perheiden hyvinvointia ja arjessa pärjäämistä perhe- ja aikuissosiaalityössä, perhepalveluissa ja vammaisten palveluissa järjestämällä palvelut suunnitelmallisesti, yhtenäisillä toimintavoilla sekä kehittämällä lasten ja perheiden kanssa toimivien välistä yhteistyötä verkostomaisen perhekeskusmallin mukaisesti. Mittarit: Perhe- ja aikuissosiaalityön, perhepalveluiden sekä vammaisten palveluiden yhtenäisten toimintamallien, ohjeiden ja kriteerien mukainen toiminta. - Palvelutarpeen arviointien määrä eri palveluissa ja kuinka monta % lastensuojelutarpeen selvityksistä johtaa palveluun, tilanne vuoden lopussa. Verkostomainen perhepalvelukeskus - Kuvataan, miten sosiaalihuoltolain mukainen kehittämistyö ennaltaehkäisevien palveluiden (neuvolan perhetyö ja ennaltaehkäiseväperhetyö) yhdistämisestä yhdeksi kokonaisuudeksi toteutetaan - Lapset puheeksi -keskustelujen ja neuvonpitojen määrä perhe- ja sosiaalipalveluissa. Haastavien elämäntilanteiden ennaltaehkäisy ja niissä tukeminen kehitysvammahuollon palveluissa. - Toimintamallin kuvaaminen ja mallin arviointi käytännössä - Kriisiluonteisten laitoshoidon hoitopäivien määrä, tilanne vuoden lopussa Tavoite 2 Perhe- ja aikuissosiaalityössä, perhepalveluissa sekä vammaisten palveluissa vaikutetaan asiakkaiden terveys- ja hyvinvointieroihin kehittämällä monialaisia prosesseja sekä yhteisesti sovittuja toimintatapoja asiakkaiden kotona pärjäämisen tukemiseksi. Mittarit: Monialaisten prosessien tarkistaminen asiakassegmentoinnin pohjalta ja yhteisen palvelusuunnitelman kehittäminen useita palveluja käyttäville asiakkaille. - Tulosalueen ylittävien palveluprosessien käytäntöjen vakiinnuttaminen ja arviointi sekä monialaisten työllistämissuunnitelmien määrä Kehitysvammahuollossa asiakkaiden kotona pärjäämistä tuetaan järjestämällä sekä aikuisille kehitysvammaisille lyhytaikaishoitoa että kehitysvammaisille lapsille tilapäishoitoa. - Omissa asumispalveluyksiköissä lyhytaikaishoidossa asiakkaiden määrä ja hoitopäivät (aikuiset kehitysvammaiset) - Omissa tilapäishoitoyksiköissä olevien sekä tilapäistä perhehoitoa käyttävien asiakkaiden määrä ja hoitopäivät (lapset ja nuoret) Suunnitelmakausi Suunnitelmakaudella toteutetaan Ylivieskan perhepalvelukeskukselle pysyvät toimitilat 15
Hoito- ja hoivapalveluiden tavoitteet Tavoite 1 Asiakkaan hyvä arki ja osallisuus toteutuvat. Tavoitteena on tukea ja edistää asiakkaan toimintakykyä arjessa sekä auttaa ja varmistaa asiakkaiden selviytymistä jokapäiväisistä toiminnoista omassa kodissaan tai kodinomaisissa olosuhteissa. Mittarit: asiakaskysely/asiakasraadit toteutuvat vähintään vuoden loppuun mennessä; asiakkaiden kokemukset ja palautteet saamastaan palvelusta. Kansalaisfoorumit ja kuntatapaamiset vuosittain. Rai -toimintakykyarviointi tehdään 100 %:sti puolivuosittain Tavoite 2 Asiakkaan saamat palvelut tuotetaan yhdenmukaisesti, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti huomioiden IKIS -suunnitelman linjaukset. Kotihoitopalveluissa sairaanhoitajan välitön asiakasaika on 3,5 tuntia/päivä (45 %) ja lähihoitajan 5 tuntia/päivä (65 %) ja omahoitajuus toteutuu (enintään viisi eri hoitajaa/asiakas). Ympärivuokautisten palveluiden nettokulut suhteessa 75 vuotta täyttäneiden määrään laskevat vuodesta 2015. Mittarit: hoito- ja hoivapalveluihin jonottavien asiakkaiden määrä ja jonotusaika kotihoitopalvelujen välitön asiakasaika 75 vuotta täyttäneiden palveluiden peittävyydet yksityisten palveluiden prosenttiosuus suhteessa omaan tuotantoon toteutuneet nettokulut/75 vuotta täyttäneet suhteessa vuoden 2015 nettokuluihin Tavoite 3 Palvelukokonaisuuksien ja palveluprosessien tarkistaminen sekä toimintojen joustava järjestäminen. Asiakaspalveluiden yhteensovittaminen alkaa muistiasiakkaista vuoden 2016 teeman mukaan Mielenterveysasiakkaan kotikuntoutusmahdollisuuden selvittäminen monialaisen yhteistyöryhmän avulla Kotihoidon, vastaanoton, palveluasumisen ja vuodeosastojen asiakasprosessin rajapintatyöskentely aloitetaan Mittarit: Muistisairaan potilaan palveluprosessi on kuvattu Kotikuntoutuspilottimalli on luotu Tarkistuslistat luotu jokaiseen rajapintaan Suunnitelmakausi Ikääntyvän väestön palveluiden kehittämissuunnitelman vuoden 2016 toimenpideohjelma toteutetaan vuosisuunnitelman mukaan ja uusi ikäihmisten kehittämissuunnitelma vuosille 2017-2020 laaditaan. Nivalan, Sievin ja Ylivieskan tehostetun palveluasumisen ja tilapäishoidon tilatarpeiden ratkaisut on tehty ja toteutetaan suunnitelmakauden aikana. Mittarit: Tilaratkaisut ja IKIS-suunnitelman indikaattorit 16
Peruspalvelukuntayhtymä Kallio INTIME/Talouden Suunnittelu Pääbudjetti 20 Hyvinvointipalvelut Selite TP 2014 TA 2015* ESITYS 2016 % SU 2017 SU 2018 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot -691 289-433 047-414 564-4,3-422 855-431 312 Maksutuotot -7 421 114-7 171 117-6 113 085-14,8-6 235 347-6 360 054 Tuet ja avustukset -1 387 829-1 399 300-1 425 000 1,8-1 453 500-1 482 570 Vuokratuotot -746 850-881 232-898 053 1,9-916 014-934 334 Muut toimintatuotot -238 585-210 000-193 900-7,7-197 778-201 734 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -10 485 667-10 094 696-9 044 602-10,4-9 225 494-9 410 004 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 25 094 384 25 308 905 18 184 593-28,1 18 548 285 18 919 251 Henkilösivukulut Eläkekulut 4 885 200 4 931 172 3 975 925-19,4 4 055 444 4 136 552 Muut henkilösivukulut 1 525 010 1 527 321 1 145 874-25,0 1 168 791 1 192 167 Palvelujen ostot 22 815 946 22 759 829 15 990 095-29,7 16 309 897 16 636 095 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 267 200 1 167 225 1 061 534-9,1 1 082 765 1 104 420 Avustukset 9 469 903 9 135 800 9 363 430 2,5 9 550 699 9 741 713 Vuokrakulut 4 051 350 4 138 021 2 859 820-30,9 2 917 016 2 975 357 Muut toimintakulut 164 733 111 756 105 626-5,5 107 739 109 893 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 69 273 726 69 080 029 52 686 897-23,7 53 740 635 54 815 448 TOIMINTAKATE 58 788 058 58 985 333 43 642 295-26,0 44 515 141 45 405 444 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE 58 788 058 58 985 333 43 642 295-26,0 44 515 141 45 405 444 POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suunn.mukaiset poistot 137 091 132 141 88 009-33,4 89 769 91 565 SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS 58 925 149 59 117 474 43 730 304-26,0 44 604 910 45 497 008 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 58 925 149 59 117 474 43 730 304-26,0 44 604 910 45 497 008 *TA2015 luvut eivät sisällä määrärahamuutoksia 17
4.2 Terveyspalvelut Terveydenhuollon toiminnan tavoitteena on edistää ja ylläpitää kuntalaisten terveyttä, työ- ja toimintakykyä sekä järjestää kuntalaisten tarvitsemat perusterveydenhuollon palvelut sisältäen erikoissairaanhoidon palvelut. Kokonaiskustannusten hallitsemiseksi tutkimukset ja hoidot järjestetään mahdollisimman pitkälle omana toiminta ja toissijaisesti erikoissairaanhoidon ostopalveluina. Erikoisosaamista tai investointeja vaativia toimintoja järjestetään alueella uudelleen. Tavoitteena on toimia ennaltaehkäisevästi ja tukea kuntalaisten arjessa pärjäämistä. Asiakkaiden omahoitoisuutta lisätään tuottamalla palveluita myös sähköisenä mm. omahoito ja ajanvaraus. Lapsiperheiden, ikäihmisten sekä päihde- ja mielenterveyspotilaiden kohdalla parannetaan edelleen toimialat ylittävää yhteistyötä hyvinvointipalveluiden kanssa. Terveyspalveluissa jatketaan laatujärjestelmän käyttöönottoa sekä kehitetään potilasturvallisuutta yhteistyössä hyvinvointipalveluiden kanssa. Lapset puheeksi - menetelmän käyttöönottoa laajennetaan terveyspalveluissa. Tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi sovelletaan LEAN-mallia. 4.2.1 Terveyspalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Vastaanotto- ja vuodeosastopalvelujen tulosalue Tavoite 1 Vastaanottopalveluiden saatavuuden toteutuminen tavoitteiden mukaisesti Välitön yhteydensaanti toteutuu vähintään 80 %:sti. Hoidon tarpeen arviointi toteutetaan kolmessa vuorokaudessa. Odotusaika lääketieteellisesti perusteltuun ei-kiireelliseen hoitoon toteutetaan Kallion alueen terveyskeskuksessa kahdessa viikossa. Päivystysaikojen ja kiireettömien vastaanottoaikojen suhdetta lisätään enemmän kiireettömän vastaanottoaikojen suuntaan, tavoite 25/75 %. Toimintoja kehitetään LEAN -filosofian mukaisesti. Päivystys- ja vastaanottoalueella koulutetaan henkilöstöä käyttöönotetun Lapset puheeksi menetelmämallin mukaisesti. Hyvä-potku hankkeen tuomia uusia toimintatapoja otetaan käytäntöön. Mittarit: Puheluiden läpipääsy % Ei-kiireelliseen hoitoon pääsyaika viikkoina Päivystysaikojen käyttö suhteessa kiireettömiin vastaanottoaikoihin Lapset puheeksi menetelmäkoulutuksen käyneiden määrä Tavoite 2 Kotona pärjäämisen tukeminen moniammatillisena yhteistyönä Asiakaslähtöinen palveluprosessi vakiinnutetaan yhteisiä toimintoja edelleen kehittämällä: Kotisairaalatoiminta vastaanottojen, vuodeosastojen, kotihoidon ja palveluasumisen yhteistoimintana (mm. lääkehoidon kustannukset, kustannusten selvitystyön jatkaminen, lääkäriresurssi ja -painotus), ikäihmisten palveluprosessissa asiakkaan turvallinen ja oikea-aikainen siirtyminen yksiköstä toiseen. Hoito tapahtuu tarkoituksenmukaisessa paikassa. Vastuutyöntekijäkäytännön kehittämisen jatkaminen. Mittarit: Kotisairaalan toimintaluvut Tarkistuslistat on tehty kaikkien yksiköiden välille Vuodeosastoilla jatkohoitoa odottavien määrät, siirtoviivemaksut 18
Tavoite 3 Edistetään lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia ja arjessa pärjäämistä järjestämällä toimintatavoiltaan yhtenäiset neuvolapalvelut sekä kehittämällä lasten ja perheiden kanssa toimivien välistä yhteistyötä verkostomaisen perhekeskusmallin mukaisesti. Mittarit: Toteutuneet lakisääteiset tarkastukset Lapset puheeksi -keskustelujen ja -neuvonpitojen määrä neuvolapalveluissa Kuvataan, miten sosiaalihuoltolain muutosten mukainen kehittämistyö, ennaltaehkäisevän perhetyön yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi toteutetaan Erikoissairaanhoito ja kuntoutus Tavoite 1 Yhtenäistetään erikoissairaanhoidon käyttöön liittyviä käytäntöjä Terveyskeskuskohtaiset toimintakäytännöt yhtenäistetään pitkäjänteisesti. Mittari: Erikoissairaanhoidon kuntakohtaiset kustannukset ja käyttö. Kuntakohtaiset erot kaventuvat. Tavoite 2 Erikoissairaanhoidon ostoja suunnataan kokonaistaloudellisesti edullisempiin sairaaloihin, lähinnä Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan Mittari: Lähetteiden ja hoidettujen potilaiden määrä Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan suhteessa muihin palveluntuottajiin kasvaa. Työterveyshuolto Tavoite 1 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015. Lain mukaan kuntien on yhtiöitettävä työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut viimeistään 31.12.2016. Selvittelyt ja valmistelut työterveyshuollon mahdolliseksi yhtiöittämiseksi käynnistetään loppuvuonna 2015 ja niitä jatketaan vuonna 2016. Mittari: Yhtiöittämisen suunnittelu on käynnistetty Tavoite 2 Lakisääteisen työterveyshuollon eli ennaltaehkäisevän työn painottaminen. Mittari: Ennaltaehkäisevän työn osuus suurempi suhteessa sairasvastaanottoon Käytyjen kolmikantaneuvotteluiden määrä 19
Suun terveydenhuolto Tavoite 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Väestön hampaiden ja suun terveys paranee. Keinoja eri väestöryhmien vaikuttavaan terveyden edistämiseen kehitetään sekä omana toimintana että yhteistyömahdollisuuksia (Kallion kuntien opetustoimet, YSO, Oulun yliopisto) hyödyntäen. Mittarit: Hampaiden terveyttä kuvaavat indeksit: dt = reikiintyneiden maitohampaiden lukumäärä (keskiarvo ikäluokassa; mitä pienempi arvo, sitä parempi on hampaiden terveys) dmft ja DMFT = 0, hampaat ovat täysin terveet. Reikiintyneiden, paikattujen tai poistettujen pysyvien hampaiden lukumäärä (keskiarvo ikäluokassa; mitä suurempi arvo, sitä suuremmalla osuudella ikäluokasta ei ole ollut koskaan reikiä hampaissaan) Mittari Tavoite 5-vuotiaiden dt (reikiintyneiden hampaiden lkm) < 0,6 5-vuotiaiden dmft = 0 (tervehampaisten osuus tarkastetuista) > 75 % 12-vuotiaiden DMFT = 0 (tervehampaisten osuus tarkastetuista) > 50 % 15-vuotiaiden DMF = 0 (tervehampaisten osuus tarkastetuista) > 22 % Tavoite 2 Tuottavuuden lisääminen toimintamalleja kehittäen Kehitetään jo olemassa olevia toimintamalleja ja luodaan uusia keinoja palvelujen yhtenäistämiseksi yhteistyössä suun terveydenhuollon eri toimipisteiden sekä muiden Kallion toimijoiden kanssa. Kehitetään ajanvarauksen toimivuutta. Suun terveydenhuolto osallistuu aktiivisesti lasten ennaltaehkäisevään työhön yhdessä Kallion muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on kouluttaa vuoden 2016 aikana lisää henkilöstöä käyttämään Lapset puheeksi - menetelmää. Mittari: Käyntien ja toimenpiteiden lukumäärä eri ammattiryhmissä. Lapset puheeksi -menetelmään koulutettujen suun terveydenhuollon ammattilaisten lukumäärä Ympäristöterveydenhuolto Tavoite 1 Suunnitelmallisen valvonnan (terveysvalvonta ja eläinlääkintähuollon valvonta) toteutumisasteen nostaminen teoreettiseen maksimiin nykyisellä täysimääräisellä henkilöstöllä toimittaessa. Mahdollinen maksimi on 70 %. Mittari: toteutumaprosentti Tavoite 2 Ympäristöterveydenhuollon toimintojen laadun kehittäminen laatimalla laatukäsikirja yhteistyössä Ympäristöpalvelut Helmen, Kalajoen ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueen ja Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ympäristöpalvelujen kanssa. Mittari: valmis laatukäsikirja vuonna 2016 20
Aikuispsykososiaaliset palvelut Tavoite 1. Terapiakeskuksessa vaikutetaan asiakkaiden terveys- ja hyvinvointieroihin kehittämällä monialaisia prosesseja sekä yhteisesti sovittuja toimintatapoja asiakkaiden kotona pärjäämisen tukemiseksi. Monialaisten prosessien tarkistaminen ja yhteisen hoito- ja palvelusuunnitelman kehittäminen useita palveluja käyttäville asiakkaille. Mittari: Yhteiset prosessit kuvattu Tavoite 2 Nuorisopsykiatrisen yksikön toiminnan vakiinnuttaminen Tavoitteena on vastata vakavasti oireilevien nuorten hoidon tarpeeseen Kallion alueella Mittari: Nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon menojen väheneminen Tavoite 3 Edistetään lasten ja perheiden hyvinvointia ja arjessa pärjäämistä järjestämällä palvelut yhtenäisillä toimintavoilla sekä kehittämällä lasten ja perheiden kanssa toimivien välistä yhteistyötä. Juurrutetaan Lapset puheeksi -toimintamalli käyttöön. Kaikki lapsiperheiden kanssa työskentelivät Terapiakeskuksen työntekijät ovat käyneet Lapset puheeksi- toimintamallin koulutuksen ja käyttävät menetelmää lapsiperheiden kanssa. Mittari: Lapset puheeksi -keskustelujen määrä 21
Peruspalvelukuntayhtymä Kallio INTIME/Talouden Suunnittelu Pääbudjetti 50 Terveyspalvelut Selite TP 2014 TA 2015* ESITYS 2016 % SU 2017 SU 2018 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot -2 443 217-2 646 269-2 778 858 5,0-2 834 435-2 891 124 Maksutuotot -2 443 587-2 640 000-2 777 130 5,2-2 832 673-2 889 326 Tuet ja avustukset -99 509-82 900-77 200-6,9-78 744-80 319 Vuokratuotot -809-6 000-100,0 0 0 Muut toimintatuotot -1 433-1 100-400 -63,6-408 -416 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -4 988 556-5 376 269-5 633 588 4,8-5 746 260-5 861 185 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 15 322 627 15 986 808 16 468 450 3,0 16 797 819 17 133 775 Henkilösivukulut Eläkekulut 2 777 795 2 868 555 3 050 132 6,3 3 111 135 3 173 357 Muut henkilösivukulut 910 633 959 051 993 815 3,6 1 013 691 1 033 965 Palvelujen ostot 42 796 639 42 626 975 44 396 709 4,2 45 284 643 46 190 336 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 358 296 2 370 805 2 439 420 2,9 2 488 208 2 537 973 Avustukset Vuokrakulut 2 595 606 2 661 473 2 697 427 1,4 2 751 376 2 806 403 Muut toimintakulut 109 158 134 662 144 923 7,6 147 821 150 778 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 66 870 753 67 608 329 70 190 876 3,8 71 594 694 73 026 587 TOIMINTAKATE 61 882 197 62 232 060 64 557 288 3,7 65 848 434 67 165 402 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE 61 882 197 62 232 060 64 557 288 3,7 65 848 434 67 165 402 POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suunn.mukaiset poistot 314 437 333 421 354 046 6,2 361 127 368 349 SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS 62 196 635 62 565 481 64 911 334 3,7 66 209 561 67 533 752 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 62 196 635 62 565 481 64 911 334 3,7 66 209 561 67 533 752 *TA2015 luvut eivät sisällä määrärahamuutoksia 22
4.3 Hallinto- ja tukipalvelut Yleishallinto Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta soveltuvin osin kuntalain (410/2015) 39 :n tarkoittamalla tavalla. Kuntayhtymän johtaja Kuntayhtymän organisaation kokonaisuuden johtamisesta vastaa kuntayhtymän johtaja. Hän vastaa kuntayhtymän strategisesta johtamisesta ja taloudellisuudesta sekä kuntayhtymälle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Kuntayhtymän johtaja huolehtii kuntayhtymän palvelutuotannon järjestämisvastuun toteutumisesta sekä huolehtii kuntayhtymän hallinnosta ja taloudesta yhtymähallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hallinto- ja tukipalvelut Talousjohtajan alaisuudessa toimii kuntayhtymän hallintokeskus, joka palvelee kuntayhtymän kaikkia toimielimiä ja tulosalueita. Hallintokeskuksen tehtävänä on tukea muutosta, jonka tavoitteena on toimialat ylittävän tuotanto-organisaation toiminnan tehokkuuden, taloudellisuuden ja tuottavuuden parantaminen. Tarpeellisten muutosten läpiviemisessä huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista sekä luotettavan ulkoisen ja sisäisen viestinnän järjestämisestä. Toiminnan kehittämiseksi koordinoidaan, hallinnoidaan ja toteutetaan alueellisia kehittämishankkeita. 4.3.1 Hallinto- ja tukipalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Tavoite 1 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on aktiivinen toimija alueellaan valmistauduttaessa tuleviin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksiin. Mittari: on arvioitu muuttuvan toimintaympäristön vaikutukset kuntayhtymän strategisiin linjauksiin ja tarvittavat päivitykset strategioihin on tehty. Tavoite 2 Kuntayhtymän tasolla laadunhallinnan yhteensovittaminen ja koordinointi Laadunhallintaprosessin selkeyttäminen ja edelleen kehittäminen toiminnan ja tuloksen parantamiseksi asetettujen tavoitteiden suunnassa. Mittari: koko Kallion tason laadunhallintaprosessin toimenpiteet ja vastuut on sovittu ja dokumentoitu Kallion laadunarviointimalli (ITE3) on arvioitu ja laatutyön kehittämiseksi on valittu siihen parhaiten soveltuva malli. Tavoite 3 Sähköisen palveluiden käyttöönoton koordinointi ja tukeminen Mittari: Kanta-arkiston käyttö osana palveluprosessia on vakiintunut Kansa-hankkeen käyttöönoton valmistelu on koordinoitu Asiakkaiden omahoito kokonaisuuden käyttöönottoa laajennetaan Tuotantoprosesseja tukevien tietojärjestelmien päivittäminen on suunniteltu ja toteutus käynnistetty 23
Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Pääbudjetti INTIME/Talouden Suunnittelu 10 Hallinto- ja talouspalvelut Selite TP 2014 TA 2015* ESITYS 2016 % SU 2017 SU 2018 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot -121 721-101 199-100 500-0,7-102 510-104 560 Maksutuotot -14 699-10 000-7 500-25,0-7 650-7 803 Tuet ja avustukset -291 415-300 000-263 000-12,3-268 260-273 625 Vuokratuotot Muut toimintatuotot -20 389-11 200-7 000-37,5-7 140-7 283 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -448 224-422 399-378 000-10,5-385 560-393 271 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 1 243 307 1 310 293 1 321 359 0,8 1 347 786 1 374 742 Henkilösivukulut Eläkekulut 218 507 223 547 255 674 14,4 260 787 266 003 Muut henkilösivukulut 41 088 75 929 77 752 2,4 79 307 80 893 Palvelujen ostot 1 466 335 1 580 474 1 457 781-7,8 1 486 937 1 516 675 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 129 188 108 950 141 700 30,1 144 534 147 425 Avustukset Vuokrakulut 186 047 182 550 202 411 10,9 206 459 210 588 Muut toimintakulut 61 212 79 600 72 050-9,5 73 491 74 961 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 3 345 684 3 561 343 3 528 727-0,9 3 599 302 3 671 288 TOIMINTAKATE 2 897 460 3 138 944 3 150 727 0,4 3 213 742 3 278 016 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE 2 897 460 3 138 944 3 150 727 0,4 3 213 742 3 278 016 POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suunn.mukaiset poistot 83 899 105 000 45 889-56,3 46 807 47 743 SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS 2 981 359 3 243 944 3 196 616-1,5 3 260 548 3 325 759 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 2 981 359 3 243 944 3 196 616-1,5 3 260 548 3 325 759 *TA2015 luvut eivät sisällä määrärahamuutoksia 24
5 Tulosalueiden palvelut 5.1 Tuoteryhmien sisältö Tuoteryhmäpohjaisten tulosalueiden palvelut muodostuvat osakokonaisuuksista. Hallinto- ja tukipalvelut käsittää kuntayhtymän yleis- ja taloushallinnon sekä muut tukipalvelut (mm. materiaalipalvelut sisältäen lääkehuollon) mukaan luettuna kehittämisprojektit. Aikuissosiaalityöhön kuuluu toimeentulotuki, kuntouttava työtoiminta ja aikuissosiaalityön (sosiaalityö) kustannukset. Perhepalveluihin kuuluu palvelutarpeen arviointi, sosiaalihuoltolain mukaiset perhepalvelut, lastensuojelun, lastenvalvojan ja perheneuvolan palvelut. Hoito- ja hoivapalveluiden palvelukokonaisuus muodostuu kotiin annettavista palveluista, ympärivuorokautisesta palveluasumisen palveluista sekä akuutti- ja lyhytaikaisesta vuodeosastohoidosta. Vammaispalvelut sisältävät VPL:n mukaiset palvelut ja kehitysvammahuollon. Vastaanottopalvelut sisältävät terveyskeskusten avosairaanhoidon, neuvolapalvelut, laboratorio- ja röntgenpalvelut. Aikuispsykososiaaliset palvelut kattaa mielenterveyspalvelut, nuorisopsykiatrisen yksikön (Nuppu), erityisryhmien asumispalvelut ja päivätoiminta, toimintakeskustoiminta, a-klinikat, päihdehuollon päivätoiminta, päihdehuollon asumispalvelut sekä päihdehuollon laitoshoidon. Kuntoutus pitää sisällään erityistyöntekijöiden palvelut, fysioterapian, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä rintamaveteraanien kuntoutuksen. Erikoissairaanhoito jakaantuu sairaanhoitopiireiltä ostettaviin palveluihin ja omaan erikoissairaanhoitoon, joka sisältää myös ensihoidon. Suun terveydenhuolto käsittää hammashuollon palvelut. Työterveyshuolto tuottaa palveluja ns. nettobudjettiyksikkönä. Ympäristöterveydenhuolto pitää sisällään terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon palvelut. Tulosalueiden palvelujen sisältö ja palvelutaso on esitetty erillisissä tulosaluekohtaisissa palvelukuvauksissa. 25
6 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA TP2014 TA2015 TA2016 Su 2017 Su 2018 Toiminnan rahavirta Vuosikate 560 796 570 562 487 944 497 703 507 657 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Rahavirta yhteensä 560 796 570 562 487 944 497 703 507 657 Investointien rahavirta Investointimenot -753 661-1 000 000-1 200 000-1 000 000-1 000 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit yhteensä -753 661-1 000 000-1 200 000-1 000 000-1 000 000 Toiminnan ja investointien rahavirta -192 865-429 438-712 056-502 297-492 343 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutokset 429 438 712 056 502 297 492 343 Lainakannan muutokset yhteensä 429 438 712 056 502 297 492 343 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen/pääomien muutokset -23 565 Vaihto-omaisuuden muutos -20 872 Lyhytaikaisten saamisten muutos -85 944 Korottomien velkojen muutos 608 705 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä Rahoituksen rahavirta 478 324 429 438 712 056 502 297 492 343 Rahavarojen muutos 285 459 0 0 0 0 Investointien ja rahavirran kertymä 5 vuodelta -602 927 Investointien tulorahoitus % 74,41 % 57,06 % 40,66 % 49,77 % 50,77 % Pääomamenojen tulorahoitus % 74,41 % 57,06 % 40,66 % 49,77 % 50,77 % Lainanhoitokate >1 Kassavarat 31.12. 10 664 940 140 322 Kassasta maksut 373 Kassan riittävyys pv 28 26
7 Jäsenkuntien kustannusosuudet Jäsenkuntien kustannusosuuksien määrittely toteutetaan Maisema-mallin suunnitelma- ja resurssitaulukoiden avulla syntyvien suurtuotteiden mukaan. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kallio Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Vertailutaso Netto Netto Netto Netto Netto Vastaanottopalvelut 11 744 447 996 046 3 770 884 2 299 970 4 677 547 Suun terveydenhuolto 3 730 190 350 809 1 032 132 693 103 1 654 146 Erikoissairaanhoito 38 173 730 3 110 440 12 705 245 5 799 988 16 558 058 - josta ostettu erikoissairaanhoito 36 719 942 3 018 000 12 100 000 5 625 000 15 976 942 Aikuispsykososiaaliset palvelut 4 287 057 492 222 1 252 476 620 395 1 921 964 Hoito- ja hoivapalvelut 32 315 437 3 453 548 11 339 513 5 243 769 12 278 607 Kuntoutuspalvelut 1 903 469 126 035 608 822 303 570 865 043 Perhepalvelut 6 966 917 752 499 2 429 829 1 159 359 2 625 230 Vammaispalvelut 8 775 198 821 783 3 193 613 1 752 671 3 007 130 Ympäristöterveydenhuolto 1 162 851 114 876 451 220 210 257 386 498 Työterveyshuolto -9 589-813 -3 079-1 878-3 819 Toimeentulotuki ja työllistäminen 2 786 579 156 500 730 244 369 461 1 530 375 Projektit 1 965 156 637 300 872 Kallio 111 838 254 10 374 102 37 511 537 18 450 965 45 501 650 Vuoden 2015 muutettu talousarvio* 109 218 986 10 080 109 36 518 873 17 939 936 44 680 069 Vuoden 2014 tilinpäätös* 105 762 659 9 560 425 35 808 026 18 029 289 42 364 918 Muutos % TA 2016 / TAM 2015* 2,4 % 2,9 % 2,7 % 2,8 % 1,8 % Muutos % TA 2016 / TP 2014* 5,7 % 8,5 % 4,8 % 2,3 % 7,4 % Kallion oma toiminta TA 2016 75 118 312 7 356 102 25 411 537 12 825 965 29 524 708 Muutos % TA 2016 / TAM 2015* 3,3 % 3,0 % 2,5 % 3,5 % 4,0 % Muutos % TA 2016 / TP 2014* 7,2 % 8,9 % 7,1 % 3,9 % 8,3 % * ilman varhaiskasvatusta ja työmarkkinatuen kuntaosuutta 27
8 Investointisuunnitelma Investoinnit katetaan hyväksytyn poistosuunnitelman perusteella tehtävien suunnitelman mukaisten poistojen kautta. Talousjohtaja tarkentaa investointisuunnitelman kohteittain vuoden 2016 alussa. INVESTOINTISUUNNITELMA 2015 2016 2017 2018 Hallinto- ja tukipalvelut Tieto- ja taloushallinto * ATK-ohjelmat 200 000 200 000 200 000 200 000 * Atk-laitteet 30 000 * Effica Kanta Lifecare 277 000 Hyvinvointipalvelut Ympärivuorokautiset palvelut 140 000 60 000 Varhaiskasvatuspalvelut 55 000 Kotiin annettavat palvelut 160 000 91 000 *vammais- ja erityisryhm. palv. (Kipinä kaluste) 46 000 * Kotihoidon, hoidon- ja hoivan 50 000 kalusteet ja välineistö Terveyspalvelut Yhteiset kalusto 38 000 * vastaanottopalvelut 10 000 50 000 * ekg- laitteet 160 000 * vuodeosastot 15 000 15 000 * oma erikoissairaanhoito 25 000 21 000 * Röntgen 35 000 * Laboratorio 42 000 30 000 * suun terveydenhuolto 85 000 100 000 Kohdentamattomat hankkeet 165 000 100 000 800 000 800 000 Yhteensä 1 000 000 1 200 000 1 000 000 1 000 000 28
1 LIITE Kokoomataulukot
2 LIITE Kokoomataulukot
3 LIITE Kokoomataulukot
4 LIITE Kokoomataulukot
5 LIITE Kokoomataulukot