MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2017: Luento I Olli Kauppi, KTT olli.kauppi@aalto.fi
Päivän ohjelma 1. Kurssin yleiset asiat 2. Esimerkki mikrotaloustieteellisestä malliajattelusta (niputtaminen) 3. Kysyntä ja tarjonta -analyysin perusteita
Tervetuloa kurssille 44 t luentoja (11 x 4 h, to 16:15 19:30) Viimeinen luento torstaina 23.3. 18 t harjoituksia (9 x 2 h, ti 16:15 17:45) Harjoitusten opetuksesta vastaa Riku Buri Ei harjoitusta 21.2. (osakoe I) Viimeinen harjoitus ti 21.3. Tehtävät palautettava harjoitusten alkuun mennessä 1) harjoituksiin tai 2) sähköpostilla harjoitusten vetäjälle (riku.buri@aalto.fi) Tarkat palautusohjeet ensimmäisessä tehtävänannossa Osakokeet (21.2. ja 30.3.) Tai vaihtoehtoisesti: kokotentti 4.5. tai 15.6.
Alustava luentosuunnitelma 1. Johdanto, kysyntä ja tarjonta 2. Joustot, kuluttajan teoria 3. Epävarmuus 4. Tuottajan teoria 5. Kilpailulliset markkinat 6. Monopoli ja markkinavoima 7. Hinnoittelu 8. Peliteoria ja epätäydellinen kilpailu 9. Epäsymmetrinen informaatio 10. Markkinahäiriöt 11. Kertaus
Arvostelu Kaksi suoritustapaa: 1. Osakokeet (40%+40%)+ harjoitukset (20%) 2. Kokotentti (80%)+ harjoitukset (20%) Kurssin läpäiseminen arvioidaan kokeiden ja harjoitusten yhteispisteiden perusteella Lisäksi harjoituksista saatava vähintään 50% pisteistä Osakokeiden ja kokotentin kesto 3h, tentit alkavat tasan klo 16:00 Yksittäistä osakoetta ei voi uusia Osakokeisiin ei tarvitse ilmoittautua kokotenttiin tarvitsee ks. ohjeet avoimen nettisivuilta
Materiaali 1. Luentomateriaali (ml. harjoitukset) saatavilla kurssin MyCourses-sivuilta 2. Goolsbee, Levitt ja Syverson (2013): Microeconomics
Tämän kurssin erityispiirteet Intermediate micro? Erot tutkinto-ohjelman kurssiin? Erityistä huomiota saavat aihealueet? Matemaattinen vaatimustaso? Huom. MyCourses-sivuilla on tukimoniste lähinnä derivointiin liittyen Ensimmäisellä harjoitustunnilla kerrataan hieman myös tarvittavia menetelmiä
Lisää tietoa Kurssin MyCourses-verkkosivut: https://mycourses.aalto.fi/course/view.php?id=11276 Kurssin kuvaus ja tietoa tenteistä Avoimen sivuilta: linkki Kurssin aikataulu MyCourses-sivuilla
Kuinka menestyn tällä kurssilla? Osallistu luennoille netissä jaetut kalvot eivät ole täydelliset Osallistu harjoituksiin harjoituksissa ei keskitytä aina pelkästään mallivastauksiin Osallistu välikokeisiin Lue kirjaa (mielellään etukäteen) Opiskele yhdessä muiden kanssa (harjoitustyöt kuitenkin henkilökohtaisia)
Mikro vs. makro Mikrotaloustiede selittää yksilöiden, yleensä yritysten ja kuluttajien, käyttäytymistä ja markkinoiden toimintaa Makrotaloustiede selittää kansantalouden toimintaa, aggregaattisuureita ja aggregaattimarkkinoita, raha- ja finanssipolitiikka Ovatko makrotaloustieteessä käytetyt oletukset johdonmukaisia mikrotaloustieteellisten mallien kanssa? Eivät välttämättä, mutta moderni makro pyrkii usein rakentamaan oletuksensa ns. mikroperusteista
Miksi opiskella mikroa? Maailman ymmärtäminen ei pelkästään talouden Malliajattelu Mikrotaloustiede on hyvin kehittynyt tieteenala Ei täydellinen, mutta yleensä parempi kuin vaihtoehdot! Taloudellinen lukutaito Taidot taloudelliseen päätöksentekoon, strateginen ajattelu
Teoriat ja mallit Mikroteoria on matemaattista mallintamista Mallit perustuvat teorioihin ja oletuksiin Hyvä teoria on mahdollisimman yleinen Hyvä malli on mahdollisimman yksinkertainen Hyvät teoriat ja mallit kestävät empiirisen tarkastelun Malleissa on yleensä sekä endogeenisia että eksogeenisia muuttujia
Positiivinen vs. normatiivinen analyysi Positiivinen analyysi: miten asiat ovat? Normatiivinen analyysi: miten asioiden tulisi olla? Positiivinen väite: tuulivoiman syöttötariffi on tehnyt tuulivoimaprojekteista erittäin kannattavia Normatiivinen väite: tuulivoiman syöttötariffit ovat liian korkeita Positiivinen tutkimuskysymys: miten Terveystalon ja Diacorin välinen yrityskauppa vaikuttaa lääkäripalveluiden hintaan ja muihin keskeisiin markkinatulemiin? Normatiivinen tutkimuskysymys: tulisiko yrityskauppa hyväksyä (annettuna vaikutukset eri intressiryhmiin)?
Markkinoista Markkinat koostuvat ostajista ja myyjistä Markkinoiden määrittely: tietylle markkinalle kuuluvien ostajien ja myyjien tunnistaminen Esimerkki: kilpailuoikeudellinen relevanttien markkinoiden määrittely Relevantit tuotemarkkinat ja maantieteelliset markkinat Hypoteettisen monopolistin testi: tavoitteena tunnistaa pienin markkina, jolla monopolistin olisi kannattavaa nostaa hintoja 5-10% Testin suorittamiseksi on joukko erilaisia menetelmiä palaamme näihin myöhemmin kurssilla
Vielä markkinoista Osittaistasapaino v. yleinen tasapaino Osittaistasapainomalleissa oletetaan, että tietyllä markkinalla (tai markkinoilla) tapahtuvat muutokset eivät vaikuta muihin markkinoihin Yleisen tasapainon malleissa kaikki vaikuttaa kaikkeen Kilpailulliset ja ei-kilpailulliset markkinat Kilpailullinen markkina ja tehokkuus Markkinavoima ja hyvinvointitappio Täydellinen kilpailu oligopoli monopoli (kartelli) Pieni määrä myyjiä tai ostajia voi johtaa eikilpailullisiin markkinoihin
Esimerkki: niputtaminen (bundling) Hinnoittelustrategia, jossa myydään yhteisellä hinnalla tuotteita, jotka voidaan kuluttaa erikseen Tai tuotteet myydään yhdessä selvästi edullisemmin kuin erikseen Ero sitomiseen? Miksi niputtaminen voi kasvattaa yrityksen voittoja? Onko niputtaminen hyvä vai huono asia yhteiskunnallisesta näkökulmasta?
Numeerinen esimerkki niputtamisesta Kaksi hyödykettä, ei tuotantokustannuksia Kuluttajia on kahta yhtä yleistä tyyppiä: tyypeillä eri arvostukset (annettu oheisessa taulukossa) Yrityksen on myytävä tuotteita kaikille samaan hintaan (hintadiskriminointi mahdotonta) Tekstinkäsittely Tyyppi I 100 70 Tyyppi II 160 50 Taulukkolaskenta Mikä strategia maksimoi voitot? Miten eri strategiat vaikuttavat kuluttajan ylijäämään (arvostus hinta)?
Perinteinen erillishinnoittelu Tekstinkäsittely Taulukkolaskenta Tyyppi I 100 70 Tyyppi II 160 50 P W = 100, Π =? P W = 160, Π =? P S = 50, Π =? P S = 70, Π =? Optimaalinen hinnoittelustrategia ja voitot?
Optimaalinen nippuhinta Tekstinkäsitt ely Taulukkolask enta Tyyppi I 100 70 170 Nippu Tyyppi II 160 50 210 P B = 170 P B = 210 myy molemmille myy vain Tyypille II Nippuhinnoittelun optimivoitot? Kuluttajan ylijäämä?
Toinen esimerkki Tekstinkäsittely Taulukkolaskenta Tyyppi I 100 110 Tyyppi II 220 50 Optimaalinen hinnoittelustrategia Erillishinnoittelu? Nippuhinnoittelu? Miten käy kuluttajan ylijäämälle?
Yhteenveto niputtamisesta Perusintuitio, jonka mukaan monopoli pystyy hyödyntämään niputuksella kuluttajien arvostusten erilaisuutta, on kuvattavissa yksinkertaisella mallilla Yrityksen voitonmaksimointiin tarvittava tieto: Arvostukset, tyyppien jakauma, kustannukset Optimaalinen nippuhinnoittelu tosielämässä: N asiakastyyppiä, M hyödykettä, hyödykkeiden kustannukset Niputtaminen voi perustua muihinkin motiiveihin Määräävässä markkina-asemassa oleva yritys voi niputtamisen avulla pyrkiä sulkemaan kilpailijansa markkinoilta
Seuraavaksi Kysynnän ja tarjonnan perusteet Yleiskatsaus kysyntään, tarjontaan ja markkinatasapainoon Yksityiskohtaisempi tarkastelu seuraa myöhemmillä luennoilla Kysyntä- ja tarjontashokkien vaikutus markkinatasapainoon Joustot
Kysyntä-tarjonta-analyysi Kysyntä-tarjonta-analyysi mahdollistaa erilaisten ilmiöiden tutkimisen Reaalimaailman muutosten vaikutus hintoihin, tuotantoon ja hyvinvointiin Yrityksen hinnoittelu ja tuotantopäätökset Valtion ohjauskeinojen vaikutukset Verot, tukiaiset, tariffit ja kiintiöt Hintasääntely, minimipalkka, asevelvollisuus etc. Informaatio kysynnästä ja tarjonnasta arvokasta sekä yrityksille että viranomaisille
Tarjontakäyrä Tarjontakäyrä S on tuotteen hinnan ja yritysten tarjoaman määrän välinen relaatio Q S = Q S (P) Tarjontakäyrä viettää ylöspäin: mitä korkeampi hinta, sitä enemmän yritykset haluavat/pystyvät myymään tuotetta Tuotantokustannusten lasku mahdollistaa suuremman tuotannon samalla hinnalla: tarjontakäyrä siirtyy ulospäin (vasemmalta oikealle)
Kysyntäkäyrä Kysyntäkäyrä D on tuotteen hinnan ja kuluttajien kysymän määrän välinen relaatio. Q D = Q D (P) Kysyntäkäyrä viettää alaspäin: mitä alhaisempi hinta, sitä enemmän kuluttajat ovat valmiita ostamaan tuotetta (ceteris paribus). Kuluttajien tulotason nousu siirtää kysyntäkäyrää ulospäin (vasemmalta oikealle).
Substituutit ja komplementit Substituutit: toisen tuotteen kysyntä kasvaa, kun toisen tuotteen hinta nousee Substituutit ovat vaihtoehtoja toisilleen kulutuksessa Esim.mobiililaajakaista ja kiinteä laajakaista (?) Komplementit: toisen tuotteen kysyntä laskee, kun toisen tuotteen hinta nousee Komplementteja käytetään usein yhdessä Esim. kiinteä laajakaista ja IPTV
Kysyntä vai käänteiskysyntä? Kysyntäfunktio ilmaisee kysytyn määrän hinnan (ja mahdollisesti muiden muuttujien) funktiona Käänteiskysyntäfunktio on kysyntäfunktion käänteisfunktio Normaali tapa esittää kysyntäkäyrä graafisesti on itse asiassa esittää käänteiskysynnän kuvaaja (P pystyakselilla, Q vaakaakselilla) Lineaarinen kysyntäfunktio: Q Q(P) P P(Q) Sama informaatio kummassakin yhtälössä 1 b Q a bp P ( a Q)
Markkinatasapaino Tasapaino hinnalla P 0 ja määrällä Q 0. Markkinamekanismi Hinnalla P 1 >P 0 tarjonta ylittää kysynnän (ylijäämä): hinta laskee. Hinnalla P 2 <P 0 kysyntä ylittää tarjonnan (alijäämä): hinta nousee
Esimerkki markkinatasapainosta sähkön tukkumarkkinoilla.
Tasapainon muuttuminen: tarjonta kasvaa
Kysyntä kasvaa
Erityisesti ajan kuluessa sekä kysyntä että tarjonta voivat siirtyä.
EXAMPLE 2.3 THE LONG-RUN BEHAVIOR OF NATURAL RESOURCE PRICES FIGURE 2.9 LONG-RUN MOVEMENTS OF SUPPLY AND DEMAND FOR MINERAL RESOURCES Although demand for most resources has increased dramatically over the past century, prices have fallen or risen only slightly in real (inflation-adjusted) terms because cost reductions have shifted the supply curve to the right just as dramatically. Lähde: Pindyck & Rubinfeld (2009)
Markkinatasapaino ja muutokset tasapainossa: esimerkki Olkoon hyödykkeen kysyntäfunktio Q D =50-2P ja tarjontafunktio Q S =2P-10. Tasapainossa kysyntä ja tarjonta ovat yhtä suuret, Q D = Q S, eli 50-2P = 2P- 10 P*=15 ja Q*=20 (tasapainohinta ja määrä) Tarjonta nousee kymmenellä yksiköllä (tarjonta korkeampi jokaisella hintatasolla) miten tasapaino muuttuu? Entä jos tarjonta olisi kuin edellä alkutilanteessa, mutta kysyntäkäyrä olisikin Q D =40-(4/3)P Uusi alkutasapaino? Tasapaino tarjonnan muutoksen jälkeen? Miten tasapainon muutos tarjontashokin jälkeen riippuu kysyntäkäyrän muodosta?
Ensi kerralla Joustot Kuluttajan ylijäämä Pikajohdatus kuluttajan valinnan teoriaan