Liikenneinfrastruktuuri 2040 -selvitys RT:n hallitus 17.1.2017 Sami Pakarinen
Liikennehankkeiden toteutus ottaa aikaa Hanke Aloitus Valmis Kesto Tampereen rantatunneli 1990 (suunnittelu) 2016 26 vuotta Helsingin metro 1957 (aloite) 1982 25 vuotta Moottoritie Helsinki-Tampere Helsinki-Rovaniemi junaradan sähköistys 1964 (1. osuus Hämeenlinnaan) 2000 36 vuotta 1964 2004 40 vuotta Rakennusteollisuus RT 17.1.2016 2
Liikenneinfrastruktuuri 2040 -selvitys Hankkeessa mukana: Rakennusteollisuus RT 17.1.2016 3
Liikenneväylänpito 1990-2015 NYKYTASO Kunnossa- & ylläpito* Investoinnit * Yhteensä Osuudet Vesiväylät; satamat 30 80 110 3 % Lentoasemat 20 30 50 2 % Rautatiet 220 580 800 25 % Tiet 230 680 910 30 % Kadut 520 800 1 320 40 % 500 Yhteensä, milj. 1 000 2 200 3 200 100 % 0 * Kansantalouden tilinpidon mukainen jako 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 milj. (kiinteä 2015) 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Vesi- ja lentoliikenne Rautatiet Maantiet Kadut Rakennusteollisuus RT 17.1.2016 4
MEGATRENDIT ilmastomuutos luonnonvarojen rajallisuus kiertotalous väestön ikääntyminen sähkö ja biopolttoaineet smart city digitaalisuus avoin data vuosi- ja hallituskausibudjetointi avoimet markkinat Älykäs REGIME huolto- ja toimitusvarma merentakainen fossiiliset polttoaineet julkisesta palvelusta käyttömaksuihin inv 70%; kp 30% Huima Kuuliainen Niukka NICHE YLLÄTYKSET älykäs liikenne jakamistalous joukkoistaminen autonominen liikenne digitaalinen alustatalous uudet logistiset käytävät
Älykäs Liikenneväylät ovat muuttuneet palvelualustoiksi, joilla täytetään liikkumis- ja kuljetustarpeet distruptiivisilla palvelukonsepteilla. Muutosta on vauhditettu rohkealla innovaatiopolitiikalla. Priorisoidaan Isojen kaupunki- ja maakuntakeskusten välinen henkilöliikenne ja sisäinen työmatkaliikenne Maayhteydet kansainvälisen liikenteen lentoasemille Vähähiilinen / hiilivapaa liikenne Uhkat Väestöryhmien syrjäytyminen (digitaidottomat; syrjäseutujen asukkaat) Elinkeinoelämän raaka-aineiden ja tavaraliikenteen yhteyksien (rata- ja tieverkko) palvelukyvyn heikkeneminen Rakennusteollisuus RT 17.1.2016 6
Huima Itämeren maiden pitkäjänteinen yhteistyö on vahvistanut Euroopan pohjoista ulottuvuutta. Uudet korridoorit tukevat Suomen uudistunutta elinkeinoelämää sekä työvoiman liikkuvuuden että kansainvälisen kaupan osalta. Priorisoidaan Laajojen työssäkäyntialueiden työmatkaliikenteen, raaka-ainekuljetusten ja tavarakuljetusten toimivuus investoimalla sekä kotimaisiin että kansainvälisiin yhteyksiin Uhkat Investointien matalat käyttöasteet Ilmastotavoitteet jäävät saavuttamatta Rakennusteollisuus RT 17.1.2016 7
Kuuliainen Kaupungistuminen on edennyt ja elinkeinoista ovat kehittyneet erilaiset palvelualat. Liikennesektorilla, kuten myös kaikilla muilla toimialoilla, on pidetty tiukasti kiinni kansainvälisistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävistä sopimuksista. Priorisoidaan Raideliikenne ja muu hiilivapaa/vähähiilinen liikenne Kevyen liikenteen liikenneinfrastruktuuri Uhkat Elinkeinoelämän raaka-aineiden ja tavaraliikenteen yhteyksien (rata- ja tieverkko) palvelukyvyn heikkeneminen Suomen suhteellinen saavutettavuus heikkenee 8 Rakennusteollisuus RT 17.1.2016
Niukka Keskitytty nykyisen liikenneinfrastruktuurin pitoon. Resurssit on hyödynnetty tehokkaasti, ja uusiomateriaalit kiertävät. Korjausvelkaa on kertynyt lisää. Priorisoidaan Perusväylänpito ja katujen kunnossapito Uhkat Kaupunkien sisäiset yhteydet, kaupunkien väliset yhteydet, tavaraliikenteen yhteydet ja kansainväliset yhteydet heikentyvät Suomen suhteellinen asema Euroopassa heikentyy suhteessa naapurimaihin, jotka ovat investoineet elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin Ilmastotavoitteita ei saavuteta 9 Rakennusteollisuus RT 17.1.2016
Tavoitetilan saavuttaminen 2040 mennessä Liikenteestä tullut vähähiilinen Vahva Itämeren talousalue 5 4 3 2 1 0 Älykäs Huima Kuuliainen Niukka Työllisyysaste korkea, koska toimivat ja sujuvat yhteydet ovat laajentaneet työssäkäyntialueita Väylät kehittyneet kuljetus-, liikkumisja palvelualustoiksi Elinkeinojen kilpailukykyä tukevat hyvät kotimaan ja kansainväliset logistiset yhteydet 17.1.2016 Rakennusteollisuus RT 10
Liikenneväylänpidon rahoitustarve skenaarioissa 4800 120 000 4000 milj. / vuosi 4200 milj. / 25 v 100 000 3200 3200 3700 3200 3100 80 000 2400 60 000 1600 40 000 800 20 000 0 Nykytaso Älykäs Huima Kuuliainen Niukka Muutos nykyiseen: +500 +1000 +0-100 0 17.1.2016 Rakennusteollisuus RT 11
Liikenneväylänpidon kustannukset talousyksiköille % muutos vuositason rahoitukseen Valtio Kunta Yksityinen Älykäs 13 % 5 % 104 % Huima 26 % 5 % 212 % Kuuliainen 6 % -4 % -8 % Niukka -1 % -4 % -8 % 2000 1500 1000 500 0 milj. Nykytaso Älykäs Huima Kuuliainen Niukka Valtio Kunta Yksityinen 17.1.2016 Rakennusteollisuus RT 12
Suomi tarvitsee usean vaalikauden mittaisen infraohjelman muiden Pohjoismaiden tapaan Liikenneinfran kehittämiseen on saatava lisää pitkäjänteisyyttä Usean vaalikauden mittainen suunnitelma toisi ennakoitavuutta toimintaympäristöön Pitkän aikavälin suunnittelu tarpeellista riippumatta rahoitusratkaisuista (budjetti vs. väyläyhtiö) Olemassa olevat pitkän aikavälin suunnitelmat mahdollistavat paremmin EUrahoituksen hyödyntämisen Rakennusteollisuus RT 17.1.2016 13
Investoinnit tärkeitä myös tulevaisuudessa Liikenteen määrä säilynee vähintäänkin ennallaan Yhteiskuntataloudellisesti kannattavat investoinnit avainasemassa tulevaisuudessakin. Fyysisen infran tarve ei häviä vaikka digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia Suomella ainutlaatuinen mahdollisuus nousta globaaliksi logistiseksi solmukohdaksi Suomen liikennehankkeet nähtävä osana EU:n ydinverkkokäytäviä ja mahdollisuutena arktisen alueen potentiaalin hyödyntämiseen Millaista Suomea haluamme rakentaa? Rakennusteollisuus RT 17.1.2016 14
Panostamme liikenneinfraan joka tapauksessa vähintään 80 mrd. euroa seuraavan 25 vuoden aikana Miten käytämme rahat fiksusti? 17.1.2016 Rakennusteollisuus RT 15
Liikenneinfra luo työtä ja asuntoja Joukkoliikenteen runkoyhteyksien kehittäminen kasvavilla kaupunkiseuduilla lisää asuntotarjontaa. Osaamispohjainen talous menestyy, kun saavutettavuus kasvukeskusten sisällä ja välillä paranee. Elinkeinoelämä hyötyy, kun logistiikka toimii ja edellytykset raaka-aineen saatavuudelle ja lopputuotteiden kuljetuksille paranevat. Liikenneinfrastruktuurin kehittäminen vaikuttaa toimintaympäristöön ja luo edellytyksiä koko yhteiskuntaan Rakennusteollisuus RT 17.1.2016 16
Yhdessä yhteiskuntaa rakentaen