Peruspalveluliikelaitos JYTA TILINPÄÄTÖSKERTOMUS 2012 2
SISÄLLYSLUETTELO Peruspalvelujohtajan katsaus vuodesta 2012 3 Tilaajajohtajan katsaus kuntien ennalta ehkäisevään työhön kunnissa ja kuntien 5 tilanteeseen Perustietoa Jytasta 7 Peruspalvelulautakunnan ja yksilöjaoston toiminta 8 Talousarvion toteutuminen 9 Kuntien kustannustenjaon periaatteet tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä 13 Kuntien maksuosuudet 13 Perhon kunnan kustannusten käsittely peruspalveluliikelaitos Jytan tilinpäätöksessä 14 Kuntayhtymältä ja kunnilta ostetut palvelut peruspalveluliikelaitos Jytalle 15 Toimintakertomus 2012 16 Perheiden tukemisen tulosalue Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman toteutuminen 2012 16 19 Kotihoidon ja asumisen tukemisen tulosalue Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman toteutuminen 2012 22 24 Terveyden ja sairaanhoidon tulosalue Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman toteutuminen 2012 29 32 Suoritetietoja vuodelta 2012 36 Talousarvion toteutumisvertailu 42 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase 45 45 46 47 Tilinpäätöksen liitetiedot 49 3
PERUSPALVELUJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2012 lopussa tuli täyteen neljä toimintavuotta peruspalveluliikelaitos Jytan toiminnassa. Liikelaitoksen ovat 1.1.2009 muodostaneet Keski-Pohjanmaan jokivarsikunnat Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi, Perho ja Veteli. Liikelaitos on Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymän, Kiurun, liikelaitos. Suunnitteluvaiheessa vuosina 2007-2008 kunnat tekivät keskenään yhteisen strategisen asiakirjan, palvelusuunnitelman vuosille 2009-2012, jonka pohjalta liikelaitoksen toimintaa on kehitetty. Palvelusuunnitelman strategisia linjauksia on vuosittain tarkasteltu talous- ja toimintasuunnitelman hyväksymisen yhteydessä sekä Jyta-alueen päättäjien tapaamisissa. Jytan neljäntenä toimintavuonna on jatkettu muutostyötä toimintojen kehittämisessä ja yhtenäistämisessä. Työtä on tehty sekä alueen palveluiden yhtenäistämisen ja tasalaatuisuuden parantamiseksi että toiminnan tehostamiseksi. Tehdyistä asiakaskyselyistä ja toiminnan jatkuvan palautteen tuloksista voi päätellä, että asiakkaat ovat pääosin tyytyväisiä palveluiden toteuttamiseen ja laatuun. Ilmenneisiin ongelmiin on puututtu ja niistä on pyritty ottamaan opiksi. Vuosi 2012 on ollut kuntakentän muutoksen ja taloudellisen tilanteen vaikeutumisen vuosi ja se on näkynyt liikelaitoksen toiminnan jatkuvana tarkasteluna ja vaikeutena saada palvelusopimukset kuntien kanssa tehtyä. Vaikeutunut taloudellinen tilanne vaikuttaa myös Jytan toimintamahdollisuuksiin. Toimintoja on karsittava ja rakenteita muutettava. Liikelaitos ja alueen kunnat työstivät vuoden aikana ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan suunnitelman vuoteen 2020 saakka. Suunnitelma hyväksyttiin peruspalvelulautakunnan kokouksessa joulukuussa 2012. Toimenpiteet ja muutokset alkavat vuoden 2013 aikana. Suunnitelman toteuttamisen päävuodet ovat 2014-2015 ja lopputuloksena Jyta-alueen vanhustenhuollon palvelurakenne muuttuu nykyisestä ympärivuorokautista palveluasumista korostavasta rakenteesta avo- ja kotihoitopainotteisemmaksi. Myös vuodeosastonhoitopaikkoja karsitaan niin, että vuonna 2015 vuodeosastohoitopaikkoja on noin 60 paikkaa. Mielenterveyskuntoutujien asumista selvitettiin Jyta-alueella toteutetussa Asumispalvelusäätiö Aspan toteuttamassa selvityksessä. Selvityksen toimenpidesuositukset olivat seuraavat: *asumisen painopistettä siirretään tavallisiin asuntoihin, kotona asumista tuetaan yksilöllisillä avopalveluilla * kuntoutujien vaikutusmahdollisuuksia omaa asumista ja palveluita koskevissa ratkaisuissa lisätään *kuntoutujille tulee olla tarjolla erilaista kodin ulkopuolista toimintaa ja tukea siihen osallistumiseen *asumisratkaisujen tulee olla kuntoutumista tukevia ja laatusuositusten mukaisia *palvelu- ja kuntoutumissuunnitelmien laatimista selkeytetään ja niiden laatimiseen luodaan yhdenmukaiset käytännöt * palvelujen suunnitelmallista järjestämistä, valvontaa ja arviointia kehitetään Liikelaitoksessa on lähdetty työstämään muutoksia em. suositusten ja muun selvitykseen sisältyvän tiedon pohjalta mielenterveyskuntoutujien asumista, ostettavia asumispalveluita ja avohuollon palveluita. Tarkoituksena on vähentää asumispalveluiden käyttöä, lisätä mielenterveyskuntoutujien asumista tavallisissa asunnoissa ja lisätä sekä kehittää avohuollon tukea mm. kotikuntoutusta, kotihoitoa, avotyötä- ja toimintakeskusten palveluita ja osallistumista mm. harrastustoimintaan. Palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien laatimista ja moniammatillisen työn kehittämiseksi, liikelaitos ja erikoissairaanhoidon psykiatrian tulosalue (aluepoliklinikat) ottivat vuoden lopulla käyttöön palveluohjaustiimit, joissa yhteistyössä asiakkaiden/potilaiden kanssa mietitään ja päätetään kaikki alueen laaja-alaista tukea tarvitsevien mielenterveyskuntoutujien palvelupäätökset. Palveluiden kehittämistyö on pääosin tehty osana omaa työtä. Erillistä rahoitusta kehittämistyöhön oli varattu vain tiettyjen hankkeiden omavastuuosuudet. Kaste-hankkeista Liikelaitoksen alueella vaikutti erityisesti Nuppu-hanke, joka keskittyi erityisesti aikuissosiaalityön kehittämiseen, mutta jatkoi edelleen myös lastensuojelun ja perhetyön hankkeessa kehitettyjen toimintamallien juurruttamista perustoimintaan. Aivohalvauspotilaiden hoitoa ja 4
kuntoutusta kehittävä Kytke-hanke päättyi toimintavuonna ja liikelaitos sitoutui hankkeessa kehitettyyn toimintamalliin ja päätti siirtää osan kuntoutuspalveluista Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kanssa yhteistyönä toteutettavaksi. Vuonna 2011 alkanut Kampa-hanke jatkoi työtään kuntalaisten/asiakkaiden ja Jytan välisten vuorovaikutuskäytäntöjen kehittämistä, ennalta ehkäisevien toimintojen kehittämistä yhteisölliseltä pohjalta sekä kansalaislähtöisten ja yhteisöllisten lähipalvelujen kehittämistä. Uutena aloitti sähköistä hyvinvointikertomusta kunnissa kehittävä Terps 2-hanke. Palveluketjutyötä ja prosessien kehittämistä on tehty myös yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa tavoitteena saumattomat palveluketjut ja alueen asukkaiden hyvä hoito. Alueellista yhteistyötä on ollut myös Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon väen kanssa erityisesti hankkeissa. Työntekijöiden hyvinvointiin liittyviin asioihin kiinnitettiin edelleen paljon huomiota. Vuoden 2011 huikean korkea i sairaslomapäivien määrän kasvu saatiin pysäytettyä ja kokonaisuutena sairaspäivien määrä laski vuodesta 2011 noin 1000 päivää, mutta edelleen sairaspäivien määrä on korkea, 18 pv/työntekijä. Jotta sairaspäivien määrää saataisiin pienennettyä edelleen ja henkilöstön hyvinvointia parannettua kiinnitettiin edelleen erityistä huomiota varhaisen tuen tarjoamiseen työntekijöille. Vuoden 2011 lopussa toteutetun Parempi työyhteisö -kyselyn tuloksia on pyritty hyödyntämään henkilöstöasioiden kehittämisessä. Henkilökunnan rekrytoinnissa on ollut vuoden aikana erityisesti sijaistyövoiman saamisessa vaikeuksia kaikissa toiminnoissa. Vakituisesti virat ja toimet on yleensä saatu täytettyä pätevillä työntekijöillä, mutta lääkäreistä ja hammaslääkäreistä on ollut vuoden aikana pulaa. Lääkäritilanne on kuitenkin vuoden aikana parantunut verrattuna vuoteen 2011 ja Liikelaitos on saanut tavoitteensa mukaisesti rekrytoitua lisää lääkäreitä virkasuhteisiin. Edelleen jouduttiin kuitenkin käyttämään myös ostopalveluita tarvittavan lääkärityövoiman takaamiseksi. Liikelaitoksen toimitilojen rakentamisen ja korjauksien osalta toimintavuosi oli aikaisempia vuosia hiljaisempi. Pieniä ns. tavalliseen tilojen käyttökelpoisina pitämiseen tai muuttuneisiin tarpeisiin vastaavia remontteja toteutettiin useissa toimipisteissä, mutta muuten toimintavuonna keskityttiin uusien, tulossa olevien rakentamishankkeiden selvittelyyn. Kaustisella jatkettiin edelleen neuvolan ja hammashuoltolan uusien tilojen selvittelyä. Selvittelyyn tulivat vuoden aikana myös palvelurakennemuutoksen johdosta remonttia tai uudisrakentamista tarvitsevat tilat sekä vuodeosastohoidossa että vanhustenhuollon yksiköissä. Näiden hankkeiden toteuttamisesta tehdään päätöksi sitä mukaan kuin toimintasuunnitelma pannaan täytäntöön 2013-2020 vuosien aikana. Kaiken kaikkiaan toiminnan painopistettä on pyritty siirtämään ennaltaehkäisevään toimintaan ja avohuollossa toteutettaviin palveluihin. Näistä toimista mainittakoon mm. Ikäneuvoloiden toiminnan vakiinnuttaminen, hyvinvointia edistävien kotikäyntien tekeminen 75-vuotiaille, neuvolan perhetyön käynnistäminen ja laajentaminen koko alueelle. Tilaajajohtaja on käyttänyt työajastaan noin puolet kunnissa tehtävään poikkihallinnolliseen hyvinvointia ja terveyttä edistävään työhön. Avopalveluissa kehitettiin mm. kotihoitoa, kotikuntoutusta ja kuntouttavaa työtoimintaa. Liikelaitoksen taloudellinen tulos vuodelta 2012 muodostui arvioitua huonommaksi. Palveluiden tuottamiseen jouduttiin käyttämään arvioitua enemmän määrärahoja. Koko toimintavuotta leimasi kriittinen taloustilanne, kun tilinpäätös 2011 oli ollut myös huono. Tehty lisätalousarvio jouduttiin tekemään kovassa puristuksessa, kun kuntien taloustilanne huononi koko ajan. Päätökset rakennemuutoksista jäivät vuoden loppuun eivätkä vielä ehtineet vaikuttaa vuoden 2012 taloustilanteeseen. Vuoden 2012 aikana liikelaitoksen tavoitteena oli saada kustannustasoa alennettua, mutta siinä ei onnistuttu. Palvelutasovaatimukset mm. lainsäädännön pohjalta pysyivät nykyisellä tasolla ja mm. laatuasioiden osalta tuli valtakunnan tasolta jopa lisävaatimuksia, jotka taas syövät resursseja. Edelleen yhteistoiminnassa olisi päästävä eteenpäin kuntien kesken niin, että yksiköiden valmiuksia/kokoja voitaisiin pienentää ja toisaalta voitaisiin käyttää hyödyksi koko alueen palveluita joustavasti. Myös ihmisten oman vastuu lisäämistä ja avohoidon palveluiden kehittämistä pitää jatkaa ja pystyä siirtämään resursseja ns. laitospalveluista avohuoltoon. Uusien palveluiden ja toimitilojen rakentamisessa pitää ottaa huomioon kokonaisvaikutukset kunnan tai kuntien kustannuksiin. 5
Tilinpäätös vuodelta 2012 ja omistajakuntien taloudellinen tilanne asettaa edelleen liikelaitoksen kovien säästö- ja tehostamispaineiden alle jatkossa. Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalvelujohtaja TILAAJAJOHTAJAN KATSAUS KUNTIEN ENNALTA EHKÄISEVÄÄN TYÖHÖN KUNNISSA JA KUNTIEN TILANTEESEEN Vuosi 2012 oli JYTA-alueen kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden osalta raskas. Jyta-alueen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaismenot kasvoivat vuoteen 2011 verrattuna 8,4 %. Kuntaosuuksien keskimääräinen kasvu vuoteen 2011 verrattuna oli 7,88 %. Kuntakohtainen vaihtelu oli suurta. Halsuan kasvu oli pienin 1,94 % ja Vetelin korkein 10,55 %. Kustannusten kasvuvauhti on alueen kuntien kannalta kestämätön. Useissa alueen kunnissa tehdään alijäämäinen tulos. Sosiaali- ja terveystoimen menot vievät kuntien kustannuksista jopa 60 %, joten sosiaali- ja terveystoimen kustannusrakenteeseen puuttuminen on välttämätönta, jotta kunnilla on edes jonkinlaisia mahdollisuuksia selviytyä velvoitteistaan. Kustannusten kasvun hillitseminen vaatii palvelurakenteen muuttamista kevyemmäksi. Kuntalaisten kotona selviytymistä on tuettava nykyistä tehokkaammin, jotta kotona ollaan entistä pidempään. Myös kuntalaisten oma vastuunotto itsestä ja läheisistä korostuu, jotta kunnilla on mahdollisuus selviytyä välttämättömien palveluiden järjestämisestä. Muutoksen läpivieminen vaatii asennemuutosta kaikilla tasoilla. Kuntalaisten on luotettava siihen, että kotona voidaan asua myös silloin, kun toimintakyky on jo melko alhainen. On tuettava ikäihmisten pärjäämisen ja turvallisuuden tunnetta kotona asumisessa. Useinhan kotona oleminen päättyy turvattomuuden tunteeseen ja sitä kautta muun muassa terveyskeskuskierteeseen. Henkilöstöltä muutos vaatii pois oppimista vanhoista toimintakäytännöistä sekä paineensietokykyä kestää kuntalaisilta, asiakkailta sekä heidän läheisiltään muutosvaiheessa tulevaa ajoittain kovakin arvostelua siitä, että kynnys tiettyjen raskaampien palveluiden saamiseen on kasvanut. Luottamushenkilöiden on uskallettava tehdä kovia päätöksiä ja luopua jostakin, jota on menneinä vuosina rakennettu. Vuoden 2012 aikana tehtiin päätöksiä rakenteiden muuttamisesta avohoitopainotteisemmaksi. Palvelurakenteen muutos on hidas prosessi ja nyt tehtyjen päätösten taloudellinen vaikutus näkyy täysimääräisenä vasta vuosien kuluttua. Muutosten läpi viemisen nopeuttamiseksi on tehtävä kaikki voitava, jotta kasvuvauhtia voidaan merkittävästi hidastaa. Lisäksi on edelleen tehtävä päätöksiä rakenteellisista muutoksista. Ennalta ehkäisevä työ ja hyvinvoinnin edistäminen ovat keinoja, joilla palveluiden kysyntään voidaan vaikuttaa. Alueen kunnissa on käynnistetty kuluneen vuoden aikana poikkitoiminnalliset hyvinvointityöryhmät. Ryhmät koostuvat kuntien johtoryhmistä, joita on täydennetty eri sektoreiden viranhaltijoilla sekä sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijaedustuksella. Ryhmien tehtävänä on linjata toimintaa kuntalaisten hyvinvoinnin parantamisen näkökulmasta yli hallintokuntien. Tavoitteena on omien hallinnonalojen kautta valmistella päätöksentekoon aina valtuustoihin saakka toimenpiteitä, joilla voidaan vaikuttaa kuntalaisten hyvinvoinnin lisääntymiseen. Ryhmien tärkeänä tehtävänä on käyttöönottaa sähköinen hyvinvointikertomus osaksi kunnallista päätöksentekoa. Sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla päätöksenteon pohjaksi saadaan kuntalaisten hyvinvoinnista/pahoinvoinnista kertovaa vertailutietoa, jonka järjestelmä kerää kansallisista tietokannoista. Kuntien hyvinvointityöryhmien tukena on Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TERPS2) hanke, joka toimii kunnille sähköisen hyvinvointikertomuksen ja siihen liittyvän hyvinvointikertomuksen valmistelun tukena. Hanke rahoitetaan Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämällä Kansallisella sosiaali- ja terveystoimen kehittämisrahalla ( KASTE). 6
Jytassa ollaan ottamassa säännölliseen käyttöön diabeteksen riskissä olevien tunnistamiseen tarkoitettu riskipistetesti, joka on tarkoitus tulla osaksi vastaanottokäyntejä. Samalla luodaan toimintamallit riskissä olevien asiakkaiden ohjaukseen. Tavoitteena on pyrkiä vaikuttamaan ennalta ehkäisevästi jo ennen diabeteksen puhkeamista. Sosiaali- ja terveystoimessa tehdyt toimenpiteet ovat yksi osa ennalta ehkäisyä, mutta suurempi osa ennalta ehkäisevästä ja kuntalaisten hyvinvointia parantavasta työstä tehdään muualla kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tiivis yhteistyö Soten ja kunnan muiden sektoreiden kanssa edesauttaa yhteisen päämäärän toteuttamista ja niukkojen resurssien tarkoituksenmukaisinta kohdentamista. Joissakin kunnissa lähdettiin vuoden aikana kokeilemaan niin sanottuja matalan kynnyksen liikuntaryhmiä yhdessä liikuntatoimen ja urheiluseuran kanssa, joihin esimerkiksi terveystoimi voi ohjata omia asiakkaitaan. Tarkoituksena olisi edelleen tiivistää tätä yhteistyötä. Sosiaali- ja terveystoimi tarvitsee toiminnan tueksi kaikkien kunnan toimijoiden sekä kolmannen sektorin tuen, jotta haasteisiin voidaan vastata. Eija Kellokoski-Kari tilaajajohtaja 7
PERUSTIETOA JYTASTA Peruspalveluliikelaitos Jyta on Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiurun liikelaitos. Se järjestää Jokivarsikuntien (Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli) yhteistoiminta-alueen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut pois lukien lasten päivähoito. Hallintosäännöllä tehtävä on annettu kuntayhtymässä peruspalvelulautakunnan vastattavaksi. Palvelutuotannosta vastaa Peruspalveluliikelaitos Jyta. Peruspalvelulautakunta toimii samalla kuntayhtymän liikelaitoksen johtokuntana. Perhon kunnan osalta yhteistoiminta-alueen ja peruspalvelulautakunnan käytettävissä palveluiden järjestämiseksi on Perhon kunnan oma tuotanto. Järjestämisvastuun toteuttamiseksi peruspalvelulautakunta ostaa palvelut Perhon kuntalaisten käyttöön Perhon kunnan omalta tuotannolta. Kahden tuotantokoneiston lisäksi palveluiden tuottamiseksi käytettävissä on yrityksiltä ja yhdistyksiltä ostopalveluina hankittuja palveluja. Yhteistoiminta-alueen toiminta pohjautuu yhteisesti hyväksyttyyn palvelusuunnitelmaan, jota tarkastellaan valtuustokausittain. Lisäksi jokaiselle kunnalle hyväksytään vuosittain palvelusopimus, jonka hyväksyy peruspalvelulautakunta tilaajan ja tuottajan välisenä sopimuksena ja saman sopimuksen hyväksyy omalta osaltaan kunkin kunnan kunnanhallitus. Tässä sopimuksessa määritellään kuntalaisille järjestettävien palvelujen taso, arvioitu palvelumäärä sekä kustannukset. Yhteistoiminta-alueella on vahva omistajaohjaus. Tilaajajohtajan ensisijaisena tehtävänä on valvoa kuntien etua suhteessa tuotantoon. Yhteistoiminta-alueen kuntajohtajista koostuva omistajaohjauksen neuvottelukunta kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Neuvottelukunnan ensisijaisen tehtävänä on antaa kannanottoja tuotannon kehittämiseen sekä varmistaa tiedon kulku Jytan ja omistajakuntien välillä. Omistajaohjauksen neuvottelukunnassa on tuotannon asiantuntijajäsenenä liikelaitoksen johtaja. Esittelystä vastaa tilaajajohtaja. Hallinnollisesti peruspalvelut on järjestetty peruspalvelulautakunnan sisäisen tilaaja-tuottaja mallin mukaisesti. Sovellettu tilaaja-tuottaja malli on rakennettu mm. lautakunnan esittelyvastuu-jakoon tilaajajohtajan ja peruspalvelujohtajan kesken. Tilaajajohtaja vastaa kuntayhtymän keskushallinnosta käsin järjestämisvastuun toteuttamisesta, peruspalvelujohtaja liikelaitoksen johtajana vastaa tuotanto-organisaation johdosta, organisoinnista ja tuloksesta. Lautakunnassa asiat esitellään em. työnjaon mukaisesti. Liikelaitoksella on peruspalveluhenkilöstöä noin 490 toimen ja viranhaltijaa (vakanssimäärä). Pieni osa tehtävistä (vakansseista) on osa-aikaisia. Vakansseista pieni määrä on jatkuvasti täyttämättä joko täyttöprosessin, uudelleenjärjestelyjen tai sen takia, ettei vakanssiin saada pätevään henkilöstöä. Perhon kunnalla on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä noin 65 viranhaltijan ja työntekijän verran. Peruspalvelut muodostavat kolme palveluprosessia: 1. Perheiden tukemisen palvelut (palvelujohtaja Pekka Kauppinen) 2. Kotihoidon ja asumisen tukemisen palvelut (palvelujohtaja Reetta Hjelm) 3. Terveyden ja sairaanhoidon palvelut (palvelujohtaja Päivi Peltokorpi 31.10.2012 saakka) Jytan palvelutuotannosta vastaa peruspalvelujohtaja (Tarja Oikarinen-Nybacka), joka toimii samalla liikelaitoksen johtajana. Kullakin tulosalueella toimii palvelujohtaja ja liikelaitoksella on oma johtava lääkäri (Ilkka Luoma). Järjestämisvastuun toteutumisesta ja kuntien omistajaohjauksesta vastaa kuntayhtymän keskushallinnossa tilaajajohtaja (Eija Kellokoski-Kari). 8
PERUSPALVELULAUTAKUNNAN JA YKSILÖJAOSTON TOIMINTA Peruspalveluiden toiminnasta vastaava lautakunta on koottu liikelaitoksen omistajakuntien edustajista. Peruspalvelulautakunnassa on 12 jäsentä ja heillä varajäsenet. Vuonna 2012 peruspalvelulautakuntaan kuuluivat seuraavat jäsenet: Syrjälä Asko (pj) Heinola Seija Hylkilä Marja Ilola Hannele Kangasvieri Eino Läspä Raija Maunula Jorma Penttilä Jari Pulkkinen Maija-Liisa Saari Leo Sahipakka Markku Seppä Seppo Kannus Perho Toholampi Kannus Lestijärvi Kaustinen Toholampi Halsua Veteli Veteli Perho Kaustinen Peruspalvelulautakunnan yksilöjaoston jäsenet olivat: Syrjälä Asko Pulkkinen Maija-Liisa Maunula Jorma Kannus Veteli Toholampi Vuoden aikana lautakunta kokoontui 10 kertaa. Se käsitteli kokouksissaan 122 asiaa (pykälää). Merkittävimpinä asioina lautakunta päätti mm. seuraavista asioista: osallistuminen hyvinvoinnin edistämisen johtaminen ja seuranta Keski-Pohjanmaalla ja Kruunupyyn kunnassa (Terps2)-hankkeeseen, vuodeosaston sairaansijojen vähentäminen, aivoverenkiertohäiriöpotilaiden vuodeosastohoidon hankinta Kokkolan terveyskeskussairaalasta, Jytakuntien erikoissairaanhoidon kustannusten siirtäminen Jytan talousarvioon 2013, lausunnot ja selvitykset Aluehallintovirastolle mm. suun terveydenhoidon tilanteesta ja Kaustisen kunnan vanhustenhuollon tiloista ja henkilöstöstä, neuvolapalveluiden ennaltaehkäisevän työn ohjelma 2012-2016, Jyta-alueen ympärivuorokautisen hoidon ja hoiva toimenpidesuunnitelma 2013-2020, peruspalveluliikelaitoksen lisätalousarvio 2012 vuodelle, peruspalveluliikelaitoksen talousarvio vuodelle 2013 ja tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2011. Yksilöjaosto kokoontui 8 kertaa ja käsitteli 15 oikaisuvaatimusta. Oikaisuvaatimukset jakautuivat seuraavien pääöstyyppien mukaan: toimeentulotuki, 6 kpl asiakasmaksut, 4 kpl omaishoidontuki 1 kpl vammaispalvelut 3 kpl palveluasuminen 1 kpl 9
Yksilöjaosto antoi kolme lausuntoa/selvitystä hallinto-oikeudelle ja kaksi selvitystä aluehallintovirastolle. Lausunnot hallinto-oikeudelle koskivat lautakunnalle aikaisemmin tehtyjä oikaisuvaatimusasioita ja selvitykset aluehallintovirastolle viranhaltijoiden toimien oikeellisuutta. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Liikelaitoksen tulot muodostuvat asiakasmaksuista, avustuksista, yhteistoimintakorvauksista ja vuokratuloista sekä kuntien palvelumaksuista. Menot muodostuvat henkilöstökuluista, palveluiden ostosta, avustuksista ja aineista, tarvikkeista ja tavaroista sekä muut menot kohdasta, jonka suurin menoerä ovat vuokrat. Tulot Liikelaitoksen tuloista terveydenhuollon asiakasmaksut alittuivat arvioidusta 68 607. Terveydenhuollon maksuja kertyi kaiken kaikkiaan 1.648.342,85, jossa on laskua edellisestä vuodesta 3,8 %. Sosiaalitoimen asiakasmaksuja kertyi puolestaan 474.018,62 enemmän kuin oli arvioitu. Yhteensä nämä maksutuotot olivat 2.652.368 ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 10,9 %. Ruuan myyntitulot asiakkaille (tukipalveluateriat, palvelukeskusten ateriapaketit) kasvoivat 0,3 % vuodesta 2011 ja olivat yhteensä 1.526.870. Erilaisia tukia ja avustuksia liikelaitos sai vuonna 2012 yhteensä 857.071, ylitystä talousarvioon 157.248 ja nousua edellisestä vuodesta 15 %. Asuntojen vuokratuotot nousivat 7,9 % ja niitä kertyi yhteensä 991.615. Sisäiset tuotot kasvoivat 22 % vuodesta 2011. Sisäisiä tuottoja muodostuu liikelaitoksen yksiköiden välisestä palveluiden myynnistä. Sisäistä myyntiä tapahtuu sekä yhden kunnan eri yksiköiden välillä että liikelaitoksen palveluyksiköiden kesken niin, että asiakkaat käyttävät liikelaitoksen toisen kunnan palvelupistettä. Yhden kunnan sisällä tapahtuvasta sisäisten palveluiden myynnistä on tyypillinen esimerkki vastaanoton lääkäripalveluiden myyminen vanhusten palvelukeskukselle. Toisen kunnan palveluiden käyttöä tapahtuu mm. hammaslääkäreiden vastaanotoilla, vanhustenhuollon asumispalveluissa, vuodeosastohoidossa. Sisäiset tuotot vuonna 2012 olivat yhteensä 2.692.279. Menot menolajeittain Henkilöstökulut Menoista henkilöstökulut toteutuivat budjetoidusta 100,3 %. Nousua vuoteen 2011 verrattuna tuli 6,7 %. Kasvu aiheutui virka- ja työehtosopimusten mukaisista palkankorotuksista, Jytan omaksi toiminnaksi siirtyneistä lääkäreiden palkkakustannuksista, aikaisempina vuosina tehdyistä lisäyksistä mm. vanhusten asumispalveluihin (seitsemän vakanssia vuonna 2011) sekä n. 450.000 euroa arvioitua suuremmista lomapalkkavelkakirjauksista. Tulos- ja vastuuyksiköitä vertailtaessa palkkamenojen toteutumisessa on hajontaa. Suurin osa yksiköistä selvisi vuodesta niille varatuilla henkilöstömenoilla, mutta joidenkin kohdalla palkkamenot ylittyivät. Ylitykset johtuivat pääosin arvioitua suuremmasta sijaisten tarpeesta tai mitoitusten korjaamiseen tarvituista ylimääräisistä työntekijöistä. Henkilöstömenoihin aiheutti painetta myös osaajien hankkimiseksi ja pitämiseksi maksetut rekrytointilisät. Uusia vakansseja ja niistä aiheutuvia henkilöstömenoja talousarvioon ja tilinpäätökseen sisältyi 5 vakanssin verran. Sissit-vastuuyksikköä kasvatettiin yhden sairaanhoitajan ja kahden lähihoitajan verran, työterveyshuoltoon perustettiin fysioterapeutin vakanssi ja Kaustisen sekä Halsuan kotihoitoon saatiin yhteinen kuntohoitaja. Palvelujen ostot 10
Palveluiden ostot kasvoivat edellisen vuoden tasosta, kasvuprosentti oli 9,1 %. Palveluiden ostot ylittyivät budjetoidusta 2,9 M ollen yhteensä noin 23 M. Suurin ylitys talousarviomäärärahoissa tuli asiakaspalveluiden ostoissa noin 2,3 M euroa ja kasvuprosentti oli 11,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Lääkäreiden ostopalveluita hankittiin edelleen ja lisäksi toimintavuoden aikana jouduttiin hammaslääkäripulan takia ostamaan myös hammaslääkäripalveluita. Perheiden palveluissa ostopalveluina hankitaan mm. kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumis- ja työ sekä päivätoiminnan palveluita. Lastensuojelun avohoitoon ja lastensuojelun sijoitusten toteuttamiseen jouduttiin myös käyttämään ostopalveluita, kustannukset yhteensä 538 572 (v. 2011 372 819 ), kasvua vuoteen 2011 verrattuna 44 %. Asiakaspalvelujen ostojen ylitystä lisäsi Perhon kunnan tuotannolta ostettujen kustannusten ylittyminen 500.000 eurolla. Sosiaali- ja terveyspalvelut nousivat 6,2 % ja talousarvio ylittyi noin 22.300, nämä palvelut muodostuvat pääosin erikoislääkäreitä ostettavista lisätutkimuksista, esim. gastroskopiat ja seulontatutkimukset. Kuntayhtymältä ostettavat palvelut (yhteiset palvelut erikoissairaanhoidon kanssa) nousivat 2,2 % vuodesta 2011. Hoitoa tukevista palveluista kasvoivat laboratoriopalvelut 5,4 %, määrärahan käytön kasvu oli 40.000. Talous- ja hallintopalveluiden kustannukset laskivat - 2,8 %. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineet, tarvikkeet ja tavarat menolajikohdassa kustannusten toteutuma oli 100,1 % ja kasvu 2,7 %, talousarvio alittui 1.536. Menokohtaan kuuluvat mm. lääkkeet, hoitotarvikkeet, laitteet ja kalusto. Mikään tarvikelaji ei erityisesti poikennut varatuista määrärahoista. Hoitotarvikkeiden kustannukset, menot yhteensä 778.721, kasvoivat 6,4 % edellisestä vuodesta. Lääkekustannukset nousivat 4,1 %, yhteensä kustannukset olivat 363.902. Avustukset Avustukset koostuvat pääosin kuntalaisille jaettavista rahallisista avustuksista. Suurimmat menoerät olivat toimeentulotuki, omaishoidontuki ja vammaispalvelulain mukaiset etuudet (erityisesti asunnon muutostyöt ja henkilökohtaiset avustajat). Avustusten nousuprosentti oli 8,6 %. Perustoimeentulotuen menot nousivat 16,4 % ja tukea maksettiin 1.041.973. Omaishoidontuki nousi 4,2 % ja oli euroina 1.055.303. Avustukset yhteisöille eli valtiolle maksettava peruspäivärahan korvaus pitkäaikaistyöttömistä nousi 32,6 %. Kaiken kaikkiaan korvausta valtiolle työttömistä maksettiin 184.929. Toimeentulotuessa ja valtiolle maksettavien peruspäivärahakorvausten nousu johtuvat työttömyystilanteen heikkenemisestä.muut avustukset kotitalouksille laskivat edellisestä vuodesta 7,5 %, ollen 382.205. Näissä kustannuksissa oli kuntakohtaista vaihtelua paljon erityisesti henkilökohtaisten avustajien ja asunnon muutostöiden maksuissa. Yksittäiset asunnon muutostyöt saattavat yhtenä vuonna nostaa kustannuksia erityisen kalliina yksittäisinä menoina. Samoin voi henkilökohtaisen avustajan tarpeissa olla suuria eroja ja 1-2 erityisen paljon avustajan apua tarvitsevaa nostaa kustannuksia kuntatasolle huomattavasti. Vuokrat Vuokrakustannukset nousivat 10,4 % ja määräraha ylittyi noin 40.109 eurolla. Liikelaitos on saanut käyttöönsä uusia tai remontoituja tiloja vuosien 2011-2012 aikana ja nämä näkyvät vuokrakustannuksina. Vuokria on muutenkin nostettu kunnissa, jotka ovat liikelaitoksen suurimmat vuokranantajat, 5-10 %:n vauhtia viime vuonna. Menot kunnittain Liikelaitos joutui vuoden 2012 aikana tekemään lisätalousarvion, jonka perusteella kuntaosuuksia nostettiin 1.637.000 euroa. Lisätalousarvio tehtiin, koska talousarvion toteutuminen näytti jo alkuvuodesta 2012 edellisen vuoden tilinpäätöksen perusteella siltä, ettei liikelaitos voi selvitä toiminnan pyörittämisestä alkuperäisellä talousarviolla. Lautakunta varasi kokouksessaan 22.5.2012/42 lisämäärärahat ja nosti sen seurauksena seuraavien kuntien maksuosuuksia: Kannus 473.000, Kaustinen 184.000 Lestijärvi 80.000, Toholampi 300.000 ja Veteli 600.000. Kuntien määrärahojen ylitykset tilinpäätösvaiheessa on tässä käyty läpi em. talousarvioon varattujen määrärahojen ylitysten osalta. Lomapalkkavelkakirjaus on mukana tässä tarkastelluissa ylityksissä, yhteensä ko. määräraha ylittyi noin 450.000 euroa. Halsuan kunnan maksuosuus alittui suunnitellusta 31.000. Pääosin kustannukset Halsuan yksiköissä pysyivät arvioidussa tai alittuivat ja Halsuan yhteisten, suoriteperusteisten yksiköiden käyttö oli myös arvioidun mukaista. Halsuan kustannusten nousu edelliseen tilinpäätökseen oli 1,94 %. Halsualle ei vuoden aikana tullut uusia 11
palveluita ja ainoa osa-aikainen vakanssilisäys oli Kaustisen kanssa yhteinen kotihoitoon sijoitettu kuntohoitaja. Halsualla sijaitsevien palveluiden osalta sisäinen palveluiden myynti Pihlajatuvan kehitysvammaisten asumisyksiköstä jatkui ja uutena muille kunnille myytävänä sisäisenä palveluna kasvoi Kannelman palvelukeskuksen käyttö erityisesti Vetelin tarpeisiin. Kannuksen kaupungin menot ylittyivät 578.120. Kustannusten ylittyminen johtui korkeasta palveluiden tarpeesta ja hoidon vaativuudesta. Kannuksessa ylittyivät erityisesti perheiden palveluiden kustannukset. Vammaispalvelulain mukaiset etuudet ylittyivät noin 122.000 euroa, näistä menoista kasvoivat asunnon muutostyöt, henkilökohtaisten avustajien kustannukset ja kuljetuspalvelut. Kehitysvammahuollossa ylittyivät vaikeavammaisten asumispalvelut yli 120.000 euroa ja toimintakeskusostot 49.000 euroa, toimintakeskuspalveluita ostettiin Kalajoen kaupungilta ja Kannuksen sivistystoimelta (Pikkutakalon iltapäivä- ja kesätoiminta) sekä sisäisinä ostoina Toholammin toimintakeskuksesta ja Halsuan työtuvalta. Mielenterveyskuntoutujien päivätoiminta ja avotyö ylittyivät 37.000 euroa arvioidusta, näillä palveluilla tuketaan mielenterveyskuntoutujien selviytymistä avohuollon palveluiden avulla omassa kodissa. Lastensuojelun avohoito ylittyi 28.000 euroa ja toimeentulotuki 19.000 euroa. Erityisen suuri Kannuksessa oli valtiolle maksettavien peruspäivärahakorvausten nousu, 52 %, kustannukset yhteensä 64.800 euroa. Kotihoidossa ylityksiä tuli kotisairaanhoitoon erityishoidon järjestämisestä 50.000 euroa. Omaishoidon tuki ylittyi 22.000 euroa. Kotirannan kustannukset ylittyivät yhteensä 80.000 euroa, päiväkeskuksen osalta ylitys johtui uusista tiloista, joista koko vuokra kohdentui vasta kuluneena vuonna päiväkeskuksen menoksi. Kotirannan palveluasumisen osastoilla ylimääräisiä, arvioitua suurempia kustannuksia aiheutui suurista sairaslomamääristä ja arvioitua suuremmista vuokrista. Puistolan palvelukeskuksen menot ylittyivät 29.000 euroa, vuosi oli Puistolan ensimmäinen täysi toimintavuosi kolmivuoroyksikkönä, kaikkia kustannuksia ei osattu arvioida tarpeeksi tarkasti ja myös Puistolassa oli paljon sairaslomapäiviä. Terveydenhuollossa kustannuskehitys oli maltillista ja muut kunnat käyttivät sisäisinä palveluina mm. vuodeosastoa aikaisempaa enemmän. Erityisen suuri ylitys terveydenhuollossa oli ilmaisjakelutarvikkeissa, jotka ylittyivät 30.000 eurolla arvioidusta, näiden kustannusten nousu kertoo palvelurakenteen muuttamisesta avohoitoisemmaksi ja toisaalta myös erityistapaukset aiheuttavat yksittäisenä vuonna erityistä kustannusnousua tällä kustannuspaikalla. Kaustisen maksuosuus ylittyi arvioidusta 603.868. Kaustisella ylitykset johtuivat perheiden palveluissa lastensuojelun avohoidon menoista (49.000 euroa yli), mielenterveyskuntoutujien asumispalvelukustannusten kasvusta (ylitystä 73.000 euroa) ja vammaispalvelulain mukaisten etuuksien kovasta käytöstä (126.000 euroa yli). Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalueella ylittyi kotihoito 50.000 eurolla, koska kotihoidon kysynnän turvaamiseksi jouduttiin pitämään lähes jatkuvasti 1-2 ylimääräistä työntekijää kotipalvelussa. Tämä oli välttämätöntä kotihoidon mahdollistamiseksi. Iltaruskon kustannukset ylittyivät 113.000 eurolla arvioidusta. Ylitystä aiheutui suuresta sijaismäärästä ja ruokapalveluiden arvioitua suuremmista kustannuksista. Terveydenhuollossa Kaustisen osuus Tunkkarin menoista oli 43 % ja nousua verrattuna vuoteen 2011 oli 7,89 %. Kaustisen kustannukset vuodeosastohoidon ostoissa Tunkkarin ulkopuolelta nousivat myös paljon ollen yhteensä noin 100.000 euroa, tästä ostot Jyta-alueen ulkopuolelta olivat 60.000 euroa, jotka muodostuivat aivohalvauspotilaiden hoitojen ostoista Kokkolan kaupungilta. Lisäksi 40.000 euroa kului sisäisiin ostoihin Jyta-alueelta. Kaustisen osalta toiminta pysyi muuten ennallaan, uusia palveluita ei tullut, mutta em. suuret asiakaspaineet ja heidän tarvitsemansa hoito ja tuki aiheuttivat ylityksen. Kaustisella toiminnallista hankaluutta koettiin neuvolassa ja hammashuoltolassa, jotka toimivat koko toimintavuoden väliaikaisissa väistötiloissa. Vuoden aikana tehtiin kunnan kanssa suunnitelmia uusista toimitiloista, mutta asia on vielä kesken. Kaustisen kunnan maksuosuus nousi 9,99 % vuodesta 2011. Lestijärven maksama kuntaosuus ylittyi arvioidusta 105.654. Lestijärven ylitys johtui perheiden palveluiden mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden (17.500 euroa) ja vammaispalvelulain mukaisten etuuksien (19.000 euroa) ylityksistä. Lestijärvellä toimeentulotuki nousi vuodesta 2011 yhteensä 50 % ja menot ylittyivät lisätalousarvion jälkeenkin vielä 14.000 euroa. Tässä näkyy työttömyystilanteen paheneminen ja ihmisten joutuminen joko täysin tulottomiksi tai pienille peruspäivärahoille. Kotipirtin palvelukeskuksen kustannukset ylittyivät 64.000 euroa. Tästä ylityksestä 26.000 euroa tulee ravintopalveluista, joiden hinnat Lestijärven kunta nosti oikealle tasolle vuoden aikana. Muu ylitys Kotipirtillä tulee henkilöstömenoista, joihin painetta toi mm. usean henkilön oppisopimuskoulutus. Terveydenhuollossa lääkärin vastaanoton kustannukset ylittyivät 23.000 euroa. Lestijärven kustannukset verrattuna vuoteen 2011 nousivat 9,20 %. 12
Toholammin kuntaosuus ylittyi arvioidusta 302 011. Toholammilla ylitystä tuli sekä perheiden palveluissa että kotihoidon ja palveluasumisen tulosalueilla. Perheiden palveluissa suurin ylitys oli vammaispalvelulain mukaisissa etuuksissa, noin 130.000 euroa. Muita ylityksiä tuli kehitysvammaisten ryhmäkotien ostopalveluissa, 68.000 euroa. Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalueella Männistön palvelukeskuksen ylimääräisten työtekijöiden käyttö henkilöstömitoituksen korjaamiseksi ja sijaistarpeiden täyttämiseksi sekä 39.000 euron erä jaksotettua lomapalkkavelkaa ja erilliskorvausten ylittyminen ( 20.000 ) johti siihen, että menot ylittyivät noin 150.000 eurolla. Terveydenhuollossa ylitykset olivat pieniä ja toisten kustannuspaikkojen alitukset kattoivat ne. Terveydenhuollon yksittäisistä ylityksistä ilmaisjakelutarvikkeista aiheutui 9.000 euron ylitys, tämä on sama linja muiden kuntien kanssa, kotihoidon lisääntyminen ja entistä vaikeampien potilaiden hoitaminen kotona, aiheuttaa ilmaisjakelutarvikemenojen kasvua. Yhteensä Toholammin kustannukset nousivat 2011 vuodesta 8,49 %. Vetelin kunnan maksuosuus ylittyi arvioidusta 611.808. Vetelin kustannusnousu oli korkea kaikilla tulosalueilla, eikä mikään tulosalue pysynyt talousarviossa. Perheiden palveluissa suurimmat ylitykset tulivat vammaispalvelulain mukaisista etuuksista, noin 100.000 euroa sekä lastensuojelun sijoituksista. Myös mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen ylittyi 18.000 euroa. Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalueella ylittyivät ostot toisista Jytakuntien yksiköistä. Jotta kaikki Vetelin vanhusten ympärivuorokautista palveluasumista tarvitsevat asukkaat saatiin hoidettua, jouduttiin naapurikunnista ostamaan palveluita 197.000 euroa yli talousarviossa varatun määrärahan. Ostot tehtiin Kannelman ja Iltaruskon palvelukeskuksista sekä Malvakodista. Koivukulman kustannukset ylittyivät noin 40.000 euroa johtuen asukkaiden erityistarpeista. Palveluasumispaikkoja tarvittiin em. tavalla, vaikka Vetelin kotihoito ylittyi myös 53.000 euroa, koska käytettiin ylimääräisiä työntekijöitä, jottei ketään tarvitse sijoittaa palveluasumiseen kotihoidon palveluiden puutteen takia. Terveydenhuollossa ylitystä tuli mm. hammashuollossa, ilmaisjakelutarvikkeissa, vuodeosastolla ja vastaanotolla. Näistä suurin ylitys oli vastaanottotoiminnan 122.000 euron ylitys. Kaiken kaikkiaan Vetelin osalta kustannuskasvu on hälyttävän korkea, koska se on ollut nyt kahtena vuonna peräkkäin yli 10 %. Vetelin kunnan kanssa on asiasta käyty neuvotteluja vuoden aikana paljon ja monta asiaa saatiinkin eteenpäin, mm. kunta ostoi Harjukodin kiinteistön yhdistykseltä, Kuusikoti muuttui yhteisölliseksi vuokra-asumisyhteisöksi ja alkoi Harjukodin laajennuksen suunnittelu. Tämä on erittäin tärkeää, koska raskas, useiden pienten yksikköjen palvelurakenne lisää kustannuksia. Vetelin kustannukset vuoteen 2011 verrattuna nousivat 10,55 %. Perhon tuotannon ja liikelaitoksen muiden kuntien yhteistyötä on jatkettu ja Perhon toiminta on pyritty liittämään luontevalla tavalla osaksi liikelaitosta. Asiakasasioiden hoidossa ja erityistilanteissa toimitaan koko ajan asiakkaiden tarpeiden ja edun mukaisesti. Perhon tuotannolle ja peruspalveluiden yhteisille kustannuksille liikelaitos varasi 5.734.754 :n määrärahan. Perhon kirjanpidosta saadun tiedon (6.2.2013 tilanne) mukaan Perhon kokonaiskustannukset sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa olivat 6.235.323. Näin ollen Perhon kustannusten kasvuksi edellisestä vuodesta on 9,42 % ja liikelaitoksen varaamana määräraha ylittyi 500.568. Tämä aiheuttaa osaltaan liikelaitoksen asiakaspalveluiden ostojen ylitystä. 13
KUNTIEN KUSTANNUSTENJAON PERIAATTEET TILINPÄÄTÖKSEN KÄSITTELYN YHTEYDESSÄ Yhteistoiminta-alueen kustannusten jaon periaatteena on kustannusten jakautuminen ns. aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Peruspalveluliikelaitoksessa on hyväksytty kustannuslaskentaan perustuvat suoriteperusteiset kuntahinnat. Pääosin kustannustenjako tapahtuu kuitenkin kirjanpidollisesti seurattujen toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Kustannustenjako tehdään kuntien kesken niin, että kirjanpidossa seurataan kunkin kunnan sisällä toimivien toimintayksiköiden (esim. perusterveydenhuollon vastaanotto, vuodeosasto, vanhusten asumispalveluyksikkö, kotihoito) kustannuksia erikseen ja näiden nettokustannukset kohdistetaan ko. kunnan katettaviksi. Kuntien keskinäinen palveluiden käyttö laskutetaan sisäisenä ostona ja myyntinä suoriteperusteisten kuntahintojen mukaisesti. Näin ollen sisäisten ja ulkoisten palvelumyyntien, asiakasmaksujen ja muiden myyntituottojen jälkeen jäävä nettovaje jää ko. kunnan katettavaksi kuntaosuutena. Eräissä, lähinnä asiantuntijatehtävissä ja tulosyksikköjohdon tehtävissä, joissa työpanos jakautuu usean kunnan tai toimintayksikön kesken, on mm. palkkakustannukset jaettu useille vastuuyksiköille ja kustannukset jakautuvat useiden kuntien kesken. Erikseen on sovittu sosiaalityöntekijöiden henkilöstömenojen osalta kustannusten jakamisesta asukasluvun suhteessa (lukuun ottamatta Perhoa). Hallinnon, sosiaalipäivystyksen, sosiaali- ja potilasasiamiestoiminnan ja hankkeiden kuntaosuuksien kustannukset jakautuvat samoin asukasluvun suhteessa. Perhon osalta palvelusopimuksessa on määritelty tarkemmin niistä yhteisistä kustannuksista, joihin Perho osallistuu. Suoriteperusteisia kuntahintoja käytetään kustannustenjaon perusteena Tunkkarin alueen perusterveydenhuollon vastaanoton, vuodeosaston, HaKaVe-neuvola ja kuntoutuksen sekä Markkulan toiminnoissa ja Psykososiaalisissa palveluissa. Lähtökohtana on, että mikäli kuntahinnoilla ei pystytä kattamaan todellisia kustannuksia tai perityt kuntahinnat johtavat kustannustasoa suurempaan tuottoon, hyvitetään tai lisälaskutetaan kuntaosuudet käytön suhteessa kustannustasoa vastaaviksi. Tällä periaatteella voidaan turvata yhteistoiminta-alueen eri kuntien keskinäinen tasapuolinen kohtelu kustannusten jaossa. Kuntahinnat perustuivat talousarvion kustannus- ja suorite-ennusteisiin. Edellä selostetun kustannustenjaon toteuttaminen on erittäin vaativaa ja siihen sisältyy paljon laskentatyötä. Lisäksi kuntien maksuosuuksien seuranta pitäisi saada nopeaksi ja sen tulisi olla mahdollisimman ajantasaista. Liikelaitos onkin aloittanut tästä syystä vuoden aikana valmistella uudistuksia kustannustenjakoon. Liikelaitos 14
hankki kesällä 2012 käyttöönsä ns. Maisemalli-työkalun, jonka avulla seurataan ja verrataan liikelaitoksen kustannuksia ja palveluita muiden alueiden kanssa, mutta työkalua on mahdollista käyttää myös nykyistä nopeamman ja selkeämmän kustannusten jaon apuna. Laskutusperusteena pysyisi kuitenkin aiheuttamisperiaate. KUNTIEN MAKSUOSUUDET Kunnilta perityt ennakot perustuvat talousarvioon. Ennakot on peritty kuukausittain 1:12 suhteessa talousarvion kokonaissummasta. Perhon kuntaennakoita ei ole peritty. Perittyjen kuntaennakoiden määrä oli yhteensä 37.210. 200. Kuntien maksuosuuksilla katettava kokonaiskustannus oli 42.943.800. Taulukko: Kuntaennakkojen perintä 2012 TA 2012 yhteensä Eräpv 5. pvä Eräpv. 15 pvä Yhteensä kk Halsua 2 846 400 118 600 118 600 237 200 Kannus 10 588 800 441 200 441 200 882 400 Kaustinen 7 729 200 322 050 322 050 644 100 Lestijärvi 2 003 400 83 475 83 475 166 950 Perho 5 733 600 238 900 238 900 477 800 Toholampi 6 843 600 285 150 285 150 570 300 Veteli 7 198 800 299 950 299 950 599 900 YHTEENSÄ 42 943 800 1 789 325 1 789 325 3 578 650 Tilinpäätöksen yhteydessä perittävä lisämaksu on yhteensä 2.170.498,59, joka jakautuu toteutuneiden nettokustannusten mukaisesti kuntien kesken. Perinnät jakautuivat kuntien kesken seuraavassa taulukossa esitetyllä tavalla. Taulukko: Kunnittain perittyjen kuntaennakoiden määrä, kunnan toteutunut nettokustannus, lisäperinnän/palautuksen määrä sekä kuntaosuuksilla katettavan kustannuksen asukaskohtainen euromäärä HALSUA KANNUS KAUSTINEN LESTIJÄRVI TOHOLAMPI VETELI PERHO LASKUTETTU 2 846 400 10 588 800 7 729 200 2 003 400 6 843 600 7 198 800 5 734 754 KUSTANNUS 2 815 387 11 166 970 8 333 069 2 109 054 7 145 611 7 810 608 6 232 323 LISÄPERINTÄ 578 170 603 869 105 654 302 011 611 808 497 569 PALAUTUS 31013 /ASUKAS 2012 2 208 1 961 1 947 2 484 2 052 2 293 (2 141) /ASUKAS 2011 2 143 1 845 1 761 2 264 1 893 2 037 (1 942) PERHON KUNNAN KUSTANNUSTEN KÄSITTELY PERUSPALVELULIIKE-LAITOS JYTAN TILINPÄÄTÖKSESSÄ Perhon kunnalla on yhteistoiminta-alueen jäsenenä Peruspalveluliikelaitos Jytan budjetissa ja tilinpäätöksessä erityisasema. Perhon kunnalla on oma palvelutuotanto, oma henkilöstö ja Perhon tuotannon kustannuksia seurataan Perhon kunnan kirjanpidossa. Yhteistoiminta-alueen järjestämisvastuun toteuttamiseksi Perhon määrärahatarve sisältyy Jytan talousarvioon, joten myös Perhon määrärahojen käyttö on tilinpäätöksen yhteydessä kirjattu Jytan tuloslaskelmaan ja talousarvion toteumavertailuun. 15
Perhon toteutuneet nettokustannukset on kirjattu Jytan tilinpäätökseen Perhon kunnan ilmoittaman mukaisina. Perhon oman tuotannon osuus, johon oli Jytan talousarviossa varattu määrärahaa 5.734.754, on kirjattu tilinpäätökseen Perhon kunnan kirjanpidosta saatu 6.235.323 :n mukaiset menot ostopalveluihin ja vastaavasti tulona korvauksiin kunnilta ja kuntayhtymiltä. Lisäksi Perhon kunnan perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon asiakasmaksut sekä yhteisen ohjelmiston kautta maksetut toimeentulotuki, vammaishuollon - sekä eräät lastensuojelumenot kirjautuvat yhteisen tietojärjestelmän vuoksi Jytan kirjanpitoon. Nämä tulot ja menot hyvitetään Perhon kunnalle vuoden aikana kirjanpitoseurannan mukaisesti. Perhon kunnan osalta ali- tai ylijäämä netotetaan. Peruspalveluiden ensisijainen kirjanpitovastuu on Perhon kunnalla. Bruttotasolla tarkasteltaessa Jytan budjetin kokonaismenojen toteumaa korottavat Jytan kautta maksetut Perhon menot (mm. toimeentulotuki) ja vastaavasti tulokertymää kasvattavat Perholle kerätyt asiakasmaksut. Perhon kunnan tuotantoalueen ostetun palvelun hinta oli 500.569 budjetoitua suurempi, mikä aiheutti Jytan 2012 tilinpäätökseen em. summan suuruisen lisämäärärahatarpeen. Laskettaessa Peruspalveluliikelaitos Jytan tuotannon kustannuksia joudutaan erikseen eliminoidaan tilinpäätöstiedoista Perhon tuotannon kustannusten vaikutus Peruspalveluliikelaitos Jytan tilinpäätökseen. 16
KUNTAYHTYMÄLTÄ JA KUNNILTA OSTETUT PALVELUT PERUSPALVELU-LIIKELAITOKSELLE Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä tuottaa kuntayhtymän liikelaitokselle merkittävän määrän tukipalveluja. Kuntayhtymän tuottamien palveluiden kokonaisarvo oli 3.667.951. Liikelaitoksen kirjanpidossa kustannukset esitetään ulkoisina menoina. Liikelaitoksen taloushallinto ja palkkahallinto sekä atk-palvelut, hankinta- ja varastotoimi hoidetaan kuntayhtymän organisaatiossa. Talous- ja henkilöstöhallinnon kustannukset olivat 355.653, laskua edellisestä vuodesta 2,8 %. Atk-kustannukset olivat 531.444,22, lasku edellisestä vuodesta 10,1 %. Laboratorio- ja röntgenpalvelut muodostavat 976.599 euron suuruisen erän (vuonna 2011 932.215 ). Hankintatoimi (varasto- ja apteekkituotteiden ostamisen palvelut) maksoi Jytalle 129.538 (2011 vuonna 122.087 ). Kuntayhtymän alaisuuteen kuuluivat Tunkkarin alueen keittiötoiminta sekä siivoustoimi ja tekniset palvelut. Näiden yksiköiden kustannukset kohdistetaan liikelaitokselle todellisten toteutuneiden kustannusten mukaisina ja niitä seurataan erillisinä vastuuyksikköinä kuntayhtymän kirjanpidossa. Kustannusten loppusumma on noin 1.674.717, kustannukset nousivat ravintopalveluissa 4,6 %, teknisissä palveluissa 10,4 % ja siivouspalveluissa 4,6 %. Vuoden aikana neuvoteltiin kuntayhtymän ja Vetelin kunnan välillä keittiötoiminnan muutoksista ja päätettiin, että Tunkkarin ruokahuolto siirtyy kuntayhtymältä Vetelin kunnan toiminnaksi 1.1.2013 alkaen. Jyta toimii kunnilta ja yhdistyksiltä vuokratuissa tiloissa ja ostaa niiltä ruokahuolto- ja siivouspalveluita. Vuokrauksen lähtökohtana on ollut, että Jyta saa vuokrata tilat käyttöönsä pääomakustannuksia ja toteutuneita käyttökustannuksia vastaavalla hinnoittelulla. Vuokratasot vaihtelevat näin ollen kohteittain merkittävästi, sillä käytössä on hyvin eri ikäisiä ja eri tasoisia tiloja. Osaan vuokrista sisältyy kohteen siivous tai lämmitys. Kannus, Kaustinen, Toholampi ja Lestijärvi myivät ruokahuollon palvelut Jytan palvelutuotannolle. Myös tämän osalta yksikköhinnoittelussa oli eroja. Halsualla ruokahuolto on Jytan omaa toimintaa ja ruokahuoltopalvelut tuotetaan Kannelman keittiössä kaikkiin Jytan toimintoihin Halsualla. Kunnille maksetut kiinteistö- ja ruokahuollon kustannukset olivat 2012 3.884.172, kasvua edelliseen vuoteen 8,02 % ja 288.624. Taulukko: Kuntien Jytalle tuottamat palvelut ja vuokrat 2012 Halsua Kannus Kaustinen Lestijärvi Toholampi Veteli Vuokrat 165 649,16 610 590,51 346 319,67 99 091,08 829 122,1 188 441,06 Kiinteistöjen siivouspalvelut 19 964,61 Ravintopalvelut (sis.vo, palvas,tukipalv) 438 906,19 478 453 148 676,52 488 828,61 Veteraaniateriat Kannus 70 129,57 Yhteensä 165 649,16 1 139 590,88 824 772,67 247 767,60 1 317 950,71 188 441,06 summat alv 0% 17
TOIMINTAKERTOMUS 2012 PERHEIDEN TUKEMISEN TULOSALUE Neuvolatoiminta Henkilöstön osalta toimintavuoden tavoitteena on henkilöstön osaamisen vahvistaminen täydennyskoulutuksella, hyvinvoiva henkilöstö sekä onnistunut rekrytointi ja henkilöstön pysyvyys. Koulutuksiin on toimintavuoden aikana osallistunut koko henkilöstö, keskimäärin 3-5 pv/henkilö. Koulutukset ovat olleet pääsääntöisesti alueellisesti järjestettyjä koulutuksia, myös Nuppu -hankkeen järjestämiin koulutuksiin on osallistuttu. Pidemmässä ammatillisessa täydennyskoulutuksessa on ollut kaksi henkilöä. Henkilöstön hyvinvointia on pyritty ylläpitämään myös henkilökohtaisen työvuorosuunnitelman joustoilla. Perehdyttämissuunnitelman tekeminen on aloitettu ja se oli tarkoitus saada loppuun vuoden 2012 aikana. Suunnitelman valmistuminen menee kuitenkin vuoden 2013 loppupuolelle. Koko neuvolatoiminnan henkilöstön yhteisiä työpaikkapalavereita on pidetty 3 kuukauden välein. Lisäksi on pidetty toimipistekohtaisia ja toimintokohtaisia palavereita tarpeen mukaan. Yksikön yhteinen kehittämispäivä pidettiin kesäkuussa Hirvikoskella. Siihen osallistuivat myös neuvoloiden perheohjaajat. Kehityskeskustelut käytiin vuodenvaihteen molemmin puolin. Pitkäaikaisia, eri syistä johtuvia poissaoloja on ollut ja niihin on saatu pätevät sijaiset. Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin ei sijaisia ole ollut saatavissa, vaan ne on hoidettu sisäisin järjestelyin. Virkavapauksiin ja työnsiirtoihin pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään mahdollisuus. Prosessien osalta tavoitteena oli varhaisen avoimen yhteistoimintamallin juurruttaminen. Tämän puitteissa järjestettiin tammikuulla Nuppu -hankkeen toimesta kaksi puolen päivän koulutusta koko henkilöstölle yhdessä perhetyön tekijöiden ja perheohjaajien kanssa. Koulutuksen aiheena olivat varhaisen tuen käytännöt ja hyvien käytäntöjen dialogi. Vuoden alusta on molemmissa jokilaaksoissa vakinaistettu perheohjaajan toimet. Perheohjaajan työstä puolet on ennalta ehkäisevää perhetyötä, mitä toteutetaan terveydenhoitajan työparina neuvoloissa. Varhaisen avoimen yhteistyön opas on otettu käyttöön kaikissa toimipisteissä. Muina prosessinäkökulman tavoitteina oli hoidonporrastuksen täsmentäminen ja kolmannen sektorin hyödyntäminen palveluprosesseissa. Prosessikuvauksia on päivitetty ja tarkennettu kaikkien palvelulinjojen osalta ja niitä päivitetään jatkuvasti. Kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä mm. perhekahviloissa. Myös asiakasnäkökulmasta katsottuna toimivat asiakaslähtöiset prosessit tavoitteena ja yhtenäiset toimintakäytännöt palvelevat alueen asiakaskuntaa. Kun alueen sisällä muutetaan kunnasta toiseen, niin palvelut jatkuvat siitä mihin edellisessä paikassa on jääty, ei tule katkeamia eikä päällekkäisyyksiä. Ennalta ehkäisevän työn näkökulma on nostettu vahvasti esille ja sitä on pyritty edelleen tehostamaan. Varhainen avoin yhteistyö on siitä yhtenä esimerkkinä. Vuonna 2010 voimaan tullut neuvolatoiminnasta ja kouluterveydenhuollosta annettu asetus korostaa ennalta ehkäisevää työotetta ja tämän mukaan on myös toimintakäytäntöjä uudistettu. Jyta-alueen neuvolapalvelujen ennalta ehkäisevän työn toimintaohjelma vuosille 2012-2016 hyväksyttiin peruspalvelulautakunnassa kesäkuussa. Talouden ja toiminnan toteutumista on seurattu kuukausittain saatujen raporttien avulla. Henkilöstö on tietoinen oman yksikkönsä talous- ja toimintasuunnitelmasta. Talousarvio toteutui vuoden 2012 osalta melkein joka yksikön osalta ennustetusti. Henkilöstömenot saatiin koko yksikön osalta pysymään talousarvion tavoitteissa. Sosiaalityö Henkilöstön osalta on erityisesti kiinnitetty huomiota osaamisen kehittämiseen. Kaikkia vakansseja ei ole pystytty täyttämään sosiaalityöntekijän pätevyyden omaavalla henkilöstöllä koko vuodeksi. Toimenkuvia on selkeytetty ja tehtävät ovat jaettu päävastuualueittain lastensuojelun, aikuissosiaalityön ja vammaispalvelun osa-alueille. Kaikilla sosiaalityöntekijöillä on ollut säännöllinen työnohjaus asiakastyön tukena. Työpaikkapalaverit, ammatillinen täydennyskoulutus ja kehityskeskustelut ovat toteutuneet suunnitellusti. Sosiaalityön osalta sairauspoissaolot ovat rajoittuneet muutamiin satunnaisiin sairauspoissaolopäiviin. 18