Liite 4 Elinvoimainen kaupunkikeskusta Oulun keskustan pysäköintivaihtoehtojen simuloinnit Liidea Oy 24.6.2010
Sisällysluettelo Oulun keskustan pysäköintivaihtoehtojen simuloinnit 3 KORTTELIT VAARANPIHA, GALLERIA, AUTOSAARI, KAUPPURI, HAMMAR 3 Ajoyhteydet Vaaranpihan ja Pakkahuoneenkadun kautta 3 Vaaranpiha yhteyden kapasiteetti 4 Vaaranpihan ja Pakkahuoneenkadun yhteydet 4 Vaaranpihan, Pakkahuoneenkadun ja Isonkadun yhteydet 5 TORINRANTA Torinranta hajautetussa pysäköintiratkaisussa 6 Torinranta keskitetyssä pysäköintiratkaisussa 6 Oulun keskustan pysäköintijärjestelyjen toimivuustarkastelut 8 Vaaranpihan maksimi 9 Vaaranpiha + Pakkahuoneenkadun ramppi 12 Vaaranpiha + Pakkahuoneenkadun ramppi + Isokadun ramppi 14 Kauppatori 18 Kauppatori (Kallioparkki + toripysäköinti) 21 2
Liidea Oy/ 24.6.2010 T. Vesajoki, simuloinnit E. Malo OULUN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIVAIHTOEHTOJEN SIMULOINNIT Tarkastelun taustaksi voidaan todeta, että Kallioparkin ajoyhteyksiä tutkittaessa simuloitiin Kallioparkin liikenne kahden ajoyhteyden kautta (Torinranta, Hallituskatu), joissa molemmissa liikennettä meni sisään n. 500 ja ulos n. 500 autoa. Torinranta oli Kallioparkin yhteydessä soveltuva sisäänajo myös keskustan asioinnille, kun nyt tutkittavissa tilanteissa Torinrannan käyttö asiointipysäköintiin jäänee selvästi vähäisemmäksi. Näin ollen keskustan asiointi tulisi Kallioparkkiratkaisuun verrattuna selvästi keskitetymmin kyetä hoitamaan Uuteenkatuun liittyvien ajoyhteyksien kautta, mikä myös keskittää liikennettä runsaiden kääntyvien virtojen ja suojateiden kevyen liikenteen aiheuttamasta kapasiteettivajeesta kärsivälle Uudellekadulle. Edellä kerrotusta seuraa, että pysäköintijärjestelyillä on vaikutuksia laajemmin koko keskustan katuverkon toimivuuteen ja työnjakoon. Vaikka pysäköintilaitosten varsinaiset liittymät katuverkkoon saadaan toimimaan, saattaa ratkaisuista aiheutua järjestelytarpeita myös muuhun katuverkkoon, sen liittymä ja kaistajärjestelyihin ja suuntaisuuksiin. Pysäköintipaikkamäärää arvioitaessa on otettava huomioon pysäköinnin tarkoitus, joka vaikuttaa pysäköinnin kestoon ja kiertonopeuteen. Mikäli maanalaisiin laitoksiin sijoittuu muuta kuin asiointipysäköintiä, ajoyhteyksien varassa oleva autopaikkamäärä voi olla suurempi kuin ajoyhteyksien kapasiteetin perusteella voidaan määrittää. KORTTELIT VAARANPIHA, GALLERIA, AUTOSAARI, KAUPPURI, HAMMAR Tarkastelun lähtökohtana olivat seuraavat pysäköintipaikkamäärät kortteleittain: kerros Vaaranpiha Galleria Hammar Kauppuri Autosaari Yhteensä 1 140 90 70 50 2 140 230 70 100 70 3 0 230 70 280 550 140 150 140 1260 Ajoyhteydet Vaaranpihan ja Pakkahuoneenkadun kautta Ensin vastattiin kysymykseen, voidaanko Vaaranpihan ajorampin kautta hoitaa muuta keskustan pysäköintiliikennettä. Tarkastelun liikennetilanteena on iltapäivän huipputunti, mikä on katuverkon kannalta kuormittuminen liikennetilanne. 3
Vaaranpiha yhteyden kapasiteetti 1 kaista sisään, 1 kaista ulos Vaaranpihan yhteyden kautta voidaan välittää n. 400 autoa sisään ja 400 ulos. Tämä riittää hyvin Vaaranpihan omien pysäköintipaikkojen (280) käyttöön. Gallerian käyttöön jäävä kapasiteetti on niin vähäinen, ettei yhteyttä Uudenkadun alitse Galleriaan ole järkevää toteuttaa. 1 kaista sisään, 2 kaistaa ulos (Oulun_keskustan_pysäköinti.ppt, sivut 9 11) Ulos ajettaessa toisen kaistan lisääminen mahdollisimman pitkälle matkalle nostaa rampin kapasiteetin runsaaseen 600 autoon sisään ja ulos. Koko tavoiteltua paikkamäärää (1260) ei voida hoitaa tämän ratkaisun kautta, mikäli merkittävä osa autopaikoista on tarkoitettu lyhytaikaiseen asiointipysäköintiin. Rampin kautta voidaan välittää Vaaranpihan ja Gallerian p paikkamäärä (830), jos oletetaan, että n. 80% autopaikkamäärästä vaihtuu mitoittavan tunnin aikana. Runsas 600 autoa sisään/ulos heikentää jonkin verran katuverkon toimivuutta laajemminkin. Katuverkon toiminnan kannalta olisi edullista, että Uudenkadun liittymissä kääntymisiä etenkin vasempaan voitaisiin välttää. Tämä johtaa pysäköintiin menevää liikennettä jonkin verran alempiasteisille kaduille. On myös huomattava, että yli 500 auton p laitoksen hoitaminen yhdellä ajoyhteydellä on turvallisuusriski, jos ajorampin toiminta häiriintyy tai estyy poikkeustilanteissa, kuten ajoneuvon rikkoutuminen tai tulipalo. Johtopäätös: Vaaranpihan pysäköintilaitoksen yhden ajoyhteyden kautta ei voida järjestää muiden kortteleiden pysäköintiä. Vaaranpihan ja Pakkahuoneenkadun yhteydet (Oulun_keskustan_pysäköinti.ppt, sivut 12 14) Tilanteessa Vaaranpihan yhteyden kautta hoidetaan 280 autopaikkaa ja Pakkahuoneenkadun kautta 980 autopaikkaa. Edellä esitetyn nojalla Vaaranpihan yhteydeksi riittää 1 kaista sisään ja 1 ulos. Pakkahuoneenkadun rampin maksimivälityskyky on n. 700 autoa sisään ja ulos, mikäli ulosajoon voidaan järjestää Pakkahuoneenkadun tulosuunnalle 2 kaistaa. Tämä riittää siihen, että 70 %:ssa autopaikoista auto vaihtuu huipputunnin aikana. Tässäkin yhden ajoyhteyden käyttö on kyseenalaistettava sekä toimivuus että turvallisuusperustein. Toisen ajoyhteyden sijoittaminen Isollekadulle mahdollistaisi myös sujuvan maanalaisen huoltoliikenneyhteyden useaan keskustan ydinkortteliin. Pakkahuoneenkadun ja Uudenkadun liittymä kuormittuu tässä ratkaisussa molempien pysäköintilaitosten liikenteestä. Liittymän sivusuuntien kapasiteettia tulisi parantaa joko a) käyttämällä suojattua vasempaan kääntyvien vaihetta tai b) ajoittamalla vastakkaiset sivusuuntien vihreät eriaikaisesti. Molemmissa tapauksissa liittymän kuormittuminen edellyttää muutoksia Uudenkadun liikennevalojen yhteenkytkentään. 4
Liidea Oy/ 24.6.2010 T. Vesajoki, simuloinnit E. Malo Kytkentä Pakkahuoneenkadun kautta johtaa myös runsaisiin kapasiteettia vähentäviin kääntyviin virtoihin Uudenkadun liittymässä. Tällöin liikenteen toimivuus edellyttää, että pääkadun liikennöintiä alistetaan jonkin verran pysäköintiyhteyksien toimivuuden varmistamiseksi, jolloin pääsuunnan välityskyky hieman heikkenee. Tämä voitaisiin välttää, mikäli ajoyhteys voitaisiin sijoittaa kauemmas pääkadun liittymästä. Johtopäätös: Liikenteen toimivuuden näkökulmasta on mahdollista välittää pysäköintiliikenne em. järjestelyillä korkeintaan tyydyttävästi. Käytännössä Uudenkadun pohjoispuolisten kortteleiden pysäköintipaikkamäärä edellyttää kahta ajoyhteyttä. Vaaranpihan, Pakkahuoneenkadun ja Isonkadun yhteydet (Oulun_keskustan_pysäköinti.ppt, sivut 15 17) Seuraavassa tarkastelussa Vaaranpihan yhteys muutettiin Mäkelininkadulle, mikä helpottaa ongelmia Pakkahuoneenkadun ja Uudenkadun liittymässä siirtäen merkittävän osan Vaaranpihan tuottamasta liikenteestä pois Uudeltakadulta. Toinen ajoyhteys sijoitetaan Isollekadulle Saaristonkadun ja Kauppurienkadun väliin, jolloin keskustakortteleiden pysäköintiliikenteen toimivuutta voidaan merkittävästi parantaa. Eteläisen alikulun kautta keskustaan tulevalle liikenteelle voidaan tarjota tällöin hyvin kapasiteettia ilman kääntymisiä keskustan pääkatujen liittymissä; vastaavasti Limingantullin suunnasta Isonkadun rooli korostuu pysäköinnin hakuliikenteessä. Isonkadun muuttaminen kaksisuuntaiseksi on tarpeen ainakin Albertinkadun ja Saaristonkadun välillä. Sisäänmenojen työnjakoa voidaan muuttaa siten, että Pakkahuoneenkadun rooli vähenee. Tämä parantaa Uudenkadun toimivuutta kokonaisuutena oleellisesti. Ratkaisun avulla Uudenkadun pohjoispuolella sijaitsevien pysäköintilaitosten yhteinen liikennetuotos voidaan nostaa edellisen n. 700 autosta sisään/ulos noin 1000 autoon sisään/ulos, mikä riittää tilanteessa, jossa kaikissa parkkipaikoissa vaihtuisi auto huipputunnin aikana. Hammarin korttelin 140 autopaikkaa on liikenteen toimivuuden kannalta mahdollista hoitaa ajoyhteydellä Saaristonkadulta bussiliikenteen oleellisesti häiriintymättä. Autosaaren paikkamäärän kasvattaminen tulisi hoitaa mieluummin Isokatu Pakkahuoneenkatu ramppien kautta, kuin lisäämällä liikennettä Kauppurienkadun ja Uudenkadun liittymään. Johtopäätös: Liikenteen toimivuus on esitetyillä järjestelyillä hyvä ja mahdollistaa kaikkien esitettyjen autopaikkojen toteuttamisen. 5
TORINRANTA Torinranta hajautetussa pysäköintiratkaisussa (Oulun_keskustan_pysäköinti.ppt, sivut 18 20) Tarkoituksena oli määrittää Torinrannan p laitoksen paikkamäärä nykyisen liikenneverkon välityskyvyn kannalta. Torinrannan pysäköintilaitoksen kapasiteetti määräytyy käytännössä Aleksanterinkadun liittymissä Hallituskadulle ja Saaristonkadulle. Rannan pysäköintilaitoksen tuotoksella 500 sisään/500 ja muun Torinrannan tuotoksella 150 sisään/150 ulos Hallituskadun ja Aleksanterinkadun liittymä kuormittuu siten, että Aleksanterinkadun läpiajoliikenne häiriintyy. Hallituskadun ylikysyntää voi jonkin verran siirtyä Saaristonkadulle, jossa toimivuus on selvästi parempi. Kokonaisuutena 500 sisään/ulos voidaan riittävän hyvin välittää, jolloin autopaikkamäärä Torinrannan laitoksessa voi olla ainakin runsaat 600 autopaikkaa pysäköinnin tarkoituksesta riippuen. Torinrannan saavutettavuus on ensisijaisesti kiinni Aleksanterinkadun liikenteen sujuvuudesta. Katu toimii silloilta tulevalle liikenteelle keskustan läpiajoväylänä. Myös tärkeimmällä pohjois etelä suuntaisella pääkadulla, Uudellakadulla, on odotettavissa läpiajoliikenteen häiriöiden lisääntyminen. Aleksanterinkadun kapasiteettia ydinkeskustan kohdalla olisi tarpeen kehittää kaistajärjestelyin siten, että läpiajavan liikenteen vihreän ajan osuutta voitaisiin vähentää sivusuuntien hyväksi. Tällöin parannettaisiin sekä Torinrannan saavutettavuutta autolla että Aleksanterinkadun ylittävien kevyen liikenteen akseleiden asemaa. Liikenneverkon kapasiteettia parannettiin seuraavilla toimenpiteillä: Aleksanterinkadulta vasempaan Albertinkadulle kääntyvälle liikenteelle annetaan oma kaista, jolle voidaan tarjota oma vasempaan kääntyvä vaihe liikennevaloissa; suoraan menevälle liikenteelle riittää hyvin yksi kaista, jolloin nykyistä poikkileikkausta ei tarvitse leventää Aleksanterinkadun ja Hallituskadun liittymässä pohjoisesta Torille kääntyville osoitetaan oma kääntymiskaista; jolloin suoraan jatketaan vasemmanpuoleista kaistaa; myös etelästä Torin suuntaan kääntyville osoitetaan lyhyt oma kaista, jolloin suoraan ajetaan oikeanpuoleista kaistaa Torinrannan sisään/ulos poikkileikkausliikenne saatiin em. toimenpiteillä nousemaan 1300:sta 1800:aan. Tällöin Torinrannan ja Vänmanninsaaren yhteinen p paikkamäärä voi olla ainakin 700 autopaikkaa ottaen huomioon myös muun Torinrannan toiminnot. Johtopäätös: Hajautetussa mallissa Torinrantaan on liikenneverkon toimivuuden näkökulmasta mahdollista toteuttaa tarvittavat pysäköintipaikat. Niiden rooli jäänee kuitenkin vähäiseksi ydinkeskustaan suuntautuvilla asiointimatkoilla. Torinranta keskitetyssä pysäköintiratkaisussa (Oulun_keskustan_pysäköinti.ppt, sivut 21 23) Tiivistetyssä mallissa n. 40 % Kallioparkin liikenteestä johdetaan Torinrannan kautta ja 60 % Hallituskadun rampin kautta. Seuraavassa tutkittiin Torinrannan liikenneverkon kapasiteettia 6
Liidea Oy/ 24.6.2010 T. Vesajoki, simuloinnit E. Malo tilanteessa, jossa rannassa on sekä Kallioparkin syöttö että oma Torinrannan toimintoja palveleva pysäköintilaitos. Liikenneverkon kapasiteettia parannettiin edellä esitetyillä toimenpiteillä. Em. toimenpiteillä Aleksanterinkadun suunnan välityskykyä voidaan parantaa siinä määrin, että sivusuuntien vihreää aikaa voidaan lisätä ja samalla kasvattaa Torinrannan pysäköintipaikkojen määrää. Hallituskadun ja Saaristonkadun poikkileikkauksiin Aleksanterinkadun ja Rantakadun välillä saatiin suurimmaksi liikennemääräksi n. 1800 ajoneuvoa tunnissa. Jos Kallioparkin tuotos vie tästä 800, jää 500 sisään ja ulos vielä muille Torinrannan pysäköintilaitoksille ja Kiikelille. Käytettäessä pysäköintilaitokselle käyttösuhdetta 80 % (autoista vaihtuu tunnissa) voidaan Rantaan Kallioparkin syötön lisäksi vielä sijoittaa runsaan 600 auton pysäköintilaitos. Tätä tukee se, että osa rantaan tulevista toiminnoista, kuten hotelli, ei kuormita merkittävästi huipputuntia. Myös olettamus Kallioparkin sisäänajon määrästä (40%) lienee varmalla puolella, koska ajoramppi Hallituskadulla on kaikista suunnista paremmin saavutettavissa. Lisäksi keskitetyssä mallissa järjestelmän tehostumisen kautta paikkatarve on pienempi kuin hajautetussa mallissa. Kapasiteettia rajoittaa Pokkisen liittymän ylikysyntä, joka rajoittaa Aleksanterinkadulle tulevan liikenteen määrää. Jos Pokkiselta Aleksanterinkadulle tulevan liikenteen kapasiteettia lisätään, heikennetään selvästi Torinrannan saavutettavuutta, mutta myös koko ydinkeskustan liikenneverkon toimivuutta. Torinranta on jo nyt mutta vielä paremmin tulevaisuudessa joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettavissa. Myös kevyen liikenteen verkosto on erinomainen Torinrannan käyttäjille. Tämä vähentänee jatkossa alueen pysäköintipaikkatarvetta. Osa Torinrannan pysäköintikysynnästä voi myös hyödyntää Kallioparkkia. Johtopäätös: Keskitetyssä mallissa Torinrantaan on liikenneverkon toimivuuden näkökulmasta mahdollista toteuttaa tarvittavat pysäköintipaikat ja Kallioparkin ajoramppi. Tämä edellyttää liikenneverkon parempaa optimointia Torinrannan saavutettavuuden kannalta esim. edellä esitetyin toimenpitein. Normaaleissa liikennetilanteissa alueen liikenneverkko toimii vähintään tyydyttävästi; Torinrannan massatapahtumien yhteydessä voi esiintyä pitkiäkin odotusaikoja kuten nykyisinkin tapahtuu. Alueen hyvä saavutettavuus sekä kevyellä että joukkoliikenteellä puoltaa vahvasti Torinrannan kehittämistä myös massatapahtumien pitopaikkana. 7
OULUN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIJÄRJESTELYJEN TOIMIVUUSTARKASTELUT 14.6.2010, 24.6.2010 8
Vaaranpihan maksimi Liikennetilanne 2020 Vaaranpihalle sisään ja ulos 660 ajoneuvoa huipputunnissa KUVA 1. Liikennemäärät, kun Vaaranpihalta huipputunnissa 660 sisään ja ulos ajavaa ajoneuvoa 14.6.2010 9
KUVA 2. Kuormitusasteet, kun Vaaranpihalta huipputunnissa 660 sisään ja ulos ajavaa ajoneuvoa 14.6.2010 10
KUVA 3. Ajoneuvojonot, kun Vaaranpihalta huipputunnissa 660 sisään ja ulos ajavaa ajoneuvoa 14.6.2010 11
Vaaranpiha + Pakkahuoneenkadun ramppi Vaaranpihalle sisään ja ulos 280 ajoneuvoa huipputunnissa Pakkahuoneenkadun rampin maksimi n. 700 sisään ja ulos ajavaa ajoneuvoa huipputunnissa KUVA 4. Liikennemäärät, kun Vaaranpihalta huipputunnissa 280 ja Pakkahuoneenkadun rampilta n.700 sisään ja ulos ajavaa autoa 14.6.2010 12
KUVA 5. Kuormitusasteet, kun Vaaranpihalta huipputunnissa 280 ja Pakkahuoneenkadun rampilta n.700 sisään ja ulos ajavaa autoa 14.6.2010 13
KUVA 6. Ajoneuvojonot, kun Vaaranpihalta huipputunnissa 280 ja Pakkahuoneenkadun rampilta n.700 sisään ja ulos ajavaa autoa 14.6.2010 14
Vaaranpiha + Pakkahuoneenkadun ramppi + Isokadun ramppi Vaaranpihalle sisään ja ulos 280 ajoneuvoa huipputunnissa Pakkahuoneenkadun ramppi n. 550 sisään ja ulos ajavaa ajoneuvoa huipputunnissa Isokadun ramppi n. 450 sisään ja ulos ajavaa ajoneuvoa KUVA 7. Liikennemäärät, kun Vaaranpihan huipputunnin liikennetuotos 280 Galleriakorttelin yht. n. 950 ajoneuvoa sisään ja ulos 22.6.2010 15
KUVA 8. Kuormitusasteet, kun Vaaranpihan huipputunnin liikennetuotos 280 Galleriakorttelin yht. n. 950 ajoneuvoa sisään ja ulos 22.6.2010 16
KUVA 9. Ajoneuvojonot, kun Vaaranpihan huipputunnin liikennetuotos 280 Galleriakorttelin yht. n. 950 ajoneuvoa sisään ja ulos 22.6.2010 17
Kauppatori Liikennetilanne 2020 Toripysäköintiin sisään ja ulos 500 ajoneuvoa huipputunnissa KUVA 10. Liikennemäärät, kun toripysäköinnissä huipputunnissa 500 sisään ja ulos ajavaa ajoneuvoa 14.6.2010 18
KUVA 11. Kuormitusasteet, kun toripysäköinnissä huipputunnissa 500 sisään ja ulos ajavaa ajoneuvoa 14.6.2010 19
KUVA 12. Ajoneuvojonot, kun toripysäköinnissä huipputunnissa 500 sisään ja ulos ajavaa ajoneuvoa 14.6.2010 20
Kauppatori (Kallioparkki + toripysäköinti) Liikennetilanne 2020 Kallioparkkiin sisään ja ulos 400 ajoneuvoa huipputunnissa Toripysäköintiin sisään ja ulos n. 400 ajoneuvoa huipputunnissa KUVA 13. Liikennemäärät, kun torilla Kallioparkin ajoramppi ja toripysäköinti 22.6.2010 21
KUVA 14. Kuormitusasteet, kun torilla Kallioparkin ajoramppi ja toripysäköinti 22.6.2010 22
KUVA 15. Ajoneuvojonot, kun torilla Kallioparkin ajoramppi ja toripysäköinti 22.6.2010 23