MATKAKESKUKSEN INFRAN SUUNNITTELU

Transkriptio

1 Ô ÌÛ é Vastaanottaja Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Mervi Heiskanen PL 1097 (käyntiosoite Suokatu 42 C) KUOPIO Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä MATKAKESKUKSEN INFRAN SUUNNITTELU LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT

2 MATKAKESKUKSEN INFRAN SUUNNITTELU Tarkastus Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus - Tuomo Vesajoki, Vesa-Pekka Saunakangas Jouni Mikkonen Teemu Matilainen Viite Ramboll Kirjastokatu KUOPIO P F

3 SISÄLTÖ 1. Yleistä 1 2. Suunnittelun kohde Suunnittelualue Suunnittelutehtävän sisältö 2 3. Toimivuustarkastelut Yleistä Liikennemäärät Liittymäjärjestelyt 3 4. Matkakeskuksen pysäköintitalon autopaikkamäärän tarkastelua 8

4 1 1. YLEISTÄ Tämä suunnitelmaselostus koskee Kuopion matkakeskuksen infran suunnitteluhankkeeseen sisältyviä liikenteen toimivuustarkasteluja. Suunnittelutyön ensimmäisessä vaiheessa on tehty toimivuustarkastelut Puutarhakadun katuja tonttiliittymissä, joiden perusteella laaditaan katujen liikenteelliset ratkaisut. Suunnittelutyön toisessa vaiheessa laaditaan hallinnollista käsittelyä varten maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset katusuunnitelmat sekä teknistä toteutusta varten rakennussuunnitelmat. 2. SUUNNITTELUN KOHDE 2.1 Suunnittelualue Kuopion ruutukaavakeskustan pohjoispuolelle, asemanseudulle sijoittuva matkakeskuksen hankealue rajautuu Asemankatuun, Puijonkatuun, Puutarhakatuun ja Maaherrankatuun. Suunnittelualue on esitetty kuvissa 1 ja 2 (kuvat ovat Kuopion kaupungin omaisuutta). Kuva 1. Asemakaavan havainnekuva (QVIM-Arkkitehdit). Kuva 2. Matkakeskuksen asemakaavaluonnoksen havainnekuva/kuvaupotus.

5 2 2.2 Suunnittelutehtävän sisältö Suunnittelutyö liittyy Kuopion matkakeskuksen alueen kehittäminen -hankkeeseen. Hankealueelle ja sen lähiympäristöön on kohdistunut 2000-luvulla useita erillisiä kehittämissuunnitelmia. Itä- Suomen liikennestrategian yhtenä tavoitteena on sujuvoittaa matkaketjuja ja tämän saavuttamiseksi toteutetaan matkakeskus Kuopioon. Matkakeskuksen alueen kehittäminen edellyttää liikenne- ja hulevesijärjestelyjä sekä kunnallistekniikan uusimista. Kuopion asemanseudun mittavassa kasvojenkohotuksen ensimmäisessä vaiheessa vanhan linja-autoaseman alueella ja sen läheisyydessä muun muassa saneerataan katuja, viemäreitä ja sähköverkkoa sekä muutetaan liikennejärjestelyitä. Nykyinen linja-autokenttä uudistetaan ja linja-autoille tehdään uusi laiturialue ja pysäköintipaikat. 3. TOIMIVUUSTARKASTELUT 3.1 Yleistä Liikenteen toimivuustarkastelut on tehty Puutarhakadun katuja tonttiliittymissä. Tarkastelun perustana on käytetty keväällä 2011 tehtyjen otoslaskentojen liikennemäärätietoja (Puijonkadun ja Puutarhakadun liittymä, AHT ja IHT sekä Puutarhakadun ja Maaherrankadun liittymä vain AHT). Mitoitusajankohtaan liikennemääriä on korotettu arvioidun yleisen liikennemääräkehityksen mukaisesti ja lisäksi on arvioitu matkakeskusalueen uudet liikennetuotokset. Toimivuustarkasteluissa ja tulevan maankäytön synnyttämän liikennemäärien arvioinnissa on hyödynnetty myös keväällä 2012 valmistuneesta Kuopion seudun liikennemallista saatuja KAVL- ja IHT-ennusteliikennemäärien kuvia. Niissä ei kuitenkaan ole huomioitu keskustan liikenneverkossa tapahtuvia katujen suuntaistusten muutoksia, jotka vaikuttavat jonkin verran tarkastelualueella liikenteen suuntautumiseen. Mitoitustilanteena on käytetty ensisijaisesti työmatkaliikenteen iltapäivän huipputuntia noin klo Toimivuus on tarkastettu myös aamuhuipputunnin (noin klo 7 8) aikana. Mitoitustilanne on muodostettu siten, että nykyisiin liikennemääriin on lisätty arvioitu liikenteen kasvu ja matkakeskuskorttelin arvioitu maksimaalinen liikennetuotos. Mitoitustilanteen voidaan arvioida vastaavan noin vuotta Mikäli hankkeen vaikutuspiirissä kuitenkin tapahtuu merkittävää maankäytön kehittämistä, joka voisi olennaisesti kasvattaa Puutarhakadun liikennemääriä, on laskelmia syytä tarkistaa. Liikenne-ennusteessa on pyritty arvioimaan liikennejärjestelmän ja liikennekäyttäytymisen mahdollisten muutosten vaikutuksia suunniteltavien järjestelyjen toimivuuteen. Tällaisia muutoksia ovat esim. paikallisen joukkoliikenteen aseman voimakas paraneminen tai raideliikenteen hyödyntäminen myös paikallisliikenteessä. Toimivuustarkasteluissa on selvitetty mm. liittymien kuormittuminen, jonoutuminen ja viivytykset tulosuunnittain ja kaistoittain. Liikenteen sujuvuutta on arvioitu sekä alueen kauttakulkuliikenteen että matkakeskuksen itse tuottaman liikenteen näkökulmista. Tärkeinä tekijöinä on nostettu esille liikenneturvallisuus sekä erityisesti kävelyn ja pyöräilyn asema kohteen liikennejärjestelyissä. Tarkasteluissa on otettu kantaa liittymätyyppeihin ja esitetty tarvittavat kaistajärjestelyt ja järjestelyjen kehittämispolut. 3.2 Liikennemäärät Tarkastelujen iltapäivän huipputunnin (IHT) liikennemäärät on johdettu seuraavasti: Lähtökohtana on nykytilanteen lasketut liikennemäärät. Tarkasteluissa on huomioitu ajoneuvoliikenteen lisäksi myös kevyt liikenne. Liikenne-ennusteessa on otettu huomioon liikenneverkon muutosten, lähinnä keskustan katujen suuntaisuusmuutokset, vaikutukset liikennemääriin ja liikenteen suuntautumiseen. Esim. Puijonkadun liikennemäärät ovat n. 20 % nykyistä suuremmat. Matkakeskuskorttelin tuottama liikenne suuntautumisineen on arvioitu ja lisätty muuhun liikenteeseen. Liikenneaukion bussimäärä on ainakin nykytilaan verrattuna arvioitu selvästi yläkanttiin.

6 3 Pysäköintilaitoksen paikkamääränä on käytetty 600 ap ja sen tuotos iltapäivän huipputunnissa on oletettu olevan 500 autoa ulos ja 250 sisään. Luvut ovat selvästi varmalla puolella normaalin arkipäivän liikennetilanteessa. Liikennetilanteen voidaan arvioida vastaavan n. vuotta Kuva 3. Iltapäivän huipputuntitarkasteluissa käytetyt liikennemäärät ja liittymien käyttöasteet (IHT). 3.3 Liittymäjärjestelyt Tarkastelualueen liittymäjärjestelyt ovat seuraavat: Puijonkatu Puutarhakatu säilyy nykyisellään valo-ohjattuna liittymänä, joka antaa huipputilanteisiin enemmän kapasiteettia kuin kiertoliittymä; se on myös jalankulun ja pyöräilyn kannalta turvallisempi ratkaisu. o Puijonkadun nykyiset kaistajärjestelyt riittävät pitkälle tulevaisuuteen. Jossain vaiheessa tulee tarvetta Puijonkadun vasemmalle kääntymiskaistan jatkamiselle. o Puutarhakadun liittymähaaralla kaksi oikealle kääntymiskaistaa ja yksi vasemmalle kääntymiskaista. Vasemmalle kääntymiskaista toteutetaan niin pitkänä, kuin liittymäväliin järkevästi mahtuu. Liikenneaukion liittymää käyttävät vain linja-autot ja se voi toimia pitkään ilman valoohjausta. o Mikäli linja-autojen pääsy Puutarhakadulle vaikeutuu Puutarhakadun liikennemäärien kasvaessa, on käytettävissä kolme periaatteellista ratkaisua: Jokeri-valot liittymään asennetaan liikennevalot; järjestely parantaisi myös kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta toteutetaan sellainen etuajo-oikeusjärjestely, että linja-auto pääsee liittymään esteettömästi Puutarhakadulle o Puutarhakadulla idästä kaksi kaistaa läpi liittymän alkaen saattoaukion liittymästä, vasen kaista on myös liikenneaukiolle kääntyville.

7 4 Saattoaukion liittymä toimii hyvin valo-ohjaamattomana. o kääntymiskaistoja ei toimivuuden näkökulmasta välttämättä tarvita o idästä vasempaan kääntyvän kaistan voi toteuttaa, jos sille on luontevasti tilaa katupoikkileikkauksessa; pituudeksi riittää m. Pysäköintitalon liittymä edellyttää liikennevalojen toteutusta, jotka mahdollistavat myös vastakkaisen tulosuunnan kytkemisen samaan liittymään. Lisäksi tulee huomioida, että o kääntymiskaista pysäköintitaloon kannattaa toteuttaa molemmista Puutarhakadun tulosuunnista, o liikennevalot toimivat hyvin 2-vaiheisina, eli myös pääsuunta voi toimia yhdellä sekavaiheella, o pysäköintitalon ulostulo kannattaa toteuttaa 2-kaistaisena, o pysäköintilaitos tulisi voida toteuttaa ilman puomirakenteita, jotta ulosajon sujuvuus voidaan järjestää tehokkaasti liikennevalo-ohjattuna, Maaherrankadun liittymä edellyttää liikennevalojen toteutusta, joihin kannattaa varautua jo Puutarhakadun remontin yhteydessä. Pysäköintilaitoksen ja Maaherrankadun väli kannattaa toteuttaa yhteensä kolmen kaistan levyisenä, jolloin kääntymistaskut limittyvät sopivasti. o Puutarhakadun länsihaaralla suoraan menevä kaista voidaan toteuttaa taskuna, jonka pituus noin 80 m tai niin pitkä, kuin mahtuu. o Itähaaralla vasemmalle kääntymiskaistan pituus 50 m riittää sekä ilmaisimien sijoituksen, että toimivuuden kannalta. o Maaherrankadulla nykytilanteen mukaisesti vasemmalle ja oikealle kääntymiskaistat. Pysäköintilaitoksen sisäisten järjestelyjen suunnittelussa on otettava huomioon liikennevaloohjauksen toimivuus. Laitoksen puomilaitteiden tulisi sijaita siten, että laitokseen sisään menevät autot eivät joudu pysähtymään ajoradalle estämään muuta liikennettä. Käytännössä aamun työmatkaliikenteen aikana tarvitaan kaksi porttia sisäänpäin, joilla voidaan varmistaa riittävä tehokkuus. Lisäksi idästä Puutarhakatua laitokseen tuleva kaista voidaan varustaa omalla suojatulla liikennevalovaiheella, jolloin laitoksen sisäänmenoon sijoitettavilla ilmaisimilla voidaan säätää kaistalta pääsevien ajoneuvojen määrää sisäänajoporttien kapasiteettia vastaavaksi. Porttimallista riippuen yksi ajoneuvo vie aikaa n. 5 sekuntia, jolloin kahden portin kautta välityskyky on n. 700 ajoneuvoa tunnissa olettaen, että sisään ajaville suunnille on vihreää aikaa tarjolla n. 50 % kiertoajasta. Iltapäivällä työmatkapysäköinnin purkautuessa tarvitaan myös ulospäin suuntautuvalle liikenteelle kaksi porttia. Lisäksi porttien tulisi sijaita ennen liikennevalojen odotustilaa, jotta vihreän aikana jonot purkautuvat tehokkaasti. Mikäli laitoksen paikkamäärää halutaan lisätä, on lisättävä myös toinen liittymä esim. saattopihan kautta. Tällöin saattopihan liittymässä tarve liikennevalo-ohjaukselle kasvaisi olennaisesti.

8 5 Kuva 4. Liittymien kuormitusasteet (IHT). Kuva 5. Jonopituudet tulosuunnittain (IHT). Tulosuuntien keskimääräiset jonot mahtuvat hyvin esitetyille kaistoille. Kuitenkin Puijonkadun pohjoisella tulosuunnalla vasemmalle kääntyvä kaista täyttyy vilkkaimpina aikoina ja voi aiheuttaa häiriötä liikennevirtaan. Jatkossa kaistan pidentämistä kannattaa harkita.

9 6 Kuva 6. Keskimääräinen viivytys (s/ajon) tulosuunnittain (IHT). Keskimääräiset viivytykset ovat liikennetilanteeseen nähden pieniä koko Puutarhakadun jaksolla. Keskustan puolella Asemakadun liittymässä viiveet ovat hieman suurempia ja liittymä saattaa jonkin verran rajoittaa Puijonkatua pohjoiseen suuntautuvaa liikennevirtaa. Liikenteen toimivuus tarkistettiin myös aamupäivän huipputunnin tilanteessa (kuvat 7-9). Laskentatietoihin laskettiin lisäksi pysäköintilaitokseen johtava liikennevirta, jonka oletetaan tulevan suurimmaksi osaksi Puijonkadulta pohjoisesta. Vaikka Puutarhakadun liikennemäärä itään päin kasvaa nykyisestä merkittävästi, pysyvät kuormitusasteet kauttaaltaan riittävän alhaisina. Liittymien käyttöasteet osoittavat, että varakapasiteettia on runsaasti käytettävissä. Kuva 7. Aamupäivän huipputuntitarkasteluissa käytetyt liikennemäärät ja liittymien käyttöasteet (AHT).

10 7 Kuva 8. Liittymien kuormitusasteet (AHT). Kuva 9. Jonopituudet tulosuunnittain (AHT). Myös aamuhuipun aikana Puijonkadulta pohjoisesta vasempaan kääntyvä kaista täyttyy ajoittain, kun suurehko lisäkysyntä suuntautuu uuteen pysäköintilaitokseen.

11 8 Kuva 10. Keskimääräinen viivytys (s/ajon) tulosuunnittain (AHT). 4. MATKAKESKUKSEN PYSÄKÖINTITALON AUTOPAIKKAMÄÄRÄN TARKASTELUA Yhden liittymän kautta toimivan pysäköintilaitoksen maksimipaikkamääränä pidetään yleisesti autopaikkaa ja toimivuustarkasteluissa pysäköintilaitoksen autopaikkapaikkamääränä on käytetty 600 ap. Liikenteen toimivuustarkastelujen yhteydessä on kuitenkin todettu, että kaavaluonnoksen mitoitus edellyttäisi pysäköintilaitokseen autopaikkaa ja kahta liittymää Puutarhakadulle. Seuraavassa on esitetty lyhyt tarkastelu pysäköintilaitoksen autopaikkamäärän vähentämiseksi, sillä lähtökohtaisesti tavoitteena on toteuttaa pysäköintilaitokselle vain yksi liittymä Puutarhakadulle. Asemaakassa esitetty k-m2 toimisto- ja liiketilaa edellyttää 1 ap/60 k-m2 normilla 750 autopaikkaa. Koska kortteliin on mahdollista sijoittaa pysäköintilaitos yhdellä liittymällä, olisi pysäköintipaikkatarvetta pystyttävä pienentämään alle 600 autopaikan, jota voidaan pitää maksimipaikkamääränä yhden liittymän kautta. Mahdollisuuksia vähentää paikkatarvetta on vähentää kerrosneliöitä 20 % k-m2, väljentää autopaikkanormia 1 ap/60 k-m2 1 ap/75 k-m2, välttää kiinteitä paikkoja (korvamerkintä), jolloin pysäköintilaitoksen vuorottaiskäyttö on mahdollista, osoittaa rakennusten yläkerroksiin asuntoja, joiden ap-tarve on pienempi ja vuorottaiskäyttö työpaikkojen kanssa vähentää paikkatarvetta edelleen. Jyväskylästä saatujen liikennetutkimushavaintojen mukaan työntekijöiden autopaikoista on käytössä enimmillään n. 75 %. Mikäli paikkoja ei ole korvamerkitty, voisi 25 % olla asioinnin käytössä. Tällöin todellinen paikkatarve pienenee n. 25 %. Käytännössä työpaikkojen paikat otetaan käyttöön jo aamulla ja asiointi voi hyödyntää vapaita paikkoja myöhemmin päivällä. Tarvitaan hyvä pysäköinninohjausjärjestelmä, joka kertoo vapaan kapasiteetin määrän. Käytännössä toimiston autopaikkanormia voidaan väljentää esim. 1 ap/60 k-m2 1 ap/75 k-m2, jos korvamerkittyjä paikkoja ei käytetä.

12 9 Kuva 11. Autopaikkojen käyttö pysäköinnin tarkoituksen mukaan vuorokauden aikana, ei asukaspysäköintiä. Mikäli kortteleihin osoitetuista kerrosneliöistä osa käytetään asumiseen, jonka autopaikkatarve on pienempi kuin työpaikoissa, voidaan paikkamäärää vähentää sekä normin että vuorottaispysäköinnin kautta. Kuvassa 12 esitetyssä esimerkissä on k-m2 siirretty toimistosta asumiseen, jonka normina on käytetty 1ap/100 k-m2. Tällöin pysäköintilaitoksen maksimikuormitus pienenee n. 100 autopaikalla kuvassa 6 esitettyyn esimerkkiin verrattuna. Mikäli asukaspaikkojen käyttö muihin pysäköintitarkoituksiin estettäisiin, kasvaisi paikkatarve suoraan n. 65 autopaikalla. Tilanteen voi nähdä myös niin, että asumista voidaan sijoittaa toimistorakennukseen ilman, että tarvitsee rakentaa niille omia pysäköintipaikkoja. Esimerkiksi suurin tutkituista vaihtoehdoista tuottaa pelkkänä toimisto- ja liikerakentamisena hieman liian suuren pysäköintikysynnän, jota voitaisiin pienentää ylimpien kerrosten asuinkäytöllä. Kuva 12. Autopaikkojen käyttö pysäköinnin tarkoituksen mukaan vuorokauden aikana, asukaspysäköintiä 150 ap. Liikenneverkon kuormittumisen kannalta työpaikat tuottavat terävät ruuhkapiikit. Liikenneverkon mitoituksessa on varauduttava siihen, että pysäköintilaitos voidaan tarvittaessa purkaa tyhjäksi noin tunnin aikana. Normaalin arkipäivän mitoituksena % paikoista tyhjenee vilkkaimman tunnin aikana. Asumisen lisääminen pysäköintilaitoksen käyttötarkoitukseksi keventää mitoitustilannetta jonkin verran.