RAUNISTULAN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA KASTUN YKSIKKÖ PÄIVITETTY 30.5.2014 Sisällysluettelo 1 Opetussuunnitelma... 2 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 2 2 Opetuksen järjestämisen lähtökohdat... 2 2.1 Perusopetuksen arvopohja... 2 2.2 Perusopetuksen tehtävä... 2 2.3 Perusopetuksen rakenne... 2 2.3.1 Kielipolku... 2 2.3.2 Kastun yksikön tuntijako... 4 3 Opetuksen toteuttaminen... 5 3.1 Oppimiskäsitys... 5 3.2 Oppimisympäristö... 5 3.3 Toimintakulttuuri... 5 3.4 Työtavat... 5 3.5 Tietostrategia... 6 3.6 Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi... 6 4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki... 6 4.1 Yleinen tuki... 6 4.2 Tehostettu tuki... 7 4.3 Erityinen tuki... 7 5 Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot... 8 5.1. Tukiopetus... 8 5.2. Erityisopetus... 8 5.3. Kodin ja koulun välinen yhteistyö... 8 5.4. Ohjauksen järjestäminen... 9 5.5. Oppilashuolto... 9 5.6. Turvallisuuden edistäminen... 10 5.7. Perusopetusta tukeva muu toiminta... 10 6 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus... 10 7 Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt... 10 7.1 Oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat... 10 7.2 Valinnaiset aineet... 10 8 Oppilaan arviointi... 11 8.1 Arviointi opintojen aikana... 11 8.1.1 Kurssin hyväksytty suorittaminen... 11 8.1.2 Vuosiluokan hyväksytty suorittaminen... 12 8.1.3 Arvioinnin uusiminen... 12 8.1.4 Käyttäytymisen arviointi... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 8.1.4. Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan 8.1.5. Työskentelyn arviointi 8.1.6. Käyttäytymisen arviointi 8.2 Päättöarviointi... 15 8.3 Todistukset... 15
1 Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelma on laadittu noudattaen perusopetuslakia ja -asetusta, valtioneuvoston asetusta perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta sekä opetuksen järjestäjän hyväksymää opetussuunnitelmaa. Koulun opetussuunnitelma täsmentää kuntakohtaista perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Koulun opetussuunnitelmaa päivitetään aina tarvittaessa. 2 Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen arvopohja Raunistulan koulu pyrkii kasvattamaan oppilaistaan yksilöitä, joiden suuntautuminen yhteiskuntaan on sosiaalista ja vastuuntuntoista ja jotka ymmärtävät vastuunsa ympäristön hyvinvoinnista. Koulu pyrkii kehittämään oppilaistaan tiedonhaluisia ja yleisesti kaikesta inhimillisestä kiinnostuneita nuoria. 2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen. Sen avulla oppilas voi hankkia elämässään tarvitsemiaan tietoja ja taitoja ja valmiuksia jatko-opintoihin sekä yhteiskunnan demokraattiseen kehittämiseen. Perusopetus tukee oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä ja herättää halua elinikäiseen oppimiseen. 2.3 Perusopetuksen rakenne Koulussamme toimii 7. 9. -vuosiluokilla opetuslautakunnan hyväksymä englantipainotteinen luokka sekä matematiikan erikoisluokka, jonne oppilaat on valittu valintakokeen perusteella Raunistulan koulun kolmannelta luokalta lähtien. Seitsemännelle matematiikan erikoisluokalle voidaan valita lisää oppilaita valintakokeen perusteella. 2.3.1 Kielipolku Alueen kunkin alakoulun (RAU, KÄH, KRE, PAA) A1 kieli on kolmannelta vuosiluokalta alkava englanti. Mahdollisuuksien mukaan tarjotaan 4. luokalta alkavana vapaaehtoisena kielenä ruotsia (RAU, KÄH, KRE). Kastun yksikössä A1-kielen (englanti) opetus jatkuu vuosiluokilla 7 9, samoin A2-ruotsin opetus. Englantipainotteisen luokan oppilaat valitaan haastattelun ja englannin osaamisen perusteella. B1 kielenä opetetaan 7. luokalta alkaen ruotsia sekä B2-kielenä 8. luokalta 2
alkavana valinnaisaineena saksaa ja/tai ranskaa. B2-kielen opetuksen edellytyksenä on riittävän suuren opetusryhmän muodostuminen. 3
2.3.2 Kastun yksikön tuntijako AINE 7.LK 8.LK 9.LK YHTEENSÄ ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 3 3 3 9 A-KIELI(englanti) 2 3 3 8 B1-KIELI(ruotsi) 2 2 2 6 A2-KIELI(ruotsi) 2 2 2 6 MATEMATIIKKA 3 3 4 10 BIOLOGIA 1 1 1,5 3,5 MAANTIETO 1 1 1,5 3,5 FYSIIKKA 1 1 1,5 3,5 KEMIA 1 2 0,5 3,5 TERVEYSTIETO 1 2-3 USKONTO - 1 2 3 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 1 1 1 3 HISTORIA 2 2-4 YHTEISKUNTAOPPI - - 3 3 LIIKUNTA 2 2 2 6 MUSIIKKI 1 - - 1 KUVATAIDE 2 - - 2 KÄSITYÖ 3 - - 3 KOTITALOUS 3 - - 3 OPPILAANOHJAUS 1-1 2 YHTEISET AINEET 29 23 25 77 VALINNAISAINEET 1* 7 5 13 YHTEENSÄ 30 30 30 90 A2-KIELI 2 VAL VAL 2 TIETOTEKNIIKKA 0,4 * VALINNAISAINEET 7. LUOKALLA MATEMATIIKKA, matematiikan erikoisluokka ENGLANTI, englantipainotteinen luokka MUSIIKKI KUVATAIDE LUONNONTIETEET 4
3 Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys Oppiminen on prosessi, jossa opettajan ohjauksessa ja oppilaan itsenäisen työskentelyn sekä oppilaiden keskinäisen vuorovaikutuksen avulla rakentuu oppilaan oma kulttuurillinen osallisuus. Tavoitteeseen pyritään oppilaan oman aiempiin tietorakenteisiin pohjautuvan aktiivisen ja tavoitteellisen toiminnan avulla, oppimisen yksilölliset erot huomioiden. 3.2 Oppimisympäristö Kastun kiinteistössä toimii samoissa tiloissa Raunistulan koulun 5. 9. luokat. Osa erityistiloja vaativista tunneista pidetään Rieskalähteen koulussa. Koulun jokaiselle oppilaalle pyritään koulun toimenpitein takaamaan turvallinen ja innostava päivittäinen ympäristö, joka tukee hänen kasvuaan ja oppimistaan. 3.3 Toimintakulttuuri Raunistulan koulu pyrkii opetustavoitteisiinsa luomalla oppimisympäristön, joka motivoi oppilaita monin tavoin tavoitteiden saavuttamiseen. Keinoja, joita koulu voi opetuksen lisäksi käyttää, ovat koulussa järjestettävät juhlat, tapahtumat, projektit ja vuosittain toteutettavat teemat. Aihekokonaisuuksista toteutetaan aina kaksi lukuvuoden erityisteemoina: 1. Turvallisuus ja liikenne 2. Ihminen ja teknologia 3. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 4. Kestävä kehitys. 3.4 Työtavat Eri oppiaineiden opetuksessa käytetään kullekin aineelle parhaiten soveltuvia ja ominaisia työtapoja, joilla ohjataan oppilaiden oppimista. Työtapojen avulla kehitetään oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun kykyjä, parannetaan työskentelyn ja sosiaalisen vuorovaikutuksen taitoja ja ohjataan oppilasta aktiiviseen osallistumiseen. Opettaja valitsee mahdollisuuksien mukaan tilanteeseen sopivat työtavat huomioiden oppilaiden erilaiset oppimistyylit. 5
3.5 Tietostrategia Tavoitteena on, että oppilas aikaisemmasta kokemuksesta riippumatta oppii käyttämään koulun tietokoneita ja keskeisimpiä työvälineohjelmia sekä saa realistisen kuvan tietotekniikan hyödyntämismahdollisuuksista. Lisäksi tavoitteena on ohjata oppilasta hankkimaan tietoja, tutkimaan ja jäsentämään asiakokonaisuuksia sekä tuottamaan uutta tietoa. Tietotekniikan käyttötaitoa pyritään lisäämään tietotekniikan valinnaiskurssien avulla sekä oppilaille järjestetyllä 7. luokan tietotekniikan opetuksella. Lisätietoa on Raunistulan koulun tieto- ja viestintästrategiassa. 3.6 Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Koulussa järjestetään oppiaineiden sisällä arviointikyselyjä, joiden tarkoituksena on selvittää aineen opetuksen toimintatapojen tarkoituksenmukaisuutta. Saatujen tulosten ja opettajan omien kokemusten pohjalta opetusta pyritään kehittämään toiminnan ja tulosten kannalta positiiviseen suuntaan. Koulun yleisen toiminnan suhteen menetellään vastaavalla tavalla koko kouluyhteisön toiminnan edelleen kehittämiseksi. 4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Oppilas saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa elämäntilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena ja koulukodeissa. 4.1 Yleinen tuki Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa mahdollisuuksien mukaan. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin pyritään vastaamaan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Koulu käyttää erityisesti tukiopetusta; sen lisäksi voidaan käyttää myös oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta tai avustajan työpanosta keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. 6
4.2 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osaaikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagoginen arvio tehdään kuntakohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti. 4.3 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esitai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten tehdään kuntakohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti. Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) sekä pedagoginen suunnitelma. Erityisen tuen päätökset tehdään Kasvatus- ja opetusvirastossa. 7
5 Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuotoja ovat muun muassa tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, oppiaineen yksilöllistäminen ja muut tarvittavat tukimuodot. Oppilaan kohdalla käytettävistä tukimuodoista tiedotetaan huoltajille. 5.1. Tukiopetus Tukiopetusta annetaan tarvittaessa kaikissa oppiaineissa ja se pyritään järjestämään työjärjestyksen mukaisten oppituntien ulkopuolella. Tukiopetusta annetaan oppilaalle, jolla on oppimisvaikeuksia tai joka on jäänyt opetuksessa jälkeen esimerkiksi sairauden takia. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille annetaan tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille. 5.2. Erityisopetus Koulussamme annettava erityisopetus on osa-aikaista erityisopetusta, josta huolehtii erityisopettaja yhdessä aineenopettajien sekä oppilashuoltoryhmän kanssa. Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienessä ryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla. Erityisopettajan työtehtäviin kuuluvat myös luki- ja seulontatestaukset. 5.3. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Koti ja koulu muodostavat yhdessä oppilaan kasvatusyhteisön; niiden vuorovaikutus ja yhteistyö on oppilaan terveen kasvun ja oppimisen tukemisen kannalta ratkaisevan tärkeää. Koulu on yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että huoltajat voivat omalta osaltaan tukea oppilaiden tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. 8
Huoltajat saavat tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä ja oppilashuollosta mm. vanhempainilloissa, luokanvalvojan tapaamisissa, tiedotteissa ja koulun kotisivuilta. 5.4. Ohjauksen järjestäminen Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta. Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. Oppilaan perusopetuksen aikaisesta opintojen ohjauksesta vastaavat oppilaanohjaaja ja kunkin aineen opettaja. Ohjauksen tarkoituksena on edistää ja varmentaa oppimaan oppimisen taitoja ja tukea hänen kehitystään. Oppilaan huoltajalla on mahdollisuus osallistua yhteistyössä em. opettajien kanssa ohjauksen järjestämiseen. Opintojen aikaisen ohjauksen apuna ovat luokanvalvojien ja huoltajien tapaamiset, vanhempainillat, valinnaisaineillat ja muut tilaisuudet, joita huoltajille ja oppilaille järjestetään. Ohjauksen ja oppilaanohjauksen järjestäminen kuvataan tarkemmin koulun ohjaussuunnitelmassa. 5.5. Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Kaikki kouluyhteisössä työskentelevät osallistuvat oppilashuoltoon. Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä. Oppilaan sosiaalisen ja fyysisen hyvinvoinnin tukena Kastun yksikössä toimii oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat rehtori, erityisopettaja, oppilaanohjaaja, kouluterveydenhoitaja ja koulukuraattori. Viikoittaisiin kokouksiin voi tarvittaessa osallistua myös luokanvalvojia, eri oppiaineiden opettajia, koulupoliisi, koululääkäri, koulupsykologi, sosiaalitoimen edustaja sekä muita asiantuntijoita. Oppilashuoltoryhmä seuraa oppilaiden edistymistä koulutyössä, selvittää koulunkäyntiin liittyviä ongelmia ja pyrkii tekemään ennaltaehkäisevää työtä yhteistyössä huoltajien kanssa. Oppilashuoltoryhmä osallistuu myös nivelvaiheyhteistyöhön alaluokilta yläluokille ja yläluokilta toiselle asteelle siirtyvien oppilaiden osalta. 9
5.6. Turvallisuuden edistäminen Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria. Se tulee ottaa huomioon koulun kaikessa toiminnassa. Koulussa on turvallisuuskansio, joka pohjautuu Opetuspalvelukeskuksen turvallisuussuunnitelmaan. Kansiossa esitellään toimintatapoja erilaisiin ongelma- ja onnettomuustilanteisiin. Koulussa on lisäksi toimintaohjeet kriisi- ja kiusaamistilanteisiin. 5.7. Perusopetusta tukeva muu toiminta Oppilaille tarjotaan kerhoja kiinnostuksen ja resurssien mukaan. Toteutettavat kerhot todetaan koulun vuosittaisessa työsuunnitelmassa. Koulu tekee yhteistyötä Maarian seurakunnan, koulupoliisin ja paikallisen elinkeinoelämän kanssa soveltuvin osin eri oppiaineiden ja työelämään tutustumisen yhteydessä. 6 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Toteutetaan tarvittaessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan. 7 Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 7.1 Oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat Löytyvät koulun kotisivuilta. 7.2 Valinnaiset aineet Perusopetuksen valinnaisten aineiden tehtävänä on syventää ja laajentaa perusopetuksen yhteisten oppiaineiden, erityisesti taito- ja taideaineiden, mukaan luettuna kotitalous, sekä haluttaessa muiden aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaisten aineiden tehtävänä on myös antaa oppilaalle mahdollisuus syventää harrastuksiaan ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Valinnaisaineiden tulee tukea perusopetuksen tavoitteita. Valinnaisaineet jaetaan oppiaineiden syventäviin tai soveltaviin oppimääriin, useasta oppiaineesta muodostettuihin kokonaisuuksiin, vieraisiin kieliin sekä tietotekniikkaan liittyviin aineisiin. Valinnaisaineiden kokonaistuntimäärä luokilla 7 9 on 13 vuosiviikkotuntia. 10
Valinnaisaineiden nimet, sisällöt, tavoitteet ja tuntimäärät sekä tuntien jakautuminen valinnaisaineiden kesken eri luokka-asteilla on esitelty koulun tuntijaon ja valinnaisaineiden esittelyn yhteydessä valinnaisaineoppaassa. 8 Oppilaan arviointi 8.1 Arviointi opintojen aikana Arviointi on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä kaikissa koulun vuorovaikutustilanteissa. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Arviointipalautetta annetaan oppilaan tiedollisesta ja taidollisesta edistymisestä sekä oppimistuloksista. Oppilas saa palautetta opiskelu- ja työskentelytaitojensa sekä persoonallisuutensa kehittymisestä, käyttäytymisestä ja sosiaalisesta kasvusta. Arviointipalaute voi olla sanallista arviointia kurssitiedotteiden muodossa sekä suullista arviointia opetuksen yhteydessä tai oppilaan ja opettajan välisissä arviointikeskusteluissa. Näiden avulla ohjataan ja kannustetaan oppilasta itsearviointiin. Kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Numeroarvostelua (4 10) käytetään kaikkien yhteisten aineiden arvioinnissa lukuun ottamatta oppilaanohjausta. Myös valinnaiset aineet arvostellaan jaksotodistukseen numeroin. Päättötodistukseen tulee numeroarviointi (5-10) vähintään kahden kurssin pituisista valinnaisista aineista. Yhden kurssin aineista ja niistä muodostuvista kokonaisuuksista (kursseista, joiden tunnuksen alussa on V-kirjain) annetaan päättötodistukseen hyväksytty merkintä. Mikäli hyväksytty merkinnällä arvioitu aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen aineen päättöarvosanaa. Oppilasarvioinnissa otetaan huomioon tiedoissa ja taidoissa tapahtunut kehitys, kotitehtävien suorittaminen, työskentely oppitunneilla ja asennoituminen kouluun sekä oppiaineeseen. Tukea tarvitsevan oppilaan arvioinnissa noudatetaan kuntakohtaisen opetussuunnitelman periaatteita oppimissuunnitelmassa kuvatulla tavalla. Jokaisen pidetyn kurssin jälkeen opettaja yksin tai yhteistyössä opettajakunnan kanssa arvioi kurssille ja koulun kasvatustyölle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Päättöarviointi perustuu kaikissa yhteisissä oppiaineissa opetushallituksen määrittämiin perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereihin. 8.1.1 Kurssin hyväksytty suorittaminen Kurssi on hyväksyttävästi suoritettu, jos oppilas osoittaa saavuttaneensa kurssin oppimäärään kuuluvat riittävät tiedot ja taidot. Jos oppilaan suoritus ei täytä ainekohtaisesti määriteltyjä arvosanan 5 kriteereitä, katsotaan kurssi hylätyksi. 11
Mikäli oppilaalla on hylätty suoritus jostain kurssista tai kurssin suoritus on joiltain osin kesken, hän voi osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot jakson aikana tai sen päätyttyä erillisesti järjestettävässä uusintakuulustelussa. 8.1.2 Vuosiluokan hyväksytty suorittaminen Perusopetusasetuksen 11. :ssä on määritelty opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen periaatteet. Oppilas, jolla on hyväksytty suoritus kaikista vuosiluokan oppimääristä, siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Nelosvaroituksella varoitetaan oppilasta ja huoltajia kirjallisesti mahdollisen hylätyn arvosanan saamisesta hyvissä ajoin ennen todistuksen saamista. Nelosvaroituksessa opettaja perustelee syyt hylätyn arvosanan mahdollisuudelle ja antaa tehtävät/suoritukset, jotka suorittamalla oppilas voi saada kyseisestä oppiaineesta hyväksytyn arvosanan. Nelosvaroituksesta ilmoitetaan aina oppilaan lisäksi huoltajille, erityisopettajalle, oppilaanohjaajalle sekä rehtorille. Hylätyn oppiaineen korottamisperiaatteista ja korottamisajankohdasta sovitaan oppilaskohtaisesti yhteistyössä huoltajien, luokanopettajan/aineenopettajan ja rehtorin/apulaisrehtorin kanssa. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osaalueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Jollei oppilaan huoltaja ole tehnyt esitystä oppilaan jättämisestä vuosiluokalle yleisen koulumenestyksen vuoksi, huoltajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. 8.1.3 Arvioinnin uusiminen Oppilaan arvioinnin uusimisessa noudatetaan peruskouluasetuksen 19 :ssä annettuja määräyksiä. 12
8.1.4. Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan Mikäli opetussuunnitelmassa on perusopetusasetuksen 11. 3. momentin mukaisesti päätetty, että oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opintoohjelmansa mukaan, opetussuunnitelmassa on määriteltävä ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle. Perusopetusasetuksen mukaan oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. Oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta. 8.1.5. Työskentelyn arviointi Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. 8.1.6. Käyttäytymisen arviointi Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. 13
Käyttäytymisen arvosanan määräytyminen: 10 (ERINOMAINEN) * toimii oma-aloitteisesti esimerkkinä toisten ihmisten ja ympäristön huomioonottamisessa * arvostaa esimerkillisesti omaa ja toisten työtä * käyttäytyy kaikkia kohtaan kohteliaasti ja ystävällisesti * tukee omalla toiminnallaan työrauhaa * noudattaa koulun sääntöjä * ei rangaistuksia 9 (KIITETTÄVÄ) * ottaa huomioon toiset ihmiset ja ympäristön * arvostaa omaa ja toisten työtä * *tukee omalla toiminnallaan työrauhaa ja noudattaa yhteisiä sääntöjä * käyttäytyy kohteliaasti * ei rangaistuksia 8 (HYVÄ) * toimii myönteisesti kouluyhteisössä * ottaa huomioon muut ihmiset ja ymmärtää vastuunsa ympäristöstä * käyttäytyy pääsääntöisesti asiallisesti ja vastuuntuntoisesti * toimii rehellisesti ja luotettavasti * ymmärtää sääntöjen ja ohjeiden merkityksen * käy säännöllisesti koulua 7 (TYYDYTTÄVÄ) * suhtautuu koulunkäyntiin ja sääntöihin joskus välinpitämättömästi * suhtautuu joskus tehtäviinsä ja yhteiseen omaisuuteen välinpitämättömästi * häiritsee joskus toisten työskentelyä * kielenkäytössä ja muussa käyttäytymisessä toisinaan huomautettavaa * on saanut huomautuksia tai rangaistuksia 6 (KOHTALAINEN) * suhtautuu koulunkäyntiin ja sääntöihin enimmäkseen kielteisesti * laiminlyö usein tehtäviään ja suhtautuu yhteiseen omaisuuteen välinpitämättömästi * vaatii usein huomauttamista huonosta kielenkäytöstä ja käyttäytymisestä * häiritsee usein toisten työskentelyä * on saanut useita rangaistuksia 5 (VÄLTTÄVÄ) * häiritsee jatkuvasti työyhteisön toimintaa * osoittaa suurta välinpitämättömyyttä koulunkäyntiä, kouluyhteisöä ja sen jäseniä kohtaan * rikkoo koulun sääntöjä jatkuvasti ja tietoisesti * törkeä kielenkäyttö * osallistuu usein kiusaamiseen * useita luvattomia poissaoloja * useita jälki-istuntoja ja muita rangaistuksia 4 (HYLÄTTY) *ei sovellu kouluyhteisöön 14
*suhtautuu kielteisesti kaikkeen koulutoimintaan 8.2 Päättöarviointi Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8 9. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous. Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Valinnainen B2-kieli voidaan huoltajan pyynnöstä arvioida numeroarvosanan sijaan merkinnällä hyväksytty. Oppiaineissa, joissa oppimäärä on yksilöllistetty, voidaan käyttää sanallista arviointia myös päättötodistuksessa. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa. 8.3 Todistukset Jaksotodistus annetaan viisi kertaa lukuvuodessa, jokaisen jakson päätyttyä. Jaksotodistuksessa arvioidaan kaikki päättyneet kurssit. Toisen ja viidennen jakson jälkeen annettavassa jaksotodistuksessa arvioidaan lisäksi liikunta ja käyttäytyminen. Viidennen jakson todistuksessa todetaan myös oppilaan vuosiluokalta siirtyminen tai vuosiluokalle jättäminen tai ehdollinen vuosiluokalle jättäminen. 9. luokan päättyessä oppilaalle annetaan päättötodistus, jossa arvioidaan kaikki 7. 9. luokilla opiskellut aineet päättöarviointia koskevien määräysten mukaisesti. 15