S e l v i t y s o s a : Tehtävät ja tavoitteet Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden, alue- ja paikallishallinnon, sekä aluekehityksen ministeriö, joka huolehtii aluehallinnon, valtion paikallishallinnon sekä väestökirjanpidon yleisestä kehittämisestä, huolehtii kansalaisten itsehallintoon perustuvien kuntien toiminnan lainsäädännöllisistä ja taloudellisista edellytyksistä, edistää maan eri osien tasapainoista kehitystä ja tukee alueiden omaehtoista kehittämistä, vastaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä, vastaa pelastustoimen ohjaamisesta, vastaa Suomen kansalaisuutta, maahanmuuttoa ja turvapaikkaa koskevista asioista sekä vastaa rajavalvonnasta sekä henkilöiden rajatarkastuksista. Hallinto, kunnat ja aluekehitys Aluepolitiikan tavoitteena on sosiaalinen ja alueellinen tasapaino, alueiden kehittämisedellytyksissä olevien erojen kaventaminen, muuttoliikkeen ja väestörakenteen tasapainottaminen sekä palvelurakenteen turvaaminen koko maassa. Julkisen hallinnon ja palvelujen saatavuutta, laatua, tuottavuutta ja tehokkuutta lisätään. Alueiden kilpailukyvyn ja osaamisen parantamiseksi ja omien vahvuuksien hyödyntämiseksi vahvistetaan aluekeskuksia, jatketaan aluekeskusohjelmaa ja osaamiskeskusohjelmaa tukien niillä myös keskuksia ympäröiviä seutuja sekä tuetaan ja laajennetaan kuntien seutuyhteistyötä. Valtion keskushallinnon ja muita valtakunnallisia uusia, laajenevia sekä uudistettavia yksiköitä ja toimintoja sijoitetaan ensisijaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle turvaten nykyisen henkilöstön asema sekä uuden pätevän henkilöstön saaminen valtion palvelukseen. Aluehallintoa vahvistetaan siirtämällä tehtäviä ja päätösvaltaa keskushallinnosta aluehallintoon, kokoamalla yhteen ja alueellistamalla alueellisen kehittämisen kannalta merkittäviä määrärahoja, vahvistamalla maakuntien liittojen asemaa mainittujen määrärahojen suuntaamisessa ja tehostamalla muutenkin aluehallinnon kansanvaltaista ohjausta sekä koordinoimalla aluehallintoa. Julkisten palvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseksi paikallishallinnolle siirretään lisää päätösvaltaa, yhteispalvelua laajennetaan ja tehostetaan, verkkopalvelujen rakentamista vauhditetaan ja paikallis- ja aluehallinnon palvelujen parantamiseksi laaditaan yhteinen palvelustrategia sekä myös tältä kannalta tuetaan ja lisätään seutuyhteistyötä. EU-ohjelmien ja yhteisöaloitteiden hyödyntämistä parannetaan alueiden omista lähtökohdista. Tavoitteena on toteuttaa myös suuria valtakunnallisia hankkeita. Kuntien vastuulla olevien tehtävien ja niiden rahoituksen tasapainoa parannetaan peruspalveluohjelmalla ja vuosittaisella peruspalvelubudjetilla. Kuntataloutta ja peruspalveluiden arviointia koordinoidaan ministeriöiden välillä nykyistä tehokkaammin. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää arvioidaan kokonaisuutena vuoteen 2005 mennessä. Kuntarakennetta ja palveluiden järjestämistapoja kehitetään sekä kuntien yhteistoimintaa ja kansalaisten osallistumista edistetään. Selvitetään edustuksellisen kunnallisdemokratian ja kuntien vastuulla olevien tehtävien hoidon markkinaehtoistamisen ja ulkoistamisen yhteensovittamisen mahdollisuudet sekä kehitetään itsehallinnollista kuntademokratiaa osana kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Sisäinen turvallisuus Laaditaan kattava sektorirajat ylittävä sisäisen turvallisuuden ohjelma, jonka painopisteitä ovat erityisesti huumausaine-, väkivalta- ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Ohjelmassa linjataan sisäisen turvallisuuden tason tavoitteet, toimenpiteet ja tarvittavat resurssit. Ohjelman toimeenpano käynnistetään. Poliisin toimintaa tehostetaan poliisipalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseksi. Lisätään yhteistyötä oikeusministeriön kanssa strategioiden ja tavoitteiden yhteensovittamiseksi. Pelastustoimen tavoitteena on, että Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri ja Euroopan tehokkain pelastustoimi. Tämä tarkoittaa turvallista yhteiskuntaa, jossa onnettomuuksia estetään tehokkaasti ennakolta, motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä, uhkiin mitoitettuja, asiakaslähtöisiä ja taloudellisesti tuotettuja palveluja sekä hyvää kumppanuusverkostoa. Pelastustoimen 22 alueeseen perustuva järjestelmä on toiminnassa vuoden alusta lukien. Suunnitellaan johtamisjärjestelmän uudistamiseen liittyvät pelastustoiminnan ja väestönsuojelun johtamisessa, valvonnassa ja hälyttämisessä sekä tilannekuvan muodostamisessa tarvittavat tietoliikenne- ja tietojärjestelmät. Valtion hätäkeskusjärjestelmä kattaa suunnitellusta 15 hätäkeskuksesta vuoden loppuun mennessä 12 keskusta. Jatketaan turvallisuuskulttuurin edistämiseksi tehtävää työtä yhteistyössä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa. Rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi rajavalvonnan määrää Suomen itärajalla lisätään ja rajaliikenteen sujuvuus pyritään turvaamaan lisäämällä rajavartiolaitoksen henkilöstöä rajavalvontatehtäviin itärajalle ja rajatarkastustehtäviin erityisesti Kaakkois-Suomen alueelle. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rajavartiolaitoksen sisäisiä organisaatiomuutoksia ja tukitoimintojen voimakasta kehittämistä. Viranomaisradioverkko on sisäisen turvallisuuden viranomaisten operatiivisessa käytössä. Viranomaisradioverkon hallinnointi on tarkoitus siirtää vuoden 2004 alusta sisäasiainministeriön hallinnonalalta liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle. Huolehditaan uuden ulkomaalaislain voimaantulon edellyttämistä toimista. Seurataan uuden kansalaisuuslain toimivuutta. Sisäasiainministeriö on vuoden 2003 alusta vastannut siviilikriisinhallinnan kansallisten valmiuksien yhteensovittamisesta sekä siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden rekrytoinnista ja koulutuksesta. Siviilikriisinhallintavalmiuksien kehittämisellä tuetaan myös varautumista suuronnettomuuksiin ja muihin poikkeusoloihin kotimaassa. Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2002 2004 v. 2002 tilinpäätös 1000 v. 2003 varsinainen talousarvio 1000 v. 2004 esitys 1000 Muutos 2003 2004 1000 % 01. Sisäasiainministeriö 25 416 88 278 86 998-1 280-1 02. Ulkomaalaisvirasto 8 907 8 775 9 124 349 4 05. Lääninhallitukset 48 682 48 620 50 819 2 199 5 06. Rekisterihallinto 26 731 20 564 27 818 7 254 35 07. Kihlakunnat 40 494 43 223 43 885 662 2 75. Poliisitoimi 542 760 533 877 553 065 19 188 4 80. Pelastustoimi 36 328 41 073 48 909 7 836 19 90. Rajavartiolaitos 188 412 188 055 197 476 9 421 5 97. Avustukset kunnille 230 405 227 404 224 733-2 671-1 98. Alueiden kehittäminen 153 411 185 330 197 099 11 769 6 Yhteensä 1 301 546 1 385 199 1 439 926 54 727 4 Henkilöstön kokonaismäärä 17 115 17 120 17 250 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
01. Sisäasiainministeriö S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö rakentaa toiminta-ajatuksensa mukaisesti turvallista ja tasapainoisesti kehittyvää Suomea. Sisäasiainministeriön vision mukaan Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa on elinvoimaiset alueet ja hyvä hallinto takaa laadukkaat ja tasapuoliset palvelut. Sisäasiainministeriö on hyvin johdettu, yhteistyökykyinen ja ihmisten osaamista arvostava asiantuntijaorganisaatio. Sisäasiainministeriö arvostaa toiminnassaan luotettavuutta, muutos- ja yhteistyökykyisyyttä sekä avoimmuutta. Ministeriön toiminnan strategiset painopisteet ovat: tasapainoinen alueellinen kehittäminen sekä ihmisten ja yritysten hallittu liikkuvuus, toimivan, luotettavan ja yhteistyökykyisen palveluhallinnon turvaaminen, hyvän turvallisuustilanteen ja myönteisen turvallisuuskulttuurin vahvistaminen, toimintaympäristön muutosten ennakointi, tunnistaminen sekä niihin reagointi, vaikuttaminen EU:ssa ja kansainvälisessä yhteistyössä. 19. Sisäasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 60 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. 2004 talousarvio 60 000 000 2003 talousarvio 63 000 000 21. Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 786 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. Määrärahasta on tarkoitettu kertaluonteisena menona 250 000 euroa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman rahoitukseen ja kertaluonteisena menona 45 000 euroa hallitusohjelman mukaisiin kuntapolitiikan kehittämistoimiin. Menojen ja tulojen erittely Bruttomenot 22 176 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 35 000 Muut toimintamenot 22 141 000 Bruttotulot 390 000 Maksullisen toiminnan tulot 35 000 julkisoikeudelliset suoritteet 13 000 muut suoritteet 22 000 Muut tulot 355 000 yhteishankkeet EU 300 000 muut tulot 55 000 Nettomenot 21 786 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 45 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta, 193 000 euroa vuokrien indeksikorotukseen ja 250 000 euroa vuodelle 2004 kertaluonteisena menona tilivirasto- ja tukipalvelujen kehittämiseen. 2004 talousarvio 21 786 000 2003 lisätalousarvio 449 000 2003 talousarvio 20 166 000 2002 tilinpäätös 20 304 000 22. Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 5 212 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon yhteisen tietoverkon ja yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoihin. 2004 talousarvio 5 212 000 2003 talousarvio 5 112 000 2002 tilinpäätös 5 112 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
02. Ulkomaalaisvirasto S e l v i t y s o s a : Ulkomaalaisvirasto käsittelee ja ratkaisee ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä kansalaisuuteen liittyviä asioita. Ulkomaalaisvirasto pitää ulkomaalaisrekisteriä ja tuottaa viranomaisille ja kansainvälisille järjestöille näiden tarvitsemaa tietoa. Ulkomaalaisvirasto toteuttaa Suomen virallista maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa, jonka keskeisenä periaatteena on hallitun maahanmuuton edistäminen. Tämä tarkoittaa toisaalta avoimuuden, kansainvälisyyden, ihmis- ja perusoikeuksien, hyvän hallinnon ja oikeusturvan periaatteiden korostamista sekä toisaalta maahanmuuttoon liittyvien väärinkäytösten estämistä. Hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti ulkomaalaisviraston asiakaspalvelun tavoitteena on sujuva päätöksenteko, aktiivinen tiedottaminen ja selkeä neuvonta. Sisäasiainministeriö on asettanut ulkomaalaisvirastolle seuraavat tulostavoitteet: Päätöksenteko on oikeusvarmaa. Päätösten määrä on suurempi kuin vireille tulleiden asioiden määrä. Vireille tulleiden hakemusten läpivientiaikoja nopeutetaan heikentämättä oikeusturvaa käyttämällä sekä henkilö- että teknisiä resursseja joustavasti ja tehokkaasti. Päätöksentekoprosessit ovat laadullisesti mitattavia, oikeita ja mahdollisimman yksinkertaisia. Päätösten perusteluissa käytettävä maatiedon määrä ja laatu on riittävää ja oikeaa. Ulkomaalaisrekisteriin talletetut tiedot ovat oikeita, eheitä ja luotettavia. Panostietoja 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 talousarvio esitys Nettomenot (t ) 4 670 5 059 6 199 6 674 8 907 8 775 9 124 Tulot (t ) 1 391 1 826 1 614 1 745 1 790 1 700 3 800 Bruttomenot (t ) 6 061 6 885 7 813 8 419 10 697 10 475 12 924 Henkilötyövuodet 120 130 148 172 181 176 212 Hakemusasiat Kysyntä Maahanmuutto oleskelu- ja työluvat, lausunnot lupa-asioissa, maastapoistaminen 16 592 20 649 19 845 19 301 21 165 21 000 22 000 Pakolaisuus turvapaikka- ja pakolaisasiat, perheenyhdistäminen, matkustusasiakirjat 4 993 8 107 8 230 10 064 15 619 13 000 11 000 Kansalaisuus hakemukset, ilmoitukset, selvitykset ja tiedustelut 5 216 5 391 5 076 4 659 5 586 6 000 12 500 Yhteensä 26 801 34 147 33 151 34 024 42 370 40 000 45 500 Ratkaisut Maahanmuutto oleskelu- ja työluvat, lausunnot lupa-asioissa, maastapoistaminen 15 220 16 729 19 486 21 250 20 108 21 000 22 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Pakolaisuus turvapaikka- ja pakolaisasiat, perheenyhdistäminen, matkustusasiakirjat 4 487 5 539 8 266 11 330 15 759 13 500 13 000 Kansalaisuus hakemukset, ilmoitukset, selvitykset ja tiedustelut 6 580 7 431 5 441 4 962 6 151 6 500 15 000 Yhteensä 26 287 29 699 33 193 37 542 42 018 41 000 50 000 Ratkaistu vireille tulleista (%) 98 87 100 110 99 103 110 Ratkaisut/htv 219 228 224 218 232 233 236 Ratkaisut euroa/nettomenot 178 170 187 177 212 214 183 Henkilöresurssien käyttö % Maahanmuutto 18 18 23 25 22 22 22 Pakolaisuus 18 18 24 26 29 30 29 Kansalaisuus 28 26 17 17 20 20 32 Tieto- ja tukipalvelut 36 38 36 32 29 28 17 21. Ulkomaalaisviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 124 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen ulkomaalaislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Lakiesitysten johdosta ulkomaalaisviraston turvapaikka-asioiden käsittelyajat tulevat nopeutumaan ja työministeriön pääluokassa turvapaikkamenoissa on mahdollista saavuttaa säästöjä vuonna 2005. Tarkoituksena on, että uuden ulkomaalaislain aiheuttamia lisävoimavaratarpeita ulkomaalaisvirastolle katetaan vuodesta 2005 lähtien siirtämällä turvapaikka-asioiden käsittelyn nopeutumisen vapauttamat määrärahat työministeriön pääluokasta. Menojen ja tulojen erittely Bruttomenot 12 924 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 4 145 000 Muut toimintamenot 8 779 000 Bruttotulot, maksullisen toiminnan tulot 3 800 000 Nettomenot 9 124 000 2004 talousarvio 9 124 000 2003 lisätalousarvio 261 000 2003 talousarvio 8 775 000 2002 tilinpäätös 8 907 000 05. Lääninhallitukset S e l v i t y s o s a : Lääninhallitus on valtion aluehallinnon monialainen asiantuntijavirasto, jolle valtion keskushallinto osoittaa tehtäviään. Sinne on koottu alueellisia asiantuntija-, turvallisuus- ja hallintotehtäviä. Lääninhallitus luo osaltaan myös edellytyksiä alueen elinkeinojen kehittämiselle. Lääninhallitusten suurimmat toimialat ovat sosiaali- ja terveystoimi ja sivistystoimi. Lääninhallituksen poliisiosastojen menot maksetaan poliisin toimintamäärärahoista lukuun ottamatta lääninhallituksen virastona tarjoamia palveluja, joita ovat mm. toimitilat, henkilöstö- ja taloushallinto sekä virastopalvelut. Ahvenanmaan lääninhallituksella on Manner- Suomen lääninhallitusten tehtävistä poikkeavia tehtäviä, jotka johtuvat valtionhallinnon ja maakunnallisen itsehallinnon erityispiirteistä Ahvenanmaalla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Lääninhallitusten toiminnan yleiset painopisteet vuonna 2004 Lääninhallitukset edistävät alueellista kehitystä ja varmistavat, että alueellinen ja seudullinen hyvinvointipolitiikka ja kansalaisten turvallisuus paranee. Tämän toteutumiseksi lääninhallitukset osallistuvat maakuntaohjelmien laadintaan, edistävät viranomaisten ja muiden toimijoiden verkostoituvaa yhteistyötä sekä poikkeusoloihin varautumista. Lääninhallitukset toimivat sosiaalisen turvallisuuden ja terveyden yhdenvertaisuuden edistämiseksi sekä syrjäytymisen vähentämiseksi. Eri viranomaisten yhteistyöllä, erityisesti edistäen valtion ja kuntien viranomaisten yhteistyötä tunnistetaan turvattomuutta aiheuttavia sosiaalisia ja taloudellisia tekijöitä ja puututaan niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lääninhallitukset tukevat erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä. Huumausaineiden saatavuutta ja käyttöä ehkäistään ja niistä aiheutuvia riskejä vähennetään ja painotetaan ennaltaehkäisevää päihde- ja huumetyötä. Nuorten ja riskiryhmien sosiaaliseksi vahvistamiseksi ja osallisuuden tukemiseksi edistetään hallinnonalojen ja muiden toimijoiden, erityisesti kansalaisjärjestöjen välistä yhteistyötä. Lääninhallitukset toimivat kansalaisten perusoikeuksien toteutumiseksi alue- ja paikallistasolla. Ne seuraavat peruspalvelujen tarjontaa ja tarvetta läänin alueella. Ne arvioivat palveluverkkojen riittävyyttä sekä yleisesti palvelujen saatavuutta sekä palvelujen ja markkinoiden toimivuutta. Lisäksi lääninhallituksia ohjaavat ministeriöt ja keskushallinnon virastot ovat määrittäneet vuodelle 2004 seuraavia toimialakohtaisia painopisteitä: Sosiaali- ja terveystoimi Lääninhallitukset tukevat ja edistävät terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin toteutumista sekä sosiaalisten ongelmien ja syrjäytymisen ehkäisyä alueellaan. Lääninhallitusten erityisiä painoalueita vuonna 2004 ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän etukäteis- ja jälkikäteisvalvonnan kehittäminen sekä perheiden ja lasten hyvinvoinnin tukeminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien toimintaa kehitetään myös osallistumalla kansallisen terveydenhuollon kehittämishankkeen ja kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanoon. Lääninhallitusten koordinoivaa roolia kansallisen alkoholiohjelman ja paikallisten vaikutusmahdollisuuksien edistämisessä kehitetään. Alkoholijuomien vähittäismyynnin ja anniskelun valvontaa ja lupahallintoa kehitetään siirtämällä tehtäviä Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksesta lääninhallituksiin. Lääninhallitukset käynnistävät vuosia 2004 2007 koskevan sosiaali- ja terveydenhuollon - ja toimintaohjelman toteuttamisen yhteistyössä alueensa muiden toimijoiden kanssa. Ympäristöterveydenhuollossa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että kunnat suorittavat vastuullaan olevaa valvontaa riittävästi ja tasapuolisesti. Sivistystoimi Oppilaitosverkon ja ylläpitojärjestelmän kehittymistä, koulutuksen alueellista saavutettavuutta, tuloksellisuutta ja oppilaan oikeusturvan toteutumista seurataan ja arvioidaan. Erityistä huomiota kiinnitetään ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen ja koulutuksen jälkeiseen työllistymiseen. Aikuiskoulutuksen NOSTE-ohjelman tavoitteena on ammatillisten tutkintojen hankkiminen niille, joilta puuttuu toisen asteen koulutus sekä tietoyhteiskuntataitojen kehittäminen. Ammatillisen koulutustarpeen alueellista ennakointia kehitetään yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa huomioon ottaen työelämän tarpeet sekä ikääntyvän väestön ja nuorten ikäluokkien koulutuskysyntä. Valtakunnallisissa yhteishakujärjestelmissä kiinnitetään erityistä huomiota neuvontapalveluihin. Opetustoimen henkilöstökoulutusta toteutetaan ottaen huomioon täydennyskoulutuksen valtakunnallisten ja alueellisten toteuttajien tarkoituksenmukainen työnjako. Koulutusta suunnataan erityisesti tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen. Kirjasto- ja tietopalvelujen saavutettavuuden ja laadun kehittämistä edistetään ja seurataan sekä arvioidaan palvelujen toteutumista painoalueena kuntien välinen yhteistyö. Yhteistyössä kuntien ja kansalaisjärjestöjen kanssa tuetaan ja kehitetään koululaisten iltapäivätoimintaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Lasten ja nuorten liikunta sekä terveyttä edistävä liikunta ovat painopisteitä liikuntatoimessa. Liikuntapaikkarakentamisessa tuetaan erityisesti lähiliikuntapaikkoja. Nuorisotoimessa keskeistä on peruspalvelut säilyttävän ja rakentavan nuorisotyöorganisaation tukeminen painottaen perusnuorisotyötä kunnissa, ennaltaehkäisevää päihde- ja huumetyötä, nuorison tiedotus- ja neuvontapalveluja, nuorison osallisuushankkeita sekä nuorten työpajatoimintaa. Kuntien ja alueiden nuorisopolitiikkaa tuetaan mm. kehittämällä nuorten elinoloindikaattorein alueellista järjestelmää. Ohjataan ja rahoitetaan opetusministeriön hallinnonalan rakennerahasto-ohjelmahankkeita ottaen huomioon valtakunnalliset ja alueelliset kehittämistavoitteet. Liikennehallinto Maaseudulla tavoitteena on turvata julkisen liikenteen palvelut ja kaupunkiseuduilla kasvattaa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen markkinaosuutta. Tavoitteiden saavuttamiseksi lääninhallitukset avustavat ja aktiivisesti osallistuvat yhdessä kuntien kanssa joukkoliikenteen alueellisten palvelutasotavoitteiden määrittämiseen, avustavat kuntia henkilökuljetusten yhdistelyssä sekä palvelulinjojen ja kutsujoukkoliikenteiden käynnistämisessä, ostavat tarpeelliseksi arvioitua peruspalveluluonteista linja-autoilla ja takseilla hoidettavaa alueellista runkoliikennettä mukaan lukien kaukoliikenteen liityntäyhteydet, alentavat yhdessä kuntien kanssa seutu- ja työmatkalippujen hintoja sekä toteuttavat liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysstrategiassa niille osoitettuja toimenpiteitä. Lisäksi lääninhallitukset osallistuvat liikennejärjestelmien suunnittelutyöhön joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi. Lääninhallitukset koordinoivat liikenneturvallisuustyötä alueillaan. Lääninhallitukset tukevat ja aktivoivat kuntien liikenneturvallisuustyötä sekä tehostavat läänien liikenneturvallisuussuunnitelmien toteutusta. Tarvittaessa suunnitelmia ajantasaistetaan. Lääninhallitukset seuraavat myös valtakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman ja liikenneturvallisuutta koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen toteutumista alueillaan ja raportoivat siitä liikenne- ja viestintäministeriölle. Eläinlääkintä Valmiuksia tarttuvien eläintautien ennalta ehkäisyyn ja vastustamiseen tehostetaan maatalous- ja elintarviketuotannon turvallisuuden varmistamiseksi. Eläinten sivutuotteiden käsittelyn ja hävittämisen valvontaa laajennetaan ihmisten ja eläinten terveyden turvaamiseksi. Lääninhallitukset valvovat ja ohjaavat lääkkeiden käyttöä eläimille ja osallistuvat eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaan. Eläinsuojeluvalvonnan auditointeja jatketaan laajassa mitassa ja valvonta kohdistetaan erityisesti vasikoiden pitoa koskevien eläinsuojeluvaatimusten noudattamiseen tiloilla. Kohennetaan teurastamoiden eläinsuojeluvalvontaa sekä parannetaan eläinkuljetusten ja erityisesti eläinten kuormasta purkamisen valvontaa. Elintarvikevalvonta Paikallista elintarvikevalvontaa ja elintarvikevalvonnan keinoja kehitetään. Elintarvikevalvonnan vaatimustenmukaisuuden arviointi aloitetaan yhdessä muiden valvontaviranomaisten kanssa. Tuetaan ja seurataan seudullisia valvonnan kehittämiskokeiluja. Alueellisesti merkittävien peruselintarvikkeiden kokonaislaadun valvontaa pellolta pöytään periaatteen mukaan jatketaan. Kuluttajille varmistetaan elintarvikkeista riittävä ja totuudenmukainen tieto. Eläimistä saatavia elintarvikkeita käsittelevien pienimuotoisten laitosten lainsäädännön vaatimusten mukainen taso varmistetaan. Kilpailu- ja kuluttaja-asiat Lääninhallitukset selvittävät etenkin paikallisesti ja alueellisesti vaikuttavia kilpailunrajoituksia. Lääninhallitukset osallistuvat Kilpailuviraston kartellitutkimuksiin ja -tarkastuksiin ja muihin laajojen kilpailunrajoitusten selvittämiseen sekä tarkastuksiin yhdessä Kilpailuviraston kanssa. Ne osallistuvat viraston kilpailunedistämistehtäviin. Tavoitteena on, että markkinoilla toimivat ja markkinoiden toimintaan vaikuttavat tahot tuntevat kilpailusäännöt ja niiden merkityksen ja sitoutuvat omissa toimissaan ja ratkaisuissaan edistämään toimivaa kilpailua. Kuluttajien hintatietoisuuden tueksi tehdään hintavertailuja ja varmistetaan kuluttajien tiedonsaanti niistä sekä tehdään valtakunnallisia valvontakampanjoita kuluttajapoliittisen ohjelman toteuttamiseksi. Huolehditaan talous- ja velkaneuvonnan alueellisesta saatavuudesta, tuetaan kuntia/palvelun tuottajia neuvonnan järjestämisessä sekä seurataan laadun Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
ja määrän kehittymistä läänin alueella. Tuoteturvallisuusvalvonnan valvontahenkilökunnan ammattitaitoa nostetaan riittävän korkealle tasolle kuluttajien turvallisuuden kannalta keskeisten palveluiden valvonnassa. Pelastustoimi Lääninhallitukset tukevat kuntia pelastustoimen alueelliseen järjestelmään siirtymisessä, valvovat pelastustoimen palvelujen saatavuutta uusilla alueilla sekä ohjaavat palvelutasopäätösten laatimista pelastustoimen alueilla. Erityisesti huomiota kiinnitetään voimavarojen riittävään kohdentumiseen onnettomuuksien ehkäisyyn. Lääninhallitukset edistävät aluehallinnon viranomaisten välistä yhteistyötä pelastustoimessa, ohjaavat ja tukevat kuntien poikkeusoloihin varautumista sekä huolehtivat pelastustoimen riskialueiden mukaisten toimintavalmiusaikojen seurannasta ja arvioinnista lääninalueella. Lääninhallitukset osallistuvat pelastustoiminnan ja väestönsuojelun johtamisjärjestelmien tarkistamiseen läänin alueella. Poliisitoimi Lääninhallitukset varmistavat alueellisten ja paikallisten turvallisuussuunnitelmien toimeenpanon ja seuraavat niiden vaikuttavuutta. Huumausaineiden käyttöä ja saatavuutta ehkäistään ja niihin liittyvää rikollisuutta torjutaan yhteistyössä muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Alkoholin käytöstä aiheutuvia haittoja ennalta estetään. Viranomaisten välistä yhteistyötä perheväkivallan ehkäisyssä lisätään. Nuorten hoitoon ohjaus järjestetään. Oikeushallinto Lääninhallitukset vastaavat kihlakunnan ulosottovirastojen ja kihlakunnan ulosotto-osastojen toiminnan ohjauksesta muun muassa huolehtimalla ulosottopiirien tarkastamisesta ja kouluttamisesta sekä tulosohjauksesta. Vuonna 2004 painopistealueet ovat maaliskuussa 2004 voimaan tulevan ulosottolain kokonaisuudistuksen ja käyttöön otettavan uuden tietojärjestelmän edellyttämän sekä toteutettavan toiminnan muutoksen varmistamiseen liittyvän koulutuksen järjestäminen läänin ulosottopiirien henkilöstölle ja tarkastustoiminnan ja tuloksellisuuden arvioinnin kehittäminen. Hallinto Lääninhallitusten verkkoasiointia kehitetään yhteisesti laaditun verkkopalvelustrategian mukaisesti. Lääninhallitukset laativat vuoteen 2010 ulottuvan lääninhallituksen strategia-asiakirjan yhteisesti sovitun tarkastelukehikon mukaisesti. 21. Lääninhallitusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 50 819 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin, joihin saadaan EU-rahoitusta. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. Menojen ja tulojen erittely Bruttomenot 56 319 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 4 000 000 Muut toimintamenot 52 319 000 06. Rekisterihallinto Bruttotulot, maksullisen toiminnan tulot 5 500 000 Nettomenot 50 819 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lääninhallituksille vuoden 2004 alussa siirtyvät anniskelun jatkoaikalupatehtävät. Tehtäväsiirto rahoitetaan momentilta 12.33.09 siirtyvillä lupatuloilla, joilla ei ole lääninhallitusten toimintamenomomentille nettovaikutusta. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 100 000 euroa kahden viran perustamista varten siirtona momentilta 33.33.63. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 180 000 euroa siirtona momentille 26.80.21. 2004 talousarvio 50 819 000 2003 lisätalousarvio 1 055 000 2003 talousarvio 48 620 000 2002 tilinpäätös 48 682 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
S e l v i t y s o s a : Rekisterihallinnon paikallisviranomaisina toimii 37 maistraattia, joiden toimialueena on yksi tai useampia kihlakuntia. Maistraateista 24 toimii kihlakunnan viraston osastona ja 13 erillisenä virastona. Ahvenanmaalla rekisterihallinnon paikallisviranomaisen tehtävät hoitaa lääninhallitus. Maistraatit tarjoavat ihmisen koko elämänkaaren kattavia, laadukkaita rekisteri- ja oikeusturvapalveluja. Maistraatit hoitavat väestökirjanpidon, kaupparekisterin ja yhdistysrekisterin paikallisviranomaisen tehtäviä sekä yleishallintotehtäviä ja holhousviranomaisen tehtäviä. Väestökirjanpidon keskusviranomaisena toimii Väestörekisterikeskus. Väestörekisterikeskus kehittää ja ohjaa väestökirjanpitoa sekä pitää yllä valtakunnallista väestötietojärjestelmää yhdessä maistraattien kanssa. Väestörekisterikeskus vastaa myös väestötietojärjestelmän valtakunnallisista tieto- ja verkkopalveluista. Väestörekisterikeskuksen tehtäviin kuuluvat myös varmenteen tuottaminen sähköiseen henkilökorttiin ja muut varmennepalvelut, vaalien äänioikeusrekisteri, julkishallinnon yhteyspalveluhakemisto Julha sekä holhousrekisteri. Rekisterihallinnon toiminnan painopisteet 2002 2003 2004 arvio Yhteinen tulos Osoitteista vastaa tosiasiallisen kotikunnan ja asuinpaikan osoitetta (%) 98,5 99,0 99,0 Tilapäisistä osoitteista on oikein (%) 75 Väestörekisterikeskus Muuttoilmoituksista saadaan puhelimitse tai verkon välityksellä (%) 45 Muiden henkilötietojen konekielistä ilmoitusliikennettä edistetään siten, että vuoden lopussa viranomaisten tekemistä ilmoituksista tulisi väestö-tietojärjestelmään konekielisesti (%) 53 55 65 Väestörekisterikeskuksen antaman tietopalvelun kokonaistulot (milj. ) 8,4 8,4 8,8 Sisäasiainministeriö on lisäksi asettanut Väestörekisterikeskukselle seuraavat tavoitteet: Sähköinen henkilökortti ja sosiaaliturvakortti on yhdistetty yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen ja poliisin kanssa. Varmennepalvelujen liiketoimintamallista on tehty selvitys ja lausuntokierroksen jälkeen tehtyjen päätösten toimeenpano on aloitettu. Väestörekisterikeskus on selvittänyt tehtäviensä alueellistamisen mahdollisuudet. Selvityksen toimeenpano on aloitettu. Maistraatteja ohjaavat ministeriöt ovat asettaneet maistraateille seuraavat tulostavoitteet: Väestötietojärjestelmä Maistraatit tekevät väestötietojärjestelmän osoitetietojen laadunparannustoimenpiteitä vuoden aikana toteutettavien vaalien yhteydessä palautuneiden ilmoituskorttien avulla. Taloyhtiöille tarjotaan asukastietopalveluja verkkopalveluna VRK:n kehittämien menetelmien avulla. Holhoustoimi Maistraateille saapuneet holhoustoimen lupahakemukset sekä edunvalvojan ja edunvalvojan sijaisen määräämistä koskevat asiat käsitellään sekä päätöstilit tarkastetaan viipymättä ja vuositilit kohtuullisessa ajassa. Maistraatit kehittävät toimintaansa vuorovaikutuksessa eri sidosryhmien kuten edunvalvojien, käräjäoikeuksien, sosiaali- ja terveysviranomaisten ja asiakasjärjestöjen kanssa. Maistraatit ottavat toiminnassaan huomioon vuonna 2003 valmistuvan seurantatutkimuksen tulokset. Kauppa- ja yhdistysrekisteri Asunto-osakeyhtiöitä koskevien kaupparekisteri-ilmoitusten käsittelyaika on keskimäärin alle 0,3 kuukautta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Vesikulkuneuvorekisteri Maistraatit osallistuvat vesikulkuneuvojen rekisteröinnistä annettavaa lakia koskevaan koulutukseen ja hoitavat uuden lain mukaiset tehtävät asiantuntevasti. Maistraatit vaikuttavat toiminnallaan siihen, että lain siirtymäsäännöksen tavoitteet rekisteritietojen ajantasaistamiseksi toteutuvat. Eräitä rekisterihallinnon volyymitietoja 2002 2003 2004 2004 ennakoitu arvio htv Väestötietojärjestelmä 374 Ylläpito Maistraatit (tallennetut ilm.) 2 388 000 2 279 000 2 264 000 Konekielisesti (tietoyks. lkm) 1 606 000 1 521 000 1 661 000 Tietopalvelu (tietoyks. lkm) VRK (milj. kpl) 200 210 216 Maistraatit (milj. kpl) 1,07 1,02 1,05 Kauppa- ja yhdistysrekisteri 56 Kaupparekisteri asunto-osakeyhtiöiden ilmoitukset 17 050 16 300 16 200 muut ilmoitukset 14 103 13 100 12 600 tietopalvelu (otteiden lkm) 39 000 34 540 31 630 Yhdistysrekisteri tietopalvelu (otteiden lkm) 30 729 28 000 26 700 Holhous (julk.oik. suoritteet) 179 holhousrekisteristä annetut otteet 11 186 11 000 11 000 lupapäätökset 6 102 6 200 6 300 tilintarkastukset 28 603 29 900 31 200 edunvalvojan määrääminen 3 240 3 400 3 500 hakemukset käräjäoikeudelle edunvalvonnan määräämiseksi 5 088 5 200 5 300 Yleishallinto (todistajapalvelut) 60 kaupanvahvistukset 10 673 10 400 10 400 julkisen notaarin tehtävät 111 875 117 400 117 900 venerekisteristä annettavat otteet 17 440 17 400 17 200 nimenmuutoshakemukseen annetut päätökset 2 715 2 700 2 700 vihkimiset 8 804 9 000 9 050 Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko (1 000 euroa) 2001 2002 2003 2004 ennakoitu arvio TUOTOT Julkisoikeudelliset suoritteet 10 700 11 503 11 600 11 720 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Liiketaloudelliset suoritteet 5 679 5 225 5 200 5 230 Tuotot yhteensä 16 379 16 728 16 800 16 950 KUSTANNUKSET Julkisoikeudelliset suoritteet 16 961 18 541 19 100 19 810 Liiketaloudelliset suoritteet 4 332 4 916 5 000 5 106 Kustannukset yhteensä 21 293 23 457 24 100 24 916 YLIJÄÄMÄ Julkisoikeudelliset suoritteet -6 261-7 038-7 500-8 090 % tuotoista -58,5-61,2-64,6-69,0 Liiketaloudelliset suoritteet 1 347 309 200 124 % tuotoista 23,7 5,9 3,8 2,4 Ylijäämä yhteensä -4 914-6 729-7 300-7 966 % tuotoista -30,0-40,2-43,5-47,0 21. Rekisterihallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 27 818 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. Menojen ja tulojen erittely Bruttomenot 44 768 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 17 900 000 Muut toimintamenot 26 868 000 Bruttotulot 16 950 000 Maksullisen toiminnan tulot julkisoikeudelliset suoritteet 11 720 000 muut suoritteet 5 230 000 Nettomenot 27 818 000 Edunvalvojan määräämisestä holhoustoimilain (442/1999) 12 :n mukaisesti maistraatti perii valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n 3 momentin perusteella omakustannusarvoa alemman kiinteän maksun. Lisäksi eräät holhoustoimen suoritteet ovat kokonaan maksuttomia. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 34 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentilta 31.24.21. 2004 talousarvio 27 818 000 2003 lisätalousarvio 822 000 2003 talousarvio 20 564 000 2002 tilinpäätös 26 731 000 07. Kihlakunnat S e l v i t y s o s a : Poliisi-, syyttäjä-, ulosotto- ja rekisteritoimen sekä paikallistason yleishallintotehtävät on organisoitu kihlakunnittain. Yhtenäisjärjestelmän mukaiset kihlakunnanvirastot toimivat 77 kihlakunnassa ja erillisvirastot 13 kihlakunnassa. Kihlakunnanvirasto toimii valtion paikallisena yleis- ja erityishallintoviranomaisena kihlakunnan alueella. Tehtäviä hoitaessaan kihlakunnanvirasto toteuttaa valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia tavoitteita. Yhtenäisvirastojen kokonaishenkilöstö vuonna 2002 oli noin 6 223. Sisäasiainministeriö on asettanut kihlakunnanvirastoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004: Kihlakunnanvirastot toimivat alueensa valtionhallinnon asiakaspalvelujen järjestämisen yhteen kokoajina ja koordinaattoreina kehittäen ja laajentaen yhteispalvelua sekä nykyisten että uusien toimijoiden kanssa tarkoituksenmukaisen ja nykyistä laajemman palveluvalikoiman tarjoavan palveluverkon aikaansaamiseksi. Yhteisen henkilöstön ja kihlakunnannimismiehen väliset kehityskeskustelut ovat osa vakinaista johtamistoimintaa. Yhteisen henkilöstön tehtäviä laajennetaan ja yhtenäistetään edelleen ja erityisesti niissä kihlakunnanvirastoissa, joissa yhteisen henkilöstön toimenkuva muodostuu pääsääntöisesti jonkun substanssiosaston tehtävistä. Kihlakunnanvirastot laativat toimeenpanosuunnitelman avattavista verkkopalveluista. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
Kihlakunnanvirastojen asiakaspalvelua parannetaan määrärahojen puitteissa ottamalla toimitilajärjestelyissä entistä paremmin huomioon asiakkaiden yksityisyyden suoja, tietoturvallisuus sekä toimitilaturvallisuuden edellyttämät järjestelyt. 21. Kihlakunnanvirastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 43 885 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kihlakunnanviraston henkilökunnan palkkauksiin sekä yhteisiin toimitila- ja muihin toimintamenoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 28 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentilta 31.24.21. S e l v i t y s o s a : 75. Poliisitoimi Poliisin tehtävät, poliisipalvelujen kysyntä ja toiminnan laajuus 2004 talousarvio 43 885 000 2003 lisätalousarvio 164 000 2003 talousarvio 43 223 000 2002 tilinpäätös 40 494 000 Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä ennalta estää rikoksia, selvittää niitä ja saattaa ne syyteharkintaan. Poliisin tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, minkä takeena on ammattitaitoinen, palvelualtis, luotettava, yhteistyöhakuinen ja tehokkaasti organisoitu poliisi. Poliisipalvelujen kysyntä ja saatavuus sekä toiminnan laajuus 2001 2002 2003 2004 ennakoitu arvio Hälytystehtävät, lkm 922 322 927 981 940 000 935 000 Kiireelliset A-luokanhälytystehtävät, lkm 33 563 29 808 35 000 35 000 Poliisin tietoon tulleet rikoslakirikokset, lkm 514 391 517 461 525 000 525 000 Poliisin selvittämät rikoslakirikokset, lkm 313 228 308 683 320 000 320 000 Poliisin myöntämät keskeiset luvat, lkm (passit, ajokortit, henkilökortit, aseluvat) 888 140 888 186 900 000 900 000 Keskeiset poliisin toimintaan vuonna 2004 vaikuttavat tekijät Alkoholin tuontirajoitusten muutosten seurauksena alkoholin saatavuus paranee, kulutus kasvaa ja tästä johtuvat haitat lisääntyvät. Euroopan Unionin todennäköisen laajentumisen seurauksena Baltian maat liittyvät Euroopan unioniin. Rajojen avautuminen antaa lisää mahdollisuuksia rikolliselle toiminnalle erityisesti talous- ja huumausainerikollisuudessa sekä paritusrikollisuudessa. Poliisin palvelutaso uhkaa heiketä henkilöstöön kohdistuvien vähennysten seurauksena, ellei toimintaa pystytä tehostamaan. Poliisimiesten määrän vähentyminen uhkaa monien pienien poliisilaitosten ympärivuorokautista toimintakykyä. Toimintalinjat ja tavoitteet Rikosten ja häiriöiden ennalta estäminen perustuu alueelliseen ja paikalliseen turvallisuussuunnitteluun sekä viranomaisten ja sidosryhmien kanssa tehtävään turvallisuusyhteistyöhön. Kehitetään erityisesti tavanomaisten rikosten ennalta estämiseen liittyviä toimintatapoja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
Poliisin toimintaedellytyksiä pyritään parantamaan tavoitteena varmistaa, että rikosten selvittäminen ja syyllisten vastuuseen saattaminen tapahtuu nopeasti, varmasti ja luotettavasti. Kehitetään tavanomaisten rikosten tutkintamenetelmiä rikosten selvitystason parantamiseksi. Heikennetään järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä torjumalla vakavaa rikollisuutta sen eri muodoissa. Torjutaan ammattimaista huumausainekauppaa tehokkaalla kansainvälisellä yhteistyöllä ja torjumalla sitä jo rajoilla tai ennen maahantuloa. Jatketaan tehostettuja toimenpiteitä huumeiden tarjonnan estämiseksi, levitys- ja myyntipaikkojen paljastamiseksi sekä käyttöön liittyvän varhaisen puuttumisen tehostamiseksi. Tehostetaan liikennevalvontaa merkittävän riskikäyttäytymisen vähentämiseksi liikenteessä. Poliisin henkilöstömäärän vähentymisestä johtuvaa uhkaavaa palvelutason laskua torjutaan toimintaa tehostamalla. Poliisilaitosten toimintaedellytykset ja hälytysvalmius turvataan lisäämällä ja syventämällä poliisin yksiköiden yhteistoimintaa. Sisäasiainministeriön poliisille asettamat tavoitteet 2001 2002 2003 2004 2007 ennakoitu arvio Rikosten selvitystaso, % rikoslakirikokset 60,9 59,7 60 62 omaisuusrikokset 35,4 34,4 35 36 törkeät yksilöön kohdistuvat rikokset 82,2 79,9 80 80 Poliisin paljastamat törkeät huumausainerikokset, lkm 847 746 1 000 1 000 Toimintavalmiusaika kiireellisissä A-luokan hälytystehtävissä, keskimäärin min. 11,2 11,0 13 12 Toimintavalmiusaika 70 %:ssa kiireellisissä A-luokan hälytystehtävissä, keskimäärin enintään min. 11 11 13 13 Vakavat tieliikenneonnettomuudet, lkm 6 390 6 182 6 800 6 800 Katuturvallisuusindeksin arvo (1999=100) 96,57 95,95 96 97 Takaisinsaatu rikoshyöty talousrikoksissa % ilmoitetuista rikosvahingoista 30,6 29 15 15 milj. euroa 31,8 30,2 Tutkinnan kustannukset, euroa kustannukset/poliisin tietoon tullut rikos 315,73 310,76 311 kustannukset/selvitetty rikos 445,38 429,40 430 Hälytystehtävien kustannukset, euroa kustannukset/hälytystehtävä 64,60 49,54 50 Toimintamenomomentilta palkattu henkilöstö 2001 2002 2003 2004 arvio arvio Poliisimiehet, keskimäärin 7 684 7 745 7 680 7 450 Opiskelijat, keskimäärin 502 538 490 550 Muu henkilöstö, keskimäärin 2 637 2 691 2 670 2 600 Yhteensä 10 823 10 974 10 840 10 600 Poliisin peruskoulutus 2001 2002 2003 2004 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
arvio arvio Poliisikoulussa aloittaneet 361 360 360 360 valmistuneet 311 389 358 360 Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko(1 000 euroa) 2002 2003 2004 ennakoitu arvio TUOTOT Julkisoikeudelliset suoritteet 33 867 29 842 33 974 Liiketaloudelliset suoritteet 1 266 835 1 189 Tuotot yhteensä 35 133 30 677 35 163 KUSTANNUKSET Julkisoikeudelliset suoritteet 34 334 29 842 33 974 Liiketaoludelliset suoritteet 1 202 835 1 189 Kustannukset yhteensä 35 536 30 677 35 163 YLIJÄÄMÄ Julkisoikeudelliset suoritteet -467 0 0 % tuotoista -1,4 0 0 Liiketaloudelliset suoritteet 64 0 0 % tuotoista 5,1 0 0 Ylijäämä yhteensä -403 0 0 % tuotoista -1,1 0 0 21. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 553 065 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. Menojen ja tulojen erittely Bruttomenot 591 322 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 35 015 000 Muut toimintamenot 556 307 000 Bruttotulot 38 257 000 Maksullisen toiminnan tulot 35 163 000 julkisoikeudelliset suoritteet 33 974 000 muut suoritteet 1 189 000 Muut tulot 3 094 000 Nettomenot 553 065 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 8 680 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta, 445 000 euroa vuokrien indeksitarkistuksesta aiheutuviin menoihin, 1 000 000 euroa kertaluonteisena menona poliisin tietohallintokeskuksen siirron aiheuttamiin menoihin, 1 000 000 euroa kertaluonteisena menona sähköisen asioinnin kehittämisen aiheuttamiin menoihin, 1 000 000 euroa talousrikostutkinnan tehostamiseen, aiemmin momentille 26.75.(23) budjetoitu 1 700 000 euroa viranomaisradioverkon käyttäjämaksuista aiheutuviin menoihin ja 59 000 euroa kahden henkilötyövuoden siirtona momentilta 31.24.21 sekä vähennyksenä 2 624 000 euroa hätäkeskustoiminnan menojen siirtona momentille 26.80.21. 2004 talousarvio 553 065 000 2003 lisätalousarvio 14 734 000 2003 talousarvio 516 487 000 2002 tilinpäätös 503 560 000 (23.) Viranomaisradioverkon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta sekä osa sen määrärahasta budjetoitavaksi momenteille 26.75.21, 26.80.21 ja 26.90.21. 2003 lisätalousarvio 3 000 000 2003 talousarvio 17 390 000 2002 tilinpäätös 39 200 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
S e l v i t y s o s a : Tehtävät ja keskeiset toimintaympäristön muutokset 80. Pelastustoimi Pelastustoimi lisää kansalaisten ja yhteiskunnan turvallisuutta ehkäisemällä onnettomuuksia, pelastamalla sekä suojaamalla vaaroilta. Se muodostaa yhtenäisen järjestelmän, joka antaa turvallisuuspalveluja sekä normaali- että poikkeusoloissa. Valtiolle kuuluu pelastustoimen yleinen johto, ohjaus ja valvonta. Lisäksi valtio huolehtii väestönsuojelutoimenpiteistä, joilla on yleisempi kuin paikallinen merkitys. Pelastustoimen alueellinen järjestelmä käynnistyy virallisesti 1.1.2004. Pelastustoimen järjestelmä on uudistettu siten, että pelastustoimen palveluista vastaa kunnan sijasta pelastustoimen alue. Pelastustoimen 22 aluetta vastaavat pelastustoimen palvelujen paikallisesta tuottamisesta. Valtio vastaa pelastustoimen ammatillisen perus- ja täydennyskoulutuksen järjestämisestä, tiedotus-, valistus- ja tutkimustoiminnasta sekä väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstön koulutuksesta. Ministeriön alaisena oppilaitoksena toimii Pelastusopisto. Pelastusalan päällystön ammattikorkeakouluopetuksesta huolehtii Pelastusopisto yhteistyössä Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun kanssa. Palopäällystön ammattikorkeakoulututkinto vakiinnuttaa asemansa alan korkeimpana tutkintona. Pelastustoimen alueellisen järjestelmän tarpeiden selvittämistä jatketaan ja huomioidaan koulutuksessa. Hätäkeskustoiminta siirtyy kunnilta valtion hoidettavaksi hätäkeskuslain mukaisesti vuoteen 2006 mennessä ja laajenee käsittämään myös poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen hätäilmoitusten ja välittömiä toimenpiteitä edellyttävien ilmoitusten ja tehtäväksiantojen hoitamisen. Hätäkeskuksen tehtävänä on vastaanottaa hätäilmoituksia ja muita ihmisten, ympäristön ja omaisuuden turvallisuuteen liittyviä välittömiä toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia sekä välittää ne edelleen niille yksiköille, joille tehtävä voimassa olevan lainsäädännön mukaan kuuluu. Hätäkeskuslaitos vastaa pelastus-, poliisi-, sosiaali- ja terveystoimen hätäkeskuspalvelujen tuottamisesta. Hätäkeskuslaitokseen kuuluu toimintaa valtakunnallisesti kehittävä hätäkeskusyksikkö ja alueellisia hätäkeskuksia. Hätäkeskuslaitos on sisäasiainministeriön alainen, joka johtaa sitä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Hätäpuhelujen, etenkin matkapuhelimista soitettujen puhelujen määrä on viime vuosina ollut kasvussa. Kasvua vuodesta 2001 vuoteen 2002 oli 4,9 %. Toimintalinjat ja tavoitteet Pelastusosaston toiminta-ajatuksena on vastata pelastustoimen palvelukyvystä tavoitteena hyvä turvallisuuskulttuuri, vähemmän onnettomuuksia ja pienemmät vahingot, nopea ja tehokas apu onnettomuuksissa ja poikkeusoloissa sekä hyvä yhteistyö. Pelastusopiston tulostavoitteet Sisäasiainministeriö on talousarvioehdotuksen yhteydessä asettanut Pelastusopistolle seuraavat alustavat tulostavoitteet: Pelastusopiston bruttomenot ja tulot (1 000 euroa) 2001 2002 2003 2004 Bruttomenot 1) 9 165 10 562 9 084 11 543 Tulot 1 809 2 281 1 682 2 667 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Pelastustoimen ammattikoulutusta järjestetään niin, että alalle saadaan riittävästi hyvän peruskoulutuksen omaavia henkilöitä ja heille voidaan antaa ammattitaidon ylläpitämiseksi tarvittava täydennyskoulutus. Vuoden 2004 aikana 1) Luvuissa on huomioitu Pelastusopiston saama kehittämisraha momentilta 26.80.21. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
pelastajatutkinnon ja alipäällystötutkinnon opetussuunnitelmia uudistetaan ja täydennyskoulutusta kehitetään vastaamaan paremmin pelastustoimen järjestelmän uudistuksesta aiheutuvia tarpeita. Pelastusopisto kehittää seurantamenetelmiä koulutuksen asiakastyytyväisyyden mittaamiseen sekä opiskelijoiden että pelastustoimen alueiden osalta. Toiminnallinen tuloksellisuus tehokkuus Taloudellisuus 2001 2002 2003 2004 Koulutettavapäivän hinta (euroa) 125 138 125 127 Vuotuinen käyttömeno/opiskelija (euroa) 23 026 26 442 23 200 23 500 Toiminnallinen tuloksellisuus laadunhallinta Suoritteet Tutkinnot ja koulutettavapäivät 2001 2002 2003 2004 Tutkinnot yhteensä 168 166 157 170 AMK-tutkinnot - 4 19 45 Pelastusopiston tutkinnot 168 162 138 125 Koulutettavapäivät yhteensä 70 793 71 384 74 390 89 490 Ammatillinen peruskoulutus 49 604 53 227 56 430 70 490 Ammatillinen lisäkoulutus 21 189 18 157 17 960 19 000 varautumiskoulutus 10 809 10 095 9 600 11 500 muu ammatillinen lisäkoulutus 10 380 8 062 8 360 7 500 Palvelukyky ja laatu 2001 2002 2003 2004 Opiskelijapalaute (kurssien kokonaispalaute asteikolla 1 5) 4,03 4,04 4,0 4,0 Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat - - 2,5 2,5 Opiskelun lopetus-% - - < 3 < 3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen 2001 2002 2003 2004 Henkilötyövuodet 85 84,5 87 92 Koulutustasoindeksi 4,8 4,9 5,0 5,0 Henkilöstökulut (t ) 3 600 3 800 4 100 4 600 Henkilöstökoulutus (%:ia työvoimakustannuksista) 1,7 1,8 2,0 2,2 Hätäkeskuslaitoksen tulostavoitteet Sisäasiainministeriö on talousarvioehdotuksen yhteydessä asettanut Hätäkeskuslaitokselle seuraavat alustavat tulostavoitteet: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Hätäkeskuslaitoksen bruttomenot ja tulot 2001 2002 2003 2004 Bruttomenot (t ) 10 893 16 543 25 517 32 336 Tulot (t ) 143 206 367 527 Hätäkeskuslaitos vastaa hätäkeskuspalveluiden laadusta, saatavuudesta ja tasapuolisuudesta toiminnassa olevilla hätäkeskusalueilla. Toiminnallinen tuloksellisuus Hämeen, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan hätäkeskukset aloittavat toimintansa. Henkilöstö on koulutettu niin, että toiminnan laatu ja varmuus kyetään takaamaan käynnistysvaiheessa sekä apua tarvitsevien että yhteistoimintaviranomaisten kannalta. Helsingin, Länsi-Uudenmaan, Keski- ja Itä-Uudenmaan, sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskusten käyttöönottoa valmistellaan huolehtimalla keskusten toimitilojen hankinnasta, henkilöstön koulutuksesta ja toimintamallien suunnittelusta vuoden 2005 aikana tapahtuvaa käyttöönottoa varten. Toiminnallinen tuloksellisuus tehokkuus Taloudellisuus 2001 2002 2003 2004 Hälytystoiminnasta aiheutuvat kustannukset (euroa/asukas/vuosi) 9,1 2) 8,4 8,4 8,4 Toiminnallinen tuloksellisuus laadunhallinta Suoritteet Hätäpuheluun vastaamista ja hälyttämistä koskevat tavoitteet Tavoite 2001 2002 3) 2003 2004 90 %:ssa hätäpuheluista keskimääräinen vastausaika on alle 10 sekuntia 90 %:ssa tehtäväksiantoa edellyttävistä hätäilmoituksista aika ilmoituksesta tehtäväksiantoon on enintään 90 sekuntia 6,9 (kaikissa tehtävissä) 7,08 10 10 115 (kaikissa tehtävissä) 95 90 90 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen 2001 2002 2003 2004 Henkilötyövuodet 107 261 362 485 Koulutustasoindeksi - 3,6 3,5 3,5 2) Kustannukset sisältävät hätäkeskusjärjestelmän rakentamisesta aiheutuneet investoinnit. 3) Kyseessä on valtion kokeiluhätäkeskuksien tulostavoitteet Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17
Henkilöstökulut (t ) - 8 749 16 059 22 130 Henkilöstökoulutus (%:ia työvoimakustannuksista) - 7,4 5,2 3,7 Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko (1 000 euroa) 2002 2003 2004 TUOTOT Julkisoikeudelliset suoritteet 88 80 110 Liiketaloudelliset suoritteet (hintatuetut) 516 223 281 Liiketaloudelliset suoritteet (puhtaasti liiketaloudellisin perustein hinnoitellut suoritteet) 511 499 673 Tuotot yhteensä 1 115 802 1 064 KUSTANNUKSET Julkisoikeudelliset suoritteet 225 200 246 Liiketaloudelliset suoritteet (hintatuetut) 721 626 695 Liiketaloudelliset suoritteet (puhtaasti liiketaloudellisin perustein hinnoitellut suoritteet) 513 460 618 Kustannukset yhteensä 1 459 1 286 1 559 YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ (-) Julkisoikeudelliset suoritteet -137-120 -136 % tuotoista -155,7-150,0-123,6 Liiketaloudelliset suoritteet -207-364 -359 % tuotoista -20,2-50,4-37,6 Alijäämä yhteensä -344-484 -495 21. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 43 549 000 euroa. Määrärahasta saa käyttää maksullisen koulutustoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen enintään 414 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin, joihin saadaan EU-rahoitusta. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. Menojen ja tulojen erittely Bruttomenot 46 743 192 Maksullisen toiminnan erillismenot 1 559 500 Muut toimintamenot 45 183 692 Bruttotulot 3 194 192 Maksullisen toiminnan tulot 1 064 500 julkisoikeudelliset suoritteet 110 500 muut suoritteet 954 000 Muut tulot, yhteishankkeet 2 129 692 Nettomenot 43 549 000 Muissa tuloissa on huomioitu 1 944 000 euroa Pohjois- Savon ammattikorkeakoulun maksamia korvauksia Pelastusopiston antamasta ammattikorkeakouluopetuksesta. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 2 624 000 euroa siirtona momentilta 26.75.21, 2 321 000 euroa siirtona momentilta 26.97.31 sekä 180 000 euroa siirtona momentilta 26.80.31 liittyen valtion hätäkeskustoiminnan laajenemiseen. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 300 000 euroa Pelastusopiston kehittämiseen, 500 000 euroa valtion hätäkeskusjärjestelmän ulottamisesta pääkaupunkiseudulle aiheutuviin kustannuksiin sekä aiemmin momentille 26.75.(23) budjetoitu 151 000 euroa viranomaisradioverkon käyttömaksuista aiheutuviin kustannuksiin. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on huomioitu 180 000 euroa siirtona momentilta 26.05.21 liittyen lääninhallituksien sivutoimipisteiden johtokeskustilojen vuokrakustannuksiin. Bruttotulojen lisäys on 959 192 euroa, mikä aiheutuu Pelastusopiston Pohjois-Savon ammattikorkeakoululta saamien korvauksien kasvusta oppilasmäärän kasvaessa sekä osittain maksullisen toiminnan kasvusta hätäkeskustoiminnan laajentuessa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18