VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA Valtuuston hyväksymä

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 2017-2019 Valtuuston 29.11.2016 hyväksymä

SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. KUNTAYHTYMÄTASON TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 2017-2019 1.1 YLEISPERUSTELUT Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 1 Valtion vuoden 2017 talousarvioesitys 1 Kuntatalouden tilanne 2 Työmarkkinatilanne 2 Erikoissairaanhoidon talouden kehitys 3 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamishanke 3 1.2 VUOSIEN 2017-2019 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 4 Talousarvion ja -suunnitelman valmisteluprosessi 4 Vuoden 2017 käyttötalouden talousarvioesitys 5 Jäsenkuntien vuoden 2017 palvelusuunnitelmat 9 Suunnitelma alijäämien kattamisesta vuosina 2016-2018 10 Vuosien 2018-2019 käyttötalouden suunnitelmat 11 Investointisuunnitelma 2017-2019 (-2020) 12 Rahoitussuunnitelma vuosille 2017-2019 14 1.3 TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2017 14 1.4 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SITOVUUDET 15 Vuoden 2017 toiminnallisten tavoitteiden sitovuus 15 Taloudellisten tavoitteiden sitovuus ja toteutumisen seuranta 15 1.5 KUNTALASKUTUS VUONNA 2017 16 2. TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 2017-2019 TULOSALUEITTAIN Kuntayhtymä yhteensä 18 Turun yliopistollinen keskussairaala 22 Psykiatrian tulosalue 26 Tekniset ja huoltopalvelut 30 Hallintokeskuksen tulosalue 33 Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos 36 Turunmaan sairaalan liikelaitos 42 Tyks-Sapa-liikelaitos 49 3. TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 MUODOSTUMINEN 55 Kuntayhtymätason talousarvioesityksen muodostuminen 55 Tulosalueiden talousarvioesitysten muodostuminen 56 Talousarvioesityksen vertailu vuoden 2016 ennusteeseen 63 Suunnitelma alijäämien kattamisesta vuosina 2017-2018 64 4. INVESTOINTISUUNNITELMA 2017-2019 (-2020) 65 Investointisuunnitelma 2017-2019 (-2020) 65 Investointisuunnitelman perustelut 69 5. SUORITETAVOITTEET 2017 JA KUNTIEN PALVELUSUUNNITELMAT 83 Suoritetavoitteet 2017 83 Kalliin hoidon tasaus ja erityisvelvoitemaksu 85 Jäsenkuntien palvelusuunnitelmat 87 6. SITOVAT TAVOITTEET STRATEGIAKAUDELLE 2017 2018, ERITYISESTI VUODELLE 2017 102 Emoyhteisön tavoitteet 102 Liikelaitosten ja tytäryhteisöjen tavoitteet 117

TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 2017-2019 1.1. YLEISPERUSTELUT Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Valtion vuoden 2017 talousarvioesitys Suomen bruttokansantuote kasvoi vuonna 2015 0,2 % kolmen taantumavuoden jälkeen. Suomen talouskasvu on ollut lähes 10 vuotta pysähdyksissä. Talouskasvua ovat viime vuosina hidastaneet heikon kansainvälisen suhdanteen lisäksi väestön ikääntyminen ja tuottavuuden vaatimaton kehitys. Taloudellinen kilpailukykymme on rapautunut suhteessa kilpailijamaihimme ja osa keskeisistä teollisuudenaloistamme ovat taantuvilla aloilla. Talousarviota laadittaessa, lokakuussa 2016, talouden tulevaisuuden näkymät euroalueella ovat aikaisempaa myönteisemmät euron heikennyttyä tuntuvasti suhteessa muihin valuuttoihin, erityisesti Yhdysvaltain dollariin. Kasvua tukevat lisäksi alhainen öljyn hinta ja EKP:n harjoittaman kevyen rahapolitiikan myötä matala korkotaso ja pankkien lainanannon lisääntyminen. Euroalueella matillinen talouskasvu on käynnistynyt. Valtiovarainministeriö arvioi myös Suomen talouden kääntyvän vuonna 2016 kasvu-uralle. Kesällä solmittu kilpailukykysopimus parantaa osaltaan vientisektorin toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Suomi ei kuitenkaan pääse muun euroalueen elpymisvauhtiin. Suomen talouskasvua varjostavat erityisesti Venäjälle suuntautuvan viennin heikkous. Myös Iso-Britannian EUero voi aiheuttaa lähivuosina viennille ongelmia. Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen talouskasvuksi vuonna 2016 1,1 %. Vuoden 2017 talouskasvuksi ministeriö ennustaa 0,9 % ja vuoden 2018 kasvuksi 1,1 %. Suomen talouden viime vuosien hidas kasvu yhdessä työttömyyden kasvun ja väestön ikääntymisen kanssa on johtanut julkisen talouden alijäämään ja julkisen velan kasvuun. Valtiontalous on alijäämäinen jo kahdeksatta vuotta peräkkäin. Vuonna 2015 julkisen talouden alijäämä oli 2,7 % bruttokansantuotteesta, kun EU:n vakaussopimuksen kriteeri on 3 %. Julkisen talouden velka kohosi 62,6 %:iin bruttokansantuotteesta, kun vakaussopimuksen kriteeri on 60 %. Valtion vuoden 2017 talousarvio on laadittu hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Lisäksi valtion menoihin ja tuloihin vaikuttaa kilpailukykysopimus. Hallituksen on määrä toteuttaa kautensa aikana yhteensä neljän miljardin euron menoleikkaukset tavoitteena lopettaa valtion velanotto vuoteen 2021 mennessä. Vuoden 2017 talousarvioesitykseen sisältyy eri hallinnonaloille kohdistuvia menoleikkauksia 0,5 mrd. euroa vuoteen 2016 verrattuna. Kilpailukykysopimuksen johdosta valtion toimintamenot alenevat 130 milj. eurolla ja kuntien valtionosuuksia alennetaan 370 milj. eurolla. Toisaalta valtio kompensoi ansiotulojen verokevennyksistä kunnille aiheutuvat verotulojen menetykset 270 milj. eurolla. Lähtökohtana on, että kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntatalouteen ovat neutraalit. Valtion vuoden 2017 menoja lisäävät kärkihankkeisiin käytettävät määrärahat, kilpailukykypaketista aiheutuvat menot ja liikennehankkeet.

Kilpailukykysopimuksen perusteella ansiotulojen verotusta kevennetään yhteensä 515 milj. eurolla. Valtiontalouden vuoden 2017 menot ovat talousarvioesityksen mukaan 55,2 mrd. euroa, mikä on 0,8 mrd. euroa (1,5 %) vuoden 2016 talousarviota enemmän. Budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 49,7 mrd. euroa. Valtiontalouden alijäämä ja nettolainanotto ovat esityksessä 5,5 mrd. euroa. Valtionvelka nousee esityksen mukaan 111,0 mrd. euroon vuonna 2017. Kuntien valtionavut ovat vuonna 2017 yhteensä 10,3 mrd. euroa (11,1 mrd. euroa vuonna 2016). Valtionavut supistuvat 817 milj. euroa 7,4 % vuoteen 2016 verrattuna. Valtion toimenpiteiden nettovaikutus kuntatalouteen on kokonaisuutena noin 40 milj. euroa kuntataloutta vahvistava, kun otetaan huomioon mm. toimeentulotuen maksatuksen siirto Kelalle (330 milj. euroa), ammatillisen koulutuksen reformi (190 milj. euroa), kiinteistöveron korottaminen (75 milj. euroa) ja kustannustenjaon tarkistukset. 2 Kuntatalouden tilanne Kuntatalous oli vuonna 2015 alijäämäinen rahoitusvajeen noustessa 0,9 mrd. euroon. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuntatalouden alijäämä supistuu vuonna 2016 n. 0,6 mrd. euroon. Vuonna 2017 kuntien nettotoimintamenot supistuvat 3,2 %, verotulot 0,9 % ja valtionosuudet 4,5 %. Kuntatalouden alijäämä on ennusteen mukaan vuonna 2017 0,4 mrd. euroa samoin 0,4 mrd. euroa vuonna 2018. Kuntatalous on ollut yhtäjaksoisesti alijäämäinen vuodesta 2008 ja rahoitusvaje on katettu lainaotolla. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta vuoden 2015 lopussa oli 15,5 mrd. euroa. Varsinais-Suomen kuntien talouden tilanne ei merkittävästi poikkea valtakunnallista keskiarvoista mitattuna kertyneellä yli-/alijäämällä ja lainakannalla asukasta kohti. Vuonna 2015 kertynyttä ylijäämää oli Varsinais- Suomen kunnissa 826 euroa asukasta kohti (valtakunnallinen keskiarvo 1.735 euroa). Varsinais-Suomen kuntien lainakanta oli 2.600 euroa asukasta kohti (valtakunnallinen keskiarvo 2.835 euroa). Työttömyysaste Varsinais- Suomessa oli vuonna 2015 10,2 %, kun se koko maassa oli 9,4 %. Vakka- Suomen ja Turunmaan työttömyysluvut jäävät alle maakunnan keskiarvon, mutta sen yli nousevat Turun ja Salon seutukunnan työttömyysluvut. Salon seudulla talousnäkymiä synkistävät Microsoftin irtisanomiset. Turussa telakkateollisuuden lähivuosien näkymät ovat hyvät. Työmarkkinatilanne Talousarviota laadittaessa lokakuussa 2016 on kunta-alalla voimassa työmarkkinakeskusjärjestöjen hyväksymän työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson (1.1.2016-31.1.2017) mukaiset kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus, lääkärisopimus ja teknisten sopimus. Sopimusten mukaan palkkoja korotettiin 1.2.2016 lukien 16 euroa kuukaudelta kuitenkin vähintään 0,47 %. Kunta-alan keskusjärjestöt hyväksyivät kilpailukykysopimuksen mukaiset neuvottelutulokset kunta-alalle 31.5.2016 ja työ- ja virkaehtosopimukset allekirjoitettiin 5.9.2016. Sopimuskausi on 1.2.2017-31.1.2018. Sopimuskaudella palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. Lomarahoja leikataan 30 % ajanjaksolla 1.2.2017-30.9.2019 siten, että leikkaus koskee 1.2.2017 jälkeen maksettavia lomarahoja. Työaika pitenee 24 tuntia vuodessa ja se toteutetaan pääsääntöisesti lisäämällä viikoittaista työaikaa 30 minuutilla. Kilpailukykysopimuksen osana työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet työnantajien työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen alentamisesta asteittain vuosina 2017-2020 ja palkansaajan maksuosuuden nostamisesta vastaavasti. Lisäksi työnantajan sosiaaliturvamaksua alennetaan vuodesta 2017 alkaen. Vuonna 2017 eläkevakuutusmaksu alenee 0,2 %-yksikköä,

Erikoissairaanhoidon talouden kehitys työttömyysvakuutusmaksu 0,45 %-yksikköä ja sosiaaliturvamaksu 0,94 %- yksikköä vuoden 2016 tasosta. Erikoissairaanhoidon toimintamenot kasvoivat sairaanhoitopiireissä edelliseen vuoteen verrattuna vuonna 2013 4,9 %, vuonna 2014 3,1 % ja vuonna 2015 2,2 %. Menojen kasvu on ollut nopeampaa, kuin mihin talousarvioissa on varauduttu ja seurauksena on ollut talousarvioiden ylittyminen lähes kaikissa maamme sairaanhoitopiireissä. Vuodesta 2008 vuoteen 2015 toimintamenot kasvoivat maamme sairaanhoitopiireissä 39,1 %, mikä merkitsee keskimäärin 4,8 % vuotuista kasvua. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kasvu oli 37,4 %, mikä merkitsee keskimäärin 4,7 % vuotuista kasvua. Toimintamenojen reaalinen, julkisen talouden terveydenhuollon hintaindeksillä deflatoitu kasvu vuosina 2008-2015 oli keskimäärin 2,8 % vuodessa (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä 2,6 %). Erikoissairaanhoidon menojen reaalista kasvua selittää merkittävältä osin väestön ikääntymisestä johtuva palvelujen kysynnän ja käytön kasvu ja uudet tehtävät, kuten ensihoito. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Tilastokeskuksen väestöennusteiden perusteella laskettujen hoidontarveennusteiden mukaan väestön ikääntyminen lisää hoidontarvetta keskimäärin 0,9 % vuodessa. THL:n arvioiden mukaan vuotuinen kasvu saattaa olla suurempikin 1-1,8 %. Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä on lähetteiden määrällä mitattuna kasvanut vuodesta 2008 vuoteen 2015 keskimäärin 1,2 % vuodessa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kysynnän kasvu on ollut jonkun verran valtakunnallista kehitystä nopeampaa, ollen keskimäärin 2,1 % vuodessa. 3 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamishanke Muutokset erikoissairaanhoidon palvelujen kysynnässä lähetteiden määrällä mitattuna (% edelliseen vuoteen) 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Koko maa 3,0-1,6 1,1 2,3-0,7 1,3 1,3 1,9 Varsinais-Suomi 4,0 0,6 4,1 2,3-0,7 1,2 1,6 1,4 Lähde: Suomen Kuntaliitto Lääketieteen ja lääketieteellisen teknologian kehitys on tuonut erikoissairaanhoitoon uusia kalliita hoitomenetelmiä ja lääkkeitä, joilla voidaan hoitaa sairauksia, joita aiemmin ei pystytty hoitamaan. Tästä johtuva erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu näkyy erityisesti lääkemenojen kasvuna. Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan vuosina 2008-2015 lääkemenot ovat kasvaneet erikoissairaanhoidossa keskimäärin 4,5 % vuodessa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kasvu on ollut keskimäärin 4,4 % vuodessa. Lääkkeiden euromääräisen kulutuksen kasvu erikoissairaanhoidossa %:na edelliseen vuoteen 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Koko maa 4,8 5,9 2,7 5,8 2,0 2,7 0,8 7,0 Varsinais-Suomi 2,7 8,6 0,3 5,6 0,6 3,5 1,1 8,1 Lähde: Suomen Kuntaliitto Hallitus julkisti kesäkuussa 2016 sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntien perustamisen lakiluonnokset (maakuntalaki, sosiaali- ja

terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki ja maakuntien rahoituslaki). Lakiesitykset lähetettiin lausunnoille 31.8.2016. Tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kuluessa ja lakien on tarkoitus tulla voimaan kesällä 2017. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy 18 maakunnalle vuoden 2019 alusta lukien. Uudistuksen toimeenpanoa valmistelevan maakuntien väliaikaishallinnon on tarkoitus aloittaa toimintansa 1.7.2017. Syksyllä 2016 tehtävän valinnanvapautta ja monikanavarahoitusta koskevan hallituksen esityksen yhteydessä tullaan säätämään sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen ja asiakkaan valinnanvapauteen liittyvä kokonaisuus. Palvelut tuotetaan jatkossa monituottajamallilla, jossa ovat mukana, niin julkiset yhtiöitetyt, kuin yksityiset palveluntuottajat. Maakunta vastaa palvelujen järjestämisestä ja maakunnan palvelulaitos niiden tuottamisesta eli järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta. Uudistuksella tavoitellaan lisäksi julkisen talouden kestävyysvajeen pienentämistä 3 mrd. eurolla vuoteen 2030 mennessä, mikä edellyttää, että sosiaali- ja terveydenhuollon menot saavat jatkossa kasvaa reaalisesti vain 0,9 % vuodessa. Ilman uudistusta niiden ennakoidaan kasvavan keskimäärin 2,4 prosenttia vuosittain. 1.2. VUOSIEN 2017-2019 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Kuntayhtymän taloussuunnittelun lähtökohtana on valtuuston hyväksymän pitkän tähtäimen talouden vakauttamisohjelman perusteet. Vakauttamisohjelmassa jäsenkuntien keskimääräinen maksuosuuksien vuosikasvu vuosina 2012-2021 voi olla enintään 3,8 %. Tavoitetta toteutetaan siitä huolimatta, että sen asettamisen jälkeen kunnilta on siirretty merkittävässä määrin toimintaa sairaanhoitopiirille yhteispäivystyksen ja ensihoidon järjestämisen myötä. Vakauttamisohjelman tavoitteena on lisäksi investointien sopeuttaminen velkaantumisen hallintaan saamiseksi ja taseen tervehdyttämiseksi. 1.2.1. Talousarvion ja suunnitelman valmisteluprosessi Kevään kuntaneuvottelut erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisestä vuosina 2017-2019 käytiin 27.4.2016. Neuvotteluissa käsiteltiin uusia yhteistyön avauksia ja nykyisen yhteistyön kehittämistä sote-uudistuksen hengessä. Keskeisiä aiheita olivat myös sairaanhoitopiirin strategialuonnos vuosille 2017-2018 ja sen toiminnalliset visiot sekä järjestämissuunnitelmatyössä vireillä olevat hankkeet. Jäsenkunnille ja Turun yliopistolle varattiin perussopimuksen mukaisesti mahdollisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Tämä toteutettiin keväällä strategiasuunnitelman lausuntokierroksen yhteydessä. Hallitus hyväksyi kuntaneuvottelujen ja kuntien esitysten pohjalta valmistellut kuntayhtymän käyttötalouden talousarvioraamit vuodelle 2017 kokouksessaan 24.5.2016 ( 65). Jäsenkunnille toimitettiin talousarvioraamiin perustuvat alustavat arviot vuoden 2017 maksuosuuksista 1.6.2016. Keväällä tehdyn raamipäätöksen yhteydessä ei ollut vielä tiedossa tuleeko kilpailukykysopimus hyväksytyksi. Myöskään ei ollut tiedossa, että lakiesityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain voimaanpanosta (julkistettu 29.6.2016) edellytetään kuntayhtymien alijäämien kattamista vuoden 2018 loppuun mennessä. Näiden asioiden vaikutuksia talousarvioraamiin ja alijäämän kattamissuunnitelman päivittämistä hallitus käsitteli kokouksessaan 4

13.9.2016 ( 116). Hallitus päätti, että vuoden 2017 talousarvio valmistellaan 5,6 milj. euroa ylijäämäiseksi ja jäsenkuntatuottojen enimmäismuutos talousarviosta 2016 on 0,9 % (keväällä tehty päätös 2,0 milj. euroa ja 1,7 %). Syksyn kuntaneuvotteluissa 15.11.2016 jäsenkunnat ilmaisivat tahtonaan, että vuoden 2017 talousarvio laaditaan tulokseltaan nollatasoon ja että jäsenkuntatuottojen kasvu on samalla 0 %. Hallitus päätti 29.11.2016 ( 153) muuttaa esitystään valtuustolle vuoden 2017 talousarvioksi kunnilta saadun palautteen mukaisesti. Vuoden 2018 suunnitelman tulostavoitteeksi hallitus esitti 5,6 milj. euroa nollatuloksen sijaan. Vuoden 2018 suunnitelmassa jäsenkuntien maksuosuudet kasvavat 2,5 % aiemmin esitetyn 0,6 % kasvun sijaan. Talousarviossa hyväksytään paitsi kuntayhtymän taloudelliset tavoitteet myös toiminnalliset tavoitteet. Vuodelle 2017 asetettavia sitovia toiminnallisia tavoitteita on valmisteltu vuosisuunnitteluprosessissa. Suunnitteluseminaari aiheesta pidettiin 26.9.2016. Tuotantosuunnitelmat ja arviot vuoden 2017 suoritteista pyydettiin tulosalueilta ja Tyksin toimialueilta 31.8.2016 mennessä. Hallituksen ensimmäinen talousarviokäsittely oli 11.10.2016 ja toinen käsittely, jonka perusteella hallitus teki esityksen valtuustolle, oli 8.11.2016. Jäsenkunnille toimitettiin vuoden 2017 talousarvioesitykseen perustuvat palvelusuunnitelmat 16.10.2016. 1.2.2. Vuoden 2017 käyttötalouden talousarvioesitys 1.2.2.1. Talousarvioesityksen lähtökohdat Kuntayhtymän toimintakulujen kasvu on merkittävästi hidastunut rakenteellisten muutosten ja sopeuttamistoimenpiteiden ansiosta talouden vakauttamisohjelman aikana. Kun vuonna 2012 toimintakulujen vertailukelpoinen kasvu oli 5,0 %, hidastui kasvu vuonna 2013 3,0 %:iin ja vuonna 2014 edelleen 2,2 %:iin. Vuonna 2015 vertailukelpoinen kasvu ilman Utulabin fuusiota oli 3,7 % ja vuonna 2016 kasvuksi on ennusteen mukaan muodostumassa 1,2 %. Kasvun hidastumisen myötä talousarvioiden pitävyys on parantunut. Kuntayhtymän sitovat nettokulut eivät ennusteen mukaan ylity vuonna 2016. Vuoden 2017 talousarvioesityksen lähtökohtana on hallituksen 29.11.2016 muuttaman esityksen mukaisesti jäsenkuntien maksuosuuksien nollakasvu vuoden 2016 talousarviosta ja nollatulos vuonna 2017. Talousarvioesitys 2017 perustuu alijäämien kattamissuunnitelmaan, jolla vuoden 2015 loppuun mennessä kertynyt 8,9 milj. euron alijäämä katetaan 3,3 milj. euron ylijäämällä vuonna 2016 ja 5,6 milj. euron ylijäämällä vuonna 2018. Talousarvioesityksessä on otettu huomioon, että kilpailukykysopimuksen mukainen palkkaratkaisu vähentää kuntayhtymän henkilöstömenoja vuonna 2017 yhteensä 8,7 milj. euroa, josta lomarahojen 30 % leikkauksen osuus on 4,8 milj. euroa ja sosiaalivakuutusmaksujen alennuksen osuus 3,9 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarvioesitys on realistinen matalaksi jäävästä jäsenkuntatuottojen kasvuprosentista huolimatta, koska kiky-sopimuksen ansiosta henkilöstömenojen muutos on negatiivinen. Esitys on kuitenkin määrärahoiltaan tiukka ja siinä pysyminen edellyttää, että kaikessa päätöksenteossa huomioidaan toiminnan taloudellisuus, rakenteellisten muutosten edistäminen ja sopeutustoimet, jotta kasvavana kehittyvään palvelujen kysyntään kyetään talousarvion puitteissa vastaamaan. Sitovien nettokulujen tasolla vuoden 2017 talousarvioesitys on 6,9 milj. euroa (1,3 %) vuoden 2016 ennustetta suurempi. 5

1.2.2.2 Vuonna 2017 kuntayhtymän talouteen vaikuttavat rakenteelliset muutokset ja toimintojen uudelleenjärjestelyt 6 Turun kaupungin psykiatrian erikoissairaanhoidon fuusio sairaanhoitopiiriin Turun hyvinvointitoimialan psykiatrisen erikoissairaanhoidon yhdistämistä kuntayhtymän psykiatrian tulosalueeseen on valmisteltu viranhaltijatyöryhmässä kuluvan vuoden aikana. Työryhmän mukaan organisaatioiden yhdistäminen on toiminnallisesti järkevä ja sote-uudistuksen tavoitteiden mukainen. Työryhmä ehdotti keväällä, että yhdistymisen ensimmäinen vaihe, organisatorinen yhdistyminen voisi toteutua 1.1.2017 lukien. Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi osaltaan psykiatristen yksiköiden yhdistämisen samaan organisaatioon periaatepäätöksellä 14.6.2016 ( 11). Asiaa oli määrä käsitellä Turun kaupungin toimielimissä kesä- ja elokuussa, mutta päätösesityksen vieminen Turun kaupunginhallitukselle siirtyy viimeisimmän tiedon mukaan marraskuulle. Koska sairaanhoitopiirin puolella yhdistymisen käytännön valmistelu tietojärjestelmien, henkilöstöhallinnon sekä tuotteistuksen ja hinnoittelun osalta voi käynnistyä vasta, kun yhdistymisestä on pitävät päätökset, ei yhdistyminen 1.1.2017 lukien ole mahdollinen. Pelkästään teknisten muutosten toteuttaminen tietojärjestelmissä vie aikaa 3-4 kuukautta. Talousarvioesityksessä ei ole otettu Turun kaupungin psykiatrisen erikoissairaanhoidon fuusiota huomioon. Tarkoitus on tuoda asia vuonna 2017 talousarviomuutoksena valtuuston päätettäväksi sen mukaisesti, kuin yhdistyminen vuonna 2017 toteutuu. Turunmaan sairaalan liikelaitoksen psykiatrisen yksikön siirto psykiatrian tulosalueelle Sairaanhoitopiirin valtuuston tekemä päätös psykiatristen yksiköiden yhdistämisestä samaan organisaatioon pitää sisällään myös Turunmaan sairaalan liikelaitoksen psykiatrisen yksikön siirron psykiatrian tulosalueelle. Turunmaan sairaalan psykiatrisen yksikön määrärahojen ja tuloarvioiden siirto psykiatrian tulosalueen talousarvioon on esityksessä otettu huomioon hallituksen 11.10.2016 ( 125) tekemän päätöksen mukaisesti. Siirto tarkoittaa yhteensä 30,7 vakanssin ja 2,4 milj. euron määrärahojen siirtoa. Turunmaan sairaalan liikelaitoksen eräiden tukipalvelujen siirto konsernipalveluiksi Turunmaan sairaalan liikelaitos on hoitanut omana toimintana teknisen huollon ja tilahallinnan, laitoshuollon, ulkotyöt, jätehuollon, postituksen ja monistuksen, hankintatoimen, laskutuksen, reskontran hoidon ja kirjanpidon. Vuoden 2017 alusta lukien toiminnat siirretään konsernipalveluiksi ja kuntayhtymän vastaavia toimintoja hoitavien yksiköiden tehtäväksi. Turunmaan sairaala ostaa palvelut kuntayhtymältä. Talousarviossa on otettu huomioon yhteensä 19 vakanssin ja 1,5 milj. euron määrärahojen siirto. Tyks-Sapa-liikelaitoksen diagnostisten palvelujen integroiminen osaksi yliopistosairaalaa 1.2.2.3 Talousarvioesityksen muodostuminen Hallitus hyväksyi kokouksessaan 11.10.2016 ( 126) valmistelun käynnistämisen Tyks-Sapa-liikelaitoksen diagnostisten palvelujen integroimiseksi osaksi yliopistosairaalaa. Alustavan aikataulun mukaan fuusio voisi toteutua 1.7.2017 lukien. Talousarviomuutokset tuodaan valtuuston päätettäväksi vuonna 2017 sen mukaan, kuin fuusio toteutuu. Alla on taulukkoesitys vuoden 2017 talousarvion muodostumisesta.

VUODEN 2017 TALOUSARVIOESITYKSEN MUODOSTUMINEN 7 Kuntayhtymä yhteensä Talous- Talousarviomuutokset 2017 Milj. Talous- Kasvu arvio 2016 Indeksi- Määrä- Yhteensä arvioesitys % Milj. tarkistukset rahojen/tulo- Milj. 2017 * 2017 arvioiden Milj. tarkistukset Toimintatuotot Myyntituotot Myyntituotot jäsenkunnilta 490,2 8,2 8,2 498,4 1,7 Kalliin hoidon tasausmaksut 30,0-9,3-9,3 20,7-31,1 Erityisvelvoitemaksut 21,7 0,4 0,4 22,1 1,7 Tuotot jäsenk.ennen ensihoitoa 541,8-0,8-0,8 541,1-0,1 Ensihoidon myyntituotot 13,3 0,0 0,8 0,8 14,1 6,2 Tuotot jäsenkunnilta yhteensä 555,1 0,0 0,1 0,1 555,2 0,0 Myyntituotot ulkok. ja muilta 63,2-0,5-0,5 62,7-0,8 Erityisvaltionosuus 15,2-1,0-1,0 14,2-6,6 Muut myyntituotot 48,5 1,0 1,0 49,5 2,1 Maksutuotot 23,6 2,1 2,1 25,7 8,9 Muut toimintatuotot 18,5 0,0 0,0 18,5 0,1 Muut, kuin tuotot jäsenkunnilta yht. 169,1 0,0 1,6 1,6 170,7 1,0 Toimintatuotot yhteensä 724,2 0,0 1,7 1,7 725,9 0,2 Toimintakulut Palkat 302,1-3,5 0,1-3,4 298,7-1,1 Sosiaalivakuutusmaksut 85,3-4,9 0,1-4,8 80,5-5,6 Henkilöstömenot 387,3-8,4 0,2-8,2 379,1-2,1 Palvelujen ostot 131,9 2,0 3,6 5,5 137,5 4,2 Materiaalin ostot 137,4 2,7 5,2 8,0 145,4 5,8 Vuokrat 8,4 0,0 0,0 0,1 8,5 1,1 Muut toimintakulut 10,8 0,0-0,1-0,1 10,7-0,5 Toimintakulut yhteensä 675,9-3,6 9,0 5,3 681,2 0,8 Toimintakate 48,3 3,6-7,2-3,6 44,7-7,5 Nettorahoitustuotot+/kulut- -4,9 0,0 1,2 1,2-3,8-23,9 Vuosikate 43,4 3,6-6,1-2,4 40,9-5,6 Poistot ja arvonalentumiset 43,4 0,0-2,4-2,4 40,9-5,6 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,0 3,6-3,6 0,0 0,0 Sitovat nettokulut 554,6-3,6 4,2 0,6 555,2 0,1 * Alkuperäinen valtuuston 24.11.2015 ( 25) hyväksymä talousarvio Toimintatuotot Toimintatuottojen tuloarvio kasvaa talousarvioesityksessä 1,7 milj. euroa (0,2 %) vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Jäsenkuntatuotot kasvavat 0,1 milj. euroa (0,0 %) ja muiden, kuin jäsenkuntatuottojen kasvu on 1,6 milj. euroa (1,0 %). Vuoden 2016 ennusteeseen verrattuna jäsenkuntatuottojen tuloarvio kasvaa 0,7 %. Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta ovat esityksessä 0,5 milj. euroa vuoden 2016 talousarviota pienemmät. Muiden myyntituottojen arviota on esityksessä korotettu 1,0 milj. euroa ja potilasmaksutuottojen arviota 2,1 milj. euroa. Erityisvaltionosuuden tuloarvio (14,2 milj. euroa) on laskettu kuluvan vuoden toteutuneen erityisvaltionosuustulon perusteella. Lisäksi arviossa on varauduttu erityisvaltionosuuden 1,0 milj. euron leikkauksiin vuonna 2017. Toimintakulut Toimintakulujen osalta talousarvioesitys tarkoittaa 5,3 milj. euron (0,8 %) määrärahojen kasvua vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Palkkojen sopimuskorotusten, lomarahojen 30 % leikkauksen ja sosiaalivakuutusmaksujen tarkistusten vaikutus määrärahoihin on 8,4 milj. euroa negatiivinen ja palvelujen ja materiaalin ostojen indeksitarkistusten vaikutus positiivinen 4,8 milj. euroa. Näiden lisäksi reaalisina toimintakulujen määrärahojen tarkistuksina on voitu ottaa huomioon +9,0 milj. euroa (1,3 %). Tältä pohjalta

laadittua talousarviota voidaan pitää realistisena, mutta edelleen tuottavuushankkeiden onnistunutta toteutusta vaativana. Vuonna 2016 toimintakulujen talousarvioylitys on ennusteen mukaan 5,3 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarvioesityksen toimintakulujen määrärahatarkistukset Talousarviomäärärahojen jälkeenjääneisyyden korjaus: Turun yliopistollinen keskussairaala - Ulkopuoliset tutkimus- ja hoitopalvelut 897 000 - Hoitotarvikkeet 1 000 000 - Kuntayhtymän ulkopuolelle myytävien varastotarvikkeiden määrärahojen jälkeenjääneisyyden korjaus 1 500 000 3 397 000 Tyks-Sapa-liikelaitos - Laboratorio- ja kuvantamispalvelut 898 000 - Apteekkitarvikkeet 1 500 000 - Hoitotarvikkeet 1 000 000 - Toiminnan lisämenot lääkehuollon korjaushankkeen aikana 304 100 3 702 100 Hallintokeskus - Työterveydenhuollon ostopalvelut 200 000 7 299 100 Määrärahat uusiin menoihin vuonna 2017: - Määrärahat huippuosaamisstrategian toteuttamiseen 300 000 - Aluetietojärjestelmän käytön jatkaminen 700 000 - Määrärahat sote-uudistuksen tietojärjestelmähankkeisiin 600 000 - Turun kaupungin logistiikkatoiminnat Vsshp:lle 1.4.2016 lukien: kolmen kuukauden määrärahat vuodelle 2017 381 700 - Määräraha PharmaCitystä vuokrattujen tilojen vuokriin 75 600 - Utulabilta siirtyneen henkilöstön palkat KVTES:in mukaisiksi 112 000 - Muut määrärahat 39 200 2 208 500 Määrärahojen vähennykset vuonna 2017: - Loimaan ja Uudenkaupungin kaupungeille siirtyneiden laitoshuoltajien palkkamäärärahojen poistaminen talousarviosta -338 600 - Vähennykset Tyks-Sapan määrärahoihin itse maksavien potilaiden tulojen vähenemisen perusteella -214 600-553 200 Määrärahatarkistukset yhteensä 8 954 400 8 Nettorahoituskulut ja suunnitelmapoistot Tulosalueiden kesken on tehty edellä mainitut Turunmaan sairaalan liikelaitoksen psykiatrian yksikön ja tukipalvelujen määrärahojen siirrot sekä lisäksi lukuisia muita toimintakulujen määrärahojen siirtoja, joilla ei kuntayhtymän tasolla ole nettovaikutusta. Samoin menolajien kesken on tehty tarkistuksia määrärahojen kohdentamiseksi optimaalisesti. Talousarvioesitykseen ei sisälly esityksiä uusien virkojen tai toimien perustamisesta. Päätökset mahdollisista vakanssien perustamisesta esitetään tehtäväksi eri päätöksillä vuonna 2017 talousarviomäärärahojen puitteissa, kun virkamuutostarpeet ovat tarkemmin selvillä. Vuoden 2017 talousarvioesityksen muodostumisesta on laskelma sivulla 55 ja vertailu vuoden 2016 ennusteeseen sivulla 63. Nettorahoituskulut ovat talousarvioesityksessä 3,8 milj. euroa. mikä on 1,2 milj. euroa vähemmän, kuin vuoden 2016 talousarviossa. Lainojen korkokuluihin on varattu 3,8 milj. euroa. Lähtökohtana arviossa on, että korkokanta on vuonna 2017 vuoden 2016 tasolla. Lainojen korkokulujen ennuste vuodelle 2016 on 4,0 milj. euroa. Vuoden 2017 rahoituskustannuksiin sisältyy 0,16 milj. euroa T3-sairaalan rakennusaikaisen pääoman korkokuluja. Jäsenkunnille maksettava peruspääoman korko on esityksessä nolla euroa. Koron perusteena olevan 12 kuukauden euribor-koron arvioidaan olevan

vuonna 2017 miinuksella, kuten kuluvana vuonna. Vuonna 2016 ei ennusteen mukaan peruspääoman korkoa tule maksettavaksi. Suunnitelmapoistojen määräraha on 40,9 milj. euroa, mikä on 2,4 milj. euroa vähemmän, kuin vuoden 2016 talousarviossa. Liikelaitosten talousarvioesitykset ovat olleet johtokuntien käsiteltävänä. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokunta 6.10.2016 ( 70), Tyks- Sapa-liikelaitoksen johtokunta 27.10.2016 ( 130), Turunmaan sairaalan liikelaitoksen johtokunta 27.10.2016 (69). 1.2.3. Jäsenkuntien vuoden 2017 palvelusuunnitelmat Talousarvioesityksen tuotot jäsenkunnilta samoin suoritteet on palvelusuunnitelmissa jaettu kunnille. Kuntien euromääräisen käytön 2017 arviot perustuvat toteutuneisiin käyttösuhteisiin piirin eri sairaaloissa pienten kuntien osalta 24 edellisen kuukauden aikana ja suurten kuntien osalta 12 edellisen kuukauden aikana (tilannepäivä 30.4.2016). Hengityshalvauspotilaiden, ja psykiatrian vaikeahoitoisten potilaiden hoitokustannusten ja suoritteiden kohdistaminen eri kunnille on laskettu räätälöidysti. Jäsenkunnille toimitettiin 1.6.2016 alustavat euromääräiset maksuosuusarviot vuodelle 2017 jäsenkuntatuottojen 1,7 % kasvuun perustuen ja 17.10.2016 0,9 % kasvuun perustuen. Lopullisessa talousarvioesityksessä jäsenkuntatuottojen kasvu on nolla prosenttia hallituksen 29.11.2016 tekemän esityksen mukaisesti. Jäsenkuntatuotot, joiden perusteella palvelusuunnitelmien euromääräiset käyttöarviot on laskettu, muodostuvat vuoden 2017 talousarviossa seuraaviksi: TP 2015 TA 2016 Esitys 2017 Muutos % TP 2015 TA 2016 Myyntituotot jäsenkunnilta 486 316 621 490 166 000 498 358 200 2,5 1,7 Kalliin hoidon tasausmaksut 27 349 042 29 970 000 20 651 000-24,5-31,1 Erityisvelvoitemaksut 21 076 600 21 676 000 22 052 000 4,6 1,7 Tuotot jäsenk.ennen ensihoitoa 534 742 263 541 812 000 541 061 200 1,2-0,1 Ensihoidon myyntituotot 13 812 239 13 300 000 14 120 000 2,2 6,2 Tuotot jäsenkunnilta yhteensä 548 554 502 555 112 000 555 181 200 1,2 0,0 9 Vertailukelpoisuuden vuoksi ensihoidon myyntituotot on yllä olevassa laskelmassa esitetty omalla rivillään. Kuntakohtaisesti jäsenkuntien maksuosuuksien muutosprosentit muodostuvat palvelusuunnitelmissa seuraaviksi: Jäsenkuntalaskutuksen kasvu vuoden 2017 palvelusuunnitelmissa verrattuna vuoden 2016 palvelusuunnitelmiin kunnittain Kasvu % % % Aura -1,0 Mynämäki 1,2 Rusko 4,1 Kaarina 0,8 Naantali -0,2 Salo 0,8 Kemiönsaari 8,4 Nousiainen 6,7 Sauvo -5,3 Koski Tl 3,3 Oripää 1,0 Somero 4,8 Kustavi 3,1 Paimio -3,1 Taivassalo -1,1 Laitila -1,2 Parainen -2,9 Turku 0,2 Lieto 0,7 Punkalaidun 2,8 Uusikaupunki -2,9 Loimaa 0,2 Pyhäranta 2,9 Vehmaa 0,1 Marttila -3,0 Pöytyä -9,3 Jäsenkunnat yhteensä 0,0 Masku 0,7 Raisio -1,7

10 Erityisvelvoitemaksu ja kalliin hoidon tasausmaksu Jäsenkuntien palvelusuunnitelmat on esitetty talousarvion sivuilla 87-101. Erityisvelvoitemaksu ja kalliin hoidon tasausmaksu on palvelusuunnitelmissa jaettu jäsenkunnille asukaslukujen 1.1.2016 suhteessa. Erityisvelvoitemaksun perusteena olevat kustannukset Muutos % TP 2015 TA 2016 Esitys 2017 TP 2015 TA 2016 Potilasvahinkovakuutus 5 224 000 5 515 000 5 625 000 7,7 2,0 Lääkinn. kuntoutuksen apuvälineet 9 998 200 10 271 200 10 476 400 4,8 2,0 Ensihoidon lääkäriyksikkö ja kenttäjohtotoiminta 3 090 500 3 090 500 3 143 100 1,7 1,7 Aluetietojärjestelmä 685 000 702 100 712 600 4,0 1,5 Muut erityisvelvoitteet 2 078 900 2 097 200 2 094 900 0,8-0,1 Yhteensä 21 076 600 21 676 000 22 052 000 4,6 1,7 Kalliin hoidon tasausrajaksi esitetään vuonna 2017 80.000 euroa, kun tasausraja vuonna 2016 on 60.000 euroa. Kalliin hoidon tasausmaksun perusteena ovat kustannukset, jotka syntyvät jäsenkunnille annettavista tasaushyvityksistä yli 80.000 euron potilaskohtaisista kustannuksista. Kalliin hoidon tasausmaksu alenee tasausrajan noston myötä talousarvioesityksen mukaan 20,7 milj. euroon vuonna 2017 vuoden 2016 30,0 milj. eurosta. Kalliin hoidon tasausmaksun perusteena olevat kustannukset Muutos % TP 2015 TA 2016 Esitys 2017 TP 2015 TA 2016 Hengityshalvauspotilaat 2 865 895 2 709 600 2 796 000-2,4 3,2 Fabryn-taudin potilaat 674 337 652 000 594 000-11,9-8,9 Aikuispsykiatrian tasaushyvitykset * 747 907 950 000 750 000 0,3-21,1 Valtion mielisairaalapotilaat 617 397 1 091 200 595 000-3,6-45,5 Muu somaattinen hoito 19 715 749 22 258 400 13 963 000-29,2-37,3 Muu psykiatrinen hoito 2 727 757 2 308 800 1 953 000-28,4-15,4 Yhteensä 27 349 042 29 970 000 20 651 000-24,5-31,1 * Turun kaupungille maksettavat tasaushyvitykset sen omana toimintana tuottamasta aikuispsykiatriasta. 1.2.4 Suunnitelma alijäämien kattamisesta vuosina 2016 2018 Lakiesityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain voimaanpanosta (julkistettu 29.6.2016, lähetetty lausunnoille 31.8.2016) edellytetään kuntayhtymien alijäämien kattamista vuoden 2018 loppuun mennessä. Kuntayhtymän taseessa 31.12.2015 oli alijäämää 8,9 milj. euroa. Hallituksen 29.11.2016 muuttamassa esityksessä alijäämä katetaan 3,3 milj. euron ylijäämäisellä tuloksella vuonna 2016 ja 5,6 milj. euron vuoden ylijäämällä vuonna 2018. Vuoden 2016 talousarviota esitetään muutettavaksi siten, että tavoitetuloksena on 3,3 milj. euron ylijäämä, mikä vastaa Handelsbankenin palauttamia korkoja, viivästyskorkoja ja korvauksia oikeudenkäyntikuluista (esitys valtuustolle vuoden 2016 talousarvion ylitysoikeuksia koskevan asian yhteydessä 29.11.2016). Suunnitelma alijäämien kattamisesta tulosalueittain on sivulla 64.

1.2.5 Vuosien 2018-2019 käyttötalouden suunnitelmat 11 Vuoden 2018 suunnitelma Lähtökohtana vuoden 2018 suunnitelmassa on jäsenkuntatuottojen 2,5 % kasvu vuoden 2017 talousarvioon verrattuna, mikä euroina merkitsee 13,7 milj. euron kasvua. Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta maksajilta kasvavat suunnitelmassa jäsenkuntatuottoja vastaavasti (+2,2 %). Erityisvaltionosuuden arvioidaan supistuvan edelleen vuoden 2017 tasosta 0,5 milj. euroa. Potilasmaksujen korotusten arvioidaan tuottavan tuloja 1,3 milj. euroa (5,0 %) vuotta 2017 enemmän. Potilasmaksukehityksen edellytyksenä on, että asiakasmaksuja korotetaan voimassa olevan asiakasmaksuasetuksen mahdollistamana. Hintojen korotukset lisäävät muita toimintatuottoja 0,3 milj. eurolla. Yhteensä toimintatuottojen kasvu on 16,1 milj. euroa (2,2 %). Palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutukseksi on suunnitelmassa arvioitu 0,5 % ja sosiaalivakuutusmenojen määräksi palkoista 25,8 % (26,5 % vuoden 2017 talousarviossa), kun kiky-sopimuksen perusteella sosiaalivakuutusmaksut alenevat 0,7 %-yksikköä vuoden 2017 tasosta. Palvelujen ja materiaalin ostoihin ja muihin toimintakuluihin on tehty 1,5 % indeksitarkistukset. Nettomääräisesti palkkojen sopimuskorotukset ja indeksitarkistukset lisäävät toimintakuluja 4,4 milj. euroa (0,7 %). Kun poistot kasvavat 0,3 milj. euroa ja suunnitelma on tulokseltaan laadittu 5,6 milj. euroa ylijäämäiseksi vuoden 2017 talousarvion nollatuloksen sijaan, jää toimintakulujen reaalisiin määrärahatarkistuksiin 5,8 milj. euroa (0,85 %). Rahoituskustannusten arvioidaan olevan 3,8 milj. euroa, joka sisältää 0,3 milj. euroa T3-hankkeen rakennusaikaisia korkokuluja. VUODEN 2018 SUUNNITELMAN MUODOSTUMINEN Kuntayhtymä yhteensä Talous- Talousarviomuutokset 2018 Milj. Suunni- Kasvu arvio 2017 Indeksi- Muut Yhteensä telma % Milj. ' tarkis- talousarvio- Milj. 2018 tukset muutokset Milj. 2018 Toimintatuotot Tuotot jäsenkunnilta 555,2 0,0 13,7 13,7 568,8 2,5 Myyntituotot ulkok. ja muilta 62,7 1,4 1,4 64,1 2,2 Erityisvaltionosuus 14,2-0,5-0,5 13,7-3,5 Maksutuotot 25,7 1,3 1,3 27,0 5,0 Muut toimintatuotot 68,0 0,3 0,0 0,3 68,4 0,5 Toimintatuotot yhteensä 725,9 0,3 15,8 16,1 742,0 2,2 Toimintakulut Henkilöstökulut 379,1-0,2 3,2 3,1 382,2 0,8 Palvelujen ostot 137,5 2,1 1,2 3,2 140,7 2,4 Materiaalin ostot 145,4 2,2 1,2 3,4 148,8 2,4 Muut toimintakulut 19,3 0,3 0,2 0,5 19,7 2,3 Toimintakulut yhteensä 681,2 4,4 5,8 10,2 691,4 1,5 Nettorahoituskulut -3,8 0,0 0,0 0,0-3,8 0,1 Poistot ja arvonalentumiset 40,9 0,0 0,3 0,3 41,3 0,8 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,0-4,1 9,7 5,6 5,6 Väestön ikääntyminen ja hoidontarpeen kasvu edellyttävät erikoissairaanhoidossa toimintakulujen n. 1,2-1,5 % vuotuista reaalikasvua. Toiminnan tehostuminen ja tuottavuuden parantamistavoitteet huomioon ottaen suunnitelma on laadittu 0,85 % kasvuun perustuen.

Vuoden 2019 suunnitelma 12 Vuoden 2019 suunnitelmassa on lähtökohtana jäsenkuntatuottojen 0,5 % kasvu vuoden 2018 suunnitelmaan verrattuna, mikä euroina merkitsee 2,6 milj. euron kasvua. VUODEN 2019 SUUNNITELMAN MUODOSTUMINEN Kuntayhtymä yhteensä Talous- Talousarviomuutokset 2019 Milj. Suunni- Kasvu arvio 2018 Indeksi- Muut Yhteensä telma % Milj. ' tarkis- talousarvio- Milj. 2019 tukset muutokset Milj. 2019 Toimintatuotot Tuotot jäsenkunnilta 568,8 0,0 2,6 2,6 571,5 0,5 Myyntituotot ulkok. ja muilta 64,1 0,4 0,4 64,5 0,6 Erityisvaltionosuus 13,7 0,0 0,0 13,7 0,0 Maksutuotot 27,0 1,4 1,4 28,4 5,0 Muut toimintatuotot 68,4 1,0 0,0 1,0 69,3 1,4 Toimintatuotot yhteensä 742,0 1,0 4,3 5,3 747,3 0,7 Toimintakulut Henkilöstökulut 382,2 4,3 3,2 7,6 389,8 2,0 Palvelujen ostot 140,7 2,1 1,2 3,3 144,0 2,4 Materiaalin ostot 148,8 2,2 1,3 3,5 152,3 2,3 Muut toimintakulut 19,7 0,3 0,2 0,5 20,2 2,4 Toimintakulut yhteensä 691,4 9,0 5,9 14,8 706,2 2,1 Nettorahoituskulut -3,8 0,0-0,1-0,1-3,8 1,3 Poistot ja arvonalentumiset 41,3 0,0-4,0-4,0 37,3-9,6 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 5,6-8,0 2,4-5,6 0,0 Potilasmaksujen korotusten arvioidaan tuottavan tuloja 1,4 milj. euroa (5,0 %) vuotta 2018 enemmän. Hintojen korotukset lisäävät muita toimintatuottoja 1,0 milj. eurolla. Yhteensä toimintatuottojen kasvu on 10,9 milj. euroa (1,5 %). Palkkamenojen kasvuksi on suunnitelmassa arvioitu 1,5 %. Kun lomarahojen 30 % leikkauksen vaikutusta kohdistuu vuoteen 2019 suoriteperusteisen kirjaustavan perusteella ainoastaan 3 kuukaudelta, lisää tämä palkkamenoja 1,0 %. Palkkojen sopimuskorotusten vaikutukseksi on arvioitu 0,5 %. Sosiaalivakuutusmenojen määrä palkoista alenee kiky-sopimuksen perusteella 25,4 %:iin vuonna 2019. Palvelujen ja materiaalin ostoihin ja muihin toimintakuluihin on tehty 1,5 % indeksitarkistukset. Yhteensä henkilöstömenojen muutokset ja indeksitarkistukset lisäävät toimintakuluja 9,0 milj. euroa (1,3 %). Poistot supistuvat 4,0 milj. euroa, kun U-sairaalan poistot päättyvät vuoteen 2018. Rahoituskustannusten arvioidaan olevan 3,9 milj. euroa, joka sisältää 0,5 milj. euroa T3-hankkeen rakennusaikaisia korkokuluja. Kun suunnitelma on tulokseltaan laadittu nollatasoon vuoden 2018 5,6 milj. euron ylijäämän sijaan, reaalisiin toimintakulujen määrärahatarkistuksiin jää 5,9 milj. euroa (0,85 %). Taloussuunnitelmat vuosille 2018-2019 on kuntayhtymätason lisäksi esitetty tasoilla: kuntayhtymä ilman liikelaitoksia ja kukin liikelaitos erikseen. 1.2.6 Vuosien 2017 2020 investointisuunnitelma Investointimenojen loppusumma vuoden 2017 talousarvioesityksessä (ilman rahoitus-leasingilla rahoitettavia T3-hankkeen rakentamismenoja) on 47,0 milj. euroa. Vuoden 2018 investointisuunnitelma on loppusummaltaan samoin perustein 24,1 milj. euroa ja vuoden 2019 suunnitelma 28,3 milj. euroa. (Vuoden 2016 talousarviossa loppusumma on 27,2 milj. euroa.).

13 Investointisuunnitelmassa on esitetty myös leasing-rahoituksella toteutettavan T3-hankkeen kustannukset suunnittelu vuosittain eriteltyinä. Vuoden 2017 esitys ylittää voimassa olevan vuoden 2017 suunnitelman 21,5 milj. euroa. Merkittävimmät erot vuoden 2017 esityksen ja voimassa olevan suunnitelman välillä ovat seuraavat: Voimassa olevasta suunnitelmasta 2017 puuttuvat määrahat: - Mikron tontin hankinta 4 900 000 - Uusi pysäköintirakennus 7 000 000 - Lääkehuoltorakennuksen korjaus 2 250 000 - Sh-rakennuksen ilmastoinnnin korjaus 3 800 000 - Yhdystunneli A-sairaalasta T-sairaalaan 700 000 18 650 000 Vuodelta 2016 siirtyvät hankinnat: - SPECT/TT -kamera 650 000 - PET-TT -laite 2 730 000 3 380 000 Sädehoitolaitteen hankinnan aikaistaminen 1 900 000 Medisiina D:n MRI-laitteen hankinnan poistaminen suunnitelmasta -1 950 000 Yhteensä 21 980 000 Hallitus päätti 14.6.2016 ( 85) hankkia Mikron tontin 4,9 milj. euron kauppahintaan lykkäävin ehdoin siten, että kaupan lopullinen toteutuminen on riippuvainen siitä, että valtuusto myöntää hankinnalle vuoden 2017 talousarviossa tarvittavan määrärahan. Uusi pysäköintirakennus otetaan hallituksen 29.3.2016 ( 39) tekemän päätöksen mukaan vuoden 2017 investointisuunnitelmaan kuitenkin sillä edellytyksellä, että pysäköinnin järjestäminen ei edellytä sairaanhoitopiiriltä taloudellisia lisäpanostuksia, vaan että pysäköinnin operoinnista saatavat tuotot kattavat investointikustannukset. Kiinteistöjaoston esitys hankkeen kustannusarvioksi on 10 milj. euroa, josta vuoden 2017 talousarvioon esitetään 7,0 milj. euroa. Lääkehuoltorakennuksen korjaukseen varauduttiin vuoden 2016 talousarviossa 2,0 milj. euron määrärahalla. Tarvittavien korjaustöiden laajuus huomioon ottaen kustannusarvio on noussut 6,5 milj. euroon, josta vuoden 2017 talousarvioon esitetään 2,25 milj. euroa ja vuodelle 2018 2,25 milj. euroa. Sh-rakennuksen ilmastoinnin korjaukseen varauduttiin vuoden 2016 talousarviossa 2,0 milj. euron määrärahalla. Rakennuksen välipohjarakenteena on puu. Sisäilmaongelmien korjaamiseksi on poistettava välipohjien orgaaniset aineet ja rakennettava uudet betoniset välipohjat ilmastointitekniikan rakentamisen lisäksi. Kustannusarvio on noussut 4,6 milj. euroon, josta vuoden 2017 talousarvioon esitetään 3,8 milj. euroa. Yhdystunnelin rakentaminen A-sairaalasta T-sairaalaan on jonkin verran aikataulustaan jäljessä ja vuodelle 2017 tarvitaan 700.000 euron määräraha. Hankkeen kokonaiskustannusarvio 3,5 milj. euroa ei ole ylittymässä. Strateginen kiinteistötyöryhmä on käsitellyt rakentamisen investointisuunnitelman kokouksessaan 7.9.2016 ja kiinteistöjaosto 13.9.2016 ( 95). Hankekohtainen investointisuunnitelma vuosille 2017 2020 on perusteluineen esitetty talousarvion sivuilla 65-82.

1.2.7 Rahoitussuunnitelma vuosille 2017-2019 14 1.3. TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2017 Vuonna 2017 tulorahoitus ei talousarvioesityksen mukaan riitä kattamaan nettoinvestointeja, vaan rahoitusalijäämä on 4,1 milj. euroa. Kun lisäksi lainojen lyhennykset (31,3 milj. euroa) on katettava lainanotolla, on lainanottotarve yhteensä 35,5 milj. euroa. Lainakanta kasvaa nettomääräisesti 4,1 milj. euroa. Vuonna 2018 tulorahoitus riittää investointimenoihin ja 24,8 milj. euron nettomääräiseen lainojen takaisinmaksuun. Vuonna 2019 tulorahoitus riittää kattamaan sekä investointimenot että 9,8 milj. euron lainan lyhennykset ja rahoitusylijäämää jää 1,2 milj. euroa. Vuoden 2016 lopussa kuntayhtymällä on pitkäaikaista lainaa 200,5 milj. euroa (420 euroa asukasta kohti). Suunnitelmakauden 2017-2019 lopussa pitkäaikaisten lainojen määrä laskee 170,0 milj. euroon. Rahoituslaskelma kuntayhtymätasolla on esitetty talousarvion sivulla 19. Valtuuston tulee päättää talousarviossa ja -suunnitelmassa kuntayhtymän ja liikelaitosten toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista (Kuntalaki 14 ). Valtuuston hyväksymien konserniohjeiden (10.6.2008 10) mukaan tytäryhteisöjen on saatettava omat strategiansa linjaan kuntayhtymän strategian kanssa. Strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi toiminnalliset tavoitteet asetetaan koskien kuntayhtymää liikelaitoksineen sekä soveltuvin osin myös tytäryhteisöjä. Vuoden 2017 sitovat toiminnalliset tavoitteet on valmisteltu valtuuston 14.6.2016 ( 10) vuosille 2017-2018 hyväksymän strategian pohjalta. Sitovat toiminnalliset tavoitteet ovat hallituksen esityslistalla 8.11.2016 talousarvioesityksen erillisenä liitteenä. Suoritetavoitteet Vuoden 2017 suoritetavoitteet perustuvat Tyksin toimi- ja vastuualueiden, psykiatrian tulosalueen, Turunmaan sairaalan sekä Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen arvioihin palvelujen kysynnän ja hoidon tarpeen kehityksestä sekä palvelutuotannon kapasiteettitekijöistä vuonna 2017. Suoritetavoitteet ovat kuntayhtymän tasolla seuraavat: Suoritetavoitteet vuonna 2017 MUUTOS % TP 2015 TA 2016 ESITYS 2017 TP15 TA16 Vuodeosastohoito Hoitojaksot 63 427 61 970 60 549-4,5-2,3 Hoitopäivät 245 804 241 160 228 843-6,9-5,1 Leikkaustoimenpiteet (A-Q ja Y) 21 305 17 704 16 158-24,2-8,7 Keskimääräinen hoitoaika 3,88 3,89 3,78-2,5-2,9 Avohoito Avohoitokäynnit 817 745 825 680 857 126 4,8 3,8 Päiki-toimenpiteet (A-Q ja Y) 16 615 18 975 18 490 11,3-2,6 Leikkaustoimenpiteet yhteensä 37 920 36 679 34 648-8,6-5,5 Vuodeosastohoito Hoitojaksot 1 959 1 901 2 011 2,7 5,8 Hoitopäivät 41 666 40 179 40 095-3,8-0,2 Keskimääräinen hoitoaika 21,27 21,14 19,94-6,3-5,7 Avohoito Avohoitokäynnit 137 182 135 345 135 760-1,0 0,3

MUUTOS % TP 2015 TA 2016 ESITYS 2017 TP15 TA16 YHTEENSÄ Vuodeosastohoito Hoitojaksot 65 386 63 871 62 560-4,3-2,1 Hoitopäivät 287 470 281 339 268 938-6,4-4,4 Keskimääräinen hoitoaika 4,40 4,40 4,30-2,2-2,4 15 Avohoito Avohoitokäynnit 954 927 961 025 992 886 4,0 3,3 Suoritetavoitteet toimi- ja tulosalueittain on esitetty talousarvion sivuilla 83-84. 1.4. TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SITOVUUDET Vuoden 2017 toiminnalliset tavoitteet Vuoden 2017 toiminnalliset tavoitteet strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi asetetaan valtuustoon nähden sitovina. Toiminnallisten tavoitteiden toteuttamisessa tulee pyrkiä mahdollisimman suuren terveyshyödyn tuottamiseen sairaanhoitopiirin väestölle toimintaan varattujen määrärahojen määräämissä rajoissa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä vuotta 2017 koskien selvitys hallitukselle osavuosikatsauksissa ja valtuustolle toimintakertomuksessa. Taloudellisten tavoitteiden sitovuus ja toteutumisen seuranta Taloudellisten tavoitteiden sitovuudet esitetään asetettavaksi hallitukselle ja liikelaitosten johtokunnille suhteessa valtuustoon sekä hallituksen alaisille tulosalueille suhteessa hallitukseen seuraavasti: TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SITOVUUSTASOT VUODEN 2017 TALOUSARVIOSSA Kuka vastuussa Valtuustoon nähden Hallitukseen nähden Hallitus Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokunta Turunmaan sairaalan liikelaitoksen johtokunta Tyks-Sapa-liikelaitoksen johtokunta Kuntayhtymä yhteensä ilman liikelaitoksia: - Sitovat nettokulut - Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - Investointimenot Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos: - Sitovat nettokulut - Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - Investointimenot Turunmaan sairaalan liikelaitos: - Sitovat nettokulut - Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - Investointimenot Tyks-Sapa-liikelaitos: - Sitovat nettokulut - Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - Investointimenot Hallituksen alaiset tulosalueet: - Turun yliopistollinen Tulosalue yhteensä: keskussairaala - Sitovat nettokulut - Psykiatrian tulosalue - Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tulosalue yhteensä: - Tekniset ja huoltopalvelut - Sitovat nettokulut - Hallintokeskus - Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

1.5. KUNTALASKUTUS VUONNA 2017 Kuntalaskutuksen perusteet Vuoden 2017 talousarviossa kuntayhtymä on sitoutunut tuottamaan erikoissairaanhoidon palvelut jäsenkunnille kokonaislaskutukseltaan 555,2 milj. euron määräisenä. Jotta jäsenkuntien palvelusuunnitelmat voidaan toteuttaa kustannuksiltaan suunnitellusti, edellyttää tämä, että tulosalueiden ja koko kuntayhtymän kustannusperusteinen maksuosuusrasitus jäsenkunnille vuoden 2017 toiminnasta voidaan pitää talousarviossa asetetun menokehyksen rajoissa. Sitovuustasot esitetään määriteltäväksi nettoperiaatteella siten, että toiminnan kuluista vähennetään tuotot, lukuun ottamatta tuottoja jäsenkunnilta. Sitovat nettokulut (kustannusperusteinen maksuosuusrasitus jäsenkunnille) lasketaan tuloslaskelmasta seuraavasti: + Toimintakulut + Korko- ja muut rahoituskulut + Poistot ja arvonalentumiset - Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta - Erityisvaltionosuus - Muut myyntituotot - Maksutuotot - Tuet ja avustukset - Muut toimintatuotot - Korko- ja muut rahoitustuotot Tyks-Sapa-liikelaitoksen, teknisten ja huoltopalvelujen sekä hallintokeskuksen tulosalueen osalta sitovat nettokulut mittaavat yksikön kustannusperusteista menorasitusta piirin sairaaloille. Ilman yhtymähallituksen päätöstä ja Tyks-Sapa-liikelaitoksen osalta johtokunnan päätöstä yli 270.000 euron investointihankkeisiin varattuja määrärahoja on oikeus käyttää, vain perusteluissa sanottuun tarkoitukseen. Taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä vuotta 2017 koskien selvitys valtuustolle ja hallitukselle toimintakertomuksessa ja osavuosikatsauksissa tilikauden aikana. Taloussuunnitelma 2018-2019 muodostaa suunnitelmavuosien talousarviosuunnittelun lähtökohdan. Palvelujen hinnat määritetään omakustannusperiaatteella (perussopimus 27 ). Kuntayhtymän hallitus voi tarkistaa hintoja talousarviovuoden aikana, mikäli hinnoittelun perusteena olevat kustannukset muuttuvat oleellisesti kuntayhtymästä riippumattomista syistä (perussopimus 27 ). Kalliin hoidon tasauksen euromääräinen raja on 80.000 euroa vuonna 2017 (60.000 euroa vuonna 2016). Jäsenkunnilta asukaslukujen suhteessa kannettavalla kalliin hoidon tasausmaksulla katetaan jäsenkunnasta kotoisin olevan yksittäisen potilaan saman sairauden hoidosta kalenterivuoden aikana aiheutuneet kustannukset, jotka ylittävät 80.000 euroa. Kalliin hoidon tasaukseen oikeuttaviin kustannuksiin ei lueta jäsenkunnalta laskutettuja siirtoviivemaksuja. Tasausjärjestelmä kattaa kaikki tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot (Terveydenhuoltolaki 76 ). Kalliin hoidon tasausmaksun määrä on 43,26 euroa kunnan asukasta kohti vuonna 2017. Kalliin hoidon tasauksen piiriin sisältyy Turun kaupungin omana toimintana tuottama aikuispsykiatrinen erikoissairaanhoito, jossa syntyneet kalliin hoidon tasaustapaukset korvataan Turun kaupungille 80.000 euron ylittävältä osalta. Jäsenkunnilta asukaslukujen suhteessa kannettavalla erityisvelvoitemaksulla katetaan sairaaloiden erityisvelvoitteista aiheutuvat kustannukset. Erityis- 16

Siirtoviivemaksujärjestelmä velvoitemaksu on 46,96 euroa asukasta kohti vuonna 2017, johon sisältyy alueellisen apuvälinekeskuksen kustannuksia 15,57 euroa asukasta kohti. Niille jäsenkunnille, jotka eivät ole tehneet sopimusta apuvälinehankintojen keskittämisestä alueellisen apuvälinekeskuksen tehtäväksi, vaan hankkivat näitä itse, vähennetään erityisvelvoitemaksusta 5,33 euroa kunnan asukasta kohti. Asukaslukuina käytetään asukaslukuja 1.1.2016. Jäsenkuntia laskutetaan kuukausittain tasasuuruisin erin palvelusuunnitelmissa määritellyn vuosilaskutuksen perusteella (tasaerälaskutus). Jos kunnan erikoissairaanhoidon toteutunut käyttö poikkeaa tasaerälaskutuksesta ensimmäisen kahdeksan kuukauden kuluttua vähintään +/-5,0 % tai vähintään 1 milj. euroa, tehdään tarvittavat tasaerälaskutuksen muutokset loka-joulukuun laskutukseen. Palvelujen toteutuneen käytön mukainen tasauslaskutus toteutetaan viimeistään 28.2.2018 mennessä. Tasasuuruisin erin tapahtuva laskutus koskee palvelusuunnitelmissa laskettuja palvelujen myyntituloja (mukaan lukien ensihoitopalvelut) sekä kalliin hoidon tasaus ja erityisvelvoitemaksuja. Kuntayhtymä laskuttaa kutakin jäsenkuntaa maksukuukautta edeltävän kalenterikuukauden 25. päivänä 1/12 osan palvelusuunnitelman loppusummasta. Laskun eräpäivä on maksukuukauden 10. päivä ja viivästyskorko korkolain mukainen. Tasaerälaskutusta ei sovelleta ulkokuntien ja muiden maksajien laskutukseen. Ulkokuntien ja muiden maksajien laskut erääntyvät maksettavaksi kahden viikon maksuajalla viimeistään palvelujen antokuukautta seuraavan toisen kuukauden 10. päivä. Valtuusto vahvisti kokouksessaan 15.6.2010 ( 9) perussopimuksen 27 :n 1 momentissa tarkoitetun siirtoviivemaksun perusteet. Hallitus päätti 16.8.2011 ( 94), että korotettu siirtoviivemaksu otetaan käyttöön 1.9.2011 alkaen. Päätös siirtoviivemaksun perimisestä on voimassa toistaiseksi. 17