NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä ProAgria Etelä-Pohjanmaa
NurmiArtturi-hankkeen tausta Hävikkejä syntyy eri vaiheessa säilörehuntuotantoa mm. Korjuun ja säilönnän aikana (esim. hengitys- ja varisemistappiot) Säilönnän ja varastoinnin aikana (puristeneste, hengitys, pilaantuminen) Ruokinnassa (jälkilämpeneminen, lajittelu, tähteet) Hävikki eri tutkimusten mukaan 8 40 % ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
NurmiArtturi-hankkeen taustaa Pelkästään Etelä-Pohjanmaalla tuotetaan säilörehua vuosittain 910 miljoonaa kiloa (tuoresato) Esimerkki: Jos hävikki 8 %, Etelä-Pohjanmaalla korjatusta säilörehusta aiheutuu hävikkiä ~ 73 miljoonaa kiloa! Hyvälläkin satotasolla 25 000 kg/ha hävikki on 2920 ha eli tuotantokustannus huomioiden 3,5 milj. euroa/vuosi Tilatasolla 50 hehtaaria nurmea 4 hehtaaria hävikkiä (8 %) Nurmentuotantokustannus keskimäärin 1200 /ha jolloin Hävikin hinta 4800 /vuosi ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
NurmiArtturi-hanke tavoitteet Kuinka suuri ja mistä johtuva on säilörehun hävikin määrä Etelä-Pohjanmaalla? Hävikin vähentäminen ja nurmentuotannon kehittäminen Käytännön välineet hävikin laskemiseen ja määrittämiseen Säilörehun laadun hallinta Kustannustehokas säilörehun tuotanto
NurmiArtturi-hanke Etelä-Pohjanmaalla 2011 2013 12 pilottitilaa ympäri Etelä- Pohjanmaata Ajosilppuriketjuja (5kpl) Noukinvaunuketjuja (5kpl) Tarkkuussilppuriketjuja (2kpl) Kahdella tilalla lisäksi lihanautojen kasvatusta Yksi luomutila Kolme tilaa siirtymävaiheessa Nurmihavaintoja pellolla ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Hävikki ruokinnassa Punnittiin yhteen siiloon korjattu sato, josta talvella otettiin kuutiopainot siilon ollessa syötössä. Tilalla seurattiin 5 päivän ajan rehun hävikkiä ruokinnassa. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
5. Päivän seurannat Eroteltu tunkioon % Eroteltu hiehoille % Jäi syömättä % Hukka-% Maitoa kg/pv Erottelun syy Tila 1 0,0 0,0 0,1 0,1 28,8 Tila 1 0,0 0,0 0,0 0,0 29,3 Tila 2 5,0 0,0 4,7 9,7 31,4 Tila 4 0,0 35,4 0,0 0,0 28,9 Varmuuden vuoksi pintarehu syötettiin hiehoille Tila 4 0,0 20,1 0,8 0,8 29,0 Varmuuden vuoksi pintarehu syötettiin hiehoille Tila 5 0,0 0,0 0,2 0,2 Varmuuden vuoksi pintarehu syötettiin hiehoille Tila 6 4,3 0,0 0,0 4,3 32,1 Hometta, väri tummaa ja rehu ulkonäöltään epäilyttävää 2,7 0,0 0,0 2,7 23,9 Hometta, väri tummaa ja rehu ulkonäöltään sekä anal. Tila 7 epäilyt. Tila 8 0,5 0,0 8,5 8,9 32,0 Hometta, väri tummaa ja rehu lämmenyttä 0,0 0,0 7,5 7,5 32,0 Lypsävien lehmien syömättä jäänyt rehu annettiin Tila 8 umpilehmille Tila 11 0,1 0,0 0,0 0,1 26,0 Varmuuden vuoksi pintarehu syötettiin hiehoille Tila 11 0,0 0,0 0,0 0,0 26,7 Tila 12 0,0 34,2 0,0 0,0 26,7 ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Tilaesimerkki 1.- Seosrehutilan säilörehun syönnin määrittäminen - valmis lypsyssä olevien lehmien seos - oljen osuus appeen karkearehusta noin 1,5-2 % (olkea laitettu seokseen noin 60 kg ja säilörehua 4500 kg)
Tilaesimerkki 1.- Seosrehutilan säilörehun hävikin määrittäminen - lehmät jättivät syömättä 200 kg lajittunutta seosta - syömättä jäänyt seos oljen osuus jätteessä 20 30 % (olkea laitettu seokseen 60 kg ja säilörehua 4500 kg) 9
Tilaesimerkki 1.- Seosrehutilan säilörehun hävikit Lypsäviltä lehmiltä syömättä jäänyt seos jaetaan hiehoille, joiden rehussa lähes puolet kuiva-aineesta on olkea Seosrehun ruokintahävikki kuvan tilalla 7 kuukaudessa 20000 25000 kg => 2 % siiloihin säilötystä rehusta Todellinen säilörehun osuus? 10
Tilaesimerkki 2. Säilörehun ruokintahävikit - säilörehua ruokintapöydältä ja väkirehut lypsyrobotista ja kioskeista Kevätsadon säilörehua * säilöttiin 687582 kg * siirrettiin ruokintapöydille 684732 kg =>hävikki 2750 kg (0,4 %) Syötössä ollut siilo 11
Tilaesimerkki 2. Säilörehun D-arvo 710 Säilörehua kului 13 kg kuiva-ainetta/lehmä pv Väkirehua lehmät söivät keskimäärin 8,8 kg/lehmä/pv => väkirehua 38 % kuiva-aineesta Maitotuotos 31,4 kg EKM Hyvällä säilörehulla tulosta! 12
Säilörehun sulavuus D-arvo Säilönnällinen laatu kiitettävä Säilönnällinen laatu epävakaa Säilörehun D-arvo 702 703 Maitottuottorehukustannus euroa/lehmä/pcv Säilörehun säilönnällisen laadun merkitys taloudelliseen lopputulokseen 705 703 701 699 697 695 11,69 11,26 11,80 11,60 11,40 11,20 Maitotuotto-rehukustannus euroa/lehmä/pv Säilönnällisen laadun heikkeneminen merkitsee 40 lehmän karjassa 5000 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 70 lehmän karjassa 9000 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 100 lehmän karjassa 13000 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 13
Peltoviljelyn tuloksia Kuormat punnittiin eri tiloilla eri sadoista,
Sadot 2012 kolme tilaa
Sadot 2011 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1. Niitto 2.Niitto 3.Niitto 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 3311 kg/ha 3279 kg/ha 2916 kg/ha ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Sadot 2012 kaksi tilaa 14000 12000 10000 Kg ka/ha 8000 6000 6429 kg /ha 5528 kg/ha 3 niitto 2 niitto 1 niitto 4000 2000 0 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Sadon ja sulavuuden yhteys 2012 1.niitto raaka-ainenäytteitä 770 760 750 y = -0,0035x + 732,74 R² = 0,0611 Sulavuus g ka/kg 740 730 720 710 700 690 680 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 Sato kg ka/ha ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Sadon ja sulavuuden yhteys 2012 2.niitto raaka-ainenäytteitä Sulavuus g ka/kg 750 730 710 690 670 650 630 y = -0,0065x + 702,34 R² = 0,0933 610 590 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Sato kg ka/ha ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Rehun muutos 2012
Säilörehun tukematon tuotantokustannus NurmiArtturi-tiloilla 2011 ja 2012 2011 TILA NRO (n=11) 9 10 7 8 6 5 11 12 4 1 3 Hehtaaria 105 78 107 44 52 81 44 39 52 96 71 Satoa kg ka/ha 4400 5755 5800 6077 6255 6400 6500 8000 8841 9071 10000 Muuttuvat kustannukset /kg ka 0,26 0,13 0,04 0,08 0,10 0,07 0,05 0,13 0,12 0,04 0,05 Työ /kg ka 0,02 0,02 0,03 0,03 0,03 0,03 0,01 0,02 0,02 0,03 0,01 Kiinteät kustannukset /kg ka 0,09 0,11 0,06 0,13 0,07 0,10 0,11 0,03 0,12 0,07 0,07 Pelto ja ojitus /kg ka 0,04 0,05 0,02 0,06 0,08 0,07 0,04 0,06 0,01 0,05 0,05 Kaikki yhteensä /kg ka 0,40 0,31 0,16 0,29 0,28 0,27 0,21 0,24 0,27 0,18 0,19 2012 TILANRO(n=7) 7 11 4 5 10 1 3 Hehtaaria 103 51 55 83 79 87 83 Satoa kg ka/ha 4200 5374 6000 6000 6850 8000 10498 Muuttuvat kustannukset /kg ka 0,03 0,07 0,16 0,14 0,15 0,06 0,09 Työ /kg ka 0,04 0,03 0,03 0,03 0,01 0,02 0,02 Kiinteät kustannukset /kg ka 0,08 0,12 0,19 0,11 0,10 0,07 0,04 Pelto ja ojitus /kg ka 0,08 0,06 0,04 0,08 0,06 0,05 0,04 Kaikki yhteensä /kg ka 0,24 0,27 0,42 0,36 0,32 0,20 0,19
Säilöntäaineen kulutus ja tilojen välinen ja sisäinen vaihtelu 2011
Säilöntäaineen kulutus tilojen välinen ja sisäinen vaihtelu 2012 Noukinvaunu
Tilaesimerkki 1. 2011 todettiin ei happoa tarpeeksi Säilörehun laatuarvosana lähes poikkeuksetta 6 tai alle, ajosilppuritila. Huonoin rehu syötetty lihanaudat ja hiehot 2012 uusi hapotin, vieläkään ei mennyt ihan nappiin happoa mutta nyt arvosana aina 8-9! Meijeriin maitoa +95000 litraa Keskituotoksen nousu yli 500 kg
Säilöntäaine 2011+2012
Säilöntäaineen kulutus: lasketut ja mitatut Käyttömäärän perusteella kulutus l/tn Näytteiden perusteella kulutus l/tn Tila Vuosi Korjuuketju 1 2011 ajosilppuri 2,7 2,6 3 2011 ajosilppuri 4,0 6,7 4 2011 ajosilppuri 5,3 5,8 1 2012 ajosilppuri 2,2 3,2 4 2012 ajosilppuri 1,8 3,5 7 2011 noukinvaunu 7,3 4,7 9 2011 noukinvaunu 6,4 3,3 10 2011 noukinvaunu 4,2 3,8 10 2012 noukinvaunu 4,8 3,5 11 2011 tarkkuussilppuri 4,6 5,3 12 2011 tarkkuussilppuri 2,5 5,0
NurmiArtturi säilörehujen lämpötilat Kuutiopainojen yhteydessä lämpötilan mittaus rintamuksesta Yhteensä 163 mittaustulosta (noin 5 kpl per siilo/auma) Keskiarvo 12 o C (-1 o C - +46 o C, molemmat helmikuulla) Tuloksista 16 % alle 5 o C
Esim. 2012 kuutiopainonäytteet laakasiilo Kuiva-aine 463, tiivistys 17 300 kg 4,5 min/kuorma Ajosilppuri Säilöntäaine 5 l/t (AivÄssä) 4,24 l/tn mitattu 579 kg/m3 295 kg ka/m3 VHBI 400 kpl/g 701 kg/m3 328 kg ka/m3 VHBI <300 kpl/g 653 kg/m3 351 kg ka/m3 VHBI <300 kpl/g 876 kg/m3 344 kg ka/m3 VHBI <300 kpl/g 769 kg/m3 312 kg ka/m3 VHBI 900 kpl/g
Esim.2 kuutiopainonäytteet aumarehu Biologinen säilöntäaine, 5l/tn, tiivistys 5400 kg, 19 min/kuorma, kuiva-aine 261,noukinvaunu 631 kg/m3 6 153 kg ka/m3 VHBI 400 kpl/g 598 kg/m3 6 175 kg ka/m3 VHBI 46000 kpl/g 717 kg/m3 5 142 kg ka/m3 VHBI 24000 kpl/g 828 kg/m3 5 254 kg ka/m3 VHBI 15000 kpl/g 839 kg/m3 7 222 kg ka/m3 VHBI 24000 kpl/g
Tutki lisää Artturisivuilta NurmiArtturi! ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Maitotuotto-rehukustannus säilörehun D-arvon muuttuessa, kun säilörehun tuotantokustannus 0 snt/kg ka laskettu säilörehuille, joista on tehty kuutiopainomääritykset 12,00 750 Maitotuotto-rehukustannus euroa/lehmä/pv 11,00 10,00 9,00 8,00 7,00 6,00 Heikommin sulavalla säilörehulla ennuste todennäköisesti liian optimistinen, eli näin hyvää tulosta ei saavuteta Säilörehun D-arvo Maitotuotto-rehukustannus euroa/lehmä/pv - säilörehun hinta 0 snt/kg ka 700 650 600 550 Säilörehun D-arvo D-arvon muuttuminen 680 -> 650, merkitsee 40 lehmän karjassa 5000 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 70 lehmän karjassa 8000 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 100 lehmän karjassa 12500 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 33