Y56 Kevät 2010 1 Luku 27 Monopolistinen kilpailu Olemme tutkineet täydellistä kilpailua ja monopolia, jotka ovat markkinamuotojen kaksi ääripäätä. Seuraavaksi perehdymme näiden markkinamuotojen välimuotoihin: monopolistiseen kilpailuun ja luvussa 28 oligopoliin. Monopolistista kilpailua käsittelemme varsin lyhyesti kertaamme lähinnä Y55-kurssin analyysin. Oligopoliin perehdymme uutena asiana tarkemmin seuraavassa luvussa. Yritysten lukumäärä Monta yritystä Tuotteen tyyppi Yksi yritys Muutama yritys Erilaistuneet tuotteet eli heterogeeniset tuotteet Differentiated products Identtiset tuotteet Monopoli Oligopoli Monopolistinen kilpailu Täydellinen kilpailu Hanavesi Kaapeli-TV Tennispallot Raakaöljy Romaanit Elokuvat Vehnä Maito Monopolistista kilpailua (monopolistic competition) esiintyy silloin, kun markkinoilla on monta yritystä, jotka tuottavat ns. erilaistuneita tuotteita. Lisäksi vallitsee täydellisen kilpailun tapaan vapaa pääsy markkinoille ja vapaa poistuminen markkinoilta. Monopolistisessa kilpailussa kunkin yrityksen tuote on siis erilainen, mutta tuotteelle on kuitenkin monta epätäydellistä substituuttia. Toisin sanoen monopolistisen tuotteen monopolistisesti kilpailevan yrityksen hyödykkeen x kysytyn määrän prosenttimuutos kysynnän ristijousto = -------------------------------------------------------------------------- kilpailijan hyödykkeen y hinnan prosenttimuutos on suuri, muttei ääretön.
Y56 Kevät 2010 2 MONOPOLISTIC COMPETITION Chapter 12: Monopolistic Competition and Oligopoly TABLE 12.1 Elasticities of Demand for Brands of Colas and Coffee Colas Ground coffee Coke Folgers Brand Royal Crown Maxwell House Chock Full o Nuts Elasticity of Demand 2.4 5.2 to 5.7 6.4 8.2 3.6 With the exception of Royal Crown and Chock Full o Nuts, all the colas and coffees are quite price elastic. With elasticities on the order of 4 to 8, each brand has only limited monopoly power. This is typical of monopolistic competition. Copyright 2009 Pearson Education, Inc. Publishing as Prentice Hall Microeconomics Pindyck/Rubinfeld, 8e. Esimerkki monopolistisesta kilpailusta Lähde: Rubinfeld & Pindyck (2009, 447-448) 9 of 35 Monopolistisessa kilpailussa esiintyy sekä täydellisesti kilpailullisten markkinoiden piirteitä että monopolimarkkinoiden piirteitä. Monopolia jäljittelevät piirteet: Yritys ei ole price taker vaan kukin yritys kohtaa laskevan kysyntäkäyrän ja voitto maksimoituu, kun rajatulo ja rajakustannus ovat yhtä suuria MR = MC, jossa rajatulo on pienempi kuin hinta MR < p. (katso kuvio 27.2). Toisin sanoen monopolistisessa kilpailussa esiintyy katehinnoittelua (mark-up pricing) kuten monopolissa (katso kuvio 27.3) Huom. on mahdollista, että lyhyellä aikavälillä monopolistisesti kilpaileva yritys tuottaa tappiota tai nollavoittoa. Kuten monopolissa, monopolistisessa kilpailussa on ylikapasiteettia eli monopolistisessa kilpailussa tuotantotaso on pienempi kuin se tuotantotaso, jossa keskimääräiset tuotantokustannukset minimoituvat. Eli tuotantotaso, joka vastaa tehokasta skaalaa (ts. siis täydellisen kilpailun tasoa). Ylikapasiteettia on sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. (katso kuvio 27.4).
Y56 Kevät 2010 3 Kuvio 27.2 Monopolistinen kilpailu lyhyellä aikavälillä. Lähde Parkin (2009) luentokalvo 12, luku 13, muokattu Kuvio 27.3 Monopolistinen kilpailu ja katehinnoittelu Lähde Parkin (2009) luentokalvo 20, luku 13, muokattu
Y56 Kevät 2010 4 Kuvio 27.4 Monopolistinen kilpailu ja ylikapasiteetti. Lähde Parkin (2009) luentokalvo 19, luku 13, muokattu Täydellistä kilpailua jäljittelevät piirteet, kuten edellä todettiin, ovat lukuisat yritykset markkinoilla ja vapaa pääsy ja poistuminen. Tästä seuraa, että pitkällä aikavälillä yritysten määrä sopeutuu kuten täydellisen kilpailun markkinoilla, eli siihen asti kunnes taloudellinen voitto on nolla (ns. nollavoittoehto pätee, kun p = AC) (katso kuvio 27.5). Mutta, toisin kuin täydellisessä kilpailussa, hinta ei kuitenkaan vastaa rajakustannusta.
Y56 Kevät 2010 5 Kuvio 27.5 Monopolistinen kilpailu pitkällä aikavälillä. Lähde Parkin (2009 luentokalvo 16, luku 13 - muokattu) Monopolistinen kilpailu ja tehokkuustappio Joidenkin oppikirjojen mukaan (esim. Mankiw & Taylor 2006, Rubinfeld & Pindyck 2009) monopolistiseen kilpailuun liittyy tehokkuustappio (katso kuvio 27.6), joka määritetään samoin kuin monopolin tehokkuustappio (eli hyvinvointi, joka jää saamatta kuluttajien ja tuottajien ylijäämän muodossa). Toisissa oppikirjoissa kuten Parkin (2009), ei liitetä tehokkuustappiota monopolistisesti kilpaileviin markkinoihin. Parkin (2009, luku 13 luentokalvo 22) kirjoittaa: "Is Monopolistic Competition Efficient? Because in monopolistic competition P > MC, marginal benefit exceeds marginal cost. So monopolistic competition seems to be inefficient. But the markup of price above marginal cost arises from product differentiation. People value variety but variety is costly. Monopolistic competition brings the profitable and possibly efficient amount of variety to market." Vaikka monopolistinen kilpailu tuottaisikin tehokkuustappion, puuttuminen monopolistisesti kilpailullisten yritysten toimintaan olisi viranomaisille hallinnollisesti hyvin hankalaa ja kallista. Markkinoiden sääntely tulisi niin kalliiksi, että sääntelyn kustannukset ylittäisivät markkinatehottomuuteen liittyvät kustannukset. MONOPOLISTINEN KILPAILU JA TEHOKKUUSTAPPIO Chapter 12: Monopolistic Competition and Oligopoly Under monopolistic competition, price exceeds marginal cost. Thus there is a deadweight loss, as shown by the yellowshaded area. The demand curve is downward-sloping, so the zero profit point is to the left of the point of minimum average cost. Täydellinen kilpailu Monopolistinen kilpailu In both types of markets, entry occurs until profits are driven to zero. In evaluating monopolistic competition, these inefficiencies must be balanced against the gains to consumers from product diversity. Copyright 2009 Pearson Education, Inc. Publishing as Prentice Hall Microeconomics Pindyck/Rubinfeld, 8e. Kuvio 27.6 Monopolistinen kilpailu ja tehokkuustappio. Lähde Rubinfeld & Pindyck (2009, 447, kuvio 12.2 - muokattu) 8 of 35
Y56 Kevät 2010 6 Monopolistinen kilpailu, mainonta, brändit ja tuotekehitys Monopolistinen kilpailu kannustaa markkinointiin ja tuotemerkkien luomiseen sekä tuotteen kehittämiseen. Jotta yritys voisi tuottaa taloudellista voittoa, sen on saatava kuluttajat kokemaan oma tuotteensa erilaisena kuin kilpailijoiden tuotteet joko kehittämällä tuotetta niin, että ainakin toistaiseksi kilpailijat eivät pysty kopioimaan yrityksen tuotetta tai luomalla mielikuvaa mainonnan avulla siitä, että tuote on erilainen (esim. Kellogs murot vs. Pirkka/Rainbow murot). Kun yritykset myyvät heterogeenisia eli erilaistuneita tuotteita ja perivät hinnan, joka on suurempi kuin rajakustannus, jokaisella yrityksellä on kannustin mainostaa tuotettaan kasvattaakseen sen kysyntää. Miten mitataan kuinka kilpailulliset tai keskittyneet tietyt markkinat ovat? Herfindahl-Hirschman indeksillä Markkinoiden keskittymistä mitataan usein käyttämällä Herfindahl-Hirschman indeksiä, HHI. Herfindahl-Hirschman indeksi lasketaan summaamalla toimialalla toimivien yhtiöiden markkinaosuudet, kun markkinaosuudet on ilmaistu prosentteina. Esimerkiksi jos markkinoilla on neljä yritystä, joiden markkinaosuudet ovat 30%, 20 %, 40 % ja 10 %, tällöin 2 2 2 2 HHI = 30 20 40 10 3000. Markkinoita, jossa 1000 HHI 1800, pidetään kohtuullisen keskittyneinä. Kun HHI > 1800 markkinoita pidetään keskittyneinä. Toisin sanoen, mitä korkeampi indeksin arvo on, sitä keskittyneemmät kyseiset markkinat ovat. Kuviossa 27.8 esitetään Herfindahl-Hirschman indeksin arvot eri toimialoille, jotka ovat monopolistisesti kilpailevia (HHI < 1000)
Y56 Kevät 2010 7 The 4 largest Next 4 largest Next 12 largest firms. firms. firms. Kuvio 27.8 Monopolistinen kilpailu: esimerkkejä Lähde Parkin (2009 luentokalvo 9, luku 13 - muokattu) Toinen tapa arvioida ovatko markkinat monopolistisesti kilpailevia, on tutkia tuotteen kysynnän hintajoustoa. Kun jousto on välillä -4 ja -8 (ja tuotteet erilaistuneet), markkinoita pidetään monopolistisesti kilpailevina.
Y56 Kevät 2010 8 Aktivoiva tehtävä Herfindahl-Hirschman indeksi (Lähde Burkett 2006, 185) Taustaa: USA:ssa yritysten välisiä fuusioita ei haasteta oikeuteen, jos ainakin yksi seuraavista ehdoista täyttyy 1. Fuusion jälkeen HHI< 1000, 2. Fuusion jälkeen HHI>1000 ja HHI 100 3. HHI 50 Täyttyvätkö yllä mainitut ehdot tapauksissa A ja B? Perustele vastauksesi. A) Olkoon kaksi yritystä, jotka aikovat fuusioitua. Molempien yritysten markkinaosuus on 10 % (siis 10 % ja 10 %). Loput 80 % markkinoista on jaettu tasan 10 eri yrityksen välillä, niin että jokaisen yrityksen markkinaosuus on 8 %. B) Olkoon kaksi yritystä, jotka aikovat fuusioitua. Molempien yritysten markkinaosuus on 5 %, Loput 90 % markkinoista on jaettu tasan 10 eri yrityksen välillä, niin että jokaisen yrityksen markkinaosuus on 9 %. Ratkaisu: A) Edetään ehtojen mukaisessa järjestyksessä. 1. Fuusion jälkeen alalla HHI = 20 2 + 10 * 8 2 = 400 + 10 * 64 = 400 + 640 = 1040 Eli fuusion jälkeinen HHI ylittää asetetun ehdon. Tarkistetaan siis toinen ehto: 2. Jotta voidaan laskea muutos HHI:ssa, siis HHI, on ensin laskettava, mikä oli toimialan HHI ennen fuusiota. Se oli HHI = 10 2 + 10 2 + 10 * 8 2 = 100 + 100 + 640 = 840. Nyt muutos indeksissä on siis HHI 1040 840 200. Toinenkaan ehto ei siis päde. Tarkistetaan siis kolmas ehto: 3. Nähdään suoraan, että kolmaskaan ehto ei päde. Voidaan todeta, että kahden yrityksen fuusio ei ole sallittu. B) Edetään ehtojen mukaisessa järjestyksessä. 1. Fuusion jälkeen alalla HHI = 10 2 + 10 * 9 2 = 910 eli fuusion jälkeinen HHI täyttää asetetun ehdon. Ei ole tarvetta tarkistaa muita ehtoja.