Hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen Itä-Suomessa

M 12 LOPPURAPORTTI Euroopan aluekehitysrahasto Hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen Itä-Suomessa Toimenpideohjelma Ylä-Savon Kehitys Oy Sari Andersson 31.12.2006 Itä-Suomi ohjelman Makrohanke M 12, Hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen

2 Alkusanat Itä-Suomen neuvottelukunta on koonnut yhteen keskeiset ylimaakunnalliset hankekokonaisuudet. Neuvottelukunnan työ on osoitus laajasta itäsuomalaisesta yksimielisyydestä ja tahdosta. On välttämätöntä, että näille hankkeille saadaan jatkossa myös valtioneuvoston ja eduskunnan tuki. Yhteistyössä Itä-Suomesta voidaan rakentaa hyvinvoiva, elinvoimainen ja turvallinen. Itä-Suomessa hoivayrittäjyys on tärkeä, samoin hyvinvointiteknologia ja sen vienti. Itä- Suomen lääninhallitus on yhteistyössä mukana varsinkin sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen asiantuntijana. Lääninhallitus tulee omalta osaltaan tukemaan esitettyjen hankkeiden etenemistä erityisesti niissä ministeriöissä, joiden aluehallintoviranomaisena lääninhallitus toimii. Pirjo Ala- Kapee Itä- Suomen läänin maaherra

3 Tiivistelmä Ylä-Savon Kehitys Oy Sari Andersson: Hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen Itä-Suomessa toimenpideohjelma Itä-Suomi- ohjelman Makrohanke M 12, Hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen Heinäkuu 2006 Itä-Suomi- ohjelman tavoitteena on vauhdittaa myönteistä kehitystä Itä-Suomessa makrohankkeiden avulla. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa Itä-Suomen taloudellista kilpailukykyä sekä vetovoimaa ihmisten asuinpaikkana, yritysten sijaintipaikkana ja matkailukohteena. Makrohankkeita on yhteensä 14 ja edustettuina ovat kaikki toimialat. Neljä makrohanketta ovat hyvinvointiin liittyviä ( M 10-M 13). Hyvinvoinnin makrohankkeet pyrkivät vastaamaan ikääntymisen haasteisiin, terveyden edistämiseen, hyvinvointiyrittäjyyden kehittämiseen ja hyvinvointiteknologian osaamisen vahvistamiseen sekä kansainvälistymiseen ja viennin lisäämiseen. Itä-Suomi- ohjelman toimialueena on Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo. Asukkaita alueella on lähes 800 000. Hyvinvointiyrittäjyyden edistämisen lähtökohtana on yritysten, julkisen sektorin sekä tutkimus- ja kehittämisyksiköiden välinen yhteistyö. Makrohanketta varten tehdyssä alkuselvityksessä todetaan, että julkisen sektorin osuutta ei ole riittävästi korostettu aikaisemmissa hankkeissa ja politiikkaohjelmissa. Julkisella sektorilla on maassamme hyvinvointialalla monopoli, resurssit, vahva kokemus ja osaaminen. ( Kortelainen & Rissanen 2004) Itä-Suomessa on huomattavaa osaamista hyvinvointiyrittäjyyden toimialalla sekä laadukasta tutkimusta, mutta toimintaa ei ole saatu vietyä käytäntöön pelkästään tutkimus- ja yrityshankkeiden kautta. Tämän vuoksi uudenlaisten kumppanuuksien kehittäminen, joissa julkinen toimija on mukana, on välttämätöntä. Toimenpideohjelmassa Hyvinvointiyrittäjyydellä tarkoitetaan perinteistä sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyttä, hyvinvointimatkailua, käsityöyrittäjyyttä sekä lowteck- yrittäjyyttä. Käsityöyrittäjyys on mukana luovan talouden ammattien, kuten erilaisten terapioiden kautta, jotka kytkeytyvät terveyteen. Apuvälineiden tuotanto on myös hyvin pitkälti käsityötä muotoilua unohtamatta. Käsityöyrittäjyys on myös linkki hyvinvointimatkailuun. Kohderyhmänä toimenpideohjelmassa ovat sekä palveluiden kilpailuttajat, että ostajat, tuottajat ja tarjoajat. Tästä johtuen toimenpideohjelman kohderyhmänä ovat yritysten lisäksi myös julkiset toimijat, viranhaltijat ja luottamusmiehet. Tutkijat ja kehittämisorganisaatiot ovat yhteistyön kautta kohderyhmänä. Toimenpideohjelman toimenpiteillä pyritään 1. Hyvinvointiyrittäjyyden markkinoiden avaamiseen avoimelle kilpailulle 2. Hyvinvointipalveluiden strategisen osaamisen lisäämiseen 3. Kilpailutus- ja osto-osaamisen parantamiseen 4. Yritystoimintaa vahvistavan palveluliiketoiminnan verkoston kehittämiseen 5. Hyvinvointiyrittäjyyden määrälliseen lisäämiseen 6. Kansainvälisesti laadukkaiden uusien tuotteiden ja palvelukonseptien kehittämiseen 7. Osaamisen tason nostamiseen hyvinvointiyrittäjyydessä 8. Viennin lisäämiseen 9. Teknologian hyödyntämiseen Toimenpideohjelmassa on hankkeistettu keskeiset tavoitteet kasvuohjelmaksi ja aikataulutettu sen toteuttaminen seuraavalle ohjelmakaudelle 2007-2013. Kussakin osahankkeessa on omat tavoitteet, riskianalyysit ja rahoitussuunnitelmat. Tärkein toteutettava hanke on REPALE, jonka tavoitteena hyvinvointiyrittäjyyden markkinoiden avaaminen parantamalla kilpailutus- ja osto-osaamista, strategista suunnittelua sekä kehittämällä toimintoja yhteistyössä yritysten kanssa. Hankkeen osahankkeena on COOP- hanke, johon on saatu rahoitusta Itä-Suomen innovatiivisista toimista. Hankkeen tavoitteena on luoda toimintamalli julkisille toimijoille ja yrityksille yhteistyöstä, jossa saatavat hyödyt tulevat näkyviksi ja niistä koituva hyöty myös kehittäjille IPR- suojauksen kautta, joka on hyvinvointiyrittäjyydessä vielä valitettavan vähäistä..

4 Sisältö 1. Johdanto 5 2. Hyvinvointiyrittäjyys Itä-Suomessa 2006 7 2.1 Hyvinvointiyrittäjyyden hankkeet Itä-Suomessa 8 3. Hyvinvointiyrittäjyyden haasteet ohjelmakaudella 2007 2013 8 4. Toimenpideohjelman tavoitteet 10 5. Toimenpide esitykset 10 5.1 REPALE hanke 10 5.2 TEROTUS hanke 13 5.3 KULBA hanke 15 5.4 HYTKYTYS hanke 18 6. Toimenpideohjelman toimeenpano ja seuranta 20 7. Tiedotus 20 Kirjallisuutta 21

5 1. Johdanto Lissabonissa Eurooppa-neuvoston kokouksessa 23-24.3.2000 asetettiin tavoitteeksi rakentaa unionista maailman kilpailukykyisin talous, joka kykenee ylläpitämään talouskasvua, luomaan uusia työpaikkoja ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan toimenpiteitä yrittäjyyden edistämiseksi. Euroopan unionin komission yrittäjyyden vihreä kirja julkaistiin 21.1.2003. Siinä korostetaan koulutuksen merkitystä yrittäjyyden kehittymisessä. Hallitusohjelmassa todetaan, että yrittäjyyttä edistetään koulutuksella eri asteilla ja yrittäjyyden houkuttelevuutta uravaihtoehtona lisätään. Yrittäjyyden politiikkaohjelma koostuu viidestä osa-alueesta, ne ovat yrittäjyyskasvatus, yritysneuvonta, yritysten perustaminen, kasvu ja kansainvälistyminen. Itä-Suomen korkeantason asiantuntijat ovat koonneet Itä-Suomi ohjelman helmikuussa 2005. Itä- Suomella tarkoitetaan Pohjois- Savon, Pohjois- Karjalan, Kainuun, Etelä- Savon ja Etelä- Karjalan maakuntia. Ohjelmassa on listattu 14 makrohanketta, joiden toteutuksella pyritään saamaan Itä-Suomi nousuun yrittäjyyttä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua tukemalla. Makrohankkeiksi on esitetty aloja ja kokonaisuuksia, jotka ovat maakunnille yhteisiä. Kaikkia makrohanke- esityksiä on arvioitu kansainvälistymisen ja yrittäjyyden näkökulmasta. Ilman voimavarojen suuntausta vientiin ei saavuteta lisäarvoa alueen taloudelle ja väestölle. Makrohankkeet 10-13 ovat hyvinvointiin liittyviä ja niillä on kiinteät yhtymäkohdat toisiinsa. Väestön ikääntymisen haasteet ja mahdollisuudet ( M 10 )sekä Terveyden edistämisen toteutus ja myynti ( M 11 ) on valmisteltu Kainuussa. Hyvinvointiyrittäjyyden kehittäminen (M 12) ja Hyvinvointiteknologian osaaminen ja vienti ( M 13 ) ovat Pohjois- Savon vastuulla. Pohjois- Savon liitto on edelleen antanut vastuun Ylä- Savon Kehitys Oy:lle valmistella makrohanke M 12; hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen. Tämän valmistelun tuloksena on tehty hyvinvointiyrittäjyyden edistämisen toimenpideohjelma vuosille 2007-2013. Tämä toimenpideohjelma on samalla M 12 valmisteluhankkeen loppuraportti. Toimenpideohjelmassa otetaan huomioon niin kansainväliset, eurooppalaiset kuin kansallisetkin tarpeet hyvinvointiyrittäjyyden edistämiselle. Tärkeimpänä kuitenkin painotetaan itäsuomalaista näkökulmaa itäsuomalaisten ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Toimenpideohjelmassa hyvinvointiyrittäjyys jaetaan neljään osaan, jotka ovat: 1. Sosiaali ja terveysalan yrittäjyys 2. Hyvinvointimatkailuyrittäjyys 3. Lowtech yrittäjyys 4. Käsityöyrittäjyys Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys on perinteistä sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutuotantoa. Hyvinvointimatkailu on kulttuurin ja luonnon arvot hyödyntävää matkailua, johon yhdistyvät liikunta, ravinto ja sosiaalinen yhdessäolo. Hyvinvointimatkailu ei ole sairautta parantavaa eikä kuntoa korjaavaa vaan kulloistakin matkailijan terveydentilaa ylläpitävää, edistävää ja virkistävää hyvää oloa tuottavaa palvelua.

6 Lowtech yrittäjyys on matalan teknologian hyvinvointiyrittäjyyttä, jossa pienillä yksinkertaisilla keksinnöillä ja tuotteilla autetaan ihmisten pärjäämistä, selviytymistä ja parannetaan hyvinvointia. Korkean teknologian hyvinvointiyrittäjyys on makrohanke M 13 vastuulla. Käsityöyrittäjyys yhdistää luovuuden ja käden taidot osaksi hyvinvointia esimerkiksi taideterapian, musiikkiterapian ja toimintaterapian keinoin. Käsityöyrittäjyys on myös linkkinä hyvinvointimatkailuun, koska kysyntää perinteisten kädentaitojen osaamiselle ja tekemiselle on ja niiden tuotteistus matkailutarkoituksiin on suuri mahdollisuus. Toinen merkittävä low-twch- alan haara on turvateknologia ja siihen liittyvät tuotteet ja palvelut, jotka ovat usein varsin yksinkertaisia toteuttaa. Kohderyhmänä toimenpideohjelmassa ovat viime kädessä itäsuomalaiset ihmiset. Makrohankeen toimenpideohjelma on valmistunut pääosin viranomaistyönä, jossa on konsultoitu yrittäjiä ja tutustuttu lukuisiin selvityksiin hyvinvointiyrittäjyyden arkipäivästä. Toimenpideohjelman toteutuksen aikana päähuomio kohdentuu yritysten osaamisen kehittämiseen ja hyvinvointiyrittäjyyden markkinoiden avaamiseen tarvittavaan kilpailutusja osto-osaamiseen sekä tuotteistukseen. Oleellisena tekijänä on koko toimintaympäristön huomioiminen kehittämistyössä yhdessä yritysten, julkisen- ja kolmannen sektorin kanssa. Hyvinvointiyrittäjyyden kehittämisen lähtökohtana tulee olla yritysten, julkisen sektorin ja tutkimus- ja kehittämisyksiköiden välinen yhteistyö. Julkisella sektorilla on maassamme hyvinvointialan monopoli, paljon resursseja, osaamista ja kokemusta, eikä tutkimus- ja kehittämistyön tuloksia saada viedyksi käytäntöön ilman julkisen sektorin myötävaikutusta ja mukanaoloa. Tästä johtuen myös kunnalliset luottamusmiehet ja viranhaltijat ovat tärkeä kohderyhmä. Tuoreimman KTM:n selvityksen mukaan kuntien ostopalveluiden ennakoidaan kasvavan etenkin vanhusten asumispalveluissa, avohuollon kotipalveluissa ja lasten päivähoidossa. Itä-Suomessa asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavat vähenevät verotulot muuttotappiosta ja ikääntymisestä johtuen. Tämä kehitys voidaan kääntää myös mahdollisuudeksi kehittää asumiseen liittyviä palveluita ja apuvälineitä. Toinen suuri mahdollisuus on liikkuvat palvelut, jotka takaavat palvelut myös haja-asutusalueille ja joihin on mahdollisuus yhdistää erilaisia hyvinvointipalveluita. Kolmas mahdollisuus on sähköinen asiointi, joka osa-alueena on vielä kehittymätön. Koska Itä-Suomessa on yhä vähemmän tekijöitä ja palvelun tarvitsijoiden määrä kasvaa on monituottajuuden vahvistamisessa suuri haaste itäsuomalaisille toimijoille. Ilman huomiota ei voi jättää myöskään huolta työvoiman riittävyydestä hyvinvointipalveluissa. Toimialan on saatava parannettua julkisuuskuvaansa raskaana, huonosti palkattuna ja vähempiarvoisena naistentyönä. Toimenpideohjelmassa esitettyjen hankkeiden aikataulut ajoittuvat vuoden 2010 loppuun. Näiden hankkeiden kokemusten ja uusien haasteiden myötä tehdään jatkuvaa kehittämistyötä ja uusia strategisia linjauksia vuosille 2011-2013. Koko ohjelmakausi on liian pitkä aika suunnitella yhden hankkeen kestoajaksi.

7 2. Hyvinvointiyrittäjyys Itä-Suomessa 2006 Terveys ja hyvinvointi on osa-alue, joka nousee väestön ikääntymisen ja elintason nousun myötä koko ajan kiinnostavammaksi liiketoiminnan toimialaksi. Vapaa-aika lisää kysyntää ja toisaalta väestön ikääntyminen. Yli 65-votiaiden osuus oli Itä-Suomessa vuonna 2004 18 % ja Stakesin ennusteiden mukaan vuonna 2014 yli 65-vuotiaita on 23% ja vuonna 2020 jo 27%( Stakes 1999, Kortelainen 2003,9). Tilastotietoa Suomesta, jossa olisi kattavasti kaikki hyvinvointiyritykset tilastoitu ei ole olemassa. Toimialaluokituksesta voidaan verrata luotettavasti vain perinteisiä sosiaali- ja terveysalan yrityksiä. Maassamme oli toimialaluokituksen 85 N mukaisia yrityksiä 2004 15680, joissa työskenteli 31376 työntekijää ja liikevaihto oli 2,182 milj. euroa. Itä-Suomessa vastaavia yrityksiä oli vuonna 2004, 2248kpl. Näistä Pohjois-Savossa toimi 776, Kainuussa 207, Etelä-Savossa 436, Etelä-Karjalassa 372 ja Pohjois-Karjalassa 457. Jos lukuja vertaa valtakunnallisesti, niin suhteessa väkilukuun Pohjois-Savossa yrityksiä on määrällisesti eniten ( yli 0.3% väestöstä). Etelä-Savossa on merkittävä lasten ja nuorten laitosten rypäs kun taas Pohjois-Savossa on yli 80 palvelutaloa ja ryhmäkotia asiakkainaan pääasiassa vanhukset. Hyvinvointiyrittäjyys on levinnyt Etelä-Suomesta pikku hiljaa Itä-Suomeen ja myös kulttuuriin ja matkailuun liittyvän hyvinvointiyrittäjyyden markkinat ovat laajentumassa pääkaupunkiseudulta ja suuremmista kaupungeista muille alueille,( Kortelainen & Rissanen 2004) Kortelaisen ja Rissasen selvityksen mukaan paikallisesti hyvinvointiyrittäjyyden kasvun taustalla on seuraavat tekijät: 1. Alueen asukkaiden varallisuuden kasvu 2. Paikallinen poliittinen ilmasto 3. Työllistymiseen liittyvät oletukset ja panostukset 4. Hyvinvointiyrittäjyyden joustavuus seutualueilla 5. Kuntien tarpeet kehittää ja tehostaa toimintaansa ( kustannukset, tuotteistaminen, laatu) Kortelainen ja Rissanen jakavat hyvinvointipalvelut karkeasti kolmeen luokkaan, joissa ensimmäisellä sijalla on ne palvelut, jotka priorisoidaan tärkeimmiksi kustannuksista riippumatta ( terveydenhuollon palvelut), toinen luokka on arjessa selviytymistä helpottavat palvelut ( kotiapu) ja kolmas luokka palvelut, joita hankitaan hyvän mielen vuoksi. Hyvinvointiyrittäjyyden edistämisessä pääpaino pyritään asettamaan ennaltaehkäisevään, terveyttä edistävään yritystoimintaan. Hyvinvointiyrittäjyyden erikoispiirteenä on monialayrittäjyys, eli palveluun on integroitu sekä sosiaali- että terveyspalveluita, kuten esimerkiksi kotihoitopalveluissa. Kunnallisessa palvelutuotannossa on edelleen ongelmana palveluiden sektorointi. Hyvinvointiyrittäjyys on myös pienyrittäjyyttä. Valtaosassa yrityksiä henkilöstöä on 1-9 (85 %) ja liikevaihto yli 30%:lla jää alle 160000e ( Rissanen& Sinkkonen 2004). Itä-Suomessa suuret yritykset puuttuvat kokonaan. Ruotsin ja Englannin markkinoilla on jo muodostunut suuria yrityksiä,

8 jotka ovat tulossa Suomeen ja myös Itä-Suomeen ( ISS Care Partner). Kolmas erityispiirre on sosiaalialan yrittäjyyden profiloituminen voimakkaasti naisyrittäjyydeksi. 2.1 Hyvinvointiyrittäjyyden hankkeet Itä-Suomessa Itä-Suomessa hyvinvointiyrittäjyyttä on edistetty pääasiassa koulutuksella ja erilaisilla projekteilla. Koulutuksen tarjoajia on ollut paljon ja pääpaino on ollut yrityksen perustamisessa, laatutyöskentelyssä ja markkinoinnissa. Pääasiallisena kohderyhmänä on ollut kotihoito- ja asumispalveluyritykset. Kulttuurin, liikunnan, vapaa-ajan ja sosiaalialan monimuotoinen yrittäjyys on jäänyt tukitoimissa vähemmälle samoin terveysalan yrittäjät. Koulutus on kohdannut huonosti myös yksinyrittäjät. Merkittäviä hankkeita on ollut HOPE hanke, joka on koonnut palveluverkot internetpohjaiseksi tietoverkoksi. Kainuun hoiva on ollut verkottamishanke, joka on palkittu hyvin onnistuneesta verkostotyöstä ja yrittäjyyden kehittämisestä. Stydi projekti kehitti digitaalista oppimisympäristöä yrittäjille. Työn osaamisverkko teki mittavaa laatutyötä yrittäjien kanssa.( Kortelainen & Rissanen 2004) Tällä hetkellä merkittävä hanke on mm. Reaktioketju hanke, jonka osahankkeita on useampia Itä-Suomessa ( Helmet Varkaudessa, Ylä-Savo). Näistä valtaosa koskettaa hyvinvontia, koska kohderyhmänä on naiset. Myös Terve- Kuopio hankekokonaisuudesta on poikinut mielenkiintoinen hyvinvointimatkailun broker- konseptilla toimiva markkinointiyritys. Varkauden alueella on saatu alkuun myös verkostohanke SELMA hyvinvointiyrittäjille. Etelä-Savossa on panostettu tuotteistukseen ja strategioihin julkisella puolella. Reaktioketjuun liittyy myös merkittävää hyvinvointiyrittäjyyden tutkimusta Kuopiossa Minna Cant instituutissa. Hyvinvointiyrittäjyyden kehittämishakkeista johtuen, alueet ovat Itä-Suomessa hyvin eri vaiheessa. Verkostomainen yhteistyö on pitkällä Kainuussa ja hyvällä alulla Pohjois- Savossa Reaktioketjun ansiosta. Pro Agrian hankkeiden kautta on asiaa edistetty myös Pohjois-Karjalassa. Etelä-Savo ja Etelä-Karjala ovat selvästi tästä kehityksestä jäljessä. Toisaalta Pohjois-Savossakin on huomattavia alueellisia eroja. Ylä-Savossa toimi jo ennen Reaktioketjua Lähtöruutu, joten verkostotyöstä on jo lähes 10 vuoden kokemus, kun Varkaudessa Helmien ja SELMAN myötä on työtä tehty vasta vuosi. 3. Hyvinvointiyrittäjyyden haasteet 2007-2013 Yleisen käsityksen mukaan ongelmana hoivapalveluyrittäjyydessä on liiketoiminnallinen osaamattomuus ja huonosti tuotteistetut palvelut. Ongelma on kuitenkin myös tarjouspyyntöjen ylimalkaisuus ja kilpailutusosaamisen puute. Mikko Poralin 2005 tekemän Hoivayritysten toimintaympäristöä Pohjois- Savossa kuvaavan selvityksen mukaan ongelmaa on myös hallintokulttuurissa, kunnissa ei ole totuttu tekemään yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Sirpa Anderssonin ja Anne Kainlaurin vuonna 2000 tekemän valtakunnallisen hoivayrittäjille suunnatun kyselyn mukaan hoivayritysten ja kuntien välinen yhteistyö on yksi hoivayritysten keskeinen menestystekijä. Toinen menestystekijä saman kyselyn mukaan oli yrittäjien välinen verkottuminen ( Andersson& Kainlauri 2000). Hoivayrittäjyyden koulutukselliset haasteet ovat mittavat. Yrittäjän on hyvin vaikea irrottautua koulutukseen ja poissaolo tuo lisäkustannuksia. Myöskään koulutustarjonta ei kaikilta osin vastaa odotuksia. Ala on hyvin erilaisiin segmentteihin ja asiakasryhmiin keskittynyt ja siksi koulutusta pitäisi olla hyvin rajatulle yrittäjäkunnalle. Liiketoiminnan kehittämisen osalta koulutusta on paremmin saatavilla, mutta se pitäisi olla kiinteä osa

9 oman kompetenssialueen koulutusta. Savonia - AMK: opettajan Annikki Jauhiaisen mukaan yrittäjien koulutusodotuksissa nousi kolme keskeistä asiaa, palvelujen tuotteistaminen, hinnoittelu ja kilpailutus. Koulutustarpeet siis korreloivat hyvin samoihin asioihin kuin yrittäjyyden haasteet laajemminkin. Koulutusjärjestelmää Itä-Suomessa vaivaa toisaalta vielä kilpailu eri tuottajien kanssa keskenään eikä resursseja kohdenneta selkeästi elinkeinopoliittisten tarpeiden mukaan. Kortelaisen ja Rissasen selvityksessä hyvinvointiyrittäjyyden heikkouksiksi on mainittu seuraavat asiat: 1. Valtakunnallisen ja paikallisen politiikan lyhytjännitteisyys 2. Kilpailutusosaamisen ja yhteistyön puute kunnan ja yritysten välillä 3. Ohjaus- ja valvontajärjestelmien puutteet 4. Toimialan näkymättömyys yritystoimintana 5. Yrittäjäosaamisen ja yritystoiminnan puutteet 6. Naisyrittäjyyteen ja jaksamiseen vaikuttavat tekijät 7. Tukipalvelujen puute 8. Muutokset alan yritysimagossa Keskeisenä tekijänä on kilpailutusosaamiseen liittyvä osaaminen sekä kuntien että yrittäjien osalta. Toinen merkittävä asia on lainsäädännön ja informaatio-ohjauksen jälkeenjääneisyys yrittäjyyden lisääntymisestä huolimatta. Tämä konkretisoituu Kortelaisen ja Rissasen tekemän selvityksen mukaan valvontaviranomaisten moninaisuutena ja yhteisen työn puuttumisena sekä yrittäjyyden näkymättömyytenä kansallisissa sosiaali- ja terveysalan kehittämishankkeissa. Terveys 2015 ja hyvinvointi 2015 suunnitelmat eivät tuo kehittämiseen kuin julkisen toimijan näkökulman. Etelä-Savossa tehdyssä hyvinvointiyrittäjyyden kehittämissuunnitelmassa (2001) on kuvattu vastaavantyyppisiä vajeita 1. Pieni yrityskoko 2. Investointipääoman puute 3. Palvelujen vähäinen tuotteistaminen 4. Hinnoitteluosaaminen 5. Yrittäjätaitojen puutteet 6. Markkinointiresurssien puutteet 7. Asiakkaiden ennakkoluulot 8. Laatunormien puuttuminen Laatunormiasia on edelleen hyvin ajankohtainen, vaikka työtä on tehty paljon. Tukipalveluista mm. psykiatrien puute estää Etelä-Suomen kuntien mahdollisuuksia sijoittaa nuoria Itä-Suomen lasten ja nuorten asumispalveluyksiköihin,( Kortelainen & Rissanen 2004). Hyvinvointiyrittäjyyden mahdollisuuksina Itä-Suomessa pidetään yrittäjien vahvaa ammattitaitoa, verkottumista, osaamiskeskittymiä, tutkimuksen ja koulutuksen integroitumista, hyvinvointiyrittäjyyden vientiä ja hyvinvointiyrittäjyyttä monialayrittäjyytenä. Myös hyvinvointiyrittäjyyden kytkemistä kulttuuriin ja matkailuun pidetään mahdollisuutena. Tutkijoiden näkemyksen mukaan keskeisenä kehittämiskohteena on yritysten, julkisen sektorin sekä tutkimus- ja kehittäjäorganisaatioiden välinen yhteistyö.

10 4. Toimenpideohjelman tavoitteet Toimenpideohjelmalle on asetettu keskeiset tavoitteet perustuen Lissabonin strategiaan ja Itä-Suomi- ohjelmaan. Toimenpideohjelman toimenpiteillä pyritään 1. Hyvinvointiyrittäjyyden markkinoiden avaamiseen avoimelle kilpailulle 2. Hyvinvointipalveluiden strategisen osaamisen lisäämiseen 3. Kilpailutus- ja osto-osaamisen parantamiseen 4. Yritystoimintaa vahvistavan palveluliiketoiminnan verkoston kehittämiseen 5. Hyvinvointiyrittäjyyden määrälliseen lisäämiseen 6. Kansainvälisesti laadukkaiden uusien tuotteiden ja palvelukonseptien kehittämiseen 7. Osaamisen tason nostamiseen hyvinvointiyrittäjyydessä 8. Viennin lisäämiseen 9. Teknologian hyödyntämiseen 5. Toimenpide- esitykset Makrohankeen toimenpideohjelman toteutuksesta on tehty suunnitelma, että Pohjois- Savo, Kainuu ja Pohjois-Karjala tekevät omat hyvinvoinnin kasvuohjelmat, joille he hakevat omilta liitoiltaan rahoituksen. Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan osalta päätöksiä ei ole. M 12 hankeen koordinointi, koulutus ja tutkimus sisältyy REPALEeseen, muut osiot ovat maakuntien sisäinen asia. Seuraavassa esitetään toimenpideohjelman tavoitteiden perusteella neljä hanketta, joilla tavoitteisiin vastataan. Hankkeet toteutetaan portaattain ja rahoitukseen laitetaan heti REPALE, jossa sitten koordinoidaan jatkohankkeet ja niiden edistäminen. 5.1 REPALE hanke 1.Hankkeen toteuttaja Makrohankkeiden toimenpideohjelman hankkeiden jatkototeutuksesta ei ole tehty päätöksiä. Hankkeen käytännön valmistelusta vastaa: Sari Andersson Ylä-Savon Kehitys Oy, Y-tunnus 0736149-0 Kankaankatu 1 A 6, 74120 Iisalmi Puh. 0400 311 080 sari.andersson@yla-savo.fi 2 Hankkeen taustaa Repale on makrohankkeen M 12, hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen toimenpideohjelman toteutushanke. Toimenpideohjelman toteutushankkeista Repale on tärkein, koska se käytännössä parhaiten toteuttaa Itä-Suomen viisaiden tahtoa ja Lissabonin strategiaa sisämarkkinoiden avaamisesta. Hankkeessa pyritään koordinoimaan hyvinvointiyrittäjyyden edistämistä Itä-Suomessa, saamaan kompetenssia itäsuomalaisiin kehittämisorganisaatioihin sekä edesauttamaan

11 tutkimusta, joka lähtee yritysten tarpeista ( HYTKYTYS). Hankkeen työntekijöiden tehtävä on pyrkiä selkiyttämään markkinoita ja parantamaan kilpailutus- ja ostoosaamista. Hyvinvointimarkkinat ovat tänä päivänä epätäydelliset, puhutaan puolittais-, vale- ja epäaidoista markkinoista. Kuntien ja julkisten toimijoiden strategiatyötä hyvinvointipalveluiden osalta on kehitettävä yhdessä alueen yrittäjien kanssa, jotta järjestämisvastuussa olevat tahot tietävät mitä palveluita he tuottavat itse, mitä ostavat ja mitkä ovat palvelujen kustannukset ja laatukriteerit. Tämä on kaikkein tärkein markkinoita avaava ja selkeyttävä asia. Tutkijoista Jukka Jääskeläinen 2000 ja Hans Södergård 2001 ovat tutkineet kilpailutusta sekä kuntasektorin, kuntalaisen että yritysten näkökulmasta ja todenneet siitä olevan lukuisia hyötyjä. Repaleen tehtävä on myös koordinoida koulutuskokonaisuutta ( TEROTUS). Koordinoinnissa korostuu myös yhteistyö makrohankkeiden, etenkin M 13 ja M 3 kanssa. Liiketoimintaosaamisen makrohankkeessa M 3 tuli ilmi, että substanssiosaaminen hyvinvointiasioissa on tärkeää liiketoimintaosaamisen rinnalla, koska ala on voimakkaasti lainsäädännöllä ja asetuksilla ja ohjeilla säännelty. Toisaalta M 13 toisi innovaatioalustat maakuntiin ja niiden koordinoinnissa olisi hyötyä yhteisistä resursseista kehittämisasioissa. 3. Hankkeen valmistelu Hanke on valmisteltu siten, että itäsuomalaisten kehittämisyhtiöiden palaverissa todettiin, että tarvetta välittäjäorganisaatioiden osaamisen kasvattamiseen hyvinvointitoimialalla on suuri. Välittäjäorganisaatiot voisivat alueillaan antaa resurssia yritysten lisäksi myös kunnille, jotta ne saisivat palvelustrategiatyönsä valmiiksi ja palvelut tuotteistettua, mikä mahdollistaisi markkinoiden avautumisen. Tähän liittyen paranevat mahdollisuudet kilpailutukselle ja toisaalta osto-osaamisen kasvattamiseen. Tärkeimpinä välittäjäorganisaatioina olisivat seudullisia elinkeinopalveluita tarjoavat itäsuomalaiset kehittämisyhtiöt. Osaamisintensiivisillä palveluilla on kova kysyntä. Näistä lähtökohdista ja yritysten tarpeista on koottu Repaleen sisältö. Hankkeessa on erityisesti huomioitu eettiset näkökohdat, jotka liittyvät ihmisten hyvinvoinnin kanssa tehtävään voittoa tavoittelevaan toimintaan. 4. Hankkeen tavoitteet Tärkeimpänä tavoitteena on saada uudenlaiset kumppanuudet ja palvelujen tuottamismallit Itä-Suomeen. Uudessa kumppanuusmallissa yritys toimii julkisen toimijan kanssa integraattorina ja julkinen toimija saa tuloksistaan suhteessa tehtyyn työhön myös näkyvän korvauksen. Tämän tekee mahdolliseksi IPR- suojaus, joka on otettava käyttöön kehittämistyössä. Hankkeen tavoitteena on parantaa tietoa ja osaamista hyvinvointiyrittäjyydestä ja tuotteistuksen merkityksestä osto- ja kilpailutusosaamisessa koko Itä-Suomessa. Kolmantena tavoitteena on lisätä alan yrittäjyyttä ja työpaikkoja muodostamalla uusia yrityksiä ja kumppanuuksia hyvinvoinnin toimialalle tavoitteena kansainvälistyminen ja vienti. Neljäntenä tavoitteena on kasata koulutuskokonaisuus, Terotus Itä-Suomeen sekä tutkimushanke hyvinvointiyrittäjyydestä ( HYTKYTYS). 5. Hankkeen kohderyhmä Hyvinvointiyrittäjät. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen työntekijät ja viranhaltijat, luottamusmiehet ja johtavat viranhaltijat. Kouluttajat ja tutkijat.

12 6. Hankkeen toimenpiteet Hankkeessa resurssoidaan välittäjäorganisaatioihin alan osaamista siten, että sosiaalija terveystoimen toimialan palvelumarkkinat saadaan tuotteistettua mikä mahdollistaa kilpailutuksen ja prosessien kehittämisen edelleen. Kunnissa laaditaan konkreettisesti palvelustrategiat ja tuotteistus, jotta laatu ja kustannuskysymykset saadaan ratkaistua sekä palvelujen ostotarpeet ja aikomukset. Osto- ja kilpailutusosaamisen lisäämiseksi järjestetään koulutusta, johon myös luottamustahot ja yrittäjät osallistuvat. Toinen tavoite on saada yritykset uudenlaisiin kumppanuuksiin julkisten toimijoiden kanssa ja yhdessä kehittämään toimintaa siten, että hyödynsaajana ovat myös julkiset toimijat ja läpinäkyvästi IPR- suojauksen kautta. Kunnallisilla toimijoilla on kokemusta, resursseja ja osaamista, joka mahdollistaa tutkimuksen ja kehitystyön saamisen osaksi käytäntöä. Tämä prosessi on puuttunut maastamme ja siihen tehdään oma ICTpohjainen ohjelma, jonka avulla asiaa aletaan viedä eteenpäin. Tämä ohjelman teko on osa REPALE- hanketta ja sen rahoitukseksi haetaanon jo saatu Itä-Suomen innovatiiviset ohjelmasta rahoitusta( 149 000 e). Kaiken kaikkiaan Repaleen tavoitteena on nostaa yritysten teknologisia valmiuksia ja tavoitteena on kehittäjäverkostossa myös luoda uusia työkaluja hyvinvointialan tuotantotalouden ohjaukseen. HEMA:n dosentti Petri Parvisen mukaan tällaiset tuotannonohjaustyökalut puuttuvat kokonaan hyvinvointitoimialalta. Makrohanke M 13, johon kuuluu korkean teknologian hyvinvointiyrittäjyys, osaaminen ja vienti, on valmistellut oman osuutensa innovaatioprosessin ja ympäristön kehittämiseksi Itä-Suomeen. Näiden hankkeiden yhteistyö on erittäin tärkeää, jotta saadaan teknologia palvelemaan myös sosiaalisia innovaatioita ja hyvinvointiyrittäjyyttä laajemminkin mm. matkailun ja kulttuurin alalta. On suunniteltu, että resurssit M 12 ja M 13 osalta voisivat olla molempien osalta kehittämisyhtiöihin kohdistuvia. Myös yhteistyö muiden hankkeiden kanssa on tärkeää. Itä-Suomessa on alkamassa mm. yhteistyö Jykesin vetämän Klemmari-hankkeen kanssa, mutta resurssi tietojen keräämiseen ja päivittämiseen vielä monin paikoin puuttuu. Repale sisältää 160 000e tutkimukseen varatun osuuden( HYTKYTYS), jolla palkattaisiin yksi tutkija hankkeen ajaksi tekemään tutkimusta ja arviointia hyvinvointiyrittäjyyden tavoitteiden saavuttamisesta ja hankkeeseen liittyvien muiden hankkeiden oikeaksi suuntaamiseksi. 7. Hankeaika 1.1.2007 31.12. 2010. Innovatiiviset toimet osalta IPR -ohjelman teko 1.1.2007-31.3.2008. 8. Hankkeen tulokset Kaikissa itäsuomalaisissa kunnissa on palvelustrategia ja tuotteistetut, laatuluokitellut hyvinvointitoimialan palvelut ja jos mahdollista seudullisesti toteutettuna yhdessä yritysten kanssa. Osto- ja kilpailutusosaaminen on tarpeen ja lainsäädännön vaatimalla tasolla. Hyvinvointitoimialalle on syntynyt uutta kysyntää ja uusia kumppanuuksia. Julkiset toimijat saavat näkyvän hyödyn kehittämistyöstä yritysten rinnalla ja yritykset näin kokemusta ja jalansijaa todellisilla markkinoilla. Yhteistyön tuloksena Itä-Suomeen on muodostunut innovaatioympäristö, jossa hyödynnetään julkisen toimijan osaaminen,

13 resurssit ja kokemus sekä yritysten kehittäminen ja tuotteistusinnovaatiot itäsuomalaisten ihmisten hyväksi. 9. Hankkeen vaikutukset Itä-Suomessa on aito kilpailu sosiaali- ja terveystoimen toimialalla, mikä lisää kustannustehokkuutta ja yritystoimintaa toimialalla sekä tehostaa julkisten toimijoiden omia prosesseja. 10. Kokonaisbudjetti ja Rahoitus Hankkeen kokonaisbudjetti on noin miljoona euroa, joka jakautuu viiteen maakuntaan, ja josta suurin osa on välittäjäorganisaatioihin palkattujen kehittäjien palkkakuluja. Kokoaikaisia työntekijöitä olisi yksi ja loput puolipäiväisiä, joiden toinen puoli muodostuu M 13 hankkeen työntekijöistä. ( Iisalmi, Kuopio, Kajaani, Joensuu/ Kitee, Mikkeli ja Savonlinna) 11. Hankeorganisaatio Hankeorganisaatio on kehittämisyhtiöt, JOSEK Oy, KETI Oy, Keski-Savon Kehittämisyhtiö Oy, Teknia Oy, Mikkelin Teknologiakeskus Oy, Kainuun Etu, Sisä- Savon Kehitys Oy, Ylä-Savon Kehitys Oy ja Socom Lappeenrannasta. 12. Hankkeen riskit Suurimpana riskinä on asiassa voimakkaasti vaikuttava poliittinen ilmapiiri. Huolimatta kuntien suurista vaikeuksista kustantaa yhä kasvavia sosiaali- ja terveystoimen menoja, ei halukkuutta kilpailun avaamiseen kaikkialla ole. Joidenkin poliittisten piirien mielestä kuntien tehtävä on järjestää kaikki palvelut itse tai ainakin olla vahvasti yksityistämistä vastaan. Lissabonin strategian mukaan olemme kuitenkin pakotettuja avaamaan kilpailua ja näin hillitsemään kustannuksia sekä edistämään yrittäjyyttä. Huomioida tulee se tärkeä asia, että järjestämisvastuu säilyy edelleen kunnilla ja sen mukana myös valvonta. Mielestäni ei pitäisi puhua lainkaan yksityistämisestä vaan yhdessä tekemisestä ja prosessien kehittämisestä itäsuomalaisten ihmisten parhaaksi. 5.2 TEROTUS hanke 1.Hankkeen toteuttaja: Makrohankkeiden toimenpideohjelman hankkeiden jatkototeutuksesta ei ole tehty päätöksiä. Hankkeen käytännön valmistelusta vastaa: Sari Andersson Ylä-Savon Kehitys Oy, Y-tunnus 0736149-0 Kankaankatu 1 A 6, 74120 Iisalmi Puh. 0400 311 080 sari.andersson@yla-savo.fi

14 2 Hankkeen taustaa Terotus on makrohankkeen M 12, hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen toimenpideohjelman toteutushanke. Koulutusta on erittäin paljon olemassa, mutta se ei kohtaa kysyntää. 3. Hankkeen valmistelu Hanketta on alettu valmistella siten, että itäsuomalaisten ammattikorkeakoulujen kanssa on aiesopimus koulutusohjelman tekemiseksi ja siihen oli varattu 10000e määräraha. Sen kasaaminen vie noin 2.5 kk työajan. Palavereja on pidetty muutamien toimijoiden kanssa ja alustava Hyvinvointiyrittäjyyden erikoistumisopintojen opintokokonaisuusohjelma on olemassa. Koulutusohjelma perustuu siihen, että kukin asiakasryhmä saa oman räätälöidyn yrittäjyyskoulutusohjelman, jolloin sen asiakaskunnan tarpeisiin ja erityispiirteisiin päästään syvälle sisään. Alustavasti on kaavailtu, että tuotteen kasaa Savonia AMK ja hoivapuolen koulutus vanhuksille olisi Kajaanissa, perhekodeille ja ammatillisille perhekodeille Mikkelissä, mielenterveys- ja päihdetyölle Savoniassa ja matkailuun Savonlinnassa. Verkko-opinnot olisivat Pohjois- Karjalan vastuulla, koska siellä on tehty jo paljon mm. Stydi - opintojen yhteydessä. Opintojen laajuus olisi 60 opintopistettä ja kesto noin vuoden. Iisalmessa oli tarkoitus aloittaa pilotti jo syksyllä 2006, mutta riittävästi hakijoita ei saatu. 4. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on parantaa tietoa ja taitoa hyvinvointiyrittäjyydestä ja hyvinvointiyrittäjille koko Itä-Suomessa. Toiseksi tavoitteena on lisätä alan yrittäjyyttä ja työpaikkoja muodostamalla uusia yrityksiä hyvinvoinnin toimialalle. Kolmanneksi tavoitteena on lisätä koulutuksen kiinnostavuutta ja vaikuttavuutta, jotta se kohtaisi paremmin kysynnän. Koulutusohjelman on palveltava koko Itä-Suomea. Suurin osa toteutuksesta voi olla erikoitumisopintoina valtion budjetista rahoitettavaa toimintaa. 5. Hankkeen kohderyhmä Hyvinvointialan yrittäjät ja yrittäjiksi aikovat mukaan lukien hyvinvointimatkailuyrittäjät ja niiksi aikovat sekä soveltuvin osin käsityöyrittäjät. 6. Hankkeen toimenpiteet Hankkeessa luodaan itäsuomalainen koulutusohjelma, joka menee syvälle kunkin asiakasryhmän vaatimuksiin ja toiminnan erityispiirteisiin. Koulutusohjelmassa on osiot mm. sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöstä sekä lupamenettelystä kutakin ryhmää koskien. Hankkeessa hyödynnetään opetusministeriön yrittäjyyskasvatuksen toimenpideohjelman suosituksia sekä kokemuksia aiemmista yrittäjyyskoulutuksista Itä- Suomessa. 7. Hankeaika 1.8.2008 31.05. 2010.

15 8. Hankkeen tulokset Hankkeen aikana syntyy Itä-Suomeen koulutuskokonaisuus, jossa jokaisessa maakunnassa on oma osionsa, jotka muodostavat yhden suuren kokonaisuuden. Tässä kokonaisuudessa on edustettuna koko asiakaskunta. 9. Hankkeen vaikutukset Hankkeen vaikutuksena Itä-Suomessa on kattava Hyvinvointiyrittäjyyden koulutusohjelma ja hyvinvointiyrittäjyys jatkaa kasvuaan ja sen laatu on valtakunnallisesti kärkitasoa. Hyvinvointimatkailu on lisännyt merkittävästi liikevaihtoaan ja työpaikkoja syntyy. Kiinnostus koulutukseen lisääntyy. 10. Kokonaisbudjetti ja Rahoitus Hankkeen kokonaisbudjetti on noin? 11. Hankeorganisaatio Luontevin hallinnoija olisi Savonia- AMK suurimpana yksikkönä. Perusteluina myös se, että heillä on vahvaa yhteistyötä yliopiston kanssa ja hyvinvointiyrittäjyyden koulutuksesta on strategiat jo olemassa. Mukana verkossa olisi kaikki neljä maakuntien ammattikorkeakoulua siten, että Savonlinnan yksikkö on Mikkelin AMK:n alainen. 12. Hankkeen riskit Hankkeen riskinä on tällä hetkellä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen voimakas kilpailu oppilaista ja yksiköiden tulevaisuus ei kaikilta osin ole taattu eikä järkeväkään. Muutosprosessit syövät energiaa ja taloudellisten tavoitteiden täyttyminen vaatii kovasti resursseja. Valtion satsaukset koulutukseen eivät ole riittäviä vaikka kilpailukykymme globaaleilla markkinoilla on nimenomaan osaamiseemme perustuvaa. Ammattikorkeakouluilla on kuitenkin hyvin paljon yhteisiä projekteja ja intressejä, joten uskon, että vaikeudet voitetaan. 5.3 KULBA hanke 1.Hankkeen toteuttaja: Makrohankkeiden toimenpideohjelman hankkeiden jatkototeutuksesta ei ole tehty päätöksiä. Hankkeen käytännön valmistelusta vastaa: Sari Andersson Ylä-Savon Kehitys Oy, Y-tunnus 0736149-0 Kankaankatu 1 A 6, 74120 Iisalmi Puh. 0400 311 080 sari.andersson@yla-savo.fi

16 2 Hankkeen taustaa Kulba on makrohankkeen M 12, hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen toimenpideohjelman toteutushanke. Kulban tavoitteena on nostaa luovan talouden ja kulttuurin merkitys hyvinvoinnissa sille kuuluvaan asemaan. Kulttuuriin kuuluvat myös luonnon arvojen huomioiminen ja siten mukaan hyvinvoinnin kenttään tulee myös hyvinvointimatkailu. Monilla perinteisillä sosiaali- ja terveyspuolen ammateilla on myös kiinteästi yhteys luoviin ammatteihin, kuten erilaisilla terapiamuodoilla. Nykymaailmassa näillä on tulevaisuudessa yhä suurempi merkitys hyvinvoinnille. Tällaisia ammatteja ovat mm. taideterapeutti, musiikkiterapeutti, toimintaterapeutti, tanssiterapeutti ja virikeohjaaja. Toinen ammattikunta ovat käsityöyrittäjät, jotka tekevät esimerkiksi apuvälineitä ja räätälöivät mm. vaatteita erilaisille asiakkaille. Kun tähän ryhmään vielä lisätään muotoilijat, joiden haasteena on ikääntyminen ja dementoivat sairaudet, on luovan talouden merkitys tulevaisuudessa voimakkaasti kasvava. Tuotteiden on oltava helppokäyttöisiä, helposti lähestyttäviä ja esteettisesti miellyttäviä, jotta kaikki voivat niitä esteettömästi käyttää. Käsityöammatteja ovat myös perinteiset terveysammatit, jotka ovat puhtaasti yrittäjyyteen perustuvia, kuten optikko ja hammasteknikko. Kauppa ja teollisuusministeriö on kartoittanut käsityöyrittäjyyden uusia liiketoimintamahdollisuuksia hyvinvointitoimialalla. Kolmas näkökulma on luovuuden johtaminen. Jotta nämä ammattikunnat voivat kehittyä ja innovaatioita syntyä luovan talouden palveluihin - ja tuotteisiin on luovuutta osattava johtaa. Jokaisessa yksilössä on luova puoli, joka täytyy saada käyttöön. 3. Hankkeen valmistelu Hanketta on alettu valmistella Ylä-Savossa muutamilla aloituspalavereilla. Vastaavia hankkeita on tarkoitus saada koko Itä-Suomen alueelle. Hankkeen toteutus on kuitenkin niin riippuvainen ympäristöstä ja kulttuuritaustasta, että niiden yhdistämien ja samanlaisten sisältöjen läpivieminen viiden maakunnan alueella on lähes mahdoton tehtävä. Vastaavia hyvinvoinnin ja kulttuurin yhdistäviä hankkeita ovat esim. jo nyt Pohjois- Karjalassa aloittava Keinu- hanke ja Kuopiossa AKO:n Tanssi-hanke. Kulba toteuttaa Ylä-Savon kulttuuristrategiaa ja Pohjois-Savon kulttuuriklusterin toimenpideohjelmaa sekä Pohjois-Savon kulttuuristrategiaa. Luova talous on mukana kiinteästi Ylä-Savon Menestyskirjassa, seutustrategiassa vuosille 2007-2013 sekä tulevassa maakuntaohjelmassa. 4. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on parantaa tietoa ja taitoa luovuuden johtamisesta koko Itä- Suomessa. Toisena tavoitteena on sitoa kulttuurityöntekijät ja yritykset tiiviimmin toisiinsa, osaksi yritysten brändien rakentamista. Kolmanneksi kulttuurin ottaminen voimakkaammin mukaan hyvinvointia lisäävänä ja jopa vaihtoehtoisena hoitona ihmisille. Neljänneksi tavoitteena on lisätä alan yrittäjyyttä ja työpaikkoja muodostamalla uusia yrityksiä luovan talouden ja hyvinvoinnin toimialalle sekä niiden rajapitoihin.

17 5. Hankkeen kohderyhmä Luovat ammatinharjoittajat ja niiksi aikovat, hyvinvointialan yrittäjät, muut yrittäjät sekä kaikki luovasta taloudesta ja sen mahdollisuuksista kiinnostuneet kuten kouluttajat. 6. Hankkeen toimenpiteet Hankkeessa ( ja mahdollisissa muidenkin alueiden vastaavissa) järjestetään luovan talouden seminaareja, joissa koulutetaan yrittäjiä ja luovan talouden osaajia. Luovan talouden kursseja pyritään saamaan oppilaitoksiin. Kasataan yrittäjät ja potentiaaliset yrittäjät työpajaan, jossa perustetaan kehittämisrenkaita luovien ammattien hyödyntämiseksi alueen toimijoiden keskuudessa. Osuuskuntamuotoinen yrittäjyys otetaan uutena mahdollisuutena mukaan. 7. Hankeaika 1.1.2008 31.12. 2010 8. Hankkeen tulokset Hankkeen aikana syntyy Ylä-Savoon osuuskunta, jossa luovan talouden ammattilaisia työskentelee yhdessä alueen yrittäjien kanssa ( 20 jäs.). Osuuskunnan jäsenet saavat toimeentulostaan noin puolet tästä toiminnasta. Lisäksi syntyy viisi uutta yritystä luovan talouden toimialalle. Uusia työpaikkoja tulee 10 ja nykyisten alalla toimivien työpaikat kyetään säilyttämään ja kasvattamaan liikevaihtoa.( Lapinlahdella vuoden loppuun toimiva 3T voi osittain jatkaa tässä muodossa)hankkeen tuloksena syntyy myös hyvinvointi/ luontomatkailun alueelle kaksi uutta yritystä, joiden verkostossa on nykyisiä ja uusia sisällöntuottajia. Työpaikkoja matkailuun syntyy 20 lisää ja nykyiset hyvinvointimatkailuyritykset lisäävät liikevaihtoaan. 9. Hankkeen vaikutukset Hankkeen vaikutuksena näkyy yläsavolaisen kulttuuriperinteen hyödyntäminen ja luovan johtamisen omaksuminen. Innovaatioympäristö on kehittynyt ja luovan talouden ammattikunta on alkanut muodostua alueelle. Hyvinvointimatkailu on lisännyt merkittävästi liikevaihtoaan ja työpaikkojen syntyminen jatkaa kasvuaan. Korjausrakentaminen ja rakennetun kulttuuriympäristön luomat mahdollisuudet pystytään hyödyntämään. 10. Kokonaisbudjetti ja Rahoitus Hankkeen kokonaisbudjetti on noin. 200 000 e, josta suurin osa on päätoimisen vetäjän palkkaa. 11. Hankeorganisaatio Ei tiedossa tällä hetkellä. Luontevin hallinnoija olisi Iisalmi tai Lapinlahti.

18 12. Hankkeen riskit Ei löydetä todellista ammattilaista vetämään hanketta (taiteiden maisteri). Toinen riski on pieni väestöpohja alueella, jolloin hanketta pitää laajentaa. Laajentamisen myötä etäisyydet ovat este kannattavalle liiketoiminnalle ja tulevaisuuden yhteistyölle. 5.4 HYTKYTYS hanke 1. Hankkeen toteuttaja: Makrohankkeiden toimenpideohjelman hankkeiden jatkototeutuksesta ei ole tehty päätöksiä. Hankkeen käytännön valmistelusta vastaa: Sari Andersson Ylä-Savon Kehitys Oy, Y-tunnus 0736149-0 Kankaankatu 1 A 6, 74120 Iisalmi Puh. 0400 311 080 sari.andersson@yla-savo.fi 2 Hankkeen taustaa Hytkytys on makrohankkeen M 12, hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen toimenpideohjelman toteutushanke. Toimenpideohjelman toteutushankkeista HYTKYTYS on tutkimuksen, yrittäjyyden ja julkisten toimijoiden palveluliiketoiminnan kehittämishanke. Hankkeella pyritään parantamaan tutkimuksen käytännön sovellettavuutta viemällä kehittämistyö yritysten ja tutkijoiden kanssa julkisten toimijoiden arkeen ja osaksi markkinoita. 3. Hankkeen valmistelu Hanketta on valmisteltu siten, että perustuen Kortelaisen ja Rissasen selvitykseen hyvinvointiyrittäjyyden haasteista, on kaavailtu Kuopion yliopistoa vetovastuuseen hankkeesta. 4. Hankkeen tavoitteet Tärkeimpänä tavoitteena on saada uudenlaiset kumppanuudet ja palvelujen tuottamismallit Itä-Suomeen, joissa kyetään hyödyntämään tieteellistä tutkimusta ja yritysten osaamista. Tutkimuksella on arvioitava Repaleen tuloksia ja suunnattava uusia hankkeita ja tutkimusta oikein. Tässä työssä on saatava tutkimusta yrittäjyysvalmiuksista, yrittäjien elämänkaaresta ja kannattavuuden näkökulmasta. Samoin on yhdessä yritysten kanssa jalkauduttava tutkimustulosten kanssa käytäntöön. Toiseksi tavoitteena on lisätä alan yrittäjyyttä ja työpaikkoja muodostamalla uusia yrityksiä ja kumppanuuksia hyvinvoinnin toimialalle. 5. Hankkeen kohderyhmä Kaikki julkiset hyvinvointipalveluiden tuottajat, alan yritykset ja tutkimusorganisaatiot.

19 6. Hankkeen toimenpiteet Yhdessä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa luodaan järjestelmä, jossa viedään tutkimus osaksi hyvinvointipalveluiden käytännön arkea. 7. Hankeaika 1.9.2007 31.08. 2010. 8. Hankkeen tulokset Hyvinvointitoimialalle on syntynyt uutta kysyntää ja uusia kumppanuuksia. Toimijat pystyvät yhdessä yritysten kanssa ratkaisemaan käytännön ongelmia uusilla sovellutuksilla ja teknologioilla sekä uudenlaisilla palveluprosesseilla. Niiden vaikuttavuus kyetään tutkimaan ja arvioimaan. 9. Hankkeen vaikutukset Itä-Suomessa on aito kumppanuus sosiaali- ja terveystoimen toimialalla, mikä lisää kustannustehokkuutta ja yritystoimintaa toimialalla. Tiedemaailma kohtaa käytännön ja kehittämistyö lähtee käytännön ongelmista ja tarpeista. Saatavat hyödyt jakautuvat myös julkisten toimijoiden osalle näkyvästi. 10. Kokonaisbudjetti ja Rahoitus Hankkeen kokonaisbudjetti on 160000. e, joka on tutkijan palkkaa. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös koko makrohankkeen arviointitutkimus ja yhteistyö korkean teknologian kanssa eli makrohankkeen M 13 kanssa. Hankkeen rahoitus on sisällä Repale hankkeessa. 11. Hankeorganisaatio Hankeorganisaatio on tällä hetkellä avoin, mutta keskusteluja on käyty Kuopion yliopiston kanssa. 12. Hankkeen riskit Yrittäjyyden edistämiseksi on luotava parempia ja toimivampia tapoja. Julkisten toimijoiden roolia ei tähän asti ole riittävästi hyödynnetty eikä huomioitu vaan on keskitytty yritysten ja tutkimuksen yhteistyöhön laihoin tuloksin. Hankkeen riskinä on rahoituksen turvaaminen.

20 6. Toimenpideohjelman toimeenpano ja seuranta Toimenpideohjelman toimeenpano jatkuu rahoitusneuvotteluilla. Ensin toteutukseen lähtee Repale, sitten Terotus. Terotuksen koko ohjelman olisi tarkoitus olla valmis elokuussa 2008. Kulban toteutus on paikallista toimintaa, jota kukin alue vie eteenpäin itsenäisesti. Näin on ohjelmajohtaja Pentti Malisen kanssa alustavasti sovittu. Seurannassa oleellinen merkitys on kunkin projektin vetämässä arviointityössä ja siinä, miten saadaan yliopistojen rahoitus järjestymään tutkimukselle, siis saako HYTKYTYS hyväksynnän Repaleen mukana. Ohjelman tiedotus tapahtuu keskitetysti koordinaattorin välityksellä ja hankkeelle tehdään myös kotisivut, joiden välityksellä koko hankekartta ja Itä-Suomessa käynnissä olevat hyvinvointiyrittäjyyden hankkeet on helposti löydettävissä. Sivuille kootaan myös koulutukset, tapahtumat ja yhteistyö mm. M 13 kanssa innovaatioiden eteenpäinviemiseksi. TOTEUTUSHANKKEIDEN AIKATAULU COOP 1.1.2007 31.3.2008 REPALE 1.1.2007 31.12.2010 (HYTKYTYS 1.9.2007 31.8.2010) KULBA 1.1.2008 31.5.2010 TEROTUS 1.8.2008 31.5.2010 7. Tiedotus Hankkeen aikana on pidetty laajennettuja hyvinvointitoimialan kokouksia, joissa on käsitelty hyvinvoinnin makrohankkeita kokonaisuutena tai M 12 ja M 13 yhteisiä. Väliraportti kustannuksista on annettu tiedoksi rahoittajille ja yhteistyökumppaneille 31.7.2006. Samalla on valmistunut Toimenpidesuunnitelma, joka on toimitettu laajalle joukolle ja siihen on pyydetty korjauksia ja täydennysehdotuksia, sekä rahoitusneuvoja. Lehdistössä on ollut lukuisia kirjoituksia makrohankkeista sekä haastatteluja.

21 Kirjallisuutta ENTRECARE Hyvinvointialan yrittäjyyden kasvuprojekti, loppuraportti, Irene Enlund, Seinäjoen AMK, 2005 Seinäjoki Etelä-Savon hyvinvoinnin ja hyvinvointiyrittäjyyden kehittämissuunnitelma, Etelä-Savon maakuntaliitto 2001, Mikkeli Hoivayrittäjyys, Sari Rissanen, Sirkka Sinkkonen ( toim.). PS-kustannus, 2004 Juva Hoivayrittäjällä monta tietä menestykseen, Sirpa Andersson & Anne Kainlauri 2000, Sosiaaliturva Hyvinvointistrategiat Hyvinvointiteknologia ja hyvinvointiyrittäjyys Itä-Suomessa, Pekka Kortelainen & Sari Rissanen, ISO 17.5.2005 Itä-Suomi- ohjelma 2005, Itäisen Suomen suuret tulevaisuuden kysymykset projektin loppuraportti, Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 64:2005 Mikkeli Kilpailuttaminen sosiaali- ja terveyspolitiikan näkökulmasta, Hyvinvointipalveluiden kilpailuttaminen keinona oletukset, tavoitteet ja käytäntö (s. 50-68), Lehto E, 2004, STAKES, raportteja 276 Käsityö yrittäjyys hyvinvointi, toim. Mirja Kälviäinen, KTM julkaisuja 9/2005, Helsinki Käsityöyrittäjien verkosto-osaaminen, Anne Äyväri, väitös HSE 6/2006 Liiketoimintaosaaminen Itä-Suomessa, makrohanke M 3, Heimonen Tomi, Virtanen Markku, Helsingin kauppakorkeakoulu Maakuntasuunnitelmat Markkinoiden avaaminen ja kilpailun edistäminen sosiaalisektorin hyvinvointipalveluissa, KTM tutkimuksia ja raportteja 15, Helsinki Markkinoiden toimivuus III, Kuntasektori palveluiden tilaajana, Hans Södergård 2001, KTM tutkimuksia ja raportteja 20, Helsinki Millä perusteella kilpailuttamaan?, Mirja Willberg, Kuopion yliopisto 2006, väitös Osaamisen tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla, Jämsä & Manninen 2000, Helsinki Selvitys hoivayritysten toimintaympäristöstä Pohjois-Savossa 2005, Mikko Porali, Pohjois-Savon TE- keskus Kuopio Sosiaalipalvelut, Toimialaraportit 16/2005 ja 18/2006, Riitta Kettunen, Etelä-Savon TEkeskus, Mikkeli Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa, Kauppinen S & Niskanen T, 2005 STAKES, raportteja 288 Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimenpideohjelma, Opetusministeriön julkaisuja 2004:18 Yritys- ja toimipaikkarekisteri 2004, Tilastokeskus Yritystoiminta ja kuntien ostopalvelut, Pekka Lith, KTM julkaisuja 25/2006,Helsinki