TAITEENALAKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMATYÖPAJAT Visuaaliset taiteet Mikko Hartikainen Opetushallitus TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN 15.4.2010 Helsinki, Paasitorni
Esityksen rakenne Visuaalisten taiteiden opetussuunnitelman perusteiden taiteenalojen tarkastelu molemmissa oppimäärissä: yhtäläisyydet, erot Oppilaitosten opetussuunnitelmat: Mitä kehitettävää, mikä hyvin Arvioinnista: Arvioinnin historiasta lyhyesti Arvioinnin muodot kuvataiteen ja käsityön opetuksessa Jatkuva ja kannustava arviointi, oppimisen ja opetuksen tukena Eettisesti perusteltu arviointi
Visuaalisten taiteiden yhteisiä tavoitteita Yleinen oppimäärä kehittää oppilaan taitoja toimia tietoon ja vuorovaikutukseen pohjautuvassa yhteiskunnassa kehittää visuaalisen ajattelun taitoja: oppilaalle syntyy käsitys visuaalisen ilmaisun laaja alaisuudesta ja kerroksellisuudesta oman taiteellisen työskentelyn avulla oppilas määrittää suhdettaan luontoon ja kulttuuriin ymmärtää, analysoi ja tulkitsee yhteiskunnassa ilmeneviä visuaalisia merkityksiä oppii ymmärtämään taiteen merkityksen omassa elämässään
Visuaalisten taiteiden yhteisiä tavoitteita Yleinen oppimäärä Visuaaliset valmiudet ajattelunvalmiudet maailman jäsentäminen oman työskentelyn jäsentäminen, ajatusten, mielikuvien, tunteiden, tietojen ja taitojen käyttö omassa ilmaisussa Ilmaisu välineiden,työtapojen ja materiaalien käyttö ja soveltaminen, taitojen ja tietojen soveltaminen suunnittelussa ja toteutuksessa, vaikutteiden hakeminen luonnosta, rakennetusta ympäristöstä, historiallisista kohteista, museoista ja näyttelyistä, mediasta jne. välinehuollon perusteita, materiaalien tarkoituksenmukaista, turvallista ja kestävän kehityksen mukaista käyttöä.
Visuaalisten taiteiden yhteisiä tavoitteita Yleinen oppimäärä Kulttuurisuhteen kehittyminen tieto omasta kulttuurista ja muiden kulttuureista, visuaalisista taiteista, niiden historiasta, nykyisyydestä ja kulttuuriperinnöstä oman ja vieraiden kulttuureiden arvostaminen ja arvottaminen vastuu luonnosta ja elinympäristöstä. Sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset taidot oma aloitteisuus,keskittymiskyky, herkkyys, eläytymiskyky, vastuu omasta ja ryhmän työskentelystä, vuorovaikutus kulttuuripalvelujen käyttö
Visuaalisten taiteiden yhteisiä tavoitteita Yleinen oppimäärä Arviointikyvyn kehittyminen oman ja muiden työskentelyprosessin, oppimisen ja oppimistulosten arvostaminen, tulkitseminen ja arvioiminen visuaalisten taiteiden teosten, tuotteiden, rakennetun ja luonnonympäristön sekä mediaympäristön arvioiminen.
Yleinen oppimäärä Yleisessä oppimäärässä korostuu taiteidenvälisyys. Yleinen oppimäärä koostuu yhdestä tai useasta visuaalisten taiteiden suuntautumisvaihtoehdosta. Yleisessä tavoitteena kehittää yhteistyötä taidekasvatusta antavien oppilaitosten ja muiden tahojen kanssa. Yleinen oppimäärä voi sisältää valinnaisia opintokokonaisuuksia, joita voidaan järjestää myös yhteistyössä muun taiteen perusopetuksen kanssa. Koulutuksen järjestäjä voi opetussuunnitelmassaan määritellä näitä opintoja sisällytettäväksi vaadittavaan kymmeneen opintokokonaisuuteen. Todistuksesta on kuitenkin käytävä ilmi, missä visuaalisten taiteiden suuntautumisvaihtoehdossa opiskelija on opiskellut.
Visuaalisten taiteiden taiteenalojen vertailua Yleinen oppimäärä Visuaalisten taiteiden suuntautumisvaihtoehtojen tavoitteiden ja sisältöjen ohjeistus vaihtelee jonkin verran: Kuvataiteessa työpajaopinnot (7 10) voi järjestää usealta kuvataiteen alueelta tai opetuksessa painotetaan jotakin aluetta opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla Käsityön perusopinnoissa (1 6) tulee opetussuunnitelmassa olla ainakin yksi opintokokonaisuus jokaiselta käsityön osa alueelta: esinesuunnittelu ja esineiden valmistus, tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelu ja valmistus, ympäristön suunnittelu ja rakentaminen Käsityön työpajaopinnoissa (7 10) taitoja ja tietoja voi syventää joko yhdellä tai useammalla käsityön osa alueella
Visuaalisten taiteiden taiteenalojen vertailua Yleinen oppimäärä Arkkitehtuurin perusteet 1 6: Oppilas harjoittelee arkkitehtuurin käsitteistön hallintaa ja arkkitehtonisen ilmaisun keinoja. kehittää ympäristön havainnointikykyä ja valmiuksia tulkita, arvottaa ja käsitteellistää ympäristön ilmiöitä sekä välittää havaintojaan muille. harjoittelee kolmiulotteista ilmaisua ja tilallista hahmottamista harjoittelee ympäristön kuvaamisessa käytettävien materiaalien, työtapojen ja välineiden käyttöä oppii työskennellessään ratkaisemaan ongelmia luovasti.
Visuaalisten taiteiden taiteenalojen vertailua Yleinen oppimäärä Arkkitehtuurin työpajaopinnot 7 10 Oppilas syventää ilmaisutaitojaan, tietojaan, kykyä sanallistaa ajatuksiaan ja tunteitaan arkkitehtuurin eri osa alueilla. tutustuu arkkitehtuuriin käyttäjän ja kokijan näkökulmasta. ymmärtää ympäristön rakentumiseen vaikuttavia prosesseja ja vaikutusmahdollisuuksia. tutustuu eri aikakausien ja kulttuurien tuottamaan arkkitehtuuriin ja niiden taustalla vaikuttaviin kulttuurihistoriallisiin ilmiöihin tutustuu arkkitehtuuriin ja ympäristöön vaikuttavien ammattilaisten työhön ja rakentamisen eri vaiheisiin.
Visuaalisten taiteiden taiteenalojen vertailua Yleinen oppimäärä Arkkitehtuurin työpajaopinnot 7 10 Oppilas syventää ilmaisutaitojaan, tietojaan, kykyä sanallistaa ajatuksiaan ja tunteitaan arkkitehtuurin eri osa alueilla. tutustuu arkkitehtuuriin käyttäjän ja kokijan näkökulmasta. ymmärtää ympäristön rakentumiseen vaikuttavia prosesseja ja vaikutusmahdollisuuksia. tutustuu eri aikakausien ja kulttuurien tuottamaan arkkitehtuuriin ja niiden taustalla vaikuttaviin kulttuurihistoriallisiin ilmiöihin tutustuu arkkitehtuuriin ja ympäristöön vaikuttavien ammattilaisten työhön ja rakentamisen eri vaiheisiin.
Siltoja taiteenalojen oppimäärien välillä Yleinen oppimäärä arkkitehtuuriin liittyviä ilmiöitä ympäristössä, rakennussuunnittelu, kaluste ja sisustussuunnittelu, maisemasuunnittelu, kaupunkisuunnittelu sekä tila ja ympäristötaide Arkkitehtuuri kulttuuriperintö, esineympäristö ja muotoilu sekä luonnon ja rakennetun ympäristön visuaaliset ilmiöt Kuvataide esinesuunnittelu ja esineiden valmistus, tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelu ja valmistus sekä ympäristön suunnittelu ja rakentaminen Käsityö
Laaja oppimäärä Visuaalisten taiteiden eri suuntautumisvaihtoehtojen arkkitehtuurin, kuvataiteen ja käsityön opinnot voidaan lukea hyväksi keskenään. Oppilasarvioinnissa on otettava huomioon visuaalisten taiteiden suuntautumisvaihtoehdot; arkkitehtuuri, kuvataide ja käsityö. Todistuksen opinnot, joista päättötodistus annetaan (arkkitehtuuri, kuvataide, käsityö) Opiskelija suorittaa jonkin kolmesta visuaalisten taiteiden oppimääristä. (päättötodistukset)
Laaja oppimäärä Visuaalisten taiteiden suuntautumisvaihtoehtojen ohjeistus vaihtelee syventävien opintojen osalta: Kuvataiteen ja arkkitehtuurin syventävissä opinnoissa oppilaan tulee syventää taitojaan ja tietojaan yhdellä tai useammalla valitsemallaan osa alueella esim. kaupunkirakennustaide, maisemasuunnittelu tai grafiikka, sarjakuva Käsityön syventävissä opinnoissa oppilaan tulee syventää ilmaisu ja vuorovaikutustaitojaan usealla eri käsityön osa alueella
Siltoja oppimäärien välillä Laaja oppimäärä Yhteiset tavoitteet Oppilas oppii ilmaisullisia taitoja ja tietoja tutkimalla sekä havainnoimalla oppii soveltamaan taitoja oman työn suunnitteluun ja toteuttamiseen hakemaan vaikutteita työskentelyynsä luonnosta, rakennetusta ympäristöstä, historiallisista kohteista, museoista, näyttelyistä sekä visuaalisten alojen ammattilaisilta työskentelemään vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteisön sekä työ ja kulttuurielämän kanssa tuntemaan vastuuta luonnon ja elinympäristön kauneudesta, monimuotoisuudesta ja viihtyvyydestä hankkimaan tietoa kulttuurinsa ja muiden kulttuurien taiteista, historiasta, nykyisyydestä ja yhteiskunnallisesta tehtävästä seuraamaan kulttuuriperinnön ja visuaalisten taiteiden keskinäistä vuorovaikutusta tuntemaan muiden kulttuurien edustajien visuaalista maailmaa ja elämäntapaa ottamaan huomioon työskentelyssään kestävän kehityksen periaatteet ja soveltamismahdollisuudet ekologisesta, kulttuurisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta visuaalisten taiteiden käsitteitä ja sanastoa ja osaa viestiä niiden avulla arvioimaan omaa ja muiden työskentelyprosessia ja oppimista.
Koulujen opetussuunnitelmat Koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmissa hyvää Pitkäjänteinen kehittämistyö koulun toiminta ja opetussuunnitelma yhtä Koululla vahva identiteetti ja pitkä perinne Vakiintuneisuus taiteen perusopetuksen järjestäjänä Laajat ja toimivat yhteistyöverkostot esim. seutuk. Kehittämishankkeet Osaamista kehitetään verkostomaisella yhteistyöllä (alueellinen, kansallinen) Kelpoiset opettajat Oppimisympäristöt ajanmukaiset opetustilat ja välineet Valmius antaa laajan oppimäärän mukaista opetusta esim. opsin pilotointi Aktiivinen laajan oppimäärän mukainen kehittämistyö Kansainvälinen yhteistyö Opetussuunnitelmassa ja sen toiminta ajatuksessa näkyy koulutuksen järjestäjän painotukset
Koulujen opetussuunnitelmat Koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmissa puutteita Laajan oppimäärän opetussuunnitelman kehittämistyö vähäistä Epätäsmällinen/perusteiden vastainen opetussuunnitelma: esim. muodostuu sekä yleisen että laajan oppimäärän opinnoista Yleisen opetussuunnitelma toimii laajan päättötyön pohjana. Opetussuunnitelma puuttuu, vaikka esim. ilmoitetaan annettavan laajan oppimäärän opetusta Kelpoisten opettajien puuttuminen Paikallinen näkökulma ei näy Perusteiden reflektointi puuttuu (copypaste)
Arvioinnin lyhyt historia Opetussuunnitelman perusteet 1992 Opetuksen rakenne, laajuus, tavoitteet Opetuksen tavoitteet ja sisällöt (valmentavat, perusopinnot, syventävät opinnot, aikuisopinnot) Opetusjärjestelyt (todistus) Laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2002 Yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2005
Visuaaliset taiteet / 2002, 2005 - Arviointi Tehtävä tukea oppilaan edistymistä kannustavaa ja rohkaisevaa Ohjaa oppilasta omien tavoitteiden asettamiseen Itsearviointi koko opiskelun ajan Jatkuva palaute, vuorovaikutuksellisuus Oppimisensa dokumentointi, kehittymisen seuranta Sanallinen arviointi lukuvuoden päättyessä (laaja oppimäärä) Opetussuunnitelmassa määrätään vuosittain annettavan jatkuvan palautteen muodoista ja määrästä. (yleinen oppimäärä) Perusopintojen päätteeksi portfolio (laaja oppimäärä) Arviointi pohjaa pitkäaikaiseen näyttöön, kohdistuu oppimisprosessiin että prosessin lopputuloksiin Syventävien opintojen päätteeksi oppilas tekee itsenäisesti päättötyön. Päättötyö sisältää teoksen tai teossarjan, portfolion ja itsearvioinnin. Päättötyö arvioidaan asteikolla 5 1. Lisäksi päättötyöstä annetaan sanallinen arviointi.
Jatkuva ja kannustava arviointi oppimisen ja opetuksen tukena Arviointi viestii, mikä on arvostettua, tärkeää ja suotavaa, mikä ei sitä ole Oppilaan arvioinnin taustalla on aina käsitys oppimisesta Mitä ja miten arvioidaan, ohjaa vahvasti sekä opiskelua että oppimista Arvioinnin periaatteiden ja käytäntöjen tulee olla oppimiskäsityksen kanssa samansuuntaisia Suhteellinen arviointi = oppilaiden osaamista verrataan toisiinsa Absoluuttinen arviointi = oppilaiden osaamista arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin Omiin lähtökohtiin ja tavoitteisiin perustuva arviointi = oppilaiden osaamista ja edistymistä arvioidaan suhteessa heidän omiin edellytyksiinsä ja tavoitteisiinsa Päivi Atjonen
Jatkuva ja kannustava arviointi oppimisen ja opetuksen tukena Kehittävä arviointi Kehittävälle arvioinnille on ominaista monimenetelmäisyys ja kaikkien osallistaminen arviointiin. Oppilaan itse ja vertaisarviointi prosessitiedon kokoaminen Oppilaan tiedoista, taidoista ja asenteista valottuu eri puolia, kun häntä itseään kuullaan, hän saa kaveriltaan palautetta. Helpottaa opettajan opetustyötä, oppilaantuntemusta ja kartuttaa opetustaitoa. Päivi Atjonen
Jatkuva ja kannustava arviointi oppimisen ja opetuksen tukena Opetuksen arviointi on perusteltua silloin, kun (Uusikylä & Atjonen 2000, 165) Pohjana olevat arvot ja tavoitteet ilmaistaan selvästi Kaikki ymmärtävät ja hyväksyvät arvioinnin perusteet sekä pitävät niitä oikeina ja tasapuolisina Arviointi toteutetaan myös käytännössä siten kuin on sovittu, ja kaikki osapuolet ymmärtävät, mitä ideologiaa ja tavoitteita toimenpiteet palvelevat Arviointimenetelmää tarkistetaan ja uudistetaan määräajoin.
Jatkuva ja kannustava arviointi oppimisen ja opetuksen tukena Yleisesti oppimiskäsityksen muutos on johtanut seuraaviin arviointiin kohdistuviin odotuksiin (Robert Glaser): Oppimisen arviointiin sisällytettävä laaja alaisia tehtäviä ja laaja alaisten taitojen arviointia Taitojen ja tietojen arvioinnissa painotettava sekä oppimisprosessin että tulosten arviointia Kriteerien tulee myös motivoida ja suunnata oppimista ja opiskelua Arvioinnin on opetettava itsearviointia edellyttää opetuksen/arvioinnin kiinteää sidosta Oppimisen arvioinnin on tapahduttava enemmän sosiaalisissa tilanteissa Oppimista tulee arvioida enemmän sen suhteen, miten se vaikuttaa opettamiseen.
Arviointi arvon tai ansion osoittamista Päivi Atjonen Arvot ja eettinen harkinta läsnä kasvatuksessa ja opetuksessa > tavoitteiden, sisältöjen ja opetusmenetelmien valinta perustuu aina arvoihin Tärkeitä arvoja: reiluus, oikeudenmukaisuus, läpinäkyvyys, motivoivuus oppimiseen sekä pysyvyys ja osuvuus Arviointia ei ole vain menneiden tapahtumien tuomarointia (feedback), vaan oppimisen tukemisen tulevaisuutta (feedforward) varten Arvioinnin pysyvyys ja osuvuus: käytettävä oikeita arviointimenetelmiä oikeisiin kohteisiin Oppilasarvioinnissa tarvitaan erilaisia menetelmiä: Edistymistä ja osaamista tulee voida näyttää monella tavalla Arviointikriteerien ja oppimisen tavoitteiden pitää olla tiedossa Arvioinnin arvoihin voidaan lukea myös vaativuus, mahdollisuus erinomaisuuden osoittamiseen
Arviointi arvon tai ansion osoittamista Päivi Atjonen Eettiseltä kannalta arvioinnissa viisi isoa periaatetta: Autonomiaa eli itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan ja edistetään: Ihmisarvon kyseenalaistamattomuuden periaate Palvelutehtävä huolenpidon (caring) etiikka velvoittaa ottamaan huomioon, millaisella palautteella/ohjauksella oppilas voi käyttää parhaiten erilaiset lahjansa Haitan välttäminen: Huonosti tehdyllä arvioinnilla, palautteen ja ohjauksen puuttumisella voi olla oppilaan itsetunnolle vahingollisia seurauksia Oikeudenmukaisuus on keskeinen arviointieettinen periaate eli tulee "antaa jokaiselle se, mikä hänelle kuuluu". (Platon) Uskollisuus lojaaliutta ja lupausten pitämistä. Myönteinen auktoriteettius syntyy, kun arvioinnin periaatteet ja prosessit ovat avoimet luottamuksen ilmapiiri. Kyse enemmän hengestä ja asenteesta kuin tekniikasta ja normeista. Arvioinnin tulisi aina auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan, ottamaan siitä vastuuta.
TAITEENALAKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMATYÖPAJAT Arkkitehtuuri, Kuvataide, Käsityö Opetussuunnitelmiin liittyvät erityiskysymykset Mikä toimii nyt? Missä perusteet ja koettu, eletty, toteutunut ops ei kohtaa? Miten koetut ongelmat tulisi ratkaista nyt? Miten koetut ongelmat tulisi ratkaista tulevaisuudessa? Visio 2015 Miten perusteiden tulisi muuttua?