Halltuksen estys Eduskunnalle laks kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta, laks opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta ja laeks eräden nhn lttyven laken muuttamsesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Estyksessä ehdotetaan säädettäväks lak kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta sekä lak opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta. Lsäks ehdotetaan muutettavaks sosaal- ja terveydenhuollon suunnttelusta ja valtonosuudesta annettua laka, perusopetuslaka, krjastolaka, kunten kulttuurtomnnasta annettua laka, tateen perusopetuksesta annettua laka, lasten pävähodosta annettua laka, lasten kothodon ja ykstysen hodon tuesta annettua laka, kansanterveyslaka, erkossaraanhotolaka, sosaalhuoltolaka, tomeentulotuesta annettua laka, kehtysvammasten ertyshuollosta annettua laka, vammasuuden perusteella järjestettävstä palvelusta ja tuktomsta annettua laka, kuntouttavasta työtomnnasta annettua laka, melenterveyslaka, pähdehuoltolaka, tartuntatautlaka, terveydensuojelulaka, elntarvkelaka, kunten ympärstösuojelun hallnnosta annettua laka, kemkaallaka, lääkelaka, kulutustavaroden ja kuluttajapalvelusten turvallsuudesta annettua laka, sosaalsesta luototuksesta annettua laka, rattustyölaka, elänlääkntähuoltolaka sekä tomenptestä tupakonnn vähentämseks annettua laka. Kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta annettavaan lakn ehdotetaan koottavaks valtovaranmnsterön hallnnonalalle erän pokkeuksn nykysstä hallnnonalakohtassta valtonosuukssta ylenen valtonosuus, sosaal- ja terveydenhuollon, es- ja perusopetuksen sekä ylesten krjastojen, kunten kulttuurtomen ja asukaskohtasest rahotetun tateen perusopetuksen valtonosuudet. Muden kun es- ja perusopetuksen osalta uudstus e muuttas vomassa oleven valtonosuuksen asukaspohjasa määräytymsperusteta. Es- ja perusopetuksessa valtonosuus e määräytys enää opplasmäärän perusteella, vaan laskennallset kustannukset määräytysvät 6 15-vuotaden määrän perusteella. Lassa säädettäsn es- ja perusopetuksen järjestäjän okeudesta saada kotkuntakorvaus opplaan kotkunnalta sllon, kun opplas saa opetusta muualla kun omassa kunnassaan. Kotkuntakorvaus määräytys kunnan es- ja perusopetuksen laskennallsten kustannusten perusteella porrastesest än mukaan. Valton talous- ja henklöstöhallnnon palvelukeskus maksas kotkuntakorvaukset kesktetyst kunnlle ja mulle opetuksen järjestäjlle. Ertysen harvan asutuksen, saarstokunnan sekä saamelasten kotseutualueen kunnlle maksettavat lsäosat olsvat uusa. Ertysen harvan asutuksen lsäosa perustus porrastesena asukastheyteen. Saarstokunnan lsäosaa sasvat porrastetust saarstokunnat. Saamelasten kotseutualueen kunnanlsäosa määräytys porrastetust saamenkelsten osuuden perusteella. Harknnanvaranen rahotusavustus muuttus harknnanvaraseks valtonosuuden korotukseks ja korotus ssältys yhdstettyjen valtonosuuksen kokonasmäärään. Korotusten yhtesmäärää vastaava euromäärä vähennetään asukasta kohden kunnlle maksettavasta valtonosuudesta. Valtonosuusjärjestelmän muutoksen vakutukset tasattasn kunten välllä. Tasauksessa kunnan vuoden 2010 valtonosuuksa ja kotkuntakorvauksa verrataan nhn valtonosuuksn, jota kunta ols saanut vastaavsta tehtävstä, jos valtonosuusjärjestelmää e ols muutettu. Yhdstettävssä valtonosuuksssa käytettäsn yhtä valtonosuusprosentta. Lassa säädettävä valtonosuusprosentt kuvas valton ja kunten välstä kustannusten jakoa valtakunnan tasolla, ekä yksttästen kunten saamaa valtonosuutta. Omarahotusosuus 294735
2 ols kakssa kunnssa asukasta kohden yhtä suur. Ehdotettava lak opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta korvas vomassa olevan opetus- ja kulttuurtomen rahotuslan. Ehdotetussa lassa lukokoulutuksen, ammatllsen koulutuksen, ammatllsen akuskoulutuksen ja ammattkorkeakoulujen sekä lkuntatomen, nuorsotomen, museoden, teatteren ja orkestereden, opetustuntkohtasest rahotettavan tateen perusopetuksen sekä aamu- ja ltapävätomnnan rahotusjärjestelmä sälyy peraatteltaan ja rakenteltaan nykysellään. Ehdotetussa lassa säädettäsn perusopetuslan mukasten tomntojen rahotuksesta sltä osn kun kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta annettavassa lassa säädettävä perusopetuksen käluokkapohjanen rahotus e kattas ntä perusopetuslan edellyttämässä laajuudessa. Perusopetuksen, lukokoulutuksen, tateen perusopetuksen ja ylesten krjastojen rahotuksessa ehdotetaan luovuttavaks perustamskustannuksn myönnettävstä erllsstä valtonosuukssta ja srryttäväks valtonavustusjärjestelmään. Ammatllsen peruskoulutuksen tuloksellsuusrahotuksen osuutta ehdotetaan laajennettavaks nykysestä. Tomnnan tuloksellsuus ehdotetaan otettavaks ammatllsen lsäkoulutuksen rahotuksen määräytymsperustesn. Valton talous- ja henklöstöhallnnon palvelukeskus maksas kesktetyst kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta, opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta ja vapaasta svstystyöstä annettujen laken mukaset valtonosuudet, kotkuntakorvaukset sekä muun rahotuksen kunnlle ja opetuksen järjestäjlle. Sosaal- ja terveydenhuollon suunnttelusta ja valtonosuudesta annettua laka ehdotetaan muutettavaks lähnnä sten, että sosaal- ja terveydenhuollon valtonosuuksa koskevat säännökset kumottasn. Muhn lakehn ehdotetaan tehtäväks van teknsä muutoksa. Lat on tarkotettu tulemaan vomaan vuoden 2010 alusta. Estys lttyy vuoden 2010 valton talousarvoestykseen ja on tarkotettu kästeltäväks sen yhteydessä.
3 SISÄLLYS ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ...1 SISÄLLYS...3 YLEISPERUSTELUT...8 1 JOHDANTO...8 2 NYKYTILA...8 2.1 Kunten rahotus- ja valtonosuusjärjestelmän rakenne...8 2.2 Tasausjärjestelmä...9 2.3 Kunnan ylesen valtonosuuden määräytymsperusteet...10 Harknnanvaranen rahotusavustus...11 2.4 Sosaal- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtonosuus...12 Ylestä...12 Laskennallset kustannukset...13 Työttömyyskerron...14 Sarastavuuskerron...14 Pävähotokerron...15 Vammasuuskerron...15 Lastensuojelukerron...15 Syrjäsyyskerron...16 Kunnan omarahotusosuus ja valtonosuus...16 Perustomeentulotuen valtonosuus...16 Kehttämshankkeden valtonavustukset...16 Perustamshankkeden valtonavustus...17 Sosaal- ja terveydenhodon valtonosuusjärjestelmän hallnto, tedonkeruu ja tetojen tarkastus...17 2.5 Opetus- ja kulttuurtomen käyttökustannusten valtonosuus...18 Ylestä...18 Opetus- ja kulttuurtomen käyttökustannusten rahotuksen määräytymsperusteet18 Es- ja perusopetus...20 Lukokoulutus...22 Ammatllnen peruskoulutus...23 Ammatllsen lsäkoulutuksen rahotuksen määräytymnen...24 Oppsopmuskoulutus...25 Ammatllset erkosopplatokset...25 Ammattkorkeakoulut...25 Yleset krjastot...26 Tateen perusopetus...27 Asukasmäärän perusteella rahotettava tateen perusopetus...27 Opetustuntmäärän perusteella rahotettava tateen perusopetus...27 Nuorsotom...27 Lkuntatom...27 Kunten kulttuurtom...28 Museot, teattert ja orkestert...28 Perustamshankejärjestelmä...28
4 Valtonavustukset...29 Opetus- ja kulttuurtomen rahotusjärjestelmän hallnto, tedonkeruu ja tetojen tarkastus...30 2.6 Kustannustenjaon tarkstusmenetelmä...31 2.7 Kunten rahotus- ja valtonosuusjärjestelmä ja kuntajaon muutokset...31 2.8 Valton ja kunten neuvottelumenettely ja peruspalveluohjelmamenettely...32 2.9 Kunten verotulojen vähennysten korvaamnen...33 2.10 Pohjosmaden vertalu...34 Ruots...34 Norja...35 2.11 Nykytlan arvont...37 Valtonosuusjärjestelmän rakenne...37 Valtonosuuksen määräytymsperusteet...38 Sosaal- ja terveydenhuolto...38 Perusopetus...39 Ammatllnen peruskoulutus...40 Ammattkorkeakoulut...41 Ammatllnen lsäkoulutus...42 Oppsopmuskoulutus...42 Lukokoulutus...42 Museot, teattert ja orkestert...43 Verotulohn perustuva valtonosuuksen tasausjärjestelmä...43 Harknnanvaraset rahotusavustukset...43 Opetus- ja kulttuurtomen perustamshankkeet...44 Verotulojen menetyksen korvaamnen...45 Tetojen keruu, hallnnont ja nformaato...45 3 ESITYKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET EHDOTUKSET...45 3.1 Estyksen tavotteet...45 3.2 Keskeset ehdotukset...46 4 ESITYKSEN VAIKUTUKSET...50 4.1 Taloudellset vakutukset...50 Kunnan peruspalvelujen valtonosuuden sekä opetus- ja kulttuurtomen rahotuksen kokonasmäärät...50 Vakutukset valton ja kunten välseen kustannustenjakoon ja valtonosuuksen jakautumseen kunten välllä...51 Vakutukset kuntaryhmttän ja alueellsest...53 Ykstysten es- ja perusopetuksen järjestäjen rahotus...55 Ammatllsen lsäkoulutuksen tuloksellsuusrahotus ja perustamshankkeet...55 4.2 Vakutukset valton ja kunten hallntoon...55 4.3 Ympärstö-, sukupuol- ja yrtysvakutukset...57 5 ASIAN VALMISTELU...57 6 RIIPPUVUUS MUISTA ESITYKSISTÄ...59 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT...61 1 LAKIEHDOTUSTEN PERUSTELUT...61 1.1 Lak kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta...61 1 luku Yleset säännökset...61 2 luku Kunnan peruspalvelujen valtonosuus...64 3 luku Ylesen osan määräytymsperusteet...65
5 4 luku Sosaal- ja terveydenhuollon laskennallset kustannukset...70 5 luku Es- ja perusopetuksen ja ylesten krjastojen laskennallset kustannukset sekä tateen perusopetuksen ja ylesen kulttuurtomen määräytymsperusteet...79 6 luku Ertysen harvan asutuksen, saarstokunnan sekä saamelasten kotseutualueen kunnan lsäosat...83 7 luku Verotulohn perustuva valtonosuuden tasaus sekä valtonosuuteen tehtävät vähennykset ja lsäykset...86 8 luku Kotkuntakorvaus...89 9 luku Valtonosuuden hallnnont ja maksamnen...92 10 luku Valtonosuusprosentt ja kunnan omarahotusosuus sekä valton ja kunten välnen kustannustenjako...95 11 luku Ernäsä säännöksä...99 12 luku Muutoksenhaku...99 13 luku Vomaantulo- ja srtymäsäännökset...99 1.2 Lak opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta...100 1 luku Yleset säännökset...100 2 luku Käyttökustannusten rahotus...102 4 luku Kulttuurtomen ykskköhnnat...114 5 luku Perustamshankkeen valtonavustus...115 6 luku Ertyset valtonavustukset...116 7 luku Ernäset säännökset...117 8 luku Vomaantulo- ja srtymäsäännökset...120 1.3 Lak sosaal- ja terveydenhuollon suunnttelusta ja valtonosuudesta annetun lan muuttamsesta...121 1.4 Lak perusopetuslan 5 ja 43 :n muuttamsesta...125 1.5 Lak tateen perusopetuksesta annettu lan 11 :n muuttamsesta...125 1.6 Lak krjastolan 9 :n muuttamsesta...126 1.7 Lak kunten kulttuurtomnnasta annetun lan 3 :n muuttamsesta...126 1.8 Lak lasten pävähodosta annetun 12 :n muuttamsesta...126 1.9 Lak lasten kothodon ja ykstysen hodon tuesta annetun lan 12 :n muuttamsesta126 1.10 Lak kansanterveyslan 19 :n muuttamsesta...126 1.11 Lak erkossaraanhotolan 4 :n muuttamsesta...126 1.12 Lak sosaalhuoltolan 2 :n muuttamsesta...126 1.13 Lak tomeentulotuesta annetun lan 5 :n muuttamsesta...126 1.14 Lak kehtysvammasten ertyshuollosta annetun 48 :n muuttamsesta...127 1.15 Lak vammasuuden perusteella järjestettävstä palvelusta ja tuktomsta annetunlan 5 :n muuttamsesta...127 1.16 Lak kuntouttavasta työtomnnasta annetun lan 25 :n muuttamsesta...127 1.17 Lak melenterveyslan 3 :n muuttamsesta...127 1.18 Lak pähdehuoltolan 4 :n muuttamsesta...127 1.19 Lak tartuntatautlan 8 :n muuttamsesta...127 1.20 Lak terveydensuojelulan 58 :n muuttamsesta...127 1.21 Lak elntarvkelan 85 :n muuttamsesta...127 1.22 Lak kunten ympärstönsuojelulan hallnnosta annetun lan 8 :n muuttamsesta...127 1.23 Lak kemkaallan 61 :n muuttamsesta...127 1.24 Lak lääkelan 62 :n muuttamsesta...127 1.25 Lak kulutustavaroden ja kuluttajapalvelusten turvallsuudesta annetun lan 37 :n muuttamsesta...128 1.26 Lak sosaalsesta luototuksesta annetunlan 3 :n muuttamsesta...128
6 1.27 Lak rattustyölan 7 :n muuttamsesta...128 1.28 Lak tomenptestä tupakonnn vähentämseks annetun lan 14 a :n muuttamsesta128 1.29 Lak elänlääkntähuoltolan 15 :n muuttamsesta...128 2 TARKEMMAT SÄÄNNÖKSET JA MÄÄRÄYKSET...128 2.1 Kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta annettavan lan nojalla annettavat säännökset...128 2.2 Lak opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta...129 3 VOIMAANTULO...129 4 SUHDE PERUSTUSLAKIIN JA SÄÄTÄMISJÄRJESTYS...129 LAKIEHDOTUKSET...131 Lak kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta...131 Lak opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta...151 Lak sosaal- ja terveydenhuollon suunnttelusta ja valtonosuudesta annetun lan muuttamsesta...171 Lak perusopetuslan 5 ja 43 :n muuttamsesta...174 Lak tateen perusopetuksesta annetun lan 11 :n muuttamsesta...175 Lak krjastolan 9 :n muuttamsesta...175 Lak kunten kulttuurtomnnasta annetun lan 3 :n muuttamsesta...176 Lak lasten pävähodosta annetun lan 12 :n muuttamsesta...177 Lak lasten kothodon ja ykstysen hodon tuesta annetun lan 12 :n muuttamsesta...177 Lak kansanterveyslan 19 :n muuttamsesta...178 Lak erkossaraanhotolan 4 :n muuttamsesta...178 Lak sosaalhuoltolan 2 :n muuttamsesta...179 Lak tomeentulotuesta annetun lan 5 :n muuttamsesta...179 Lak kehtysvammasten ertyshuollosta annetun lan 48 :n muuttamsesta...180 Lak vammasuuden perusteella järjestettävstä palvelusta ja tuktomsta annetun lan 5 :n muuttamsesta...180 Lak kuntouttavasta työtomnnasta annetun lan 25 :n muuttamsesta...181 Lak melenterveyslan 3 :n muuttamsesta...181 Lak pähdehuoltolan 4 :n muuttamsesta...182 Lak tartuntatautlan 8 :n muuttamsesta...182 Lak terveydensuojelulan 58 :n muuttamsesta...183 Lak elntarvkelan 85 :n muuttamsesta...183 Lak kunten ympärstönsuojelun hallnnosta annetun lan 8 :n muuttamsesta..184 Lak kemkaallan 61 :n muuttamsesta...184 Lak lääkelan 62 :n muuttamsesta...185 Lak kulutustavaroden ja kuluttajapalvelusten turvallsuudesta annetun lan 37 :n muuttamsesta...185 Lak sosaalsesta luototuksesta annetun lan 3 :n muuttamsesta...186 Lak rattustyölan 7 :n muuttamsesta...186 Lak tomenptestä tupakonnn vähentämseks annetun lan 14 a :n muuttamsesta...187 Lak elänlääkntähuoltolan 15 :n muuttamsesta...188 LIITE...189 RINNAKKAISTEKSTIT...189
7 Lak sosaal- ja terveydenhuollon suunnttelusta ja valtonosuudesta annetun lan muuttamsesta...189 Lak perusopetuslan 5 ja 43 :n muuttamsesta...199 Lak tateen perusopetuksesta annetun lan 11 :n muuttamsesta...200 Lak krjastolan 9 :n muuttamsesta...201 Lak kunten kulttuurtomnnasta annetun lan 3 :n muuttamsesta...202 Lak lasten pävähodosta annetun lan 12 :n muuttamsesta...203 Lak lasten kothodon ja ykstysen hodon tuesta annetun lan 12 :n muuttamsesta...203 Lak kansanterveyslan 19 :n muuttamsesta...204 Lak erkossaraanhotolan 4 :n muuttamsesta...205 Lak sosaalhuoltolan 2 :n muuttamsesta...205 Lak tomeentulotuesta annetun lan 5 :n muuttamsesta...206 Lak kehtysvammasten ertyshuollosta annetun lan 48 :n muuttamsesta...207 Lak vammasuuden perusteella järjestettävstä palvelusta ja tuktomsta annetun lan 5 :n muuttamsesta...208 Lak kuntouttavasta työtomnnasta annetun lan 25 :n muuttamsesta...209 Lak melenterveyslan 3 :n muuttamsesta...210 Lak pähdehuoltolan 4 :n muuttamsesta...211 Lak tartuntatautlan 8 :n muuttamsesta...211 Lak terveydensuojelulan 58 :n muuttamsesta...212 Lak elntarvkelan 85 :n muuttamsesta...213 Lak kunten ympärstönsuojelun hallnnosta annetun lan 8 :n muuttamsesta..213 Lak kemkaallan 61 :n muuttamsesta...214 Lak lääkelan 62 :n muuttamsesta...215 Lak kulutustavaroden ja kuluttajapalvelusten turvallsuudesta annetun lan 37 :n muuttamsesta...216 Lak sosaalsesta luototuksesta annetun lan 3 :n muuttamsesta...216 Lak rattustyölan 7 :n muuttamsesta...217 Lak tomenptestä tupakonnn vähentämseks annetun lan 14 a :n muuttamsesta...218 Lak elänlääkntähuoltolan 15 :n muuttamsesta...219
8 YLEISPERUSTELUT 1 Johdanto Estyksessä ehdotettavan kunten rahotusja valtonosuusjärjestelmän uudstamsen lähtökohta on kunta- ja palvelurakenneuudstuksesta annettu lak (169/2007, putelak). Putelan 11 :n mukaan kunten rahotus- ja valtonosuusjärjestelmä uudstetaan tavotteena yksnkertanen ja läpnäkyvä järjestelmä. Uudstuksessa päätetään kunten verotulopohjan vahvstamsesta srtämällä verovähennyksä valton rastukseks sekä postetaan kunten rahotusjärjestelmään lttyvät kunten yhdstymsen ja yhtestyön esteet. Tavotteena on hallnnonalakohtasten valtonosuuksen yhdstämnen. Valtonosuusjärjestelmässä otetaan huomoon kunten erlaset olosuhteet ja palvelutarpeet. Verotulohn perustuvan valtonosuuksen tasausjärjestelmän on oltava neutraal valton ja kunten taloudellsten suhteden kannalta. Päämnster Matt Vanhasen II halltusohjelman mukaan valtonosuusjärjestelmää uudstetaan 2010 alusta ja stä tehdään nykystä yksnkertasemp, selkeämp ja läpnäkyvämp. Järjestelmää kehtetään nykystä kannustavampaan suuntaan. Kunten erlaset olosuhde- ja palvelutarvetekjät otetaan huomoon. Pokkeuksellsen harvan asutuksen ja saarstosuuden aheuttamat ongelmat ratkastaan erkseen. Lsäks valtonosuusjärjestelmässä oleva kuntaltosten ja yhtestyön estetä postetaan. Valtonosuusjärjestelmää uudstamsta selvttänyt työryhmä tlas Valton taloudellnen tutkmusvrastolta (VATT) selvtyksen halltusohjelman lnjauksn perustuvasta valtonosuusjärjestelmästä. VATT:n tutkmus ols merknnyt suura kuntakohtasa muutoksa. VATT:n tutkmusta on kuvattu tarkemmn jäljempänä valmstelua kuvaavassa kohdassa. Valtontalouden vuosen 2010 2013 kehyspäätöksessä valtonosuusuudstus päätettn toteuttaa van osttan kuntataloustlanteen huonontuessa ylesen taloustlanteen vuoks. Kehyspäätöksen mukaan valtonosuusjärjestelmää uudstetaan sten, että hallnnonalakohtaset valtonosuudet yhdstetään halltusohjelman mukasest putelan edellyttämn pokkeuksn vuoden 2010 alusta. Tämä toteutetaan kunten välllä sekä kunten ja valton välllä kustannusneutraalst. Pokkeuksellsen harvan asutuksen ja saarstosuuden aheuttamat ongelmat ratkastaan kutenkn erkseen pysyväks tarkotetulla järjestelmämuutoksella. Tämä koskee kahdeksaa saarstokuntaa (Enonkosk, Haluoto, Kemönsaar, Kustav, Läns-Turunmaa, Maalaht, Puumala ja Sulkava) sekä 20 pokkeuksellsen harvaan asuttua kuntaa, jolla on alle 2,0 asukasta maanelöklometrä kohden (Savukosk, Enontekö, Utsjok, Inar, Pelkosennem, Kttlä, Salla, Sodankylä, Muono, Ranua, Puolanka, Poso, Kolar, Pudasjärv, Rautavaara, Suomussalm, Utajärv, Lestjärv, Rstjärv ja Tavalkosk). Nälle kunnlle kohdennetaan valtonosuusjärjestelmän ssältä yhteensä 30 mlj. euroa. Harknnanvaranen rahotusavustus ssällytetään yhdstettyyn valtonosuusmomenttn. Kehyspäätöksen ja valtoneuvoston vuoslle 2007 2012 hyväksymän koulutuksen ja tutkmuksen kehttämssuunntelman mukaan ylläptäjäjärjestelmä sälytetään lukon, ammatllsen koulutuksen ja ammattkorkeakoulujen rahotuksessa. 2 Nykytla 2.1 Kunten rahotus- ja valtonosuusjärjestelmän rakenne Vomassa oleva valtonosuusjärjestelmä perustuu vuoden 1993 alusta toteutettuun uudstukseen, jossa srryttn tehtäväkohtassta todellsn kustannuksn perustuvsta valtonosuukssta laskennallsn kustannuksn perustuvn yleskatteellsn valtonosuuksn. Uudstuksen myötä kunnat ja muut valtonrahotuksen saajat savat okeuden päättää valtonosuuksen kohdentamsesta er käyttötarkotuksn, evätkä valtonosuuksen laskentaperusteet enää okeudellsest stoneet valtonosuuksen käyttöä. Valtonosuuksen laskennallsuus merkts myös stä, että erätä pokkeuksa lukuun ottamatta kunnat evät enää omlla päätöksllään voneet vakuttaa valtonosuuksensa määrään, mkä lsäs kunten kustannustetosuutta.
9 Vuonna 1993 uudstettuun laskennallseen valtonosuusjärjestelmään tehtn vuonna 1996 1997 merkttävä rakenteellsa uudstuksa. Kunten kantokykyluoktuksesta luovuttn ja se korvattn kunten verotulohn perustuvalla valtonosuuksen tasauksella. Kuntakohtassta valtonosuusprosentesta luovuttn ja srryttn järjestelmään, jossa yksttäsen kunnan valtonosuus määräytyy sten, että valtonosuuksen perusteena käytettäven laskennallsten kustannusten ja ykskköhntojen perusteella lasketusta kunnan valtonosuuden perusteesta vähennetään kunnan omarahotusosuus. Omarahotusosuus asukasta kohden on kakssa kunnssa yhtä suur. Valtonosuusprosentt määrttelee valton ja kunten välstä kustannustenjakoa peruspalveluden rahotuksessa koko maan tasolla. Valto ja kunnat osallstuvat kunnallsten palveluden rahotukseen kunten valtonosuusjärjestelmän mukasest. Kunten valtonosuusjärjestelmä muodostuu kolmen hallnnonalan lansäädännön kokonasuudesta. Valtovaranmnsterö vastaa kunten valtonosuuslan (1147/1996) mukasesta kunten ylesestä valtonosuudesta, verotulohn perustuvasta valtonosuuksen tasauksesta ja enssjasest pokkeuksellsten ta tlapästen kunnallstaloudellsten vakeuksen vuoks lsätyn taloudellsen tuen tarpeessa olevlle kunnlle myönnettävästä harknnanvarasesta rahotusavustuksesta. Valtonosuusjärjestelmän muut osat ovat sosaal- ja terveydenhuollon suunnttelusta ja valtonosuudesta annetun lan (733/1992) mukanen valtonosuus sekä opetusmnsterön hallnnonalalla opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta annetun lan (635/1998) ja vapaasta svstystyöstä annetun lan (632/1998) mukanen valtonrahotus. Sosaal- ja terveydenhuollossa sekä opetus- ja kulttuurtomessa yksttäsen kunnan valtonosuudet määräytyvät sten, että laskennallsten kustannusten (STM) ja ykskköhntojen (OPM) perusteella kummallekn hallnnonalalle erkseen lasketusta valtonosuuden laskennallsesta perusteesta vähennetään kummallekn hallnnonalalle määrtellyt kunnan omarahotusosuudet. Laskennallset kustannukset ja ykskköhnnat vahtelevat er käryhmssä (STM) ja er koulutusmuodossa (OPM). Laskennallsssa kustannuksssa ja ykskköhnnossa otetaan myös huomoon erlasa palveluden kustannuksn vakuttava olosuhde- ja muta tekjötä, jotka vahtelevat kunnttan. Kunnan omarahotusosuudet sen sjaan on kakssa kunnssa asukasta kohden yhtä suuret. Järjestelmän perusajatus on, että vahtelevlla ykskköhnnolla ja laskennallslla kustannukslla kunnlle kompensodaan palveluden järjestämseen lttyvssä palvelutarveja olosuhdetekjössä aheutuva kuntakohtasa eroja. Kunnan verotulohn perustuvalla valtonosuuden tasauksella tasataan kunten tulopohjassa oleva eroja kun taas tasasuuruslla kunnan omarahotusosuukslla tasataan kunten menossa oleva eroja. Sektorkohtaset valtonosuusprosentt kuvaavat tässä järjestelmässä van osuuksa, jolla valto ja kunnat rahottavat palveluta koko maan tasolla. Valtonosuusprosentt evät sten kuvaa valton osallstumsta yksttäsen kunnan peruspalveluden rahotukseen. Valtonosuusjärjestelmän laskentaperusteden sektorkohtasesta erytynesyydestä huolmatta valtonosuusjärjestelmään perustuva valtonrahotus on kunnlle yleskatteellsta korvamerktsemätöntä rahaa, jonka allokonnsta kunnan ssällä päättää kunta tse. Sektorkohtaset valtonosuudet kytkeytyvät muutonkn tvst tosnsa. Tämä tapahtuu ertysest kunnan verotulohn perustuvan valtonosuuksen tasauksen sekä valton ja kunten välsen kustannustenjaon tarkstusten kautta. 2.2 Tasausjärjestelmä Kunten verotulohn perustuvalla valtonosuuksen tasauksella tasataan kunten tulopohjassa oleva eroja. Kunten valtonosuuslan mukasessa verotulohn perustuvassa valtonosuuksen tasausjärjestelmässä jokaselle kunnalle turvataan asukasta kohden laskennallsest verotulo, joka on 91,86 prosentta maan keskmääräsestä verotulosta asukasta kohden (tasausraja). Kunnat, joden asukasta kohden laskettu verotulo alttaa tämän tasausrajan, saavat tasauslsää nn paljon, että nden laskennallnen verotulo yltää tasausrajalle. Kunnan valtonosuuteen tehdään puolestaan tasaus-
10 vähennys, jos kunnan asukasta kohden lasketut verotulot ylttävät tasausrajan. Tasausvähennys on 37 prosentta kunnan asukasta kohden lasketun laskennallsen verotulon ja tasausrajan erotuksesta. Kunnan laskennallsta verotuloa laskettaessa otetaan huomoon kunnallsvero, kunnan osuus yhtesöveron tuotosta ja kntestövero. Mantut tasauslsät ja tasausvähennykset otetaan huomoon maksettaessa sektorkohtasa valtonosuuksa valton talousarvossa oleven valtonosuusmäärärahojen mukasessa suhteessa. 2.3 Kunnan ylesen valtonosuuden määräytymsperusteet Kunten valtonosuuslan mukanen kunnan ylenen valtonosuus muodostuu perusosasta ja olosuhdelsstä. Perusosa määräytyy keskmääräsen asukaskohtasen euromäärän ja kunnan asukasluvun tulona. Perusosaa korotetaan olosuhdelsen perusteella. Ntä ovat saarstolsä, syrjäsyyslsä, taajamarakennelsä, kellsä sekä asukasluvun muutokseen perustuva lsä. Lsäks yleseen valtonosuuteen on kohdstettu työmarkkna- ja tomeentulotukmenohn perustuva kustannuksa, verokevennyksen ja tehtäväsrtojen vakutuksen korvaamsa sekä erätä määräakasa vähennyksä. Tehtäväkohtassta valtonosuukssta poketen ylesen valtonosuuden pohjana e ole laskennallsa kustannuksa, ekä shen kohdsteta valtonosuuslan mukasta kustannustenjaon tarkstusta. Keskmääräseen euromäärään tehdään kutenkn kustannustason tarkstus. Saarston kehtyksen edstämsestä annetussa lassa (494/1981) tarkotetutut kunnat, joden väestöstä vähntään puolet asuu lman knteää teyhteyttä mantereeseen, saavat saarstolsänä euromäärän, joka on ylesen valtonosuuden perusosa setsenkertasena. Muut saarstokunnat saavat euromäärän, joka on ylesen valtonosuuden perusosa nelnkertasena ja saarsto-osakunnat euromäärän, joka on saarstossa asuven määrä kerrottuna 150 prosentlla ylesen valtonosuuden keskmääräsestä euromäärästä. Jos saarstossa asuu vähntään 1 200 asukasta, kunnalle myönnetään saarstolsänsä kunnan ylesen valtonosuuden perusosaa vastaava euromäärä. Syrjäsyyslsää maksetaan syrjäsyysluvun perusteella. Syrjäsyysluku määräytyy pakallsen ja seudullsen väestöpohjan mukaan lasketusta ndeksestä. Kunnat, joden pakallsen ja seudullsen väestöpohjan perusteella määräytyvä syrjäsyysluku on 1,50 ta stä suuremp, saavat syrjäsyyslsänä ylesen valtonosuuden perusosan kuusnkertasena ja kunnat, joden syrjäsyysluku on 1,00 1,49 saavat ylesen valtonosuuden perusosan vsnkertasena. Kunnat, joden syrjäsyysluku on 0,50 0,99 saavat em. perusosan kolmnkertasena. Kakken harvmmn asutussa kunnssa el kunnssa, jossa asukastheys maanelöklometrä kohden on enntään 0,50, syrjäsyyslsä on ylesen valtonosuuden perusosa yhdeksänkertasena. Taajamassa asuven henklöden määrän perusteella maksetaan taajamarakennelsää kunnlle, joden taajamaväestön määrä ylttää 40 000 asukasta. Lsän määrä määräytyy kertomalla taajamassa asuven henklöden määrä ja ylesen valtonosuuden keskmääräsen euromäärän tulo kertomlla. Kerron on 0,75 taajamaväestön ollessa 40 000 99 999. Kerron penenee taajamaväestön kasvaessa olleen 100 000 199 999 määrän osalta 0,70 ja 200 000 alkaen 0,01. Taajamassa asuvan väestön laskentaperustesta säädetään asetuksella. Kellan mukaset kakskelset kunnat ja saamelasten kotseutualueen kunnat saavat kellsän, joka on 10 prosentta ylesen valtonosuuden perusosasta. Asukasluvun muutokseen perustuvan lsän saavat ne kunnat, joden asukasluvun muutos kolmena varanhotovuotta edeltävänä vuonna on ollut yhteensä vähntään kuus prosentta. Lsä on ylesen valtonosuuden perusosa kerrottuna luvulla 1,39. Kunten vastuulla oleven työmarkknatuen- ja tomeentulotukmenojen osalta ylestä valtonosuutta vähennetään ta lsätään lan perusteella lasketulla euromäärällä. Säännös tul lakn vuoden 2006 alusta toteutetun työmarkknatuen ja tomeentulotuen uuden rahotusmalln myötä. Lsäystä ta vähennystä laskettaessa otettn huomoon kunnan vuoden 2003 perustomeentulotuen nettokustannukset verrattuna uuteen malln sekä eräät
11 muut valtonosuuksn vakuttaneet muutokset. Vähennys ta lsäys ol aluks porrastenen ja vuodesta 2009 alkaen ylesen valtonosuuden lsäys ta vähennys e enää muutu. Vuonna 2009 toteutetun työn verotuksen keventämsen ja kunnallsverotuksen eläketulovähennyksen korottamsen aheuttamat verotulojen menetykset on korvattu sosaal- ja terveydenhuollon valtonosuuksen lsäämsen lsäks vähentämällä ta lsäämällä lalla säädetyllä tavalla kunten ylestä valtonosuutta. Kunten yleseen valtonosuuteen on kohdstettu erätä määräakasa vähennyksä. Vuodesta 2007 luken kunnlle myönnettävästä ylesestä valtonosuudesta on vähennetty 0,96 euroa asukasta kohden valton ja kunten yhtesten tetojärjestelmen kehttämskustannusten rahottamseks ja sekä vuodesta 2008 luken ylesestä valtonosuudesta on vähennetty 0,37 euroa asukasta kohden vranomasradoverkon rahottamseks. Harknnanvaranen rahotusavustus Harknnanvarasen rahotusavustuksen myöntämsperustesta säädetään kunten valtonosuuslassa. Harknnanvarasta rahotusavustusta vodaan lan mukaan myöntää kunnalle, joka enssjasest pokkeuksellsten ta tlapästen kunnallstaloudellsten vakeuksen vuoks on lsätyn taloudellsen tuen tarpeessa. Sen arvonnssa otetaan huomoon myös pakallset ertysolosuhteet. Rahotusavustuksen myöntämsen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunntelman taloutensa tasapanottamseks toteutettavsta tomenptestä. Sen tulee olla kunnan avustushakemuksen ltteenä. Valtonapuvranomanen vo lan perusteella asettaa avustuksen myöntämselle ja käytölle myös muta kunnan talouteen lttyvä ehtoja. Lsäks harknnanvaraselle avustukselle on votu asettaa talousarvomomentn perustelussa ertysehtoja. Valtovaranmnsterö on asettanut avustuksen myöntämselle ja käytölle seuraavat ehdot: 1) Jos kunnalle on asetettu putelan 9 :ssä tarkotettu arvontryhmä, kunta toteuttaa arvontryhmän estyksen mukaset tomenpteet palveluden edellytysten turvaamseks. 2) Avustus e aheuta vastaavan suurusta kunnan omassa päätäntävallassa oleven käyttö- että nvestontmenojen lsäystä. 3) Avustus on tarkotettu varautumseen nhn talouden tervehdyttämstarpesn, jotka ovat syntyneet kunnan talouden akasemman kehtyksen johdosta. Tällasa tarpeta ovat varautumnen velanhotokustannuksn, aljäämen kattamseen ja tedossa olevn tuloperusteden jo tapahtunesn muutoksn kuten valtonosuusuudstuksen srtymätasauksen päättymseen. Lsäks valtovaranmnsterö on vme vuosna lnjannut, että avustusta vo saada enntään kolmena vuotena peräkkän. Tästä on pokettu ertysen panavasta syystä. Panavana syynä on tarkotettu pääasassa talouden pokkeuksellsen hekkoa tlannetta, johon kunnalla e ole ollut mahdollsuutta vakuttaa. Kunnat ovat harknnanvarasta rahotusavustusta koskevssa hakemuksssaan perustelleet avustuksen tarvetta muun muassa sosaal- ja terveydenhuollon, ertysest erkossaraanhodon, korkealla kustannuskehtyksellä, verotulojen penuudella ja laskulla, välttämättömllä korjausnvestonnella (esmerkks home- ja kosteusongelmen vuoks), valtonosuusjärjestelmän kohdentumsongelmlla, epäedullsella väestörakenteella ja väestön määrän suurella muutoksella. Edellä mantut tekjät näkyvät kunten tlnpäätöksssä tomntakatteessa, vuoskatteessa, lanamäärässä, taseen aljäämänä, tuloveroprosentssa ja kaventavat kunnan taloudellsta lkkumavaraa. Rahotusavustuksa myönnettäessä on kunnan kokonastaloudellsta tlaa arvotu pääasassa kunten tlnpäätöstetojen perusteella. Yhtenästen tlnpäätöstetojen käyttämsellä avustuksen pääasallsena tarveharknnan tetolähteenä varmstetaan kunten mahdollsmman tasapuolnen kästtely. Avustuksen tarveharknnassa huomodaan tlnpäätöstetojen lsäks kunten hakemusten yhteydessä tomttama anesto sekä muut pakallset ertysolosuhteet. Pakallsten ertysolosuhteden ja kuluvan vuoden talouteen vakuttaven tekjöden huomomsta avustuksen tarveharknnassa on käytetty van rajotetust el sllon, kun ertysperuste on todennettavssa kaksta hakjosta saatavn ver-
12 talukelposn tunnusluvun. Vme vuosna ertysolosuhteks on katsottu muun muassa merkttävät valtonosuusmuutokset sekä muutokset kunten veropohjassa, esmerkks äkllsten työpakkojen menetysten seurauksena. Harknnanvarasella avustuksella pystytään reagomaan verotulojen laskuun verotulohn perustuvaa valtonosuuksen tasausta nopeammn, koska tasauksessa on kahden vuoden vve. Kunten valtonosuuslan mukaan rahotusavustus vodaan seuraavna vuosna jättää myöntämättä ta se vodaan myöntää alennettuna, jos suunntelmaa ta asetettuja ehtoja e ole noudatettu. Kunnat ovat noudattaneet asetettuja ehtoja pääosn hyvn. Jossan tapauksssa on myönnetty vähemmän avustusta kun, mtä avustuksen saamsen edellytykset muuton osottavat. Nässä tapauksssa kunnan menokehtys on ollut tostuvast keskmäärästä korkeamp ta tasapanottamstomet on katsottu selväst almtotetuks. Edellä manttu menettely on perustunut valtonapuvranomasen harkntaan el tarkkoja määretä ja raja-arvoja, esmerkks menojen kasvulle, e ole käytetty. Valtovaranmnsterö on seurannut rahotusavustuksen myöntämsehtojen noudattamsta seuraavan vuoden avustuksen hakuprosessn yhteydessä. Valtovaranmnsterö on tarkastanut, onko kunta toteuttanut stä koskevan putelan 9 :n mukasen arvontryhmän tomenpde-estykset, noudattanut talouden tervehdyttämssuunntelmaa, onko avustus käytetty edellsen vuoden avustushakemuksessa estetyllä tavalla, mten tomntakate on kehttynyt ja mtkä ovat olleet pokkeuksellsten menojen syyt sekä mten kunta on vonut vakuttaa menojen kasvuun. Seurantatedot perustuvat pääosn kunten omn lmotuksn ja tedonantohn sekä ylesstä tlastosta saatavaan nformaatoon, esmerkks tlnpäätöstetohn. Vakka valtovaranmnsterö on seurannut tuen käyttötarkotusta, avustus on kutenkn luonteeltaan yleskattesta ja tarkotettu vme kädessä turvaamaan kuntalasten palvelujen saatavuus muun rahotusjärjestelmän ollessa rttämätön. Vuonna 2008 harknnanvarasa rahotusavustuksa jaettn 24 mljoonaa euroa, josta 4 mljoonaa jaettn erllsenä avustuksna Porlle, Nokalle, Tuusulalle ja Kauhajoelle. Rahotusavustusta sa 25 kuntaa. Vuoden 2009 talousarvoon on varattu 15 mljoonaa euroa. Maakunnttan tarkasteltuna edellä mantusta 25 kunnasta suhteellsest enten saaja on ollut Lapssa, Kesk-Pohjanmaalla, Pohjos-Pohjanmaalla ja Päjät-Hämeessä. Lukumääräsest tällasa kunta on ollut enten Pohjos-Pohjanmaalla, 7 kpl, ja Lapssa, 6 kpl. Satakunnassa, Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Itä-Uudellamaalla ykskään kunta e ole saanut avustusta vähntään kuus kertaa edellä mantulla ajanjaksolla. Harknnanvaraset avustukset ovat kohdstuneet pääasassa asukasluvultaan penn kuntn sekä syrjäsen sjannn kuntn. Vuosna 1998 2008 yhteensä 35 kuntaa on saanut harknnanvarasta avustusta vähntään kuus kertaa. Nästä kunnsta 77 prosentta (27/35) on alle 6 000 asukkaan kunta ja van kaks yl 10 000 asukkaan kunta. Mukana e ole yhtään yl 40 000 asukkaan kuntaa. Kakkaan 118 kuntaa 399:stä el non kolmasosa e ole saanut kertaakaan avustusta vuosna 1998 2008. Kunten määrään suhteutettuna tällasa kunta on enten Etelä- Karjalassa ja Prkanmaalla. Matt Vanhasen II halltuksen halltusohjelman mukaan harknnanvaranen avustus kytketään tukemmn kunnan rakenteden ja palvelutuotannon uudstamsprosessehn. 2.4 Sosaal- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtonosuus Ylestä Sosaal- ja terveydenhuollon valtonosuudesta säädetään sosaal- ja terveydenhuollon suunnttelusta ja valtonosuudesta annetussa lassa (733/1992, jäljempänä STVOL). STVOL:ssa säädetään valtonosuukssta kunten sosaal- ja terveydenhuollon käyttökustannuksn sekä valtonavustuksesta perustams- ja kehttämshankkesn. Seuraavssa laessa vtaan kunten tehtäven rahotuksessa STOVL:n: 1) lassa lasten pävähodosta (36/1973);
13 2) lassa lasten kothodon ja ykstysen hodon tuesta (1128/1996); 3) kansanterveyslassa (66/1972); 4) erkossaraanhotolassa (1062/1989); 5) sosaalhuoltolassa (710/1982); 6) tomeentulolassa (1412/1997); 7) elatustuklassa (580/2008); 8) lastensuojelulassa (417/2007); 9) kehtysvammasten ertyshuollosta annetussa lassa (519/1977); 10) vammasuuden perusteella järjestettävstä palvelusta ja tuktomsta annetussa lassa (380/1987); 11) kuntouttavasta työtomnnasta annetussa lassa (189/2001); 12) melenterveyslassa (1116/1990); 13) pähdehuoltolassa(41/1986); 14) tartuntatautlassa (583/1986); 15) terveydensuojelulassa (763/1994); 16) elntarvkelassa (23/2006); 17) kunten ympärstösuojelun hallnnosta annetussa lassa (64/1986); 18) kemkaallassa (744/1989); 19) lääkelan (395/1987) 8 luvussa; 20) kulutustavaroden ja kuluttajapalvelusten turvallsuudesta annetussa lassa (75/2004); 21) sosaalsesta luototuksesta annetussa lassa (1133/2002), 22) rattustyölassa (828/1982); 23) tomenptestä tupakonnn vähentämseks annetussa lassa (693/1976); ja 24) elänlääkntähuoltolassa (685/1990). Laskennallset kustannukset Käyttökustannusten valtonosuus on kunnalle määrteltyjen laskennallsten kustannusten ja omarahotusosuuden erotus. Laskennallset kustannukset määrtellään erkseen sosaalhuollon ja terveydenhuollon määräytymstekjöden sekä kunnan syrjäsyyden perusteella. Määräytymstekjötä ovat asukasluku, kärakenne, palvelu- ja jalostusalolla tomven osuus työllsestä työvomasta (pävähotokerron), työttömyys, sarastavuus, vakeast vammasten henklöden lukumäärä ja lastensuojelun tarve sekä kunnan syrjäsyys. Määräytymsperusteet kuvaavat kunnan palvelutarvetta ta sellasa olosuhdetekjötä, jotka vakuttavat palvelujen tuotantokustannuksn. Sosaal- ja terveydenhuollon todellslla kustannukslla e sten ole vältöntä vakutusta kunnan saaman valtonosuuden määrään. Sosaal- ja terveydenhuollon valtonosuuksen määräämseks tarvttavat laskennallset kustannukset koko maassa määräytyvät pääosn Tlastokeskuksen ylläptämästä kunten ja kuntayhtymen taloustlastosta. Kustannukset kohdennetaan laskennassa er määräytymsperusteta vastaavast sten, että ne vastaavat mahdollsmman hyvn er menoeren arvotua suhdetta. Tällä perusteella määräytyvät yksttästen kunten valtonosuuksen laskennassa tarvttavat euromääräset laskennallset kustannukset ja muut määräytymsperusteet. Valtonosuuden määräytymsperusteet vahvstetaan vuosttan sosaal- ja terveydenhuollon vomavarosta annettavassa asetuksessa (jäljempänä vomavara-asetus). Sosaal- ja terveydenhuollossa käryhmät ovat 0 6-vuotaat, 7 64-vuotaat, 65 74- vuotaat, 75 84-vuotaat ja 85 vuotta täyttäneet. Sosaalhuollon laskennallset kustannukset määräytyvät kertomalla käryhmttäset laskennallset kustannukset asanomaseen käryhmään kuuluven lukumäärällä sekä kertomalla 0 6-vuotaden laskennallset kustannukset lsäks pävähotokertomella ja laskemalla saadut käryhmttäset euromäärät yhteen. Laskennan perusteena olevat väestötedot hanktaan käryhmttän jaoteltuna Tlastokeskuksesta, joka on muodostanut tlastot Väestöreksterkeskuksen väestörekstern tedosta. Tedot kuvaavat sen väestön määrää, joka vuoden vahtuessa srtyy seuraavalla vuodelle. Työttömyyden vakutus kustannuksn lasketaan kertomalla asukasta kohden määrtelty laskennallnen kustannus kunnan asukasluvulla ja työttömyyskertomella sekä kertomalla erkseen kunnan työttömen lukumäärällä työtöntä kohden määrtelty laskennallnen kustannus. Lastensuojelun tarpeen perusteella määräytyvät kustannukset lasketaan kertomalla kunnan asukasta kohden määrtelty laskennallnen kustannus kunnan asukasluvulla ja lastensuojelukertomella. Vammasten henklöden lukumäärän vakutus kustannuksn määräytyy kertomalla
14 kunnan asukasta kohden määrtelty laskennallnen kustannus kunnan asukasluvulla ja vammaskertomella. Sosaalhuollon laskennallsten kustannusten kokonasmäärä määräytyy kärakenteen, työttömyyden, vammasuuden ja lastensuojelun perusteella määrteltyjen rahamäären summana. Terveydenhuollon laskennallset kustannukset määräytyvät kertomalla käryhmttäset laskennallset kustannukset asanomaseen käryhmään kuuluven lukumäärällä. Sarastavuuden perusteella määräytyvät kustannukset lasketaan kertomalla erkseen asukasta kohden määrtelty euromäärä kunnan asukasluvulla ja sarastavuuskertomella. Terveydenhuollon laskennallset kustannukset määräytyvät käryhmttästen ja sarastavuuden perusteella määrteltyjen kustannusten summana. Valtonosuuden perusteena olevat kunnan sosaal- ja terveydenhuollon laskennallset kustannukset määräytyvät laskemalla yhteen sosaalhuollon ja terveydenhuollon laskennallset kustannukset. Jos kunnalle on vahvstettu syrjäsyyskerron, kerrotaan summa lsäks syrjäsyyskertomella. Vuonna 2009 sosaal- ja terveydenhuollon laskennallset kustannukset olvat arvolta 16 090 mljoonaa euroa. Ikäryhmttäset laskennallset kustannukset olvat seuraavat: Ikäryhmät sosaalhuolto terveydenhuolto 0 6-vuotaat 6 082,40 749,19 7 64-vuotaat 280,36 854,85 65 74-vuotaat 824,65 2 018,90 75 84-vuotaat 4 984,03 3 894,19 85 vuotta täyttäneet 13 865,60 6 759,33 Työttömyyskerron Työttömyyden vakutus kustannuksn lasketaan kertomalla asukasta koht määrtelty laskennallnen kustannus kunnan asukasluvulla ja työttömyyskertomella (STVOL 13 ). Työttömyysasteen mukaan määräytyvä kerron määräytyy suhteuttamalla kunnan työttömyysprosentt koko maan työttömyysprosenttn. Kerronta laskettaessa käytetään kaks vuotta ennen tomntavuotta alkavan vuoden keskmäärästä työttömyysprosentta. Työttömyystetona käytetään työ- ja elnkenomnsterön työnvältystlaston tetoja. Tedosto ssältää kunnttan työvoman ja työttömen työnhakjoden määrän. Kunnan työttömen määränä käytetään tlastossa olevaa kunnan keskmäärästä työttömen määrää. Työttömyysasteen lsäks myös työttömen absoluuttnen lukumäärä otetaan huomoon laskennallsa kustannuksa laskettaessa. Se otetaan huomoon kertomalla työtöntä kohden erkseen määrtelty laskennallnen kustannus kunnassa asuven työttömen lukumäärällä. Sarastavuuskerron Sarastavuuden perusteella määräytyvät kustannukset lasketaan kertomalla erkseen asukasta kohden määrtelty euromäärä kunnan asukasluvulla ja sarastavuuskertomella (STVOL 14 ). Sarastavuuskerron lasketaan työkyvyttömyyseläkkeellä oleven alle 55-vuotaden kä- ja sukupuolvakodun lukumäärän perusteella. Jos kunnan alle 55- vuotaden kä- ja sukupuolvakotu työkyvyttömyyseläkelästen määrä suhteessa 16 54-vuotasn asukkasn on sama kun koko maassa, kerron on yks. Jos kunnassa työkyvyttömyyseläkkeellä oleven ja 16 54- vuotaden lukumäärän suhde ylttää koko maan keskarvon, korotetaan kerronta, ja jos suhde alttaa koko maan keskarvon, alennetaan kerronta sten, että kerron vastaa kunnan ja koko maan eroa. Kerronta määrteltäessä käytetään neljä vuotta ennen tomntavuotta alkavan kolmvuotsjakson työkyvyttömyystetoja. Tedot työkyvyttömyyseläkelästen määrästä määräytyvät Eläketurvakeskuksen tlastosta. Suhdeluvun laskemsta varten tarvttava kä- ja sukupuolryhmttä-
15 nen väestöteto määräytyvät Tlastokeskuksen väestötlastosta. Pävähotokerron Sosaalhuollon palvelutarpeeseen ja kustannuksn vakuttaa merkttäväst lasten pävähotopalvelujen tarve. Tästä syystä 0 6- vuotaden sosaalhuollon laskennallset kustannukset kerrotaan pävähotokertomella (STVOL 15 ). Pävähotokerron lasketaan jakamalla palvelu- ja jalostusalolla tomven kunnan työllsen työvoman osamäärä koko maan vastaavalla osamäärällä. Tedot elnkenorakenteesta määräytyvät Tlastokeskuksen työssäkäynttlastosta. Kerronta määrteltäessä käytetään kolme vuotta ennen tomntavuoden alkua alkavan vuoden työssäkäynttetoja. Vammasuuskerron Kunnassa asuven vakeavammasten henklöden palvelusta kunnalle aheutuvat sosaal- ja terveydenhuollon kustannukset otetaan huomoon kertomalla kunnan asukasluku vammaskertomella ja laskennallsella kustannuksella. Vammaskerron (STVOL 15 a ) lasketaan jakamalla kunnan vakeast vammasten henklöden suhteellnen osuus koko maan vastaavalla osuudella. Vammaskerron on laskettu jakamalla kunnassa kansaneläkelan (347/1956) mukasta eläkkeensaajan hototukea saaven, lapsen hototuesta annetun lan (444/1969) mukasta hototukea saaven sekä vammastuklan (124/1988) mukasta vammastukea saaven sekä vammasuuden perusteella latoshodossa oleven yhtesmäärä kunnan asukasluvulla, sekä jakamalla saatu osamäärä koko maan vastaavalla osamäärällä. Eläkkeensaajan hototukea ja vammastukea saaven henklöden määrää laskettaessa e oteta huomoon ruokavalokorvausta saaneta henklötä. Vuoden 1956 kansaneläkelak on kumottu vuoden 2008 huhtkuun alusta vomaan tulleella uudella kansaneläkelalla (568/2007). Samalla tul vomaan uus vammasetuukssta annettu lak (570/2007), jossa edellä mantut eläkkeensaajan hototuk, lapsen hototuk ja vammastuk on korvattu eläkettä saavan hototuella, alle 16-vuotaan vammastuella ja 16 vuotta täyttäneen vammastuella. Srtymäsäännösten mukaan jotkn etuudet maksetaan jatkossakn vanhojen säännösten mukasna. Tarvttavat tedot edellä tarkotettujen etuuksen saajsta perustuvat Kansaneläkelatokselta saatuhn tetohn. Tedot vammasuuden perusteella latoshodossa olevsta perustuu Tlastokeskuksen kunten talous- ja tomntatlastohn. Kerronta määrteltäessä käytetään kaks vuotta ennen varanhotovuotta alkavan vuoden tetoja. Määräytymsperusteden lähtökohtana on, että kertomessa otetaan huomoon anoastaan tavanomasta suuremmat vammasuudesta kunnlle aheutuvat kustannukset. Nän vodaan paremmn ottaa huomoon nden penten kunten ertystlanne, jossa vammasten henklöden palveluden kustannukslla on ertysen suura vakutuksa. Myös vammaspalvelulassa on subjektvsna okeuksna turvattu erkseen säädetyt vakeavammasten henklöden palvelut, josta käytännössä aheutuvat myös suurmmat kustannukset. Edellä mantun perusten valtonosuuskerron on rajotettu nhn vakeavammasn henklöhn, joden mahdollsuudet opskella ta sjottua työelämään ovat erttän rajallset ja edellyttävät mttava tuktoma. Lastensuojelukerron Lastensuojelukerron kuvaa lastensuojelun tarvetta kunnassa. Kerron lasketaan jakamalla kunnan huostaan otettujen lasten suhteellnen osuus koko maan vastaavalla osuudella. Kerronta laskettaessa kunnan huostaanottojen määränä on kaks, jos huostaanottoja on ollut enntään neljä. Nän sen vuoks, että lastensuojelutlastosta on saatavssa huostaanottojen lukumäärää koskevat tedot ykstysyyden suojan vuoks van sllon, kun kunnassa ols huostaanottoja vähntään vs vuodessa. Lastensuojelukertomen pohjana ovat Terveyden ja hyvnvonnn lton lastensuojelutlastosta tedot kunnassa tehtyjen, lastensuojelulan (417/2007) mukasten lasten huostaanottojen määrästä. Kerronta määrteltäessä käytetään kaks vuotta ennen varanhotovuotta alkavan vuoden huostaanottotetoja.
16 Syrjäsyyskerron Syrjäsyyskerron määrtellään vuosttan annettavassa valtoneuvoston asetuksessa sosaal- ja terveydenhuollon valtonosuuden laskennassa käytettävstä syrjäsyyskertomsta. Kerron määräytyy kunten valtonosuudesta annetun asetuksen 3 :n syrjäsyyslukuja vastaavast. Kertomet ovat kunnan syrjäsyydestä rppuen 1,05, 1,08, 1,10 ta 1,17. Kunnan syrjäsyyskerron on 1,05, jos kunnan kunten valtonosuuslan 10 :ssä tarkotettu pakallsen ja seudullsen väestöpohjan perusteella määräytyvä syrjäsyysluku on 0,50 0,99. Kunten, joden syrjäsyysluku on 1,00 1,49, kerron on 1,08. Jos kunnan syrjäsyysluku on 1,50 ta suuremp, kunnan syrjäsyyskerron on 1,17. Jos saarston kehtyksen edstämsestä annetun lan (494/1981) 9 :n 1 momentssa tarkotetun saarstokunnan asukkasta vähntään puolet asu tomntavuotta edeltävän vuoden alussa lman knteää teyhteyttä mantereeseen, on tällasen kunnan syrjäsyyskerron 1,10. Jos kunta ols okeutettu myös muuhun syrjäsyyskertomeen, kunnan syrjäsyyskerron määrtellään sen mukaan, kump nstä on kunnalle edullsemp. Valtoneuvoston asetuksessa sosaal- ja terveydenhuollon valtonosuuden laskennassa käytettävstä syrjäsyyskertomsta on määrätty ne kunnat, jolla on syrjäsyyskerron ja kunkn kunnan kertomen suuruus STVOL 16 :n perusteella. Kunnan omarahotusosuus ja valtonosuus Käyttökustannusten valtonosuus on kunnalle määrteltyjen laskennallsten kustannusten ja kunnan omarahotusosuuden erotus (STVOL 12 ). Kunnan tse rahotettava osuus määräytyy kertomalla kunnan asukasluku kunten omarahotusosuudella (STVOL 17 ). Omarahotusosuus on yhtä suur kaklla kunnlla asukasta koht. Tällä pyrtään turvaamaan stä, että rahotusjärjestelmä edstää osaltaan kunten yhtäläsä mahdollsuuksa järjestää ja rahottaa palvelut. Asukaskohtanen omarahotusosuus määräytyy laskemalla kakken kunten sosaal- ja terveydenhuollon laskennallset kustannukset yhteen ja vähentämällä tästä STVOL 18 :ssä säädetyn prosenttluvun mukaan määräytyvä valtonosuus. Asukaskohtanen omarahotusosuus määrätään vuosttan vomavaraasetuksessa. Edellä manttua knteää kustannustenjakoa lmentävän STVOL 18 :n nojalla kunnallsen sosaal- ja terveydenhuollon kustannukset jakautuvat kunten ja valton kesken sten, että valton osuus käyttökustannukssta on 34,64 prosentta vuonna 2009 ja kunten osuus vastaavast 65,36 prosentta. Perustomeentulotuen valtonosuus Edellä kuvastusta laskennallsesta järjestelmästä pokkeavast, aemmn laskennallseen valtonosuuteen kuuluneen perustomeentulotuen osalta on muodostettu erllnen korvamerktty valtonosuus. Muutos tapahtu nn sanottuun työmarkknatukuudstukseen lttyen. Perustomeentulotuen valtonosuuden maksamsesta säädetään tomeentulotuesta annetun lan (1412/1997) 5 a 5 d :ssä. Perustomeentulotuen valtonosuuden suuruus on 50 prosentta kunnan tosasassa maksamasta perustomeentulotuen määrästä. Perustomeentulotuen valtonosuutta koskevssa asossa valtonapuvranomasena tom läännhalltus. Läännhalltuksen on vahvstettava kunnlle kunakn varanhotovuotena suortettaven ennakkojen määrä hakemuksetta. Ennakon suuruus määräytyy kaks vuotta ennen varanhotovuotta alkaneena vuonna toteutuneden perustomeentulotuen kustannusten perusteella. Tomeentulotuesta annetussa lassa on lsäks säädetty maksettujen ennakoden tarkstamsta sekä lopullsen valtonosuuden vahvstamsta koskevasta menettelystä. Kehttämshankkeden valtonavustukset Sosaal- ja terveydenhuollon suunnttelusta ja valtonosuudesta annettua laka muutettn vuoden 2003 alusta luken sten, että aemmn kunten rakentamshankkesn ja latehankntohn suunnattuja perustamshank-
17 keden määrärahoja srrettn kunten ja kuntayhtymen tomnnallsten kehttämshankkeden valtonavustuksn. Kehttämshankkeden valtonavustuksa koskenut STVOL 3 a luku kumottn lalla 140/2008, kun säädettn uudesta, sosaal- ja terveydenhuollon kehttämsohjelmaa toteuttaven hankkeden valtonavustuksesta. Valtoneuvosto vahvstaa STVOL 5 :n mukaan joka neljäs vuos halltuksen valtontaloutta koskeven päätösten kanssa yhteensopvan sosaal- ja terveydenhuollon kansallsen kehttämsohjelman. Kehttämsohjelmasta käytetään nykysn lyhennettä KASTE. Kehttämsohjelmassa määrtellään koko ohjelmakauden kattavat keskesmmät sosaalja terveyspolttset tavotteet, kehttämstomnnan ja valvonnan panopsteet sekä nden toteuttamsta tukevat keskeset uudstus- ja lansäädäntöhankkeet, ohjeet ja suostukset. Ensmmänen STVOL 5 :n mukanen kehttämsohjelma on vahvstettu vuoslle 2008 2011. Kansallsta kehttämsohjelmaa vodaan tarkstaa vuosttan ohjelman tavotteden toteuttamsta tukeven tomenpteden osalta, muuton kansallsta kehttämsohjelmaa vodaan muuttaa ertysestä syystä. Kansallsessa kehttämsohjelmassa vodaan asettaa myös sellasa valton sosaalja terveydenhuollon keskus- ja aluehallntoon kohdstuva ohjelman toteuttamsta koskeva keskesmpä tavotteta ja tomenpdesuostuksa, jotka ovat perusteltuja kunnallsen sosaal- ja terveydenhuollon tarkotuksenmukasen toteuttamsen kannalta. Kunnlle ja kuntayhtymlle vodaan myöntää valtonavustuksa KASTE -ohjelmaa toteuttavn kehttämshankkesn. Kehttämshankkeden valtonavustukssta säädetään STVOL 5 b :ssä sekä sosaal- ja terveydenhuollon kehttämshankkeden valtonavustukssta annetussa asetuksessa (287/2008). Perustamshankkeden valtonavustus Perustamshankkeden valtonavustusta säädetään STVOL 4 luvussa. Kunnalle ja kuntayhtymälle vodaan suorttaa valtonavustusta sosaal- ja terveydenhuollon järjestämseks tarpeellsn perustamshankkesn, jos hanke on välttämätön kunnan ta kuntayhtymän sosaal- ja terveyspalvelujen turvaamseks ta edellä tarkotetun KASTEohjelman toteuttamseks. Perustamshankkeella tarkotetaan tomnnallsen kokonasuuden muodostavaa tlojen rakentamsta, hankntaa ja peruskorjausta ta muuta omasuuden hankntaa edellyttäen, että arvodut kustannukset ovat vähntään vomavaraasetuksessa vahvstetun euromäärän suuruset. Lan mukaan arvotujen kustannuksen vähmmäsmäärä on pääsääntösest 300 000 euroa. Vuodesta 2005 luken erllsestä perustamshankkeden valtonavustuksesta on käytännössä luovuttu. Vuoden 2009 lsätalousarvossa osotettn 9 mljoonan euron määräraha vanhankoten ja päväkoten peruskorjaushankkesn osana elvytystomenptetä. Sosaal- ja terveydenhodon valtonosuusjärjestelmän hallnto, tedonkeruu ja tetojen tarkastus Sosaal- ja terveysmnsterö vahvstaa vuosttan valtonosuuden määräytymsperusteet vomavara-asetuksella. Vomavaraasetuksella määrtellään kuhunkn käryhmään kuuluvan laskennallset kustannukset sekä työtöntä, vammasta, lastensuojelutapausta kohden määräytyvät laskennallset kustannukset. Sosaal- ja terveysmnsterö vahvstaa kunkn kunnan laskennallset kustannukset ja myöntää valtonosuuden. Valtonosuuden laskennassa käytettäven kertomen perustena oleva tetoja tuottavat monet tahot. Työttömyyskerron perustuu työ- ja elnkenomnsterön työnvältystetohn. Sarastavuuskertomen perusteena ovat Eläketurvakeskuksen tedot työkyvyttömyyseläkelässtä. Pävähotokertomen perusteena ovat Tlastokeskuksen työssäkäynttlastot. Vammaskerron perustuu Kansaneläkelatoksen sekä Tlastokeskuksen tetohn ja lastensuojelukertomen perusteena olevat tedot kerää Terveyden ja hyvnvonnn latos. Ikäryhmttäset väestötedot tomttaa Tlastokeskus Väestöreksterkeskuksen tetojen perusteella.
18 2.5 Opetus- ja kulttuurtomen käyttökustannusten valtonosuus Ylestä Opetus- ja kulttuurtomen rahotusjärjestelmästä säädetään opetus- ja kulttuurtomnnan rahotuksesta annetussa lassa, (jäljempänä rahotuslak) ja opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta annetussa asetuksessa (806/1998), (jäljempänä rahotusasetus). Rahotuslassa säädetään rahotuksesta seuraaven laken mukaseen tomntaan: 1) perusopetuslak (628/1998); 2) lukolak (629/1998); 3) ammatllsesta koulutuksesta annettu lak (630/1998); 4) ammatllsesta akuskoulutuksesta annettu lak (631/1998); 5) ammattkorkeakoululak (351/2003); 6) ammatllsesta opettajankoulutuksesta annettu lak (356/2003); 7) tateen perusopetuksesta annettu lak (633/1998); 8) krjastolak (904/1998); 9) kunten kulttuurtomnnasta annettu lak (728/1992); 10) nuorsolak (72/2006); 11) lkuntalak (984/1979); 12) museolak (729/1992); sekä 13) teatter- ja orkesterlak (730/1992). Rahotuslassa säädetään käyttökustannuksn ja perustamshankkesn myönnettävästä valtonosuudesta, harknnanvarasesta valtonavustuksesta ja muusta rahotuksesta. Lassa säädetään sekä kunten valtonosuudesta että ykstyslle koulutuksen ta tomnnan järjestäjlle maksettavasta valton rahotuksesta. Valton järjestämä koulutus rahotetaan valton talousarvossa osotetulla määrärahalla. Valtonosuuden myöntämnen ja määrä perustuvat lakn. Opetustomen rahotusjärjestelmässä koulutus- ja tomntamuodon rahotuksen laskentaperustessa otetaan huomoon er palveluden tarve sekä olosuhde- ja kustannustekjät. Tästä syystä laskentaperusteet ovat erlaset er koulutus- ja tomntamuodossa. Opetus- ja kulttuurtomessa rahotus, kunten osalta valtonosuus, maksetaan suoraan koulutuksen ta tomnnan järjestäjälle (jäljempänä ylläptäjämall). Rahotusta maksetaan sten kunten lsäks kuntayhtymlle sekä ykstyslle yhtesölle ja säätölle. Valton lsäks rahotukseen osallstuvat erän rajotuksn kakk kunnat samansuurusella asukaskohtasella rahotusosuudella. Ylläptäjämallssa e ole ollut tarvetta erllsn kotkunten maksuosuuksn. Opetus- ja kulttuurtomen käyttökustannusten rahotuksen määräytymsperusteet Käyttökustannusten rahotuksen perusteena perusopetuksessa, lukokoulutuksessa, ammatllsessa peruskoulutuksessa, ammattkorkeakoulussa, opetustuntkohtasessa tateen perusopetuksessa, ylesssä krjastossa sekä teatteressa, orkesteressa ja museossa ovat joka neljäs vuos kunkn koulutus- ja tomntamuodon valtakunnallsten toteutuneden käyttökustannusten pohjalta suortetta koht laskettava ja määrättävä ykskköhnta. Nämä kustannukset ovat valtonosuuden laskemsen perusteena neljän vuoden ajan. Kustannusten pohjalta laskettavn ykskköhntohn tehdään vuosttan kustannustason ja tomnnan laadun ja laajuuden edellyttämät muutokset. Lassa on määrtelty, mtä kustannuksa e oteta huomoon käyttökustannuksa laskettaessa. Valtoneuvosto vahvstaa vuosttan syyskuun loppuun mennessä seuraavaa vuotta varten valton rahotuksen perusteena käytettävät perusopetuksen, lukokoulutuksen, ammatllsen koulutuksen, ammattkorkeakoulujen, opetustuntkohtasen tateen perusopetuksen, kansalasopstojen sekä krjastojen arvonlsäverottomat keskmääräset ykskköhnnat. Opetusmnsterö määrää kunkn koulutusja tomntamuodon ykskköhnnat vuosttan etukäteen varanhotovuotta varten. Kunten ja kuntayhtymen ykskköhnnat määrätään arvonlsäverottomna, mutta ykstysten koulutuksen järjestäjen ykskköhntoja korotetaan sten, että korotus vastaa ykstysen koulutuksen järjestäjen maksamen arvonlsäverojen osuutta ykstyslle koulutuksen järjestäjlle aheutunesta arvonlsäverottomsta kustannukssta mantussa koulutusmuodossa.
19 Käyttökustannuksen rahotus määräytyy lassa säädettyjen perusteden mukasest kunkn koulutus- ja tomntamuodon rahotuksen perusteena oleven suortteden ja suortetta koht määrättyjen laskennallsten ykskköhntojen tulosta (valtonosuusperuste). Perusopetuksessa, lukokoulutuksessa, ammatllsessa peruskoulutuksessa ja ammattkorkeakoulussa rahotus määräytyy opplasja opskeljamäären sekä opplasta ta opskeljaa kohden määrättyjen ykskköhntojen perusteella. Ammatllsessa lsäkoulutuksessa rahotus määräytyy koulutuksen järjestäjälle valtonrahotuksen laskemsen perusteeks vahvstettujen opskeljatyövuosen, opetustunten ta opntovkkojen määrän sekä opskeljatyövuotta, opetustunta ta opntovkkoa kohden määrätyn ykskköhnnan perusteella sekä ammatllsena lsäkoulutuksena järjestettävässä oppsopmuskoulutuksessa opskeljamäärän ja opskeljaa kohden määrätyn ykskköhnnan perusteella. Tateen perusopetuksessa rahotus määräytyy asukasmäärän ta koulutuksen järjestäjälle valtonrahotuksen perusteeks vahvstetun opetustuntmäärän ja asukasta ta opetustunta kohden määrätyn ykskköhnnan perusteella ja perusopetuslan mukasessa koululasten aamu- ja ltapävätomnnassa tomnnan järjestäjälle valtonrahotuksen perusteeks vahvstetun ohjaustunten määrän ja ohjaustunta kohden määrätyn ykskköhnnan perusteella. Kunnan ylesessä krjastossa ja kulttuurtomnnassa rahotus määräytyy kunnan asukasmäärän ja asukasta kohden määrätyn ykskköhnnan perusteella sekä museossa, teatterssa ja orkesterssa latokselle vahvstetun laskennallsen henklötyövuosen määrän ja laskennallsta henklötyövuotta kohden määrätyn ykskköhnnan perusteella. Perusopetuksen, lukokoulutuksen, opplatosmuotosen ja oppsopmuksena järjestettävän ammatllsen peruskoulutuksen, ammattkorkeakoulujen, asukaskohtasta valtonosuutta saavan tateen perusopetuksen, krjaston ja kunnan kulttuurtomnnan rahotukseen kuuluu myös kunten asukaskohtanen rahotusosuus, jonka kautta kunnat osallstuvat ykskköhntojen ja opskelja- ta muun suortemäärän perusteella laskettuhn opetustomen laskennallsn kustannuksn. Kunnan rahotusosuus asukasta kohden lasketaan erkseen opetustonta ja krjastoa sekä erkseen kulttuurtomntaa ja asukaskohtasta valtonosuutta saavaa tateen perusopetusta varten. Kunnan rahotusosuus opetus- ja krjastotonta varten saadaan laskemalla yhteen kunten, kuntayhtymen, ykstysten koulutuksen järjestäjen ja valton järjestämän perusopetuksen, lukokoulutuksen, opplatosmuotosen ja oppsopmuksena järjestettävän ammatllsen peruskoulutuksen, ammattkorkeakoulujen, krjaston valtonosuusperusteta vastaavat euromäärät. Saatu euromäärä jaetaan maan asukasmäärällä ja kerrotaan kunnan asukasmäärällä. Tästä määrästä kunnan rahotusosuus on 58,11 prosentta vuosna 2008 2011. Kunnan rahotusosuutta määrättäessä e oteta huomoon perusopetukseen valmstavaa opetusta saava opplata, Suomessa valla kotkuntaa oleva muuta kun perusopetusta saava opskeljota ta jolla on kotkunta Ahvenanmaalla, ulkomalla opetuksessa oleva opplata ja opskeljota ekä ammatllsessa opettajankoulutuksessa oleva opskeljota ja tästä koulutuksesta aheutuva kustannuksa. Vuosna 2008 2011 kunnan rahotusosuus kulttuurtomnnan ja tateen perusopetuksen käyttökustannuksn on 70,30 prosentta euromäärästä, joka lasketaan jakamalla kakken kunten yhteenlasketut asukaskohtasen tateen perusopetuksen ja kunnan kulttuurtomnnan valtonosuuksen perusteet maan asukasmäärällä ja kertomalla saatu euromäärä kunnan asukasmäärällä. Kunnan valtonosuus määrätään sten, että kunnalle lasketusta valtonosuuden perusteesta vähennetään kunnan asukaskohtanen rahotusosuus. Kuntayhtymä ja ykstynen koulutuksen ja tomnnan järjestäjä saavat valtolta rahotuksena valtonosuuden perusteen kokonasuudessaan. Valtonosuuksen maksatuksessa otetaan lsäks huomoon valtovaranmnsterön hallnnomat kunten valtonosuuksn vakuttavat verotulohn perustuvat tasaukset. Valtonosuuden saaja päättää valtonosuuden käytöstä.
20 Es- ja perusopetus Valton vuoden 2009 talousarvossa es- ja perusopetuksen laskennallsten käyttökustannusten on arvotu olevan non 3 870 mljoonaa euroa ja käyttökustannuksn myönnettävn valtonosuuksn on varattu non 1 620 mljoonaa euroa. Perusopetuksen käyttökustannuksa varten myönnettävä rahotus määräytyy opplasmäärän ja opplasta kohden rahotuslan nojalla määrätyn ykskköhnnan perusteella. Kullekn kunnalle määrätään oma ykskköhntansa. Ykskköhntoja porrastetaan asukastheyden (alle 40 asukasta km 2 ), kakskelsyyden ja saarstosuuden perusteella sekä opplaskohtasest 7 9-luoklla oleven, perusopetuslan 17 :n 2 momentssa tarkotettua ertysopetusta saaven, ruotsnkelseen opetukseen osallstuven ja veraskelsten oppladen lukumäärän perusteella. Lsäks harvmmn asuttujen kunten ja saarstokunten ykskköhntoja porrastetaan 1 6 vuosluokken oppladen osalta alle 80 opplaan koulussa sekä 7 9 vuosluokken osalta alle 180 samankelselle opplaalle järjestettävän opetuksen perusteella. Edellä manttujen perusteden mukaan lasketut ykskköhnnat tasataan keskmääräsen ykskköhnnan mukaseks erllsellä tasauskertomella. Mantulle ykskköhnnan osatekjölle säädetään rahotusasetuksessa kertomet. Vuonna 2009 perusopetuksen keskmääränen opplaskohtanen ykskköhnta on 6 503,77 euroa. Rahotusasetuksen 1 :n mukaan kunnan perusopetuksen ykskköhnnan perusosa saadaan kertomalla perusopetuksen keskmääränen ykskköhnta luvulla 0,77. Asukastheyden perusteella perusopetuksen ykskköhnnan perusosaa korotetaan kunnssa, joden asukastheys on alle 40 asukasta/km 2 luvulla, joka saadaan kertomalla keskmääräsen ykskköhnnan ja luvun 0,1 tulo asukastheyden korotustekjällä. Asukastheyden korotustekjä saadaan luvun 40 luonnollsen logartmn ja kunnan asukastheyden luonnollsen logartmn erotuksena. Ykskköhnnan perusosaa korotetaan kunnssa, joden asukastheys on alle kolme sekä saarstokunnssa luvulla, joka saadaan, kun luvulla 0,003 kerrotaan keskmääräsen ykskköhnnan ja kunnan opplasta kohden lasketun kouluverkkotunnuksen tulo. Jos kunnan asukastheys on muussa kun saarstokunnassa on yl kolme, mutta alle neljä, edellä saatu tulo kerrotaan luvulla, joka saadaan kun luvusta neljä vähennetään kunnan asukastheys. Kouluverkkotunnuksen opplaskohtanen luku on: 1) alle 80 opplaan koulussa 1 6 vuosluoklla opetusta ja esopetusta (11-vuotnen oppvelvollsuus) saavan opplaan osalta luku, joka saadaan, kun luvun 80 ja koulun oppladen kokonasmäärä kerrotaan luvulla 1,2; 2) kunnassa ja kuntayhtymässä, joka järjestää samankelstä opetusta alle 180:lle 7 9 vuosluokken opplaalle, manttua opetusta saavan opplaan osalta luku, joka saadaan, kun luvun 180 ja manttujen oppladen määrän erotus kerrotaan luvulla 0,6. Korotus vo olla enntään 60. Opplasmäärä ssältää perusopetuslan 5 :n mukaset lsäopetuksen opplaat; ja 3) muden kun 1 ja 2 kohdssa manttujen oppladen osalta luku on 0. Perusopetuslan mukasta ertysopetusta saavat ertysopplaat evät ssälly kouluverkkotunnuksen opplaskohtasen luvun laskentaan. Kakskelsessä kunnassa ykskköhnnan perusosaa korotetaan kakskelsyyden perusteella luvulla, joka saadaan kertomalla keskmääränen ykskköhnta luvulla 0,04. Jos kunnan väestöstä vähntään puolet asuu lman knteää teyhteyttä mantereeseen, ykskköhnnan perusosaa korotetaan saarstosuuden perusteella luvulla, joka saadaan kertomalla keskmääränen ykskköhnta luvulla 0,25. Muussa saarstokunnassa ykskköhnnan perusosaa korotetaan luvulla, joka saadaan kertomalla keskmääränen ykskköhnta luvulla 0,06. Lsäks ykskköhnnan perusosaa korotetaan opplaskohtasest luvulla, joka saadaan laskemalla yhteen alla manttujen kohten euromäärät ja jakamalla saatu luku kokonasopplasmäärällä seuraavast: 1) kertomalla luvun 0,3 ja keskmääräsen ykskköhnnan tulo vuosluokken 7 9 ja lsäopetuksen oppladen määrällä;