1988 vp. - HE n:o 152 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Transkriptio

1 1988 vp. - HE n:o 152 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 22 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityksessä ehdotetaan yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajille myönnettävien määrärahojen suorittamista jatkossa raha-automaattiavustuksina. Tämän johdosta esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annettua lakia niin, ettei kumotun invaliidihuoltolain työhönvalmennusta ja elinkeinoneuvontaa koskevia säännöksiä enää sovellettaisi. Esityksen tarkoituksena on poistaa useiden rahoitusjärjestelmien rinnakkaisuudesta aiheutuvia haittoja. Esitys liittyy vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta PERUSTELUT 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset Kun sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettu laki (677 /82) tuli voimaan vuoden 1984 alusta lukien, poistettiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöjen suorat valtionavut pääosin. Valtion varoista myönnetään lainsäädännön uudistuksen jälkeenkin avustusta yksityisten palvelujen tuottajien sellaiseen koulutus-, tutkimus-, kokeilu- ja vastaavaan toimintaan, joka ei suoranaisesti liity kunnille tuotettaviin suorituksiin. Yksityisten palvelujen tuottajien toimintaa tuetaan lisäksi Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta sekä raha-asia-aloitteisiin perustuvista määrärahoista. Valtion tulo- ja menoarviossa on varattu vuosittain määräraha yksityisten palvelujen tuottajien valtionavustuksiin. Määrärahasta on suoritettu avustuksia muun muassa sopeutumis- ja työhönvalmennukseen ja elinkeinoneuvontaan sekä sosiaalihuollon tutkimus-, ko- keilu- ja kehittämistoimintaan. Toimintojen rahoituksesta on säädetty kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/77), inva Iiidihuoltolaissa (907146) ja vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/87, jäljempänä vammaispalvelulaki). Säännökset eivät kuitenkaan edellytä määrärahan ottamista valtion tulo- ja menoarvioon muiden kuin elinkeinoneuvonnan osalta. Arpajaislain 3 :n 3 momentin (824/81) ja siihen perustuen raha-automaattiasetuksen 29 :n 1 momentin (303/80) nojalla on mahdollista myöntää raha-automaattiavustuksia muun muassa invaliidihuollon tukemiseen. Raha-automaattiasetuksen 29 :n 2 momentin mukaan avustusta ei tule myöntää menoihin, joiden suorittaminen kuuluu lakisääteisesti tai muutoin ilmeisesti valtiolle, kunnalle tai uskonnolliselle yhdyskunnalle. Säännöstä on tulkittu siten, että raha-automaattiavustuksia on katsottu mahdolliseksi myöntää toimintoihin, joita kunnat eivät vakiintuneen käytännön mu H

2 vp. - HE n:o 152 kaisesti osta sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa tarkoitettuina palveluina. Kansanedustajien tekemiin raha-asia-aloitteisiin perustuvat määrärahat merkitään valtion tulo- ja menoarvioon ehdollisiksi määrärahoiksi. Yksityisille sosiaalihuollon palvelujen tuottajille raha-asia-aloitteissa osoitetut määrärahat merkitään samalle momentille, kuin valtion avustukset yksityisille sosiaalihuollon palvelujen tuottajille. Ehdolliset määrärahat ovat viiden viimeisen vuoden aikana markkamääräisesti kolminkertaistuneet. Lisäys on ollut merkittävin yksityisten sosiaalihuollon palvelujen tuottajien kohdalla. Eräät järjestöt ovat vuosittain toistuvasti saaneet ehdollista määrärahaa. Varsinkin toiminta-avustuksia on käytännössä myönnetty valtionavustuksinaja Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta samoille järjestöille. Rinnakkaisia valtionavustuksia samoille järjestöille on ollut myös valtion tulo- ja menoarviossa valtion avustuksina sekä ehdollisissa raha-asia-aloitteisiin perustuvissa määrärahoissa. Eri tahoilta samanlaiseen tarkoitukseen myönnettävistä avustuksista aiheutuu eräitä hallinnollisia ongelmia. Lukumäärältään suurten mutta markkamäärältään pienten eri lähteistä tulevien avustusten aiheuttama hallinnollinen työ on avustusten taloudelliseen merkitykseen verrattuna varsin suuri. Avustusten yhteensovittaminen ja valvonta on ongelmallista erityisesti eri avustusten erilaisten aikataulujen johdosta. Myös avustuksen saajien kannalta eri tahoilta eri aikoina myönnettävät ja eri vuosina eri suuruiset avustukset aiheuttavat ongelmia. Erityisesti pienten järjestöjen pitkäjänteinen rahoituksen ja toiminnan suunnittelu on tällöin vaikeata. Eri lähteistä tulevien rinnakkaisten tai päällekkäisten avustusten vähentämiseksi on valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1989 ehdotettu, että yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajille valtion tulo- ja menoarviossa myönnetyt varsinaiset määrärahat otettaisiin huomioon raha-automaattiavustuksia myönnettäessä. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton on ennakoitu kasvavan niin, että avustusten huomioon ottaminen olisi mahdollista muiden järjestöjen avustusten kehitystä vaarantamatta. Valtionavustusten suorittaminen raha-automaattiavustuksina edellyttää lainsäädännön muuttamista. Vuoden 1988 alusta lukien tuli voimaan vammaispalvelulaki, jolla kumottiin pääosin invaliidihuoltolaki. Vammaispalvelulakiin ei sisälly säännöksiä elinkeinoneuvonnasta ja työhönvalmennuksesta. Tämän johdosta vammaispalvelulain 22 :n 2 momentin mukaan elinkeinoneuvontaan ja työhönvalmennukseen sovelletaan edelleen invaliidihuoltolain mainittuja säännöksiä. Elinkeinoneuvontaa järjestetään invalidien elinkeinon tai ammatinharjoittamisen edistämiseksi. Elinkeinoneuvonnasta aiheutuvat kustannukset suoritetaan invaliidihuoltolain 20 :n mukaan valtion varoista sosiaalihallituksen vahvistamien perusteiden mukaan. Tällä hetkellä elinkeinoneuvonta on suuntautunut palvelemaan lähinnä kansaneläkelain mukaisten työhuoltoavustusten hakijoita. Invaliidihuoltolain 9 :n 2 momentissa säädetään työhönvalmennuksesta. Työhönvalmennusta toteutetaan pääosin osana kansaneläkelaitoksen ja työvoimatoimistojen ammatillista kuntoutusta. Invaliidihuoltolain 25 e :n 2 momentin mukaan työhönvalmennusta voidaan järjestää sosiaalihallituksen vahvistamien perusteiden mukaisesti myös valtion tulo- ja menoarvioon varattujen määrärahojen varassa. Rahoitusjärjestelyjen muutos edellyttää elinkeinoneuvonnan osalta vammaispalvelulain muuttamista niin, ettei invaliidihuoltolain mainittuja säännöksiä enää sovellettaisi. Samalla on tarkoituksenmukaista luopua työhönvalmennusta koskevien invaliidihuoltolain säännösten soveltamisesta. Tämän johdosta ehdotetaan vammaispalvelulain 22 :n 2 momenttia muutettavaksi niin, että invaliidihuoltolain 9, 14, 19 a, 19 b ja 19 c sekä 20, 25 a, 25 e ja 25 f :ää ei enää sovellettaisi elinkeinoneuvontaan ja työhönvalmennukseen. 2. Valmisteluvaiheet ja aineisto Vastauksessaan hallituksen esitykseen valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1988 eduskunta edellytti, että hallitus selvittää yhteistyössä järjestöjen kanssa yksityisten sosiaalihuollon palvelujen tuottajien käyttökustannuksiin myönnettävien valtionavustusten sekä muiden, esimerkiksi Raha-automaattiyhdistyksen kautta myönnettävien avustusten päällekkäisyyden. Eduskunnan lausuman johdosta sosiaali- ja terveysministeriö asetti sosiaalihuoltojärjestö-

3 1988 vp. - HE n:o jen avustustyöryhmän, joka muistiossaan (1988:15) ehdotti eräänä toimenpidevaihtoehtona yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajille myönnettävien valtionavustusten suorittamista jatkossa raha-automaattiavustuksina. Hallituksen esitys perustuu työryhmän ehdotuksiin. 3. Esityksen taloudelliset vaikutukset Valtionavustukset yksityisten sosiaalihuollon palvelujen tuottajien käyttökustannuksiin ehdotetaan hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1989 siirrettäväksi rahaautomaattiavustuksina suoritettaviksi. Vuonna 1988 on valtion avustuksiin varattu yhteensä 35,35 miljoonaa markkaa. Invalidien sopeutumis- ja työhönvalmennukseen sekä elinkeinoneuvontaan on käyttösuunnitelmassa varattu 10,6 miljoonaa markkaa. Valtaosa avustuksista kohdistuu sopeutumisvalmennukseen, vuonna 1987 myönnettiin elinkeinoneuvontaan markkaa kuudelle järjestölle ja työhönvalmennukseen noin markkaa seitsemälle järjestölle. Ehdollisia määrärahoja vahvistettiin 5,5 miljoonaa markkaa vuonna Ehdotus vammaispalvelulain 22 :n muuttamisesta koskee invaliidien työhönvalmennukseen sekä elinkeinoneuvontaan varattuja määrärahoja. Toimintojen tukemiseen vuonna 1989 tarvittavat määrärahat on otettu huomioon momentilla, joka koskee Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttöä. 4. Voimaantulo päivä Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan nä tammikuuta Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

4 vp. - HE n:o 152 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 22 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3 päivänä huhtikuuta 1987 annetun lain (380/87) 22 :n 2 momentti näin kuuluvaksi: 22 Suojatyöhön sovelletaan kuitenkin edelleen invaliidihuoltolain 1-4, 22, 22 a, 22 c ja 22 d :ää. Tämä laki tulee voimaan kuuta päivänä Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1988 Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Ministeri Tarja Halonen

5 1988 vp. - HE n:o Liite Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 22 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3 päivänä huhtikuuta 1987 annetun lain (380/87) 22 :n 2 momentti näin kuuluvaksi: Voimassa oleva laki Ehdotus 22 Suojatyöhön, elinkeinoneuvontaan ja työhönvalmennukseen sovelletaan kuitenkin edelleen invaliidihuoltolain 1-4, 9, 14, 19 a, 19 b, 19 c, 20, 22, 22 a, 22 c, 22 d, 25 a, 25 eja 25 f :ää. Suojatyöhön sovelletaan kuitenkin edelleen invaliidihuoltolain 1-4, 22, 22 a, 22 c ja 22 d :ää. Tämä laki tulee voimaan kuuta päivänä

6