Paimion ja Sauvon perusopetuksen laadun arviointisuunnitelma päivitetty 2016 Perusopetuksen laadun kehittäminen Paimion ja Sauvon laatuhanke Laaturyhmä: Jukka Talka, sivistysjohtaja Paimio ja Sauvo Tomi Lehtola, lehtori Vistan koulu Leena Lundstedt, luokanopettaja Sauvon yhtenäiskoulu Leena Mönkkönen, rehtori Hanhijoen koulu Sari Välimaa, rehtori Kriivarin koulu Tarja Vuontela, laatuvastaava, rehtori Jokelan koulu
1. Paimion ja Sauvon perusopetuksen laadun arvioinnin taustaa Kuntien ja koulujen arviointityötä määrittelevät perusopetuslaki sekä asetus koulutuksen arvioinnista. Opetuksen järjestäjälle on asetettu lainmukainen arviointivelvoite sekä velvoite laatia arviointisuunnitelma. Opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Lisäksi arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa. Oppilasarvioinnin perusteet on määritelty opetussuunnitelmassa. Opetuksen järjestäjä ja koulut tarvitsevat arviointia kehittääkseen toimintaansa ja tuottaakseen entistä parempia palveluita. Itsearviointi lisää tietoisuutta tavoitteista ja niiden saavuttamisesta sekä toimii itseohjautuvuuden perusedellytyksenä. Arvioinnin avulla tehdään tulevaisuutta koskevia valintoja ja päätöksiä, kun tunnistetaan toiminnan vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Opetustoimessa arvioinnin ohjaus toteutetaan asettamalla tavoitteet ja arvioimalla toiminnan tuloksellisuutta. Laadunvarmistus on arvioinnin päätehtäviä. Perusopetuksen kansalliset laatukriteerit valmistuivat 2009 ja niitä laajennettiin aamu- ja iltapäiväsekä kerhotoimintaan 2012. Perusopetuksen kansalliset laatukriteerit ovat suositusluontoinen kuvaus perusopetuksen kokonaislaadun osa-alueista. Niiden tavoitteena on tukea opetuksen korkeaa laatua ja monipuolista tarjontaa sekä turvata opetukselliset ja sivistykselliset perusoikeudet lapsille ja nuorille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Laatukriteerit osoittavat perusopetuksen laadun rakenteiden ja toiminnan keskeiset osa-alueet, joiden suhteen koulutuksen järjestäjän ja koulujen tulisi arvioida omaa toimintaansa. Paimion ja Sauvon arviointisuunnitelma on laadittu hyödyntäen kansallisia perusopetuksen laatukriteerejä sekä Turun Seudun Opetustoimen Foorumin vuonna 2011 valmistunutta perusopetuksen laadunarvioinnin kehittämissuunnitelmaa nimeltä Laadun kulmakivet. Paimion ja Sauvon perusopetuksen uusi opetussuunnitelma valmistuu kevään 2016 aikana. Se otetaan käyttöön 1.8.2016 vuosiluokilla 1 6 ja vuosiluokilla 7 9 siirtymävuosien 2017 2019 aikana asteittain. Paimio ja Sauvon perusopetuksen laadun arviointisuunnitelma on päivitetty tammikuussa 2016 opetussuunnitelmatyön yhteydessä. Paimion ja Sauvon perusopetuksen laadun arviointisuunnitelma Sivu 2
2. Arviointiprosessi perusopetuksessa Arviointiprosessin tasot ja sen ajallisen toteutuksen kuvaus Ulkoinen ohjaustaso (ulkokehä) OPH:n kustannustiedot 5.- luokkalaisten hyvinvointiselvitys (kk 10-12) (kk 1-3) (kk 7-9) (kk 4-6) PISA-tulokset Kouluterveyskysely Koulutuksen järjestäjän ohjaustaso (keskikehä) KL = koulutuslautakunta Talousarvio (KL) Operatiivinen toiminta (kk 10-12) (kk 1-3) (kk 7-9) (kk 4-6) Toimintakertomus ja työsuunnitelma (KL) Investoinnit (KL ja koulupalveluiden johtoryhmä, rehtoripalaverit) Paimion ja Sauvon perusopetuksen laadun arviointisuunnitelma Sivu 3
Koulun ohjaustaso (sisäkehä) Kehittämistoimenpiteiden täytäntöönpanon aloitus (kk 10-12) (kk 1-3) Laaturyhmä arviointiprosessi (mittarit ja kyselyt) kehittämiskohteiden valinta (kouluja kuntakohtaiset) (kk 7-9) Työsuunnitelmaan sisältyvän arviointisuunnitelman laatiminen Kehittämistoimenpiteiden yksilöiminen (esim. pihavalvonnan tehostaminen) (kk 4-6) Hyvien käytänteiden jakaminen (rehtoripalaverit) Toimintakertomukseen sisältyvän arviointikertomuksen laatiminen Kehittämiskohde = muutostarve, epäkohta Aamu- ja iltapäivätoiminnan laadunarviointi Aamu- ja iltapäivätoiminnasta tehdään erillinen toimintasuunnitelma sekä toimintakertomus yhdessä toiminnan toteuttavien kerho-ohjaajien tai toiminnan tuottavien tahojen kanssa. Laadunarviointia tehdään huomioiden perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukortin sisältö ja se toteutetaan mm. osallistumalla OPH:n valtakunnallisiin arviointikyselyihin. Kyselyissä esille nousevat asiat otetaan huomioon toimintaa kehitettäessä. Toimintakertomuksessa arvioidaan kehittämistoimenpiteiden toteutumista sekä vaikuttavuutta. Paimion ja Sauvon perusopetuksen laadun arviointisuunnitelma Sivu 4
Toimijat ja niiden tehtävät perusopetuksen arvioinnissa Paimion ja Sauvon yhteinen laaturyhmä Laaturyhmässä on jäsen jokaisesta Paimion ja Sauvon perusopetusta antavasta koulusta. Kuntien yhteinen sivistysjohtaja toimii laaturyhmän toiminnan ohjaajana. Laaturyhmän työskentelyä johtaa kuntien yhteinen laatuvastaava. Laaturyhmän tehtävänä on valmistella vuosittain suoritettavat laatukorttien arviointiprosessit. Se laatii ohjeellisen aikataulun laatukorttiarvioinnin suorittamiselle. Laatukorttiarviointiin liittyvät kyselyt tehdään pääsääntöisesti Wilma-liittymän avulla. Laadun arvioinnissa keskeisten osa-alueiden ydinkohderyhmiä ovat oppilaat, huoltajat ja henkilöstö. Laaturyhmä kokoaa arviointitulokset koulujen käyttöön. Laaturyhmä tiedottaa arvioinnista ydinkohderyhmille ennen arviointia ja tulosten analysoinnin jälkeen. Oppilaille tiedotetaan luokanvalvojan välityksellä ja huoltajille vanhempainiltojen, vanhempainyhdistysten sekä Wilma-viestien välityksellä. Henkilöstölle arvioinnista tiedotetaan henkilökuntakokouksissa sekä sähköpostilla. Laaturyhmä käsittelee koulujen arviointikertomusten tiivistelmät. Ryhmä arvioi ja analysoi toteutunutta arviointiprosessia koko perusopetuksen osalta arviointikertomuksia hyödyntäen. Koulujen laaturyhmät Vistan koulussa laaturyhmänä toimii Hyrrä-ryhmä. Jokelan, Kriivarin ja Hanhijoen kouluissa laaturyhmänä toimii opettajakokous rehtorin johdolla. Sauvon yhtenäiskoulun laaturyhmänä toimii kouluasteiden yhteinen opettajakokous rehtorin johdolla. Kaikissa näissä ryhmissä laadun arvioinnin asiantuntijana käytetään ko. koulun kuntien yhteisen laaturyhmän jäsentä. Koulujen laaturyhmät analysoivat saamansa laatukorttiarvioinnin tulokset. Tulosanalyysin pohjalta kouluissa valitaan 1-3 kehittämiskohdetta seuraavan vuoden työsuunnitelmaa varten. Arvioinnin tulokset kirjataan koulun toimintakertomukseen sisältyvään arviointikertomukseen. Kehittämiskohteet kirjataan koulun työsuunnitelmaan sisältyvään arviointisuunnitelmaan. Molemmat asiakirjat menevät koulutuslautakuntien käsittelyyn. Työsuunnitelman kehittämiskohteille nimetään vastuuhenkilöt, jotka laativat toimeenpanovaiheen jälkeen kohteista analyysin, joka liitetään toimintakertomuksen arviointiraporttiin. Analyysissä arvioidaan kehittämiskohteen laatua suhteessa kehittämisvaihetta edeltäneeseen aikaan. Arvioinnin tulosten pohjalta päätetään, otetaanko toimenpiteet osaksi koulun käytänteitä vai suunnataanko ja toteutetaanko kehittämistoimenpiteitä mahdollisesti eritavoin. Koulun rehtori kokoaa oman koulunsa arviointikertomuksesta tiivistelmän rehtoripalaveriin hyvien käytänteiden jakamista varten. Arviointikertomuksen tiivistelmä toimitetaan myös laaturyhmälle. Paimion ja Sauvon perusopetuksen laadun arviointisuunnitelma Sivu 5
Rehtoripalaveri Rehtoripalaverissa käydään läpi koulujen arviointikertomusten tiivistelmät. Rehtorit esittelevät koulunsa kehittämiskohteet. Keskustelussa pohditaan koulujen kehittämiskohteita koko perusopetuksen laadun kehittämisen näkökulmasta kuntaraja ylittäen. Keskustelun perusteella koulujen arviointisuunnitelmiin tehdään tarvittaessa lisäyksiä esim. kuntastrategian tai yhteisten kehittämiskohteiden osalta. Koulutuslautakunta Koulutuslautakunta käsittelee koulujen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan työsuunnitelmat ja toimintakertomukset sivistysjohtajan esittelyn pohjalta. Näihin asiakirjoihin sisältyvät arviointisuunnitelmat ja -raportit. Hyväksyttyjen työsuunnitelmien mukana arviointisuunnitelmat ja kehittämiskohteet siirtyvät seuraavaksi lukuvuodeksi koulujen käytäntöön. Koulutuslautakunta huomioi talousarviossa sekä henkilöstösuunnitelmassa kehittämiskohteiden vaikutukset. Arviointi osana laatutyötä Kaavio perusopetuksen laadun arviointiprosessin eri tasoista. Koulutuksen ylläpitäjän taso: koulutuslautakunnat Esittelijänä sivistysjohtaja Hyväksyy arviointisuunnitelmat ja -raportit Paimion ja Sauvon laaturyhmä Arvioinnin vuosittaiset painopistealueet Valmistelee arviointiprosessit Kokoaa tulokset koulujen käyttöön Koulun taso Koulun laaturyhmä Arvioinnin käytännön toteutus Arviointitulosten analysointi Kehittämiskohteiden valinta Aamu- ja iltapäivätoiminta vastuuhenkilönä Paimiossa opetuspäällikkö ja Sauvossa päivähoidonohjaaja arvioinnin toteutus ja tulosten analyysi kehittämiskohteiden valinta Paimion ja Sauvon perusopetuksen laadun arviointisuunnitelma Sivu 6
3. Laadunarvioinnin osa-alueet Opetusministeriön perusopetuksen laatukriteereiden viitekehyksessä laatua jäsennetään rakenteiden laatuun ja toiminnan laatuun, joita kutsutaan laadun osa-alueiksi. Rakenteiden laatu kuvastaa ulkoisia olosuhteita eli ns. laadun kehittämisen kehystekijöitä. Toiminnan laatu kuvaa oppilaan kokeman toiminnan laatua. Laadun osa-alueet jakaantuvat kolmeentoista laatukorttiin. Kussakin kortissa on määritelty laadun osa-alueen tavoitteet ja kriteerit. Kriteerien avulla arvioidaan toiminnan tavoitteen suuntaisuutta ja toiminnan tasoa. Laadun osa-alueet Rakenteiden laatu Oppilaan kohtaaman toiminnan laatu 1. johtaminen 2. henkilöstö 3. taloudelliset resurssit 4. arviointi 5. opetussuunnitelman toteutuminen 6. opetus ja opetusjärjestelyt 7. oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki 8. osallisuus ja vaikuttaminen 9. kodin ja koulun yhteistyö 10. fyysinen oppimisympäristö 11. oppimisympäristön turvallisuus 12. aamu- ja iltapäivätoiminta 13. kerhotoiminta Paimion ja Sauvon perusopetuksen laadun arviointisuunnitelma Sivu 7
4. Perusopetuksen laatukorttien määrittelyn ja käyttöönoton aikataulu Laadun osa-alueet arvioidaan laatukorttien pohjalta kolmen vuoden aikana. Tämän jälkeen arviointi uusitaan saman kierron mukaisesti. Perusopetuksen laatukriteerien arvioinnin rinnalla suoritetaan oppimisen kolmiportaisen tuen (OT) ja oppilashuollon (OPH) toimivuuden arviointia osana työsuunnitelmaa ja toimintakertomusta. Vuotuinen arviointi toteutetaan seuraavasti: Vuosi Perusopetuksen laatukortit Sisältö OT-/OPH-arviointi 1 8-13 2 5-7 osallisuus ja vaikuttaminen, kodin ja koulun yhteistyö, fyysinen oppimisympäristö, oppimisympäristön turvallisuus, kerhotoiminta sekä aamu- ja iltapäivätoiminta opetussuunnitelman toteuttaminen, opetus ja opetusjärjestelyt, oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki oppilashuolto laaja-alaisen erityisopettajan toimenkuva erityis- ja luokanopettajan yhteistyö nivelvaiheet yläkoulun tehostetun tuen pienryhmä joustava ryhmittely koulujen omat erityisjärjestelyt 3 1-4 johtaminen, henkilöstö, taloudelliset resurssit ja arviointi 5. Arvioinnissa käytettäviä työkaluja ja mittareita Laadun arvioinnissa käytetään kyselytutkimuksia, jotka kohdistetaan keskeisten osa-alueiden ydinkohderyhmille. Kyselyt toteutetaan pääsääntöisesti Wilma-liittymän avulla. Arvioinnissa käytetään lisäksi jo olemassa olevia mittareita. Paimion ja Sauvon laaturyhmä valitsee mittarit ja tarkentaa laatukriteerit vuosittain. Esimerkkejä jo olemassa olevista mittareista: tuntiresurssit ja opetusryhmäkoot talousarvio ja tilinpäätös 20.9. -tilastot Pisa-tutkimustulokset THL:n TEAviisari KiVa-tutkimukset ruokapalvelun kyselyt oppilashuoltoon laaditun käsikirjan toimivuuden arviointi Paimion ja Sauvon perusopetuksen laadun arviointisuunnitelma Sivu 8
kouluterveyskysely 5.-luokkalaisten hyvinvointiselvitys ainejärjestöjen valtakunnalliset kokeet päättötodistusten määrä jatko-opintoihin sijoittuminen etsivän nuorisotyön toiminta oppilaskuntatoiminta koulukummit ja tukioppilastoiminta tapaturmailmoitusten lukumäärä aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointikysely Paimion ja Sauvon perusopetuksen laadun arviointisuunnitelma Sivu 9