RAUTALAMPI, ÄIJÄVESI PALOLAHDEN TILAN RANTA-ASEMAKAAVA

RAUTALAMPI, ÄIJÄVESI PALOLAHDEN TILAN RANTA-ASEMAKAAVA Asemakaava koskee Rautalammin kunnan Vaajasalmen kylän tilaa Palolahti 6:202 (osa). Kaavan laatija: Suunnittelukeskus Oy Kuopionlahdenkatu 2 A, 70100 KUOPIO 10 Puh. 010 409 6600 Fax. 010 409 6601 Yhdyshenkilö: Timo Leskinen, DI, toimistopäällikkö Kaavan vireilletulo: Kunnanhallitus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus 5.2.2007 65 Kunnanvaltuusto 27.2.2007 24

RAUTALAMPI 2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...2 1. TIIVISTELMÄ...3 1.1 KAAVAN TAVOITTEET...3 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...3 1.3 RANTA-ASEMAKAAVA...3 1.4 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...4 2. LÄHTÖKOHDAT...4 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...4 2.1.1 Alueen yleiskuvaus...4 2.1.2 Luonnonympäristö...4 2.1.3 Rakennettu ympäristö...8 2.1.4 Maanomistus...9 2.2 SUUNNITTELUTILANNE...9 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset...9 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...9 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE...9 3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ...10 3.2.1 Osalliset...10 3.2.2 Vireilletulo...10 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt...10 3.2.4 Viranomaisyhteistyö...10 3.3. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET...10 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS...11 4.1 KAAVAN RAKENNE...11 4.1.1 Mitoitus...11 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN...11 4.3 ALUEVARAUKSET...11 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET...13 4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...13 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön sekä maisemaan...13 4.4.4 Taloudelliset vaikutukset...14 4.4.5 Sosiaaliset vaikutukset...14 4.5. KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET...14 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...14 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVA JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT...14 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS...14 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA...14 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Muistio Tilastolomake Kaavakartta

RAUTALAMPI 3 RAUTALAMPI, ÄIJÄVESI PALOLAHDEN TILAN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 1. TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan muutoksen laatiminen on lähtenyt vireille maanomistajan aloitteesta. Maanomistajan tavoitteena on sijoittaa alueelle omarantaisia lomarakennuspaikkoja sekä ei omarantaisia asuinrakennuspaikkoja. Kaava tukee kunnan kehittymistä tarjoamalla hyviä korkeatasoisia rakennuspaikkoja keskustaajaman läheisyydessä. 1.2 Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaava on lähtenyt vireille kaava-alueen maanomistajan aloitteesta. Täydennetään prosessin edetessä Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 16.2. 18.3.2006 välisen ajan. Kaavaehdotus oli nähtävillä 10.10-9.11.2006 välisen ajan. 1.3 Ranta-asemakaava Asemakaava koskee Rautalammin kunnan Vaajasalmen kylän tilaa Palolahti 6:202 (osa). Kaava-alue sijaitsee Rautalammin kirkonkylän koillispuolella Äijäveden rannalla vastapäätä taajamaa. Kaava-alueeseen kuuluu myös Ukonlammen länsirantaa. Ranta-asemakaavan sijainti ilmenee kuvasta 1. Rantaviivaa kaavoitettavalla alueella on yhteensä noin 1,53 km. Kaava-alueen pinta-ala on noin 16 ha. Ranta-asemakaava-alueelle on kaavoitettu 4 lomarakennusten rakennuspaikkaa sekä 4 asuinrakennuspaikkaa. Lomarakennuspaikoista 3 on olevia rakennuspaikkoja ja asuinrakennuspaikat ovat ei-omarantaisia. Alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 1800 k-m2.

RAUTALAMPI 4 Kuva 1: Ranta-asemakaava-alueen sijainti 1.4 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee Äijäveden koillisrannalla Rautalammin kirkonkylän kohdalla. Alueen pohjoisreunassa on vanha maatilan talouskeskus ja kaksi lomarakennuspaikkaa. Muutoin ranta-alue on metsätalousaluetta. Ukonlammen ranta-alue on kokonaisuudessaan metsätalousaluetta. Maisemallisesti hallitsevin alue on alueen keskellä oleva Vanhavuoren kallioalue. Kaava-alueen sijainti ilmenee kuvasta 1. 2.1.2 Luonnonympäristö Ranta-asemakaava-alueen luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynnillä 5.10.2005. Alueelta ei ole tiedossa eikä löydetty uhanalaisia tai harvinaisia eliölajeja.

RAUTALAMPI 5 Maisema Selvitysalue on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa metsämaata. Maisemassa vuorottelevat kalliomänniköt, rantametsät, matalat lahdet, koivikot sekä rakennetut alueet. Vanhavuoren kohdalla on kalliorantoja sekä lähes suoraan Äijäveteen putoavia kalliojyrkänteitä sekä louhikoita (kuva 2). Palolahden ranta on alava, tulvanalainen ja pajuvaltainen. Selvitysalueen pohjoisosa, Palolahden alue, on kulttuurivaikutteista. Valoisa koivikko on entistä peltoa ja rantaniittyä. Rannan tuntumassa on entinen maatilan päärakennus, vanha aitta ja navetta. Läheisyyteen on kaksi rakennettu loma-asuntokiinteistöä. Vanhavuoren alueella vallitsevat jäkäläpeitteiset kalliomänniköt. Kallion laelta avautuu näkymiä vesimaisemaan ja Rautalammin kirkonkylälle. Kalliojyrkänteen juurella, rannan tuntumassa on paikoin vanhoja, järeitä mäntyjä sekä haapavaltaisia metsiköitä. Maisemallisesti arvokkainta aluetta on Vanhavuoren länsiosa Äijäveden rantaan saakka. Itä- ja eteläosan mäntykankaat ovat talousmetsää. Ukonlampea ympäröivät varttuneet ja nuoret kuusivaltaiset metsät. Rantaan viettävillä rinteillä on myös hakattua aluetta. Kuva 2: Vanhavuoren louhikkoista kalliojyrkännettä. Kasvillisuus Palolahden alueen varttuneet koivikot ovat entistä peltoa (kuva 3). Alikasvoksena kasvaa tuomea ja pihlajaa, pensaskerroksessa punaherukkaa, korpipaatsamaa ja katajaa. Kenttäkerroksessa vallitsevat heinät ja suuret

RAUTALAMPI 6 ruohot. Tyypillisiä lajeja ovat maitohorsma, vadelma, nokkonen, ahomansikka, metsäalvejuuri ja nurmilauha. Palolahden pohjukan rantametsä on alavaa ja vetistä entistä rantaniittyä, joka on palautumassa lehdoksi. Ryteikköisen puuston muodostavat pajut, koivut ja raita. Kasvillisuudessa on käenkaali-mesiangervotyypin (OFiT) kostean suurruoholehdon piirteitä. Tyypillisiä lajeja ovat mesiangervo, nurmilauha, soreahiirenporras, rönsyleinikki ja luhtalemmikki. Kulttuurivaikutteisella kohteella on vanhoja, lähes umpeutuneita ojia. Kuva 3: Palolahden koivikot ovat entistä peltoa.

RAUTALAMPI 7 Kuva 3: Selvitysalueen metsät ovat pääosin mäntykankaita. Valtaosin selvitysalueen metsät ovat puustoltaan nuoria mäntykankaita (kuva 4). Uudistuskypsää ja varttunutta puustoa on lähinnä jyrkännealueella ja rantaviivassa. Paikoin jyrkänteessä on haapavaltaisia kuvioita. Kallioisella alueella vaihtelevat puolukkatyypin (VT) kuivahkot ja kanervatyypin (CT) kuivat kankaat sekä jäkälätyypin (ClT) karukkokankaat. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat puolukka, kanerva, kangasmaitikka ja metsälauha. Paikoin kasvaa sianpuolukkaa ja nataa. Karuimmilla alueilla vuorottelevat kanerva-, variksenmarja- ja poronjäkäläkasvustot. Poronjäkäläpeitteisillä kallioilla tyypillisiä ovat matalat katajat ja kituliaat männyt. Etelä- ja itäosassa vallitsevat mustikkatyypin (MT) tuoreet kankaat, jossa kenttäkerroksen tyypillistä lajistoa ovat mustikka, puolukka, metsälauha, metsämansikka, lillukka ja vanamo. Äijäveden rannat ovat hiekka- ja kivikkopohjaiset. Matalahkossa rantavyöhykkeessä kasvaa harvakseltaan järviruokoa. Rantakasvillisuuteen kuuluvat mm. viiltosara, kurjenjalka ja terttualpi. Rantapensastossa kasvaa mm. harmaaleppää, koivua, mäntyä ja pajuja. Ukonlammen länsiranta on nuorta havulehtipuukangasta, jossa pääpuulajeina ovat kuusi ja koivu. Kaava-alue rajautuu hakkuuaukkoon. Puustoltaan varttunutta, mustikkatyypin (MT) tuoretta kuusikangasta on rantapuustossa sekä nuoren metsän molemmin puolin. Lammen rannassa on pienellä alalla rämettä, jolla kasvavat mm. suopursu, vaivero, puolukka, juolukka, kanerva ja isokarpalo. Rantakasvillisuuteen kuuluvat kurjenjalka, suoputki ja raate. Luonto- ja lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit

RAUTALAMPI 8 Selvitysalueella ei havaittu eikä ole tiedossa luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja, lintudirektiivilajeja eikä uhanalaisia tai harvinaisia lajeja. Arvokkaat luonto- ja maisemakohteet Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkain alue on Vanhavuoren kallioalueen länsiosa, johon kuuluu kalliojyrkännettä, louhikoita sekä jäkäläpeitteistä kallionlakimetsää. Kallion laelta avautuu näkymiä Äijävedelle. Lisäksi luonnon monimuotoisuuden kannalta merkitystä on kasvillisuudeltaan rehevällä Palolahden pohjukalla. Kuva 5: Vanhavuoren maisemallisesti arvokasta kallioaluetta. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Alue sijoittuu Rautalammin kirkonkylän välittömään läheisyyteen. Kaavaalueen itäpuolelle sijoittuu Rautalammin Ratsastuskeskus. Alue on kokonaisuudessaan metsätalousaluetta kolmea lomarakennuspaikkaa lukuunottamatta. Palolahden tilan vanha asuinrakennus on muutettu yksikerroksiseksi ja sitä on pienennetty. Navetta on erittäin huonokuntoinen. Alueen loma-asunnot ovat tavanomaisia hirsi- ja lautarakenteisia. Palvelut Alueen palvelut haetaan Rautalammin taajamasta.

RAUTALAMPI 9 Liikenne ja ympäristöhäiriöt Alueella ei ole ympäristöhäiriöitä. Alueen liikennöinti tapahtuu yksityistien kautta. Tekninen huolto Alueelle ei ole teknisen huollon verkostoa. 2.1.4 Maanomistus Kaava-alue on yksityisten omistuksessa. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Suunnitelma Hyväksymis-/ vahvistuspäivä Sisä-Savon seutukaava Ympäristöm. 21.6.2000 Yleiskaava - Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto hyv. 18.12.2001 Pohjakartta (käytettäväksi) Maanmittauslaitos hyv. 9/2005 Ranta-asemakaavan pohjakarttana tullaan käyttämään maastokartta-aineistosta tulostettua 1:5000 mittakaavaista karttaa. Kartan hyväksyy Pohjois-Savon maanmittaustoimisto. Maakuntakaava (seutukaava) Sisä-Savon alueelle on vahvistettu seutukaava ympäristöministeriössä 21.6.2000. Kaava-alueeseen ei kohdistu aluevarauksia. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajien aloitteesta. Ranta-asemakaavalla on tarkoitus osoittaa tilan ranta-alueelle omarantaisia lomarakennuspaikkoja sekä rannan tuntumaan asuinrakennuspaikoja. Kaava tukee kunnan kehittymistä tarjoamalla hyviä korkeatasoisia rakennuspaikkoja keskustaajaman läheisyydessä.

RAUTALAMPI 10 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 3.2.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja asukkaat sekä muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Maanomistajat, asukkaat: o ympäristön asukkaat o alueen maanomistajat Viranomaiset: o Pohjois-Savon ympäristökeskus o Pohjois-Savon maakuntaliitto o Rautalammin kunta Kunnan hallintokunnat: o tekninen toimi o sivistystoimi o sosiaali- ja terveystoimi Muut yhteisöt: o Sähköyhtiö 3.2.2 Vireilletulo Vireilletulosta ilmoitetaan samalla kun valmisteluaineisto laitetaan nähtäville. 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Ranta-asemakaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 16.2 18.3.2006 välisen ajan. Kannanottoja ei ole esitetty. Kaavaehdotus oli nähtävillä 10.10.-9.11.2006. 3.2.4 Viranomaisyhteistyö Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kanssa on pidetty aloitusneuvottelu 25.1.2006. Muistio liitteenä. Pohjois-Savon liitolla ja sivistyslautakunnalla ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Ympäristökeskus esitti, että pidetyn neuvottelun sisältö ilmenee selostuksesta. Lausunnon pohjalta muistio on liitteenä. 3.3. Asemakaavan tavoitteet

RAUTALAMPI 11 Ranta-asemakaavalla on tarkoitus osoittaa tilan ranta-alueelle omarantaisia lomarakennuspaikkoja olevan loma-asutuksen lähelle sekä asuirakennuspaikkoja rannan läheisyyteen. Kaava tukee kunnan kehittymistä tarjoamalla hyviä korkeatasoisia rakennuspaikkoja keskustaajaman läheisyydessä. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Asemakaava-alueelle on osoitettu 4 lomarakennuspaikkaa yhteen kortteliin rakentamisen kannalta parhaille alueille. Pohjoisin rakennuspaikka on uusi. Kolme muuta rakennuspaikkaa ovat olemassa olevia. Yksityistien varteen lähelle taajaman palveluita on osoitettu 4 asuinrakennuspaikkaa. Rakennuspaikat on osoitettu noin 60 m päähän rannasta. Ukonlammen ranta-alueen rakennusoikeus on siirretty Äijäveden puolelle. Kaava-alueella ei ole palveluita. Loma-asukkaiden tarvitsemat palvelut sijaitsevat Toholahden ja kirkonkylän alueella. 4.1.1 Mitoitus Kaava-alueella on rantaviivaa noin 1,53 km ja mitoitusrantaviivaa 1,0 kilometriä. Ranta-asemakaavan mitoitukseksi tulee 4 rakennuspaikalla 4 rakennuspaikkaa/ mitoitusrantaviiva ja 2,8 rakennuspaikkaa/ todellinen rantaviiva. Jos ei-omarantaiset rakennuspaikat (= 1,5 omarantaista) huomioidaan, mitoitukseksi tulee 5,5 rakennuspaikkaa/ mitoitusrantaviiva ja 3,93 rakennuspaikkaa/ todellinen rantaviiva. Mitoitus on maltillinen huomioiden alueen sijainti lähellä kirkonkylää. 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan toteutuminen ei muuta merkittävästi luonnonympäristöä. Heikoiten rakentamiseen soveltuvat alueet on voitu jättää rakentamisen ulkopuolelle rakennuspaikkojen sijoittelulla. Maisemallisesti arvokas kallioinen ranta-alue on jätetty rakentamisen ulkopuolelle ja osoitettu MY-alueeksi. 4.3 Aluevaraukset Koko kaava-alueen pinta-ala on 16 ha.

RAUTALAMPI 12 Erillispientalojen korttelialue, AO Alueelle on osoitettu 4 erillispientalojen rakennuspaikkaa. Alueen pinta-ala on 3 ha ja rakennusoikeus 1200 k-m². Rakennuspaikkojen pinta-alat vaihtelevat 6900 ja 8250 m² välillä. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asunnon ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 k-m². Rakennukset saavat olla 1½-kerroksisia. Jätevedet tulee käsitellä kunnan rakennusjärjestyksen sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Lomarakennusten korttelialue, RA RA-alueen pinta-ala on 2,99 ha. Alueelle on osoitettu 4 lomarakennuspaikkaa. Rakennuspaikkojen pinta-alat vaihtelevat 6250 ja 8900 m² välillä. Rakennukset saavat olla puolitoistakerroksia ja kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa 250 k-m². Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, 30 m² saunan ja erillisen savusaunan sekä talousrakennuksia. Rakennukset on sijoitettava vähintään 25 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Erillisen saunan saa sijoittaa vähintään 15 m päähän rantaviivasta. Olevat rakennukset saa korjata tai uudelleen rakentaa nykyiselle paikalle. Jätevedet tulee käsitellä kunnan rakennusjärjestyksen sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja, MY Vanhavuoren maisemallisesti arvokas kallioalue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Alueen pinta-ala on 2,76 ha. Myös Palolahden pohjukka on osoitettu kasvillisuudeltaan rehevänä MYalueeksi. Alueen pinta-ala on 0,58 ha. MY-alueen eteläreunaan asuinrakennuspaikkojen kohdalle on osoitettu venevalkama-alue asuinrakennuspaikoille. Maa- ja metsätalousalue Muu kuin korttelialueet on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Alueelle saa rakentaa ainoastaan maa- ja metsätalouden harjoittamisen kannalta välttämättömiä rakenteita ja laitteita. M-aluetta on yhteensä 6,86 ha.

RAUTALAMPI 13 Tekninen huolto Rakennuspaikat on sijoitettu olevan yksityistien varteen. Jätevedet on hoidettava kiinteistökohtaisesti. Jätevedet tulee käsitellä kunnan rakennusjärjestyksen sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Rakennuspaikat on mahdollista myöhemmin yhdistä kunnalliseen vesijohtoverkostoon sekä jätevesiverkostoon tarvittaessa. Jätteiden keräyksessä ja käsittelyssä noudatetaan kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. 4.4 Kaavan vaikutukset 4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavassa rakennuspaikat on osoitettu siten, että maisemallisesti näkyvin ja luontoarvoiltaan arvokkaimmat alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Uudet asuinrakennuspaikat lähelle kirkonkylän palveluja tukevat alueen palveluja sekä monipuolistavat tonttitarjontaa. Rakennuspaikat on pyritty osoittamaan riittävän kookkaiksi, jotta jätevesien käsittely onnistuu myös kiinteistökohtaisesti. Kaava-alueeseen ei kohdistu yleistä virkistyskäyttöä. Kaava-alueen edessä oleva vesialue on tilan omistuksessa, joten haittaa kalastuksellekaan ei synny. Ranta-asemakaavan mitoitus ei poikkea tavanomaisesta mitoituksesta, joten maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei vaarannu. Rakennuspaikkojen sijoittelu ei muutoinkaan estä muiden maanomistajien mahdollisia rakentamispyrkimyksiä. 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön sekä maisemaan Rakentaminen syrjäyttää metsämaata sekä olevan luonnonmaiseman. Metsät ovat talousmetsää, joten luonnon monimuotoisuus ei vähene merkittävästi. Arvokkaat luonto- ja maisemakohteet on säästetty rakentamiselta. Maiseman muutos ei ole merkittävä, sillä uusi omarantainen rakennuspaikka sijoittuu olevan rakentamisen välittömään läheisyyteen ja ei-omarantaiset rakennuspaikat ovat sen verran kaukana rannasta, että oleva puusto lieventää maiseman muutosta. Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta kaukomaisemaan.

RAUTALAMPI 14 4.4.4 Taloudelliset vaikutukset Muutos mahdollistaa kysyntää vastaavien asuntojen rakentamisen alueelle ja lisää alueen asukkaiden määrää. Rakennuspaikkojen myynnistä tulee tuloja omistajille. Kunnalle ei aiheudu kustannuksia kaavan toteuttamisesta. 4.4.5 Sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutos ei vaikuta tiedossa oleviin virkistysalueisiin tai virkistyskohteisiin. Jokamiehenoikeudella mahdollisesti tapahtuvaa rantautumista, viehekalastusta tai ongintaa rannan lähellä rakentaminen rajoittaa. 4.5. Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräykset ovat liitteenä. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaava ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan toteutumista ohjaavat asemakaavakartan lisäksi tämä asemakaavaselostus. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen voi toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman 5.3 Toteutuksen seuranta Rautalammin kunta valvoo normaalina viranomaisvalvonnalla alueen jatkosuunnittelua sekä rakentamista. Kuopiossa 9.1.2007 Suunnittelukeskus Oy Kuopion aluetoimisto Timo Leskinen Aluetoimiston päällikkö, DI