APU ON KOSKETUKSEN PÄÄSSÄ

Mia Vaelma APU ON KOSKETUKSEN PÄÄSSÄ T-Seniorit -projekti 2008 2010 Loppuraportti Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi C 2/2011

Tampereen kaupungin Tietotuotannon ja laadunarvioinnin julkaisusarja C 2/2011 Mia Vaelma APU ON KOSKETUKSEN PÄÄSSÄ T Seniorit projekti 2008 2010 Loppuraportti Tampereen kaupunki 2011

Tampereen kaupunki Konsernihallinnon talous- ja strategiaryhmä Tietotuotanto- ja laadunarviointiyksikkö Aleksis Kiven katu 14 16 C PL 487 33101 Tampere puh. 03 565 611 faksi 03 5656 5644 www.tampere.fi Mia Vaelma ja Tampereen kaupunki Kannen kuva: Osa T-Seniorit -projektin posteria. Kuvittaja/graafikko Teemu Tähkänen 2009. Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2011 ISSN-L 1798-2138 ISSN 1798-2138 ISBN 978-951-609-487-1

Syyskuussa 2009 saimme Ikälinjan käyttöömme. Ruudun avattuamme koneella näkyi ensin vain paljon outoja kasvoja. Tutustuminen tapahtui jännittävällä tavalla ruudun välityksellä. Esittelyn yhteydessä selvisi, että mukavan oloinen rouva Elsi ilmoitti olevansa yksinäinen, eikä lähde kotoaan mihinkään. Pyysin Elsiltä esittelyn yhteydessä luvan soittaa hänelle kommentilla "sen jälkeen et ole yksin". Sain Elsin kiinnostumaan AVH-yhdistykseen liittymisestä sekä askartelukerhon toimintaan tulemisesta. Tämän jälkeen olemme useasti olleet yhteyksissä toisiimme Ikälinjassa, joka on antanut meille uusia ulottuvuuksia ja tuonut iloa ja aktiviteetteja elämään. Meidän molempien mielestä on ollut antoisaa tutustua toisiimme ja muihinkin Ikälinjan ihmisiin ja monipuoliseen ja kiinnostavaan palvelutarjontaan. Tuntuu kuin Ikälinja olisi avannut meille oven uuteen maailmaan. Elsi ja Sinikka

ESIPUHE Tampereen kaupunki oli mukana kuuden muun EU-maan kanssa T-Seniority projektissa 1.7.2008 31.12.2010. Suomesta toisena partnerina yhteistä pilottia oli toteuttamassa MediNeuvo Oy. Projektin aikana kehitettiin Tampereen kaupungin tarpeisiin soveltuva Ikälinja-palvelumalli. Ikälinja toimii kosketusnäytöllisellä tietokoneella videoneuvotteluohjelman avulla. Projektissa testattiin tulevaisuuden palvelua eli videoneuvottelua asiakastyössä osana ikäihmisten palveluprosessia. Jo muutamien vuosien ajan videoneuvottelut ovat tehneet tuloaan julkisiin palveluihin. Varsinaista läpimurtoa ei ole vielä ollut, mutta monia hyviä avauksia nähty. Ikälinja on yksi niistä. Enemmän aikaa asiakastyöhön, sisältöä arkeen, kuntoutusta, henkilökohtaisia sosiaali- ja terveyspalveluja omahoidon tueksi ja yksinasuvan turvaksi, tietoa ja opastusta, omaisten aktiivista osallistumista ikäihmisen arkeen. Tässä muutamia esimerkkejä siitä, mitä Tampereen T-Seniorit projektissa tehtiin. Pilottiryhmän 40 asiakaskotia olivat ensiarvoisen tärkeitä palvelujen ja mallin kehittämisessä. Lisäksi mukana oli 10 yhteiskäyttöpistettä. Monet ikäihmiset saivat hankkeen aikana kokea uuden teknologian tuomat edut ja ilot. Vaikka projekti päättyy Ikälinja-käyttöliittymän ja -palvelumallin hyödyntäminen asiakasprosesseissa jatkuu uusissa hankkeissa. Ikäihmisten palvelujen lisäksi sitä käytetään muun muassa mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa ja avauksia lasten ja nuorten palveluihinkin mietitään. Hyvä asiakaspalaute auttaa eteenpäin. MediNeuvo Oy:n kanssa toteutetusta pilotista saimme hyviä kokemuksia videoneuvottelun käytöstä asiakastyössä hoitajien näkökulmasta. Asiakkaan ohjaaminen on monin verroin helpompaa kuvan kuin pelkän kertoman perusteella. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Erityiskiitos MediNeuvon väellä tiiviistä ja antoisasta yhteistyöstä. Myös helppokäyttöisen tekniikan toimittajalle Videra Oy:lle kiitokset toiveidemme kuulemisesta ja yhteisestä kehittämistyöstä. Haluan kiittää yhteisestä urakasta erityisesti projektisuunnittelija Mia Vaelmaa, joka on kaiken muun työn lisäksi koonnut tähän loppuraporttiin kaikki projektin ja Ikälinjan kehittämisen käänteet ja muovannut tulevaisuuden suunnan toimiviksi kuviksi. Yhteistyömme on ollut saumatonta jakamista. Tampereen kaupungin konsernihallinnon projektienhallintapäällikkö Sirpa Kolehmainen on vienyt projektia eteenpäin alkumetreistä lähtien ja ollut vahvana tukenamme kaikissa yllättävissäkin käänteissä ja haasteissa projektin aikana. Kiitos sinulle innostuksestasi ja asiantuntemuksestasi. Ilman tietohallinnon ja tietotekniikkakeskuksen tukea tekninen toteutus olisi ontunut pahasti. Erityiskiitokset Niila Mäkelälle viisaista ja tulevaisuuteen suuntautuvista näkökannoista. Yhteistyössä eri toimialojen ja toimijoiden kanssa videoneuvottelun ja Ikälinja palvelumallin hyödyntäminen asiakastyössä on mahdollista myös jatkossa. Tampereella 17.3.2011 Milja Koljonen Projektipäällikkö

TIIVISTELMÄ T-Seniorit Tampere -projekti Loppuraportti T-Seniority, Expanding the benefits of Information Society to Older People through digital TV channels EU-hankkeeseen 2008 2010 osallistui Suomen lisäksi Espanja (koordinoija), Ranska, Kreikka, Kypros, Italia ja Englanti. Hankkeen tavoitteena oli parantaa ikääntyvän väestön elämänlaatua, sekä tukea kotona asumista ja toimintakyvyn ylläpitämistä tekniikkaa hyödyntäen. Tampereen projektissa tavoitteena oli lisäksi vuorovaikutteista videoneuvottelutekniikkaa hyödyntävän toimivan palvelumallin kehittäminen ja pilotointi yhdessä yksityisen terveydenhuollon yrityksen MediNeuvo Oy:n kanssa. Tampereen projektin pilottiryhmään valittiin asiakkaita, jotka hyötyisivät erityisesti kuvallisesta yhteydestä. Pilottiryhmään kuului 40 tamperelaista ikäihmistä ja 10 yhteispalvelupistettä asiakkaineen. Yhteispalvelupisteitä olivat muun muassa Takahuhdin palvelukeskus, Korttelikerho Peipontupa, Päiväkeskus Annikki, Kansainvälinen naisten tapaamispaikka Naistari ja Keinupuiston palvelukodin päivätoiminta. Projektissa kehitetty IkäLinja -käyttöliittymä oli pilottiryhmäläisten käytössä keskimäärin vuoden verran. IkäLinja on T-Seniorit -projektin aikana kehitetty helppokäyttöinen kosketusnäytöllinen videoneuvottelua hyödyntävä käyttöliittymä, jonka tekninen toteutus on Videra Oy:ltä. Videran palvelupakettiin kuuluu PC, videoneuvotteluohjelman (Vidyo), webkamera, mikrofoni, laajakaistayhteys, asennus ja tekninen tuki. Projektissa kehitetystä ja käytetystä IkäLinja-palvelumallista kerättiin käyttäjäkokemuksia pilottiryhmäläisiltä, heidän omaisiltaan, Tampereen kaupungin työntekijöiltö ja muilta viranomaisilta, sekä MediNeuvo Oy:n hoitajilta. Tiedonkeruu tapahtui T-Seniority - hankkeen kansainvälisten ohjeiden mukaisesti. Kaikissa partnerimaissa toteutettiin samat haastattelut ja kyselyt. Tässä raportissa käsitellään ainoastaan T-Seniorit Tampere osahanketta ja sen tuloksia. Projektin tuloksena syntyi IkäLinja-käyttöliittymä ja -palvelumalli. IkäLinjan kautta saatavia videoneuvottelun avulla toteutettuja vuorovaikutteisia palveluja olivat mm. hoitajan ympärivuorokautinen (24/7) päivystys, henkilökohtainen terveysneuvonta, erilaiset viikko-ohjelmat ja omaisyhteydenpidon mahdollisuus. Näiden lisäksi käytettävissä informatiivisia ja viihteellisiä palveluja internet-yhteyttä hyödyntäen. Käyttäjäkokemusten mukaan IkäLinja on pääsääntöisesti ollut helppokäyttöinen, hyödyllinen, turvallisuuden tunnetta luova ja lisännyt käyttäjien teknologiamyönteisyyttä. Tällaisesta palvelusta oltaisiin valmiita maksamaan. On kuitenkin asiakkaita, joille palvelu ei ollut soveltuva. Muistisairaus voi vaikeuttaa tai jopa estää IkäLinjan käytön oppimista ja sen kautta saatavien palvelujen hyödyntämistä. Projektissa asetettuihin tavoitteisiin päästiin. Lisäksi uudet keskenään verkostoituneet yksiköt ja projektit jatkavat palvelumallin käyttöä ja kehittämistä erilaisten asiakasryhmien kanssa. IkäLinja-palvelumallin juurtuminen osaksi Tampereen kaupungin tuotantoprosesseja on mahdollista. IkäLinja-palvelumallin jatkokehityksen, yhteistyöverkoston ja sisällöntuotannon keskitetty koordinointi auttaisi IkäLinja-palvelumallista saatavien hyötyjen maksimoinnissa.

Sisällys Esipuhe... 4 Tiivistelmä... 5 1 T-SENIORIT -PROJEKTI... 9 1.1 T-Seniority EU-hanke... 9 1.2 T-Seniorit Tampere -projekti... 9 1.3 Kustannukset ja resurssit... 11 1.4 Aikataulu... 12 1.5 Riskienhallinta... 13 1.6 Tiedottaminen ja kansainvälinen yhteistyö... 15 2 IKÄLINJA... 16 2.1 IkäLinja-palvelumalli... 17 2.1.1 Puhelinluettelo... 19 2.1.2 Viikko-ohjelma... 20 2.1.3 OhjelmaLinja... 21 2.1.4 TerveysLinja... 22 2.1.5 TietoLinja... 22 2.1.6 Ryhmähuone... 23 2.1.7 Omainen / lähityöntekijä... 24 3 PALVELUSTA SAADUT KOKEMUKSET... 24 3.1 Asiakashaastattelut... 25 3.1.1 Haastateltavien perustiedot... 25 3.1.2 Teknologian käyttöön liittyvät kysymykset... 26 3.1.3 IkäLinjan käytettävyys... 27 3.1.4 Sosiaaliset kontaktit IkäLinjan avulla... 32 3.1.5 Lisäkysymykset TerveysLinja palvelusta... 33 3.1.6 Lisäkysymykset Seniorivalmennuksesta... 36 3.1.7 Yhteispisteiden asiakkaiden palautetta... 37 3.2 Omaisilta saatua palautetta... 38 3.3 Yhteispisteiden työntekijöiden haastattelujen tulokset... 43 3.4 MediNeuvo Oy:n hoitajille tehty kysely... 45 3.5 Päiväkirjat... 48 3.5.1 Palvelusisällöt... 49 3.5.2 Tekniikka... 50 3.5.3 Muut asiat... 52 3.6 Asiantuntijaryhmältä saatu palaute... 54 3.7 Vaikuttavuus... 55 4 T-SENIORIT -PROJEKTIN EETTISET NÄKÖKULMAT... 58 5 TOIMINTA JATKUU... 59 5.1 Palvelumallin käyttöä jatkavien projektien esittely... 62 5.1.1 Geriatrian poliklinikka... 62 5.1.2 KOTA -hanke... 62 5.1.3 Lempäälän Ehtookoto Ry... 63 5.1.4 Pirkanmaan Hoitokoti... 63 5.1.5 Välitin... 64 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET... 65 LÄHTEET... 67 LIITTEET... 68

9 1 T-SENIORIT -PROJEKTI 1.1 T-Seniority EU-hanke T-Seniority, Expanding the benefits of Information Society to Older People through digital TV channels -hanke oli seitsemän EU-maan yhteinen hanke, jonka tavoitteena oli parantaa ikääntyvän väestön elämänlaatua, tukea kotona asumista ja toimintakyvyn ylläpysymistä vuorovaikutteista tekniikkaa hyödyntäen. Tampereen projektin tuotoksena syntyi vuorovaikutteista tekniikkaa hyödyntävä palvelumalli ikäihmisten kotiin tuotettavista palveluista. Projekti alkoi 1.7.2008 ja päättyi 31.12.2010. Hankkeessa Suomen lisäksi mukana olevat maat olivat Espanja (koordinoija), Ranska, Kreikka, Kypros, Italia ja Englanti. Tampereen kaupungille tarjottiin maaliskuussa 2008 osallistumismahdollisuutta T- Seniority EU -hankkeeseen yhdessä yksityisen terveydenhuollon yrityksen MediNeuvo Oy:n kanssa. Hakuvaiheessa MediNeuvo Oy:n suomalaisina partnereina olleet kunnat vetäytyivät hankkeesta organisaatiomuutosten takia. Pormestarin päätti EUhankevalintatyöryhmän esityksen mukaisesti 17.3.2008, että Tampereen kaupunki osallistuu T-Seniority -hankkeeseen. Projekti käynnistettiin hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikössä lokakuussa 2008 josta siirtyi organisaatiomuutosten jälkeen konsernihallintoon. T-Seniorit -projektia hallinnoitiin 1.1.2009 lähtien Tampereen kaupunkikonsernin tietohallintoyksikössä. 1.2 T-Seniorit Tampere -projekti Suomen osahankkeen nimi oli T-Seniorit Tampere, jonka oli osa isoa EU-hanketta. Tämä loppuraportti on vain Suomen osahankkeeseen liittyvä. Tampereen kaupunki ja terveydenhuollon virtuaalipalveluihin erikoistunut yritys MediNeuvo Oy toimivat Suomen osaprojektissa partnereina. T-Seniorit -projektissa 40 tamperelaista ikäihmistä sekä asiakkaita 10 erilaisesta yhteispisteestä (esim. ikäihmisten päivätoiminta, Kansainvälinen naisten tapaamispaikka) käytti projektissa kehitettyä palvelujärjestelmää, IkäLinjaa. Pilottiryhmäläiset ja yhteispisteet valittiin yhteistyössä Tampereen kaupungin eri asiantuntijoiden kanssa. T-Seniorit -projektin projektisuunnitelmassa (28.11.2008) projektin tavoitteiksi tarkennettiin kotona asumisen tukeminen, elämänlaadun parantaminen, yksinäisyyden poistaminen ja ehkäiseminen, sekä vuorovaikutteista tekniikkaa hyödyntävän palvelumallin kehittäminen, tuottaminen, toteutus ja pilotointi. TAULUKKO 1 Projektisuunnitelman (28.11.2008) mukaiset tavoitteet. Tavoite Kotona asumisen tukeminen Ikäihmisten elämän laadun parantaminen Yksinäisyyden poistaminen ja ehkäiseminen Vuorovaikutteisen tekniikan avulla toteutetun palvelumallin kehittäminen ja pilotointi Mittari Toimiva palvelutuote Käyttäjäkokemukset Käyttäjäkokemukset Käyttäjäkokemukset Toimiva palvelumalli Onnistuneet käyttäjäkokemukset

10 Projektissa haluttiin aikaansaada toimivia vuorovaikutteiseen tekniikkaan pohjautuvia palveluja, sekä toimintamalli kotona asumisen tueksi. Haluttiin saada myös kokemuksia videoneuvottelutekniikan hyödynnettävyydestä erilaisissa ikäihmisten palveluissa. TAULUKKO 2 Projektisuunnitelman (28.11.2008) mukaiset tuotokset. Tuotos Toimivia palveluja vuorovaikutteisen tekniikan avulla ikäihmisille Vuorovaikutteista tekniikkaa hyödyntävä toimintamalli ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi Sopiva tekniikka videoneuvottelujen toteuttamiseksi yksityisten kotien ja palveluntarjoajien välillä Valmistumisaika 30.6.10 30.6.10 30.6.10 Hankkeen alkuperäinen kesto oli 1.7.2008 30.6.2010. EU-asiantuntijoiden suosituksesta hanke sai kuuden kuukauden jatkoajan, sillä useissa partnerimaissa hanke oli päästy aloittamaan Suomen tavoin myöhässä. Hanke jatkui 31.12.2010 asti, lisärahoitusta projektille ei tullut. T-Seniorit -projektin pilottiryhmään valittiin erilaisia pienempiä asiakasryhmiä, jotta löydettäisiin ne palvelut, joissa interaktiivisella videoneuvottelutekniikkaan perustuvalla teknisellä ratkaisulla saataisiin huomattavia hyötyjä kotona asumisen tukemiseksi ja elämänlaadun paranemiseksi. Pilottiryhmä valittiin seuraavin perustein: Ryhmä paljon terveydenhuollon palveluja käyttäviä yksin asuvia henkilöitä nimenomaan 24/7 hoitajan päivystyspalvelua testaamaan. Tarkoituksena oli selvittää miten kuva tukee kotona asumista ja vähentää päivystyskäyntejä. Ryhmä tyypin 2 diabetesta tai sydän- ja verisuonitauteja sairastaville terveysvalmennusta videoneuvottelua hyödyntäen. Valmennusta on aikaisemmin annettu puhelimitse. Nyt testattiin videoneuvottelun mahdollisuuksia. 10 hengen ryhmä aivohalvaus- ja afasiapotilaita, jotka hyötyvät kuvayhteydestä nimenomaan kommunikoinnissa. Ryhmä venäjänkielisiä inkerinsuomalaisia paluumuuttajia, jotka saivat kuvayhteyden omankieliseen ohjaajaan. Tarkoituksena oli saada myös oman kielistä ohjelmaa ja vertaistukea ja osallistua yleisiin ohjelmiin kotoutumisen tukena. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, joilla IkäLinja toimi toi rytmiä ja sisältöä päivään sekä toimi tukena esim. laitoskuntoutuksesta kotikuntoutukseen siirryttäessä. Yhteispisteitä: Takahuhdin palvelukeskus, Korttelikerho Peipontupa, Ikäpiste, Päiväkeskus Annikki, Kansainvälinen naisten tapaamispaikka Naistari, Annalan talo, Kaukajärven kotihoito, Keinupuiston palvelukodin päivätoiminta, Mainiemen kuntoutumiskeskus. Yhteispisteissä IkäLinja saatiin laajemman asiakaskunnan käytettäväksi. Lisäksi osa kotona IkäLinjaa käyttävistä asiakkaista oli jonkin em. yhteispisteen asiakas. Yleistä kaikille kotikäyttäjien pilottiryhmäläisille: Pilottiryhmään kuului pääsääntöisesti yli 65-vuotiaita ikäihmisiä. Kaikki pilottiryhmäläiset voivat osallistua viikko-ohjelmaan ja saivat ympärivuorokautisen yhteyden, 24/7, MediNeuvon päivystävään sairaanhoitajaan terveydenhuollon neuvontaan liittyvissä asioissa. Tietopalvelut kosketusnäytöltä TietoLinjaa hyödyntäen. Oma halu tulla mukaa.

11 1.3 Kustannukset ja resurssit T-Seniority -hankkeen rahoituksesta 50 % tuli EU:n kilpailukyvyn ja innovaatioiden CIP puiteohjelmasta. 50 % Tampereen osahankkeen rahoituksesta tuli omarahoituksena. Hankeen kokonaisbudjetti oli 5 340 000 euroa. Tampereen kaupungin hyväksytty budjettiosuus oli 436 025 euroa, josta 50 % oli EU-rahoitusta. EU maksaa korvauksen toteutuneiden kustannusten mukaan. Omarahoitusosuudesta (218 013 ) noin puolet katettiin Vipu-projektin työpanoksista. Muu osuus muodostui Ikäihmisten palvelujen, Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen, Kehittämisjohtajan hankerahojen, Tilaajajohtajan kehittämisrahojen sekä asiantuntijaryhmän henkilöstöpanosten osuuksista. Alihankinta- ja henkilöstökuluja jäi käyttämättä aliresurssoinnin takia. Lisähenkilöstön palkkaamiseen ei saatu lupaa Tampereen kaupungin henkilöstöyksiköltä. CIP hankeohjelman ohjeen mukaisesti Tampereen kaupungille maksettiin yleiskuluihin 30 % henkilöstökuluista. Yleiskulut on tarkoitettu käytettäviksi erilaisiin yleisiin hallinnon kuluihin, joita ei tarvitse raportoida EU:lle. Tampereen kaupungin yleiskuluja on käytetty hallintomenojen lisäksi varsinaisen projektin jälkeen projektin raportointiin ja jatkohankkeiden tukemistyöhön. (Koljonen, 2011.) TAULUKKO 3 Projektin kokonaisbudjetti virallisen EU-hankebudjetin mukaan (Koljonen 2011). Kustannusarvio Euroa Toteutunut Henkilöstökulut 213 785 204 419 Alihankinta 52 988 41 073 Laitteiden leasing ja muut toiminnan 93 765 93 765 kulut Matkat 11 351 11 351 Yleiskulut ( sisältää hallinnolliset kulut) 64 136 61 326 Yhteensä 436 025 411 934 Projektin ohjausryhmänä toimi Tietohallinnon hyvinvointipalvelujen kehittämis- ja ohjausryhmä. Projektin koordinointiryhmän alkuperäiseen kokoonpanoon kuuluivat pääsuunnittelija Minna Saario Tietohallintoyksiköstä, projektipäällikkö Milja Koljonen (Syrjänen) sekä projektienhallintapäällikkö Sirpa Kolehmainen Konsernihallinnosta. Koordinaatioryhmän kokoonpano muuttui tietohallintokoordinaattorin Pirjo Smolanderin tullessa Minna Saarion tilalle. Organisaatiomuutosten jälkeen keväällä 2009 projektihenkilöstön esimies palvelupäällikkö Juha Haapamäki osallistui koordinaatioryhmän kokouksiin. Projektisuunnittelija Mia Vaelma osallistui koordinaatioryhmän toimintaan vuodesta 2010 alkaen ryhmän sihteerinä. Myös projektiryhmän kokoonpano muuttui projektin edetessä. Projektissa koko projektin ajan työskentelivät puolipäiväinen projektipäällikkö Milja Koljonen (Syrjänen) 1.7.2008 alkaen ja kokopäiväinen projektisuunnittelija Mia Vaelma 15.11.2008 alkaen. IT-asiantuntija Niila Mäkelä oli puolipäiväisenä työntekijänä projektissa 31.12.2009 asti. Osa-aikaisina sihteereinä työskentelivät lyhyen jakson Laura Selin-Hannola vuonna 2008 ja Reetta Aukee vuoden 2009 syksystä kevääseen 2010. Tampereen ja MediNeuvo Oy:n projektit olivat itsenäisiä. Tiiviissä yhteistyössä suunniteltiin ja edettiin projektin tavoitteiden suuntaisesti. Projektitiimit tapasivat säännöllisesti projektikokouksissa, jotka toteutettiin IkäLinjan virtuaalisessa neuvotteluhuoneessa

12 aikaa ja matkustuskuluja säästäen. Yhteisiä kokouksia oli säännöllisesti myös tekniikan toimittajan, Videra Oy:n kanssa. Nämäkin kokoukset tapahtuivat pääsääntöisesti Ikä- Linjan virtuaalisessa neuvotteluhuoneessa. Projektiryhmän tueksi koottiin asiantuntijaryhmä, jonka kokoonpano pysyi suurin piirtein samana koko projektin ajan. Asiakasedustaja pilottiryhmästä liittyi mukaan syksyllä 2009, kun varsinainen pilotti alkoi. Asiantuntijaryhmän jäsenet toivat omaa osaamistaan suunnitteluun, sekä kehittivät ja ohjasivat projektia asiasisällöntuotantoon liittyen. Asiantuntijaryhmän jäsenet toimivat myös projektitiedon välittäjänä omille yksiköillensä ja yhteistyökumppaneillensa. TAULUKKO 4 Asiantuntijaryhmän kokoonpano. Rooli Puheenjohtaja Sihteeri Titteli, nimi ja yksikkö Projektienhallintapäällikkö Sirpa Kolehmainen, Konserniohjaus Projektipäällikkö Milja Syrjänen, Tietohallintoyksikkö IT-suunnittelija Niila Mäkelä, Tietohallintoyksikkö Projektisuunnittelija Mia Vaelma, Tietohallintoyksikkö Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi, Ikäihmisten palvelut Projektipäällikkö Tanja Koivumäki, Kotitori-hanke Koordinaattori, Sinikka Tuli, Kotiutustiimi Osastonjohtaja, Riitta-Liisa Kivi, Kirjaston koti- ja laitospalvelut Päivätoiminnanpäällikkö Ulla-Maija Reijonen, Laitoshoito Projektipäällikkö Elina Willberg, Kulttuurikaari Sosiaalityöntekijä Leena Köykkä, Vammaispalvelut Sosiaalityöntekijä Leena Verkkosaari-Jatta, Erikoissairaanhoito Lääkäri Lea Aalto, Erikoissairaanhoito Lääkäri Antti Lukkala, Vastaanottotoiminta Projektipäällikkö Päivi Suikki, MediNeuvo Oy Asiakasedustaja Pentti Päiväläinen 1.4 Aikataulu Marraskuussa 2008 tehdyn projektin aikataulusuunnitelman mukaisesti projektin organisoituminen, teknisen ratkaisun valitseminen ja luominen ja suunnittelutyö kesti helmimaaliskuulle 2009. Ensimmäiset IkäLinjat asennettiin ns. esipilottiin helmi- ja maaliskuussa 2009. Teknisten ratkaisujen testaaminen päästiin aloittamaan. Samanaikaisesti suunniteltiin ohjelmasisältöjä ja tehtiin päätöksiä pilottiryhmävalinnoista. Kesän 2009 aikana IkäLinjojen asennukset kotiasiakkaille alkoivat ja lähes kaikki laitteet oli asennettu syyskuuhun 2009 mennessä. Ohjelmalähetysten määrää lisättiin. Säännölliset lähes päivittäiset ohjelmalähetykset alkoivat syyskuussa 2009 jatkuivat syyskuun 2010 loppuun asti. Projektissa muodostui laaja yhteistyöverkosto kaupungin eri asiantuntijoiden, kolmannen sektorin toimijoiden ja muiden vastaavanlaisten hankkeiden kesken. Palvelumallista tiedotettiin laajasti kaupungin sisällä, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kun koko EU-hanke sai kuuden kuukauden lisäajan, toimintaa jatkettiin mutta keskityttiin erityisesti alkuperäisen pilottiryhmän toimintojen lopettamiseen ja uusien IkäLinjan käyttöä jatkavien yksiköiden ja hankkeiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Arviointi, eli

13 asiakashaastattelut, omais- ja viranomaiskyselyt sekä yhteiskäyttöpisteiden työntekijöiden haastattelut tehtiin lokakuuhun 2010 mennessä. TAULUKKO 5 Projektisuunnitelman mukainen aikataulu. Vaihe Tärkeimmät tehtävät Aikataulu Vastuuhenkilö I Suunnittelu Projektin organisoiminen 1.10.08 31.3.09 Projektiryhmä Teknisten ratkaisumallien luominen ja osien yhteensovittaminen Pilottiryhmän valitseminen Palvelun sisältöjen luominen II Esipilotti Teknisten ratkaisujen testaaminen 1.4. 31.7.09 Projektiryhmä pienellä pilottiryhmällä Ohjelmasisältöjen suunnitteleminen III Pilotti Palvelumallin luominen, testaaminen 1.8.09 31.10.10 Projektiryhmä ja kehittäminen Palvelumallin levittäminen ja vaikuttavuus IV Arviointi Tulosten arviointi ja analyysi 1.4. 31.12.10 Projektiryhmä Jatkosuunnitelmat Loppuraportti 1.5 Riskienhallinta Projektisuunnitelmassa projektin alkuvaiheessa suurimpien riskien arvioitiin liittyvän hankkeen kireään aikatauluun, EU-rahoituksen sidonnaisuuden Tampereelle sopimattomaan tekniseen ratkaisuun, sekä soveltuvan tekniikan korkean hinnan. Koko kansainvälisen hankkeen aikataulu todettiin liian kireäksi ja projektille suositeltiin ja saatiin kuuden kuukauden jatkoaika. Jatkoaika mahdollisti palvelun pilotoinnin pidemmällä ajanjaksolla, jolloin käyttäjäkokemuksista saatiin paremmin tietoa. Lisäksi palvelumallin levittämiseen ja sen käytöstä kiinnostuneiden hankkeiden ja yksiköiden alkuun saattamiseen pystyttiin panostamaan. Kansainvälisessä T-Seniority -hankkeessa tärkeimpänä pilotoitavana tuotteena muissa partneri maissa oli Suomen pilotissa TietoLinja -nimellä oleva käyttöliittymä. Muissa projektin partnerimaissa tämä oli ykköstuote ja sitä testattiin ja kehitettiin projektin aikana. Sen sijaan Tampereen pilotissa pääpaino oli vuorovaikutteisten palvelujen suunnittelussa, pilotoinnissa ja arvioinnissa. T-Seniorit Tampereen videoneuvotteluun perustuva osahanke erosi muista huomattavasti ja projektin alkuvaiheessa se näytti melkein muodostuvan esteeksi projektissa jatkamiselle. Brysselissä olleen ensimmäisen projektitarkastuksen (review), sekä projektikoordinaattorin kanssa käytyjen keskustelujen perusteella oli uhkana, että käyttämäämme kosketusnäytöllistä tietokonetta ja vuorovaikutteisiin palveluihin perustuvaa palvelumalliamme ei tultaisi hyväksymään. Lopulta perustellut suunnitelmat projektille asetetut tavoitteet kuitenkin hyväksyttiin. Käytettävissä olevan tekniikan hinta koettiin kalliina. Projektin alusta sen loppuun mennessä hinta puolittui ja tekniikka on osoittautunut asiakkaalle helppokäyttöiseksi. Yhteistyö T-Seniority hankepartnereiden kanssa oli vähäistä. Projektin alussa kaikki yhteydenpito tapahtui koordinoijan, Espanjan, projektihenkilöstön kautta. Vasta projektin loppupuolella yhteistyö tiivistyi muidenkin kanssa ja muotoutui yhtenäinen kokouskäytäntö. Tiiviimpi yhteistyö olisi ollut toivottavaa. Partnerimaissa tapahtui jonkin verran

14 henkilöstömuutoksia, jotka vaikuttivat esimerkiksi sovittuihin vastuualueisiin. Myös Tampereen projektihenkilöstössä tapahtui muutoksia ja resurssivähennyksiä. Yllättävin ja surullisin käänne T-Seniorit -projektissa oli partnerimme Medineuvo Oy:n konkurssi syksyllä 2010. Tieto konkurssista tuli täysin yllätyksenä kaikille. Konkurssi tapahtui projektin loppuvaiheessa, jolloin Medineuvo Oy:n tuottamien sisältöjen oli sovittu muutenkin loppuvan. Medineuvo Oy:n henkilökunta hoiti sovitusti ohjelmasisältöpuoleen ja hoitajapäivystykseen liittyvät velvollisuudet, sekä osan asiakashaastatteluista 30.9.2010 asti. MediNeuvo Oy:n toiminta loppui 12.10.2010. TAULUKKO 6 Riskien arviointi (Projektisuunnitelma 28.11.2008. Lisättynä Toteuma 14.3.2011). Riskin kuvaus Projektihenkilöstön vaihdokset Epäsopivan tekniikan valinta Etäyhteyksiin liittyvät ennakkoluulot - muutosvastarinta Yhteistyön toimimattomuus partnereiden ja alihankkijoiden kanssa EU rahoitus on sidottu ratkaisuun, joka ei sovellu Tampereelle Hankeen tavoitteisiin ei päästä liian kireän aikataulun vuoksi. Tampereelle soveltuvan tekniikkaa ei pystytä hankkimaan kustannussyistä Tod.näk. (1 5) Vaikutus (1 5) Riski ind. Tarvittavat toimenpiteet 2 4 8 Luodaan hyvät ja toimivat työolosuhteet 3 4 12 Harkinta, tekniikkaan perinpohjainen tutustuminen Toteuma Projektitiimi pysyi, muuta vaihtuvuutta oli mm. organisaatiomuutoksiin liittyen Vuorovaikutteinen videoneuvottelun perustuva palvelu osoittautui soveltuvaksi 3 2 6 Tiedotus, motivointi Ei suuria vaikeuksia. 3 4 12 Pyritään mahdollisimman tiiviiseen ja saumattomaan vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön partnerien kanssa. 4 4 16 Neuvottelu sopivamman tekniikan käytöstä 4 3 12 Keskitytään hankkeen päätavoitteeseen ja anotaan tarvittaessa lisäaikaa hankkeen alun viivästymisen vuoksi 4 4 16 Pyritään löytämään kustannustehokasta tekniikkaa ja mitoittamaan projektin tuotokset budjetin mukaisiksi Kansainvälinen yhteistyö oli liian vähäistä. IkäLinja hyväksyttiin lopulta EUhankkeeseen soveltuvaksi ratkaisuksi. T-Seniority -hanke sai 6 kuukauden jatkoajan monien partnerimaiden päästyä aloittamaan omat projektinsa/pilottinsa alustavasta aikataulusta myöhässä. Valittu tekniikka on ollut soveltuva. Hinnasta on eriäviä mielipiteitä riippuen laskentatavasta.

15 1.6 Tiedottaminen ja kansainvälinen yhteistyö Projektista tiedotettiin laajasti Tampereen kaupungin sisäisesti, kansallisesti sekä kansainvälisesti. Projekti herätti kiinnostusta ja olimme mediassa esillä (YLE -uutiset televisiossa ja radiossa, lehdet, julkaisut). Pilottiryhmän jäsenet suunnittelivat ja käsikirjoittivat projektin esittelyvideon, jota hyödynnettiin mm. erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä seminaareissa ja esittelytilaisuuksissa. Projektissa noudatettiin EU-hankkeessa annettuja ohjeita tiedottamisesta. Yhteistyöverkostolle lähetettiin tiedotteita projektin ajankohtaisista asioista ja seminaareista. Myös kansainvälinen uutiskirje Tampereen pilotista lähti kaikkien partnerimaiden yhteistyöverkostoille. Projektin aikana luotiin laaja ja kattava yhteistyöverkosto (n. 200 henkilöä), joka koostui Tampereen kaupungin asiantuntijoista, kolmannen sektorin toimijoista, eri projektien projektityöntekijöistä ja kansainvälisistä yhteyksistä. Erilaisiin kansallisiin seminaareihin, konferensseihin ja messuille osallistuttiin verkostojen luomiseksi, omasta toiminnasta tiedottamiseksi ja muilta oppimiseksi. Osallistuimme mm. TERVE SOS -messuille Lahdessa 19. 20.5.2010, Hyvä Ikä messuille Tampereella 30.9. 1.10.2010 sekä Kuntamarkkinoille Helsingissä 16.9.2010. Tampereen pilottia esiteltiin pilottiryhmäläisten kanssa Ranskassa pidetyssä Gerontologian foorumissa etäyhteyden avulla heinäkuussa 2009. Marraskuussa 2010 olleessa T-Seniority - projektin Work Shopissa Pariisissa Tampereen pilottia esiteltiin. Pariisista oli etäyhteys pilottiryhmäläisiin Tampereelle. Pilottia esiteltiin myös joulukuussa 2010 Kanadassa pidetyssä vuosittaisessa gerontologian foorumissa. Projektista tiedotettiin ja keskusteltiin Tampereen kaupungin organisaatiossa monissa erilaisissa yhteyksissä. Pormestari Timo P. Nieminen vieraili IkäLinjan suorassa ohjelmalähetyksessä keskustelemassa pilottiryhmäläisten kanssa. Apulaispormestarit ja tilaajapäälliköt ovat saaneet päivitettyä tietoa projekti kulusta ja tuloksista säännöllisesti. T-Seniorit -projektille myönnettiin Tampereen kaupungin Kehittäjäpalkinto vuonna 2010. Tampereen kaupungin intranetin sekä ulkoisten internetsivujen T-Seniorit -projektin esittelyä on päivitetty säännöllisesti. Projektista on tiedotettu Tampereen kaupungin henkilöstölehdessä Vilkussa. Lisäksi järjestimme 21.9.2010 seminaarin Ollaan ETÄyhteydessä! Videoneuvottelukäytännöt julkishallinnossa, asiakastyössä ja opetuksessa. Tietoisuus projektista on lisääntynyt myös ohjelmalähetysvieraiden, eli eri asiantuntijoiden kautta. Osallistumalla ohjelmalähetykseen Tampereen kaupungin asiantuntijat, kolmannen sektorin toimijat, yksityiset yritykset ja muut yhteistyötahot ovat saaneet omakohtaista kokemusta IkäLinjasta, ja voineet viedä tietoa mukanaan omille verkostoilleen. Projektimme pilottiryhmäläiset saivat asiantuntevaa ja ajankohtaista tietoa ohjelmalähetysvierailta.

16 TAULUKKO 7 Viestintäsuunnitelma. Kenelle (sidosryhmät) Mitä (asiat, intressit) Milloin (sykli) Miten (kanavat) Kuka (vastuuhenkilö) Projektiryhmä Projektiryhmä Projektiryhmä Tampereen kaupungin henkilöstö Hanke-esittely Reaaliaikaisesti Loora Yhteistyökumppaneille projektin etenemisestä Reaali- www-sivut ja asiakkaille aikaisesti Yhteistyökumppaneille projektin etenemisestä Noin kaksi Sidosryhmä- kaupungin kertaa vuotiedote sisällä ja ulkopuolella dessa Lehdistötiedote projektin tuloksista 2009 2010 Tavanomaiset lehdistötiedotekanavat Projektiryhmä 2 IKÄLINJA Tuominen, Paananen & Virtanen (2005, 41) määrittelevät projektituotteistamisen perusvaiheiksi ideoinnin, konseptin testauksen, paketoinnin ja lanseeraamisen sekä levityksen. Heidän mukaansa konseptin testaus ja projektituotteen paketointi ovat ajallisesti tarkasteltuna pitkälti päällekkäisiä vaiheita. Projektituotteen konseptin testaus tapahtuu pilotoimalla tuotetta sekä vertaamalla tuotetta muihin samantyyppisiin tuotteisiin. Vielä paketointivaiheessakin voi ilmetä paranneltavaa tai jatkokehitystä vaativaa. Konseptin parantaminen on yhä silloinkin vielä mahdollista. Pilotointi ja palautteen kerääminen auttavat parantamaan ja kehittämään projektituotetta, jotta se vastaisi paremmin kohderyhmän tarpeisiin. Palautteen kerääminen pitäisi olla systemaattista esim. suoran palautteen järjestelmällä (esim. palautelomakkeet, palautepuhelin, internetin kautta jätettävä palaute), asiakastyytyväisyystutkimuksella tai projektiarviointiin liittyen. Projektituotteen ensimmäinen palaute kerätään pilottiryhmältä. (Tuominen, Paananen & Virtanen 2005, 65.) Projektissa edettiin Tuomisen, Paanasen ja Virtasen määritelmän mukaisesti. Ideoinnin tuloksena syntynyttä IkäLinja-käyttöliittymää pilotoitiin kotikäyttäjien ja yhteispisteiden avulla. Palvelumalli muodostui projektissa saamamme jatkuvan palautteen ja vuorovaikutuksen kautta. Myös muiden vastaavien hankkeiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla saimme ohjeita ja vinkkejä heidän jo oppimistaan asioista. Toisaalta pystyimme myös suuntamaan kehittämistyötä hieman eri suuntaan saadaksemme uudenlaisia kokemuksia ja oppiaksemme niistä. Pilotoinnin avulla saimme tärkeää tietoa erityisesti IkäLinja palvelua käyttäneiltä asiakkailta, pilottiryhmäläisiltä. Palautetta kerättiin koko projektin ajan. IkäLinja nimi valittiin nimikilpailulla. Asiakkaat ja yhteistyötahot yhdessä projektitiimin kanssa keksivät nimiehdotuksia kosketusnäytölliselle tietokoneelle ja palvelukokonaisuudelle. Nimikilpailussa järjestettiin äänestys parhaimman nimen löytämiseksi. IkäLinja voitti. Muita ehdotuksia olivat Näköpuhelin, Näköradio, Oma-TV, Minun-TV, Tuki-TV, Sormikoukku ja HarmaapantteriLinja. T-Seniorit -projektin tuloksena syntyi IkäLinjakäyttöliittymä ja -palvelumalli, joita kuvataan seuraavaksi.

17 2.1 IkäLinja-palvelumalli IkäLinja-palvelumalli koostuu teknisestä osuudesta eli käyttöliittymästä ja laitekokonaisuudesta, sekä erilaisista palveluista, joita tekniikkaa hyödyntäen voidaan asiakkaille tarjota. Videoneuvotteluyhteys asiakkaan ja asiantuntijoiden (päivystyspalvelut, hoitaja, kotihoidontyöntekijä, omankielinen asiakasohjaaja jne.), omaisten ja muiden toimijoiden kesken luo rajattoman mahdollisuuden palvelujen saatavuuden, laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittämiseen. Tässä loppuraportissa kuvataan, minkälaiseksi IkäLinja-käyttöliittymä muodostui ja miten IkäLinjaa hyödynnettiin projektin aikana. Lisäesimerkkejä erilaisista IkäLinjan käytön mahdollisuuksista asiakastyössä ja työprosesseissa saa luvussa 5, jossa kerrotaan miten kehittämistoiminta jatkuu T-Seniorit -projektin jälkeen. Projektituotteen taustalla on selkeä ja tarvelähtöinen kuvaus siitä, mitä tarjotaan ja kenelle. Tuotteesta paketoidaan selkeä kokonaisuus, joka on helposti siirrettävissä alueellisesti, valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti. Varsinainen tuoteidea on kehitetty suunnittelu- ja ideointivaiheessa, jolloin on luotu tuotekonsepti kuvaamaan projektituotetta ytimekkäästi (mitä, kenelle, miten, miksi). Konseptia testataan / pilotoidaan ja arvioidaan. Pilotoinnissa saadut kokemukset ja tulokset hyödynnetään projektituotteen jatkokehittelyssä. Näiden vaiheiden jälkeen tuote paketoidaan, eli tuotteen toimintaajatus kiteytetään lopulliseen muotoon. Alkaa tuotteen esittely ja markkinointi kohderyhmille. Tuotetta lanseerataan (tuotteen levittämistä ulkoisille markkinoille), levitetään ja markkinoidaan verkostoja hyödyntäen. (Tuominen, Paananen & Virtanen 2005, 42 46.) Tampereen kaupungin ja Medineuvo Oy:n yhteistyössä kehitettiin IkäLinjakäyttöliittymä ja -palvelumalli. IkäLinjan tekninen toteutus ostettiin Videra Oy:ltä ja sen taustalla on HyvinvointiTV konsepti. Videran palvelupakettiin kuului IkäLinjan asennus asiakkaalle, käytönopastus, sekä tekninen paketti sisältäen PC:n, videoneuvotteluohjelman (Vidyo), webkameran, mikrofonin, internet - yhteyden, asennuksen ja teknisen tuen. Projektin aikana IkäLinjaa käyttäneillä pilottiryhmäläisillä olivat käytössä yleiset tietopalvelut sekä henkilökohtaiset ja ryhmässä tapahtuvat interaktiiviset palvelut. Yleiset tietopalvelut 1. Tietoa tarjolla olevista sosiaali- ja terveydenhuollon julkisista ja yksityisistä palveluista ja palveluntarjoajista 2. Tietoa kulttuuri-, virkistys- ja harrastustoiminnasta 3. Tietoa erilaisista taloudellisista tukimuodoista ja etuuksista 4. Järjestötoiminnan esittelyjä 5. Interaktiivisia ja informatiivisia Henkilökohtaiset ja ryhmässä tapahtuvat interaktiiviset palvelut 1. Yhteys sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöihin (sosiaalityöntekijä, hoitaja, tulkki, lähityöntekijä, fysioterapeutit) 2. Yhteys yksityisten palveluntuottajien palveluihin 3. Yhteys omaisiin ja ystäviin 4. Yhteys vertaisryhmiin

18 KUV VA 1 IkäLinja a-käyttöliittyymän etusivvu. IkäLiinjan etusivvulla on ma ahdollista olla 9 painik ketta, jotka esitellään seuraavaks si tarkemm min. Ne ovvat puhelinlu uettelo, viikkko-ohjelma a, TerveysLinja, TietoL Linja, Palvelupisteet / Neuvottelu uhuone / Ryyhmähuone e ja painike omaiselle / lähityöntekkijälle soittamista varte en. IkäLinja-käyttöliittym män aloitusssivu on rää ätälöitävissä asiakkaan tarpeiden n mukaise eksi, jolloin siinä voi olla o valittu määrä m valitttuja palvelu uita. Esime erkiksi painikkeet omaiiselle ja om malle lähityö öntekijälle soittamista s varten. Tä ässä loppurraportissa käytek tään esimerkkeiinä T-Senio orit -projektissa käytetty yjä painikke eiden nimiä. Ne on mu uokattavissa toivomussten mukaisseksi Videra alle ilmoittamalla.

19 2.1.1 1 Puhelinluettelo elinluettelo-painiketta painamalla p uhelinluette elo, josta löyytyvät yhteystieavautuu pu Puhe dot, joille IkäLin njan käyttä äjä voi soitttaa kahden nvälisen kuvapuhelun. Luetteloss sa on yleen nsä ollut muiden sama aan pilottiryyhmään kuu uluvien etun nimet. Puhe elinluettelo ilmaisee kenen k laite on päällä ja a kenellä sa ammutettu, sekä linjan varattuna o olemisen. KUV VA 2 IkäLinja an puhelinlu uettelo.