Rehuarvoseminaari Viikki, Helsinki. Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Samankaltaiset tiedostot
Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Sikojen Rehutaulukko Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari Arto Huuskonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Lihanautojen valkuaistarve - pötsivalkuaisella pötkii pitkälle

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 40/2015. Rehutaulukot ja ruokintasuositukset. Märehtijät Siat Siipikarja - Hevoset

Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006

Herne lisää lehmien maitotuotosta

LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari Arto Huuskonen

Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Ruokintasuositukset uudistuivat mikä muuttuu lihanautatilalla?

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Rehuseosten valvonta

Rehutaulukot ja ruokintasuositukset digiajassa

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2

Rehuanalyysiesimerkkejä

Kaura lehmien ruokinnassa

MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Ravintoaineiden saanti maidontuotannon taustalla - perusteita KarjaKompassin käyttöön

Sikojen ruokintasuositukset ja fytaasin vaikutus fosforin sulavuuteen

Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2004

OMAVARA hankkeen loppuseminaari Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Rehuarvojärjestelmä. Ruokintasuositukset. Kesän 2004 päivitys. Valkuaissuositukset

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Rehuako vesirutosta?

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

ICOPP hanke Uusien luomuvalkuaisrehujen sulavuus sioilla: Sinisimpukkajauho Mustasotilaskärpäsen toukkajauho

Sianrehujen rehuarvojärjestelmät Pohjoismaissa: voiko rehuarvoja muuntaa järjestelmästä toiseen?

Pellosta tehoa naudanlihantuotantoon

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Aperehuruokinnan periaatteet

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Monipuolinen kotovarainen ruokinta palkokasveja nurmissa, kokoviljasäilörehussa ja väkirehussa hyödyntäen

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka 6.2.

Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna

Suomenkarjan ruokintasuositukset

Lihanautojen valkuaisruokinnan optimointi kokoviljasäilörehuruokinnalla

Sikojen ruokintasuositukset 2014

Hyödyllinen puna-apila

ScenoProt-hanke edistää Suomen valkuaisomavaraisuutta

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 1

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Valkuaisomavaraisuus maidontuotannon vahvuudeksi

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Valkuaista viisaasti lehmille ennakkoluulottoman omavaraisesti tulevaisuuteen

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa?

Maitovalmennus Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Maississa mahdollisuus

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

ProAgria Huittinen , Karvia

Broilerivehnän viljelypäivä Essi Tuomola

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Mistä kotimaista valkuaista tulevaisuudessa?

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot

Maitorotuisten sonnien energia- ja valkuaisruokinnan tarkentaminen

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Lehmien ruokinnan perusteet ja peruskäsitteet

Jokainen tila on erilainen

Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa

Tuoreviljan käyttö ruokinnassa naudoilla

Ajankohtaisia asioita

Sari Kajava, Annu Palmio

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Hevosten ruokinnan erityispiirteitä. Stina Eklund-Uusitalo

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen

Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio

Ensikoiden ruokinta. Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotantoketju -hanke. Kimmo Kytölä Soile Kyntäjä

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

KOTOISTEN VALKUAISREHUJEN KÄYTÖN VERTAILUA LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä

Transkriptio:

Rehuarvoseminaari 19.3.2010 Viikki, Helsinki Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Ohjelma 19.3.2010 9.00 Kahvi 9.30 Verkkopalvelu monipuolistuu / Märehtijöiden päivitykset, prof. Marketta Rinne, MTT 10.00 Sikojen ruokintasuositukset ja fytaasin vaikutus fosforin sulavuuteen, tutkija Kirsi Partanen, MTT 10.30 Turkiseläinten ruokintasuositukset ja kuntoluokitus, tutkija Nita Koskinen, MTT 11.00 Rehuseosten valvonta, ylitarkastaja Merja Manninen, EVIRA 11.20 Ajankohtaista rehualan säädöksistä, erityisasiantuntija Eeva Saarisalo, MMM 11.45 Tilaisuus päättyy

Rehuarvotyö MTT tekee MMM:n toimeksiannon perusteella Tukena Rehuarvotyöryhmä, jossa edustus tutkimuksesta (MTT, HY, SLU) ja viranomaistahoilta (MMM, Evira) Rehuarvojen laskentaperusteet Energia- ja valkuaisarvojen kaavat Käytettävät vakiot, sulavuuskertoimet ja märehtijöillä hajoavan valkuaisen osuudet (HVO-arvot) Rehutaulukoissa paljon myös ns. neuvonnallista materiaalia, jolla ei viranomaisasemaa Esimerkkirehujen koostumustiedot Peruskoostumus Aminohapot Kivennäis- ja hivenaineet Vitamiinit Ruokintasuositukset

Rehuarvotyöryhmä Marketta Rinne (pj.), MTT Arja Seppälä (siht.), MTT Pekka Huhtanen, Sveriges Lantbruksuniversitet Nita Koskinen, MTT Kaisa Kuoppala, MTT Matti Näsi, HY Tarja Root, Evira Eeva Saarisalo, MMM Markku Saastamoinen, MTT Mikko Tuori, MTT Jarmo Valaja, MTT Aila Vanhatalo, HY

Päivityksen aikataulut Sidosryhmäseminaari 19.3. 2010 Helsingissä Mahdollisuus kommentoida päivityksiä 9.4.2010 mennessä Kommentit vastaanottaa Rehuarvotyöryhmän puheenjohtaja Marketta Rinne, MTT (marketta.rinne@mtt.fi, p. 03 4188 3660) Uudet nettisivut aukeavat toukokuun alussa Rehutietokannassa ja nettisivuilla uudet tiedot Vanha Rehutaulukko käytettävissä pdf-muodossa Tietosiilossa vanhat Rehutaulukot vuodesta 1982 lähtien Muutokset astuvat voimaan 1.9.2010 Rehutaulukot ja ruokintasuositukset kirja Ilmestyy syksyllä 2010 MTT:n Kasvu -sarjassa

Märehtijöiden uudet valkuaisarvot: OIV PVT OIVmv OIVov MV Rasva mukaan mikrobisynteesin substraatiksi HV = OIVmv + OIVov = HV - MV = ahmv smv MV = ahov sov OV = 152 (SOA OV) / 1000 aikaisemmin 179 * (SRH + HV) / 1000 = (HVO / 100) RV Vakioiden arvoja: ahmv = 0,75 (aikaisemmin 0,70) smv = 0,85 ahov = 0,85 (väkirehut) = 0,65 (karkearehut) sov = 0,82 OIV = ohutsuolesta imeytyvät aminohapot (g/kg rehun KA) PVT = pötsin valkuaistase (g/kg rehun KA) MV = mikrobivalkuaisen tuotanto (g/kg rehun KA) HV = hajoava valkuainen (g/kg rehun KA) OV = ohitusvalkuainen (g/kg rehun KA) OIVmv = ohutsuolesta imeytyvä mikrobivalkuainen OIVov = ohutsuolesta imeytyvä ohitusvalkuainen SOA = sulava orgaaninen aine (g/kg rehun KA) SRH = rehun sulavat raakahiilihydraatit (g/kg rehun KA) HVO = hajoavan valkuaisen osuus (%) RV = rehun raakavalkuainen (g/kg rehun KA) Ahmv = aminohappojen osuus mikrobivalkuaisesta Ahov = aminohappojen osuus ohitusvalkuaisesta smv = mikrobivalkuaisen sulavuus sov = ohitusvalkuaisen sulavuus Huhtanen, P. 2010. Märehtijöiden valkuaisarvojärjestelmä (OIV-PVT) uudistuu. Maataloustieteen Päivät 2010. http://www.smts.fi/jul2010/esite2010/013.pdf

Uudet OIV- ja PVT-arvot suhteessa aikaisempiin OIV, g/kg ka 2006 2010 PVT, g/kg ka 2006 2010 OIV-suhde 2010/2006 Ohra 105 95-46 -21 0.90 Kaura 96 91-22 -6 0.95 Rypsirouhe 155 152 141 154 0.98 Rypsipuriste 157 153 119 131 0.97 Soijarouhe 166 158 263 285 0.95 Melassileike 110 99-60 -33 0.90 SR aik 86 77 14 35 0.90 SR myöh 78 69-2 18 0.88

HVO-arvojen tarkistuksia Nailonpussimenetelmällä määritetty HVO-arvo ei kuvaa riittävästi rehun tuotantovaikutusta Rehutaulukoiden HVO-arvot ovat synteesi eri lähteistä saadusta tiedosta Tuotantokokeet, pötsifysiologiset kokeet,, CNCPS-analyysit nailonpussihajoavuudet Lisätiedon karttuessa arvoja voidaan tarpeen mukaan tarkistaa Joidenkin rehujen HVO-arvoja tarkistetaan v. 2010 Rypsirouhe 0.65 0.63 Rypsin siemen 0.85 0.75 HVO-arvoa 0.75 käytetään, jos parempaa tietoa ei ole Keskiarvon käyttö johtaa parempaan tulokseen kuin virheellisen (liian matalan tai korkean) arvon käyttö

Märehtijät ja hevoset rehuyksiköistä (RY) megajouleihin (MJ) Rehuenergian yksikkö MJ (megajoule) / kg ka Kyseessä vain yksikön muutos eli rehuenergian määritystapa ja rehujen väliset suhteet energia-arvoissa pysyvät ennallaan Säilörehun ja ruohon muuntokelpoisen energian (ME) arvo lasketaan D- arvosta 0.016 D-arvo (g/kg KA) Jos D-arvo on 680 g/kg ka, ME-arvo on 10.9 MJ/kg ka Huom. RY-arvo = ME-arvo / 11.7 (esimerkissä 0.93 RY/kg ka) Eli ME-arvo = RY-arvo * 11.7 Yksi laskutoimitus jää pois Lukuarvot SI-järjestelmän mukaisia ja vertailukelpoisia kansainvälisesti ME-arvo väkirehuille lasketaan koostumuksen perusteella kuten aikaisemmin Sikojen ja siipikarjan energia-arvojen yksiköt säilyvät ennallaan Siat: RY (perustuu nettoenergiaan) Siipikarja: MJ (perustuu muuntokelpoiseen energiaan (virallinen EU:n laskentamenetelmään asetusksessa (EY) 152/2009 liite VII)

Rehukirjaston läpikäynti Rehukirjaston sisältöä kehitetty yhdessä ProAgria Keskusten Liiton ja MLOY:n kanssa KarjaKompassi-projektissa Mm. rehujen ryhmittelyä selkiytetty Yhteinen tietokanta Uusien rehujen lisäystarpeet Palaute mm. sidosryhmiltä Rehutietojen täydennys Mm. kuidun (NDF) ja sulamattoman kuidun (indf) pitoisuudet Tältä osin työ vielä käynnissä ja täydennyksiä jää myös seuraavaan vuoteen Palautteen perusteella vähän käytettyjäkään rehuja ei pitäisi karsia taulukosta Vanhoista rehutaulukoista löytyy aiemmin poistettuja rehuja

Yksiköiden johdonmukaisuus Tieteellisessä yhteydessä SI-järjestelmän mukaiset yksiköt suositeltavimpia Oletusarvo Rehutaulukoissa ja KarjaKompassissa Prosentit arkikäyttöön vakiintuneita Tasapainoilu? Tavoitteena, että eri toimijat käyttäisivät mahdollisimman yhdenmukaisia yksiköitä Rehutaulukot, KarjaKompassi, ARTTURI -rehuanalyysi Yksiköiden merkitseminen näkyviin huolellisesti tärkeää Yksiköiden keksinäinen logiikka ei SI-järjestelmän yksiköitä ja prosentteja sekaisin Pitoisuudet kuiva-aineessa tai tuorepainossa aiheuttaa joskus sekaannusta

Rehujen kuvailun yksiköt yhdenmukaistuvat Pääsääntöisesti 3 merkitsevää lukua Versio SI Esim. Versio % Esim. Kemiallinen koostumus g/kg ka 150 %/ka 15,0 D-arvo g/kg ka 690 %/ka 69,0 Sokerit ja hapot g/kg ka 50 %/ka 5,0 Liukoinen + amm. N g/kg N 600 %/kok. N 60,0 Valkuaisarvot (OIV ja PVT) g/kg ka 85 %/ka 8,5 Energia-arvo ME, MJ/kg ka 10,5 ME, MJ/kg ka 10,5 Sulavuuskertoimet ja HVO Osuus 0,75 % 75 Makrokivennäiset g/kg ka 2,5 %/ka 0,25 Hivenaineet ja vitamiinit mg/kg ka tai ky/kg ka 150 mg/kg ka tai ky/kg ka 150

Lisää energiaa lihasonneille Viimeaikaiset lihasonnien kasvatuskokeet ovat osoittaneet, että sonnit ovat käyttäneet kasvuunsa noin 10 % enemmän energiaa kuin nykyisissä ruokintasuosituksissa Ks. Huuskonen, A. 2009. Concentrate feeding strategies for growing and finishing dairy bulls offered grass silage-based diets. MTT Science 1: 99 p. http://www.mtt.fi/mtttiede/pdf/mtttiede1.pdf Kokeet tehty parsiin kytketyillä eläimillä Karsinakasvatuksessa energiansaannin lisätarve noin 10 % Hiehojen osalta suositus pysyy ennallaan Liharotuisille eläimille suositus 10 % pienempi Hiehot ja sonnit

Nuorten nautojen valkuaissuositus yksinkertaistuu OIV-suositusta ei käytetä lainkaan yli 200 kg painaville nuorille naudoille (hiehot ja sonnit) Mikrobivalkuainen ja perusrehuista tuleva ohitusvalkuainen riittävät Lisävalkuaiselle ei ole saatu kasvuvasteita PVT voi olla -10 g syötyä kuiva-ainekiloa kohti Jos eläin syö 5 kg kuiva-ainetta, rehuannoksen PVT voi olla -50 g / pv

Lampaiden kivennäissuositukset Riitta Sormunen-Cristian, MTT Kivennäissuositusten päivitys tarpeen Päivitykset: + ilmoitetaan uuhen joutilaskauden kivennäissuositukset - alennetaan tiineyden ja ennen kaikkea tiineyden lopun Ca- ja P-suosituksia - korjataan tiineyden viim. kk:n Ca:P-suhdetta + ilmoitetaan eri karitsamääriä imettävien uuhien kivennäissuositukset + nostetaan natriumsuositusta eri tuotantovaiheisiin, etenkin laktaatiokaudelle, suositus ilmoitetaan myös ruokasuolana + taulukoidaan kivennäissuositukset eri painoluokkiin (suomenlammas 69 kg, texel 86 kg, oxford down 90 kg) + ilmoitetaan ensikkouuhen kivennäissuositukset + ilmoitetaan kuparin, seleenin ja jodin suositukset sekä mainitaan magnesiumlisästä laidunkauden alussa - alennetaan karitsoiden kivennäissuosituksia

Hevosten ruokintasuositusten päivitykset Markku Saastamoinen, MTT Kylmän vaikutus energian tarpeeseen Pihatto- ja ulkokasvatusolosuhteet Valmennuksessa olevat nuoret hevoset (1-3 vuotiaat); uusi ruokintaluokka Energia, valkuainen, kivennäiset, vitamiinit (A, D, E) Kivennäisaineet Tarkistus Mg, Cu, Zn (uusi) Uudet ryhmät (varsat, nuoret, tammat) Vitamiinit A, D, E (uusi) Kaikki hevosryhmät Lihavuuskuntoluokitus Työn intensiteetin kuvailun tarkentaminen Syönnin määrä/ruokintataso (uusi)

Broilereiden fosforiruokintasuositusehdotus Jarmo Valaja, MTT

Munivien kanojen kivennäisruokintasuositusehdotus Jarmo Valaja, MTT

Laskurit rehuarvolaskujen tueksi Rehuarvot eri eläinlajeille Rehuseoksen koostumus Tehdään MS Excel-pohjaisina Ladattavissa omalle koneelle Rehutaulukot-verkkopalvelusta Alla oleva kuva on tässä vaiheessa havainne ei lopullinen versio

Verkkopalvelu ruotsiksi ja englanniksi Molempien kotimaisten kielten käyttö perusteltua palvelun viranomaisluonteen takia Englanninkielinen versio parantaa kansainvälistä tiedonvaihtoa Rehutaulukot-verkkopalvelun käyttäjätilasto v. 2010. Lähde: Google Analytics