Kummatin päiväkodin esiopetussuunnitelma
SISÄLLYS 1. Toiminta-ajatus... 2 2. Esiopetuksen toteuttaminen... 2 2.1 Oppimiskäsitys... 2 2.2 Oppimisympäristö... 2 3. Esiopetuksen sisällöt... 3 3.1 Eheyttäminen... 3 3.2 Kieli ja vuorovaikutus... 3 3.3 Matemaattinen toiminta ja ajattelu... 4 3.4 Eettinen ja katsomuksellinen kasvatus... 4 3.5 Luonto- ja ympäristökasvatus... 5 3.6 Fyysinen ja motorinen kehitys sekä terveys... 6 3.7 Taide ja taitoaineet... 7 3.7.1 Musiikki... 7 3.7.2 Kuvataide... 8 3.7.3 Kädentaidot... 8 3.7.4 Ilmaisutaito ja draama... 9 4. Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevat lapset... 10 5. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien lapset... 10 6. Turvallisuus... 10 7. Yhteistyö... 11 8. Arviointi... 11 Kirjallisuus... 13 1
1. Toiminta-ajatus Kummatin päiväkodin toiminta-ajatuksena on monipuolisuus: toiminnallisuus, omaaloitteisuus ja toisen huomioiminen. Joka päivä lapsilla on aikaa omaehtoiseen leikkiin ja toimintaan. Toiminta pohjautuu valtakunnalliseen, Raahen kaupungin ja Kummatin päiväkodin esiopetussuunnitelmiin. Toiminnassa huomioidaan myös lasten omat kokemukset, kehitystaso ja erityistarpeet, monikulttuurisuus sekä kyky toimia ryhmässä. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on pohjana lasta koskevissa suunnitelmissa. Yhdessä luodaan oppimisympäristö, joka antaa mahdollisuuden oppimiseen; leikkien, havainnoiden, oivaltaen ja tutkien. Pidämme tärkeänä, että lapsella on mahdollisuus elämyksiin ja kokemuksiin. 2. Esiopetuksen toteuttaminen 2.1 Oppimiskäsitys Opetussisältöjen pohjana ovat lasten arkipäivän kokemukset ja kiinnostuksen kohteet. Opetussisältöjä käsitellään toiminnallisesti; leikkimällä, tutkimalla, kokeilemalla ja havainnoimalla. Tärkeää on myös elämyksellisyys. Aikuisen tehtävä on tukea, innostaa ja motivoida lapsia oppimiseen. Myös vertaisryhmä innostaa lasta oppimaan ja tutkimaan, samalla se tukee lapsen sosiaalista kasvua. 2.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristö muuttuu ja muotoutuu lasten oppimisen ja kehityksen myötä. Tässä korostuu aikuisten merkitys. Heidän tehtävänään on havainnoida ja huomata kehityksen vaiheet sekä järjestää oppimisympäristö kehitystä vastaavaksi. Päiväkodin pienryhmätilat (pikkukeittiö, verstas, kirjastohuone ja käytävä) mahdollistavat pienryhmätoiminnan ja toiminnan eriyttämisen. Samalla kehittyvät lasten vuorovaikutussuhteet ja keskinäinen leikki. Oppimisvälineet ja materiaali ovat lasten saatavilla, mikä tukee lasten omaehtoista ja oma-aloitteista toimintaa. Oppimateriaalia on tarjolla kaikkiin eri esiopetuksen sisältöalueisiin. Päiväkoti sijaitsee liikunnallisessa oppimisympäristössä. Lähistöllä on liikunta-, uimaja jäähalli, Koivuluodon urheilupuisto ja metsä. Kävelymatkan päässä on kaupungin keskusta, jossa on kulttuuriin liittyvät palvelut ja meri. 2
3. Esiopetuksen sisällöt 3.1 Eheyttäminen Esiopetuksen sisältöalueet koostuvat aiheista, jotka liittyvät lapsen elämänpiiriin ja jotka toisaalta laajentavat lapsen maailmaa. Esiopetuksessa eri sisältöalueita käydään läpi päivittäin kuitenkin siten, että eri päivinä painotetaan jotakin sisältöaluetta enemmän. Aiheet nivotaan lapsen arkipäivään ja mietitään missä eri sisältöalueissa aihetta voi hyödyntää. Lapset osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja oman oppimisen arviointiin 3.2 Kieli ja vuorovaikutus - satujen ja tarinoiden kuunteleminen - keskustelut - lorut, riimit, arvoitukset - oma nimi - lukuleikit - tavut, sanat, lauseet - aakkoset (kirjaimet, äänteet) - omat tarinat - draama Päivittäisillä äidinkielen hetkillä etenemme johdonmukaisesti alkaen omaan nimen tutustumisesta edeten äänteisiin, sanoihin ja lyhyisiin lauseisiin. Käytämme erilaisia loru-, riimi- ja arvoituskortteja, joilla lasten kiinnostus herätetään kirjaimiin, sanoihin ja rytmiin. Lapset keksivät tarinoita, joista osa kirjoitetaan paperille. Näin lapsille tulee tutuksi puhutun ja kirjoitetun kielen yhteys. Päivittäisellä lukutuokiolla luetaan satukirjaa ja samalla keskustellaan tarinan sisällöstä. Näin kehittyvät lapsen sana- ja käsitevarasto sekä muisti ja mielikuvitus. Keskustelujen avulla opitaan myös kuuntelemaan toisia lapsia tai aikuista ja odottamaan omaa puheenvuoroa. Lisäksi leikitään kielellisen tietoisuuden kehittämiseen liittyviä leikkejä. Draamaleikissä harjoitellaan vuorosanojen keksimistä ja muistamista sekä rohkeutta esiintyä. Erilaisissa teatteriesityksissä vierailu antaa lapsille elämyksiä, rikastuttaa mielikuvitusta ja antaa aineksia leikkiin. Käytössämme on lukuisia eri pelejä, joiden avulla voidaan harjoitella kirjainten tunnistamista ja tuottamista, riimejä, yhdyssanoja, tavuttamista, sanojen alku - ja loppukirjaimien tunnistamista. 3
3.3 Matemaattinen toiminta ja ajattelu - käsitteiden ymmärtäminen - luokittelu ja vertailu - järjestykseen asettaminen ja sarjoittaminen - numero-lukumäärä vastaavuus - lukukäsite - lukujono -taidot - geometriset kappaleet ja muodot - mittaaminen - avaruudellinen hahmottaminen - aika, raha - ongelmanratkaisu Matematiikan opetuksessa luokitteluun ja vertailuun käytetään pieniä eläimiä, autoja, dinoja ja nalleja, joita voi lajitella useamman ominaisuuden perusteella. Myös laskemista harjoitellaan erilaisten pikkuesineiden avulla. Geometrisiä muotoja ja avaruudellista hahmottamista opetellaan erilaisten rakennussarjojen avulla. Lisäksi harjoitellaan mallin mukaan rakentamista (Jovo-, multilinkpalikat, legot, erilaiset muotopelit). Erilaiset lautapelit, tangrampalat ja palapelit kehittävät loogista päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoja sekä vahvistavat lukukäsitteen, numeron ja lukumäärän vastaavuuden ymmärtämistä. Ajankulkua seurataan päivittäin kalenterista ja samalla tulevat tutuksi erilaiset ajankäsitteet (eilen, tänään, huomenna), vuodenajat, kuukaudet, viikonpäivät, vuorokauden- ja kellonajat. Rahan käyttöön tutustutaan kauppaleikissä. Pituuden, massan ja tilavuuden mittaamista harjoitellaan ensin omatekoisilla mittavälineillä ja jatkossa standardimitoilla (metri, kilo, litra). Lorut, laulut, leikit sisällä ja ulkona sekä käytännön tehtävät (esim. leipominen) ovat päiväkodissamme arkimatematiikkaa. 3.4 Eettinen ja katsomuksellinen kasvatus Eettinen kasvatus Uskonnollinen kasvatus Toimikauden alussa käydään yhdessä läpi yhteiset säännöt ja sopimukset. Ristiriitatilanteissa sovitaan ja pyydetään anteeksi. Yhdessä mietitään mikä on oikein, 4
mikä on väärin ja mikä on hyvää ja mikä pahaa. Toisille annetaan leikki- ja työrauha sekä sisällä että ulkona. Omaa ja toisten tekemää työtä opetellaan arvostamaan. Myönteinen palaute on merkityksellistä itsetunnon kehittymisen kannalta, kun arvostaa itseään, voi arvostaa myös muita. Aikuisen malli on tärkeää lapsen eettisen kasvun kehittymiselle. Tutustutaan kirkkovuoden juhliin (joulu ja pääsiäinen) sekä käydään mahdollisuuksien mukaan kirkossa. Päiväkodissamme vierailee noin kerran kuukaudessa seurakunnan työntekijä pitämässä arkipyhäkoulua. Uskonnollisia kysymyksiä, esimerkiksi ajankohtaisia perhejuhlia (häät, ristiäiset, rippijuhlat, hautajaiset), pohditaan yhdessä. Eri uskontokunnista tulevien lasten uskontoon ja elämänkatsomukseen liittyvät käytännöt huomioidaan. 3.5 Luonto- ja ympäristökasvatus - päiväkodin pihaan ja pihasääntöihin tutustuminen - lähiympäristöön tutustuminen - liikennekasvatus - omaan kotikaupunkiin tutustuminen - vuodenaikojen vaihtuminen - säähavainnot - luonnontuntemus - kestävä kehitys Toimikauden alussa tutustutaan päiväkodin tiloihin sisällä ja ulkona ja keskustellaan niihin liittyvistä säännöistä ja käytänteistä. Päivittäin tarkkaillaan säätilan vaihteluja, siten opitaan tarkoituksenmukainen pukeutuminen. Sää- havaintojen perusteella huomataan vuodenaikojen vaihtuminen. Lähiympäristöön tutustutaan retkeillen. Käydään Keskuspuistossa leikkimässä, Koivuluodossa urheilemassa, keskustassa kirkossa ja erilaisissa tapahtumissa. Kaupungilla tutustumme myös rakennettuun ympäristöön ja raahelaisuuteen (meri, museo, patsaat). Liikkuessamme ympäristössä opitaan samalla käyttäytymistä liikenteessä sekä muutamia liikennemerkkejä. Metsä (Rölli - metsä Ruonanojankadun takana) toimii meille virikeympäristönä läpi vuoden. Metsästä kerätään materiaalia, siellä leikitään, tutkitaan luonnon muutoksia eri vuodenaikoina eri aisteja käyttäen ja metsässä järjestetään myös erilaisia tapahtumia. Huomioidaan lasten tekemät havainnot. Näin kehittyy lapsen kiinnostus ja arvostus luontoa kohtaan. 5
Ohjaamme lapsia kierrättämään ja lajittelemaan arjen eri tilanteissa. Lapset osallistuvat maitopurkkien, lasitavaroiden ja lehtien viemiseen kierrätyspisteeseen ja niiden uusiokäytöstä keskustellaan. 3.6 Fyysinen ja motorinen kehitys sekä terveys - perusliikuntamuodot (kävely, juoksu, tasapaino, hypyt, heitto, pyöriminen jne.) - välineliikunta (hernepussit, pallot, vanteet, narut, varjo, kepit, "donitsit" jne.) - mielikuvaliikunta - musiikkiliikunta - telineliikunta - pelit ja leikit - yleisurheilu - suunnistus - uinti - hiihto - luistelu - sähly - pesäpallo - jalkapallo - pyöräily - luontopolut - terveyskasvatus Lapsille tarjotaan päivittäin tilaisuuksia monipuoliseen liikuntaan sisällä ja ulkona niin ohjatusti kuin omatoimisestikin. Päiväkodin piha, ympäristö, sali ja käytävä antavat siihen hyvät mahdollisuudet. Syksyllä harjoitellaan perusliikuntataitoja leikkien, mielikuvien ja välineiden avulla liikuntahallissa. Lisäksi käymme Koivuluodon kentällä urheilemassa ja pururadalla suunnistus- ja luontopoluilla. Talvella Keskuspuistossa on koneella ajettu latu, jossa käymme hiihtämässä. Luistelemassa käymme jäähallissa. Viikon pituinen uimakoulu pidetään uimahallissa yhteistyössä uimaopettajan kanssa. Ympäri vuoden leikimme ja opettelemme perinteisiä pihaleikkejä (tervapata, hyppynarut, ruutuhyppely) ja pelaamme erilaisia pallopelejä. Vuosittain osallistumme Nuoren Suomen Vauhtivarvas- liikuntatapahtumaan. Järjestämme myös perheen yhteisiä liikuntatapahtumia. Pyrimme terveyskasvatuksessa lapsen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin (ruokailu, lepo, ulkoilu, liikunta, hygienia). Ruokailussa maistetaan kaikkia ruokalajeja. Lapset saavat itse annostella oman ruokansa, kaataa maidon ja voidella leivän. Ruokailun ja erilaisten teemapäivien yhteydessä keskustellaan ruuan merkityksestä terveyteen. Päivittäin 6
lapsilla on mahdollisuus lepohetkeen ja rauhoittumiseen. Ulkoilemme joka säällä ja samalla keskustelemme sään merkityksestä pukeutumiseen. Kädet pestään tultaessa päiväkotiin ja aina ennen ruokailuja sekä wc-käyntien yhteydessä. Lapsia ohjataan huolehtimaan henkilökohtaisesta hygieniasta. 3.7 Taide ja taitoaineet 3.7.1 Musiikki - kuunteleminen - äänenkäyttö ja laulaminen - soittaminen - musiikin peruskäsitteisiin tutustuminen - musiikkiliikunta - musiikkimaalaus - musiikin eri lajeihin tutustuminen - lasten omat tuotokset Musiikkikasvatus aloitetaan erilaisilla kuunteluharjoituksilla kuuntelemalla hiljaisuutta ja erilaisia ympäristön ääniä. Toimintakauden alussa tutustutaan toisiimme musiikin, laulun ja leikin avulla. Laulaminen, kuunteleminen ja soittaminen ovat musiikkikasvatuksen perusrunkona. Laulut ovat vuodenaikaan ja teemoihin liittyviä. Päivittäin lauletaan ja kuunnellaan erilaista musiikkia. Keho- ja rytmisoittimien käyttöä harjoitellaan laulujen avulla ja samalla opitaan tunnistamaan, nimeämään ja soittamaan erilaisia soittimia. Tutustutaan musiikin peruskäsitteistöön; rytmi (perus- ja sanarytmi ja rytmileikit), tempo (hidas / nopea ), voimakas / hiljainen, soolo / tutti, korkea / matala, duuri / molli ja tauko. Musiikin käyttäminen liikunnassa ja rentoutuksessa, musiikkimaalaus sekä soitinsadut ovat osa musiikkikasvatusta. Lapsia kannustetaan omien esitysten ja laulujen keksimiseen ja esittämiseen. Koko talon yhteiset lauluhetket vahvistavat me-hengen ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Konserteissa käydään mahdollisuuksien mukaan. 7
3.7.2 Kuvataide - piirtäminen - maalaaminen - rakentaminen ja muotoilu - painanta - sekatekniikka - tutustuminen värien maailmaan - tutustuminen taiteeseen ja taidekuviin Piirretään eri tavoin: vapaasti, ohjeen, mallin tai muistin mukaan. Piirretään myös eri paikoissa esim. ulkona Kummatin tuulimyllyjä tai puita. Käytetään erilaisia tekniikoita, papereita ja piirtimiä. Maalataan sormin, jaloin, eri vahvuisilla siveltimillä ja pensseleillä. Maalataan vedellä, vesi-, peite- ja sormiväreillä. Pintana voidaan käyttää kiveä, ikkunaa, seinää ja paperipintoja. Tekniikkana käytetään esim. puhallusta, roiskimista, kuulamaalausta. Rytmimusiikki, lorut, valo, varjo ja luonnonmateriaalit tuovat vaihtelua työskentelyyn. Rakentelua on sisällä ja ulkona. Rakentelemme erilaisista pahvilaatikoista, kankaista, oksista ja risuista. Tilan käsitteeseen lasten on helppo tutustua rakentelun ja muovailun kautta. Muovaillaan muovailu-, paperi- ja valmismassoilla ja savella sekä talvella lumella. Painantatekniikkaan tutustutaan esim. lehti tai esinepainannalla. Värien ja muotojen nimeäminen ja opettaminen kuuluu kuvataiteen perusasioihin. Tutustutaan pää- ja väliväreihin, sekoituksiin, värivertailuihin ja symmetriaan. Omien välineiden puhdistus ja huolto kuuluvat opetukseen samoin työtilojen siivous. Tutustutaan erilaisiin taidekuviin ja oman kaupungin patsaisiin sekä vieraillaan taidenäyttelyissä. Omat tuotokset asetetaan näkyviin, jotta voidaan yhdessä ihastella aikaansaannoksia. Samalla opitaan arvostamaan omia ja toisten töitä. Yhdessä keskustellen pyritään myös luomaan arvioivaa suhdetta sarjakuviin, elokuviin, videoihin ja tietokoneohjelmiin. 3.7.3 Kädentaidot - askartelu - tekstiilityöt - tekniset työt - pienet työtehtävät 8
Askartelemme vuodenaikojen ja teemojen mukaan. Kannustamme lapsia suunnittelemaan, kehittelemään ja toteuttamaan omia töitä. Esikouluvuoden aikana harjoitellaan neulan ja langan käyttöä sekä solmun ja rusetin tekoa. Tehdään pahvi- ja kangasompelutöitä ja tutustutaan erilaisiin välineisiin, materiaaleihin ja tekniikoihin. Lasten mielenkiinnon mukaan on mahdollisuus harjoitella myös vaikka kankaan kutomista, virkkaamista jne. Töiden pitkäjänteinen tekeminen ja loppuunsaattaminen on tärkeä taito. Teknisissä töissä harjoitellaan sahaamista, naulaamista, hiomista, käsiporan käyttöä, puun liimaamista ja maalaamista samalla opetellaan työvälineiden tunnistamista sekä oikeaa ja turvallista käyttöä. Pienet työtehtävät, kuten salaatin valmistaminen, leipominen ja pienet siivous- ja järjestelytehtävät kehittävät myös lasten kädentaitoja. Käden taitoja vaativat myös perunoiden kuoriminen ja kenkien nauhojen solmiminen, joita harjoitellaan esikouluvuoden aikana. 3.7.4 Ilmaisutaito ja draama - itseilmaisu - roolileikit - teatterileikit - ja esitykset - lasten omat näytelmät ja esitykset Lasten itsetuntoa, rohkeutta ja luovuutta kehitetään erilaisin ilmaisutaidon harjoituksin, liikkein, ilmein ja elein. Itseilmaisun avulla lapset saavat onnistumisen elämyksiä ja voivat käsitellä heidän elämään sillä hetkellä vaikuttavia tärkeitä asioita, myös vaikeita. Samalla voidaan käydä erilaisia tunteita läpi. Lapset leikkivät erilaisia rooleja koti-, kauppa-, kampaamo-, prinsessa- ja ritarilinnaleikeissä. Teatteria tehdään ja esitetään yhdessä lasten kanssa esim. näytelminä, nukketeatterina, varjo - ja pöytäteatterina. Myös aikuiset esittävät lapsille teatteriesityksiä, joita käydään katsomassa myös muualla. Esitysten yhteydessä keskustellaan mikä voi tapahtua tosielämässä ja mikä on mielikuvitusta. Myös esityksissä voi eläytyä tai samaistua toisen asemaan. Lapsia rohkaistaan kertomaan omista kokemuksistaan, sepittämään ja esittämään omia kertomuksia, loruja ja lauluja. 9
4. Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevat lapset Esiopetuksessa huomioidaan kaikkien lasten edellytykset ja tarpeet, myös erityistä ja tehostettua tukea tarvitsevien. Tuen tarve saattaa johtua sairaudesta, vammasta tai muusta syystä. Toimimme kolmiportaisen mallin mukaan (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki) liite 1. Oppimisvaikeuksiin liittyvät riskitekijät otetaan esiopetuksessa huomioon ja niihin pyritään vaikuttamaan jo ennen koulun aloittamista. Mitä aikaisemmin tuen tarve havaitaan, sitä enemmän on mahdollisuuksia tehdä lapsen hyväksi. Käytössämme on esikoululaisten tehtävistö, josta saadaan tietoa lapsen oppimisvalmiuksista. Vanhempien kanssa käydyn keskustelun, tehtävistön ja havainnointien pohjalta arvioidaan tuen tarve ja sovitaan henkilökohtaiset esiopetustavoitteet. Esiopetuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä erityislastentarhanopettajan ja tarvittaessa muiden erityistahojen kanssa. Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen toteutetaan yhteistyössä huoltajien, esiopetuksen ja perusopetuksen henkilöstön kanssa. 5. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien lapset Esiopetuksessa on myös muista kulttuureista tulevia lapsia. Lapset osallistuvat esiopetuksessa samoihin kasvatus- ja oppimistilanteisiin suomalaislasten kanssa. Heidän kielitaitonsa ja kulttuurinsa huomioidaan eriyttämällä toimintaa tarvittaessa. Erityistarpeet huomioidaan muun muassa ruokakulttuurissa tai uskontokasvatuksessa Kannustamme perheitä käyttämään kotona omaa äidinkieltään ja vaalimaan omaa kulttuuriperinnettä. Yhteistyö vanhempien kanssa toimii vanhempien kielitaidosta riippuen joko tulkin välityksellä tai suoraan vanhempien kanssa. Suomen kielen oppimisessa voidaan käyttää PCS- kuvia. Lisäksi niitä käytetään apuna päiväjärjestyksen, uusien tapahtumien ja asioiden selventämisessä. 6. Turvallisuus Esiopetuksen oppimisympäristön on oltava turvallinen kaikessa toiminnassa. Henkilöstöä pitää olla riittävä määrä ja tarvittaessa otetaan sijaisia. Pihalla on pihasäännöt, jotka ovat koko henkilökunnan tiedossa ja myös vanhempien nähtävillä ilmoitustaululla. Ulkoilusta huolehtii ja sitä ohjaa tarvittava määrä aikuisia. Myös sisällä liikkumisessa ja leikkimisessä on omat säännöt ja aikuisen ohjaus. Kokopäiväretkille laaditaan turvallisuussuunnitelma. Huomioliivejä käytetään tarvittaessa pihalla ja retkillä. Palo- ja pelastuslaitos huolehtii vuosittain esiopetuksen turvavalistuksesta. Tiloja, välineitä ja ympäristöä tarkastellaan päivittäin mahdollisten vaaratilanteiden varalta. 10
Ennen ulkoilua huolehditaan, että portit ovat kiinni ja rikkoutuneet välineet poistetaan tai niistä ilmoitetaan päiväkodin johtajalle. Kiusaamiseen puututaan heti. Kiusaaminen voi olla fyysistä lyömistä ja tönimistä tai henkistä sulkemista kaverinpiirin ulkopuolelle. Näissä tapauksissa teemme yhteistyötä myös vanhempien kanssa. 7. Yhteistyö Syksyllä toimikauden alussa pidetään vanhempainilta, jossa käsitellään esiopetuksen yleiset tavoitteet ja sisältöalueet sekä tutustutaan tiloihin ja oppimisympäristöön. Vanhempainillan jälkeen keskustellaan lapsen vanhempien kanssa, mietitään yhdessä tavoitteet lapsen esiopetukselle ja tehdään lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Keväällä käydään arviointikeskustelu, jolloin täytetään myös yhdessä lomake koulua varten. Muita yhteistyömuotoja ovat päivittäiset keskustelut sekä erilaiset tapahtumat ja juhlat. Lisäksi tiedotamme toiminnasta vanhemmille viikoittain sähköpostissa. Päiväkodissa toimii myös vanhempaintoimikunta. Vuosittain järjestämme perinteisesti isovanhempien päivän. Yhteistyö varhaiskasvatuksen koko henkilöstön kanssa on päivittäistä. Suunnittelemme ja toteutamme yhteisiä toimintapäiviä, tehdään retkiä ja tavataan salissa yhteisen teeman merkeissä. Päivittäin keskustellaan toiminnasta ja päivän tapahtumista. Keväällä keskustellaan tulevan Kummatin koulun 1. lk opettajan kanssa ja tarvittaessa myös muiden koulujen opettajien kanssa joko tapaamalla tai puhelimitse. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös eri asiantuntijoiden kanssa kuten neuvolan, perheneuvolan ja eri terapeuttien kanssa. Lisäksi yhteistyökumppaneina ovat liikuntatoimi ja seurakunta. 8. Arviointi Arviointi tukee lapsen omaa oppimista. Positiivinen ja välitön arviointi rohkaisee ja kohottaa lapsen itseluottamusta ja itsetuntoa. Arviointi suhteutetaan lapsen omiin taitoihin ja kykyihin. Lasta autetaan huomaamaan oma edistyminen ja oppiminen. Arvioinnissa on mukana myös lapsen vanhemmat, joiden kanssa käydään keskustelut ainakin syksyllä ja keväällä. Lapsen kasvua ja kehitystä seurataan myös kasvun kansioiden avulla, jolloin arvioinnista tulee monipuolisempaa. Esiopetusryhmän henkilökunta pitää omia arviointipalavereja säännöllisesti ja koko henkilökunta pari kertaa vuodessa. Esiopetussuunnitelmaa arvioidaan joka kevät ja sen pohjalta tehdään tarvittavat muutokset. Oppimisympäristöä arvioidaan jatkuvasti. 11
Mistä on tytöt tehty? Mistä on pojat tehty? Mistä on kasvavat lapset tehty? Leikistä ja naurusta, iloisesta liikkeestä, onnistumisen riemusta, ja kavereista. Vauhdista ja vapaudesta, opista ja ohjeesta. liikkumisen ilosta on lapset tehty. 12
Kirjallisuus Aalto-Setälä, Poskiparta: Aakkoskerho Karvonen, Rikkola: Lukuleikkejä lapsille Rikkola: Rosvojuttuja Torneus, Hedström, Lundberg: Löytöretki kieleen Furness: Matikkapolkuja Myrsky, Rantanen: Leikiten laskemaan Kajetski, Salminen:Matikasta moneksi Hellsten, Saari, Tienhaara, Uus- Leponiemi: Esiopetuksen laskutaito Ikäheimo, Aalto, Puumalainen: Opi matematiikkaa leikkien Hip hoi, musisoi Hongisto, Åberg, Lindberg, Piiroinen, Mäkinen: Musiikki varhaiskasvatuksessa Kaikkonen, Ollanranta, Simojoki, Sopanen: Olin laulukirjat ja äänitteet Karvonen: Hyppää pois! Kokljuschkin: Esiopetusta liikunnan keinoin Kokljuschkin, Pulli: Liiku ja kehity Lamponen, Pulli: Vau, mitkä välineet Autio: Liiku ja leiki Soronen, Seeslahti: Kieputellen Pulli: Loruloikkaa Laine, Toivo, Vapela: Löytöretki luontoon Honkonen, Karvonen: Halataan puuta Laine, Toivo, Vapola: Löytöretki luontoon Parikka, Nihti: Pieniä puroja Sabelström, Leppänen: Minä maalaan Koskenala, Sabelström, Leppänen: Minä maalaan 2 Wäre, Lerkkanen, Hannula, Perkiö, Poikkeus, Rintakorpi, Sääkslahti, Parkkinen, Kirkkopelto: Pikkumetsän esiopetus 13