1 Espoon tutkimuskoulujen opettajien tieto ja viestintätekniikan osaaminen ja käytäntö sekä pedagoginen soveltaminen Liisa Ilomäki, Kirsi Oravainen, Minna Lakkala ja Marjut Iivonen Espoon koulutoimen tieto ja viestintätekniikan kehittämishanke 2000 2004 Työpapereita 2/2002 Johdanto Tässä työpaperissa esitellään tiiviisti espoolaisten opettajien tieto ja viestintätekniikan osaamisesta, käytöstä ja pedagogisesta soveltamisesta saatuja tuloksia. Tulokset perustuvat Espoon opetustoimen tieto ja viestintätekniikkahankkeen tutkimusryhmän kyselytutkimukseen, ja kyselyt toteutettiin keväällä ja syksyllä 2002. Siinä oli mukana kaksi alakoulua, kaksi yläkoulua ja yksi lukio, eli koulut, joista on jo kerätty aineistoa laajempaan ja meneillään olevaan koulututkimukseen. Laajemmasta tutkimuksesta on julkaistu ns. työpaperi (Lakkala, M., Ilomäki, L., Iivonen, M., Tapola, A., & Hakkarainen, K. (2002). Tutkimusmalli koulujen kehittymisen seurantaan. Espoon opetustoimen tieto ja viestintätekniikan kehittämishanke. Työpaperit 1 / 2002). Tulokset eivät siis sellaisenaan kuvaa kaikkia espoolaisia opettajia, joskin tuloksia voi pitää suuntaa antavina. Työpaperi on tarkoitettu lähinnä hankkeen sisäiseen käyttöön, ja sen vuoksi tähän ei ole varsinaisesti kuvattu laajemmin tutkittavia ilmiöitä. Olemme esitelleet tulokset varsin tiiviisti, joko kuvaamalla vastaajia yhtenä ryhmänä tai vertaamalla vastaajajoukon ryhmiä toisiinsa. Vertailuryhmät muodostettiin jakamalla vastaajat sukupuolten mukaisesti ja lisäksi nämä erikseen kolmeen ikähajonnaltaan yhtä suureen ryhmään. Mikäli eroja ei ole mainittu, vertailuryhmien välillä ei ole eroja ja tulokset on esitetty koko vastaajaryhmästä.
2 1. Tutkimusasetelma Osallistujat Taulukko 1. Vastaajien lukumäärä ja sukupuolijakauma N % Miehiä 23 19,3 Naisia 96 80,7 Yhteensä 119 100 Vastaajat jaettiin kolmeen ikähajonnaltaan samanlaiseen ryhmään oheisen taulukon 2 mukaisesti edustamaan ns. nuoria opettajia, keski ikäisiä opettajia ja vanhoja opettajia. Taulukko 2. Vastaajien ikäryhmäjakauma Ikäryhmä Naiset Miehet Yhteensä 26 37 vuotiaat 24 9 33 38 49 vuotiaat 30 7 37 50 61 vuotiaat 38 6 44 Tieto puuttuu 4 1 5 Vastaajat edustivat kouluasteita seuraavan taulukon 3 mukaisesti. Taulukko 3. Vastaajien lukumäärä ja % osuus kouluasteen mukaan N % Alakoulu 42 35,3 Yäkoulu 55 46,2 Lukio 22 18,5
3 2. Tulokset 2.1. Käyttömahdollisuudet Tietokoneen ja internetin käyttömahdollisuudet 100 80 % 60 40 20 0 Tietokone opetustiloissa Tietokone muualla koulussa Internet koulussa Tietokone kotona Internet kotona Kuvio 1. Tietokoneen ja Internetin käyttömahdollisuudet koulussa ja kotona (% vastaajista) 100 80 % 60 40 20 0 Vain koulussa Koulussa ja kotona Vain kotona Ei lainkaan Kuvio 2. Tietokoneen käyttömahdollisuudet (% vastaajista) Vastanneiden ikäryhmien tai sukupuolien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja tietokoneen tai Internetin käyttömahdollisuuksissa.
4 2.2. Tietokoneen ja sähköpostin käyttö Tietokoneen käyttö Opetuksessa Oman työn suunnittelussa ja valmistelussa Muissa kuin työhön liittyvissä asioissa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Päivittäin Viikottain Kuukausittain Harvemmin Ei lainkaan Kuvio 3. Tietokoneen käyttö prosenttimääräisesti oman työn suunnittelussa, opetuksessa ja muissa kuin työhön liittyvissä asioissa Tilastollisesti merkitseviä eroja oli tietokoneen käytössä opetuksessa (kuvio 3). Erot ilmenivät sekä sukupuolten että naisten eri ikäryhmien välillä. Miesopettajista 61 % käytti viikoittain tai päivittäin tietokonetta opetuksessa, vastaavasti naisista vain 29 % [M W: Z(96, 23)=.92, p<.05]. Verrattuna nuorimpaan ikäryhmään naisopettajien vanhin ikäryhmä käytti merkittävästi vähemmän tietokonetta opetuksessa [Mann Whitney U testi: Z(38, 24)= 2.87, p<.01].
5 Sähköpostin käyttö Opettajakollegoihin Oppilaisiin Oppilaiden vanhempiin Asiantuntijoihin Ystäviin 0 20 40 60 80 100 Kuvio 4. Kuinka moni (% vastaajista) oli yhteydessä kuhunkin ryhmään sähköpostilla % 2.3. Tieto ja viestintätekniikan osaaminen Tieto ja viestintätekniikan sovellusten osaaminen jaettiin kahteen tasoon. Perusosaamisen sovelluksiksi katsottiin kuuluvan tekstinkäsittely, tiedostonhallinta, piirto ohjelma, sähköpostin käyttö ja tiedonhaku Internetistä. Laaja alaisen osaamisen sovelluksiksi katsottiin kuuluvan digitaalinen kuvankäsittely, taulukkolaskenta, tietokannat, julkaisuohjelmat, sovelluskehittimet sekä tiedostojen imurointi Internetistä ja tiedon tuottaminen Internetiin. Kuviossa 5 on kuvattu mies ja naisvastaajien perus ja laaja alainen osaaminen.
6 Perusosaaminen Miehet Naiset Laaja alainen osaaminen keskiarvo Kuvio 5. Nais ja miesopettajien tieto ja viestintätekniikan perus ja laaja alainen osaaminen (1=ei lainkaan, 5=täysin sujuvasti) Miesopettajat kokivat omaavansa korkeamman tieto ja viestintätekniikan perusosaamisen [t(117)=3,17, p<.001] sekä laaja alaisen osaamisen [t(117)=4,26, p<.001], kuten kuviosta 5 näkyy. Perusosaaminen erosi tilastollisesti merkitsevästi naisten eri ikäryhmien välillä [ANOVA: F(2, 116) =4,83, p<.01]. Kuviossa 6 näkyy naisopettajien eri ikäryhmien perus ja laaja alaisen osaamisen keskiarvot.
7 Perusosaaminen Laaja alainen osaaminen 26 37 vuotiaat 38 49 vuotiaat 50 61 vuotiaat keskiarvo Kuvio 6. Naisopettajien eri ikäryhmien keskiarvot tietotekniikan perus ja laaja alaisessa osaamisessa (1=ei lainkaan, 5=täysin sujuvasti) 26 37 vuotiaat naisopettajat erosivat tilastollisesti merkitsevästi 50 61 vuotiaista (p<.05). Miesten eri ikäryhmien välillä ei ilmennyt eroja perus tai laaja alaisessa osaamisessa. Tietotekniikan sovellusten ja tietoverkkojen hallinta Kuvioissa 7 on kuvattu mies ja naisopettajien tietotekniikan eri osa alueiden koettu hallinta. Kuten kuviosta näkyy, miesten kesiarvot olivat naisten keskiarvoja korkeammat jokaisen osaalueen kohdalla. Yksisuuntaisen t testin mukaan seuraavien osa alueiden kohdalla erot olivat merkitseviä: tekstinkäsittely, t(117)=3,20, p<.005, taulukkolaskenta, t(117)=4,06, p<.001, ja tietokannat, t(177)=3,00, p=.01.
8 Tiedostonhallinta Tekstinkäsittely Taulukkolaskenta Tietokanta Piirto ohjelma Miehet Naiset Digitaalinen kuvankäsittely Julkaisuohjelmat Sovelluskehittimet keskiarvo Kuvio 7. Nais ja miesopettajien keskiarvot tietotekniikan eri osa alueiden hallinnan suhteen (1=ei lainkaan, 5=täysin sujuvasti) Kuviossa 8 on kuvattu tietoverkon eri osa alueiden hallintaa mies ja naisvastaajien kesken. Sähköposti Tiedonhaku Internetistä Tiedostojen imurointi Miehet Naiset Tiedon tuottaminen Internetiin keskiarvo Kuvio 8. Nais ja miesopettajien keskiarvot tietoverkon eri toimintojen hallinnan suhteen (1=ei lainkaan, 5=täysin sujuvasti)
9 Miehet kokivat hallitsevansa tietoverkon eri toimintoja paremmin kuin naiset, yllä olevan kuvion mukaisesti. Ero oli tilastollisesti erittäin merkitsevä tietojen imuroinnin [t(117)=5,40, p<.001] ja tiedon tuottamisen Internetiin [t(117)=3,20, p<.005] kohdalla. Seuraavassa kuviossa 9 on kuvattu naisten eri ikäryhmien tietoverkkojen eri osa alueiden osaamisen eroja. (Miesten ikäryhmät eivät eronneet toisistaan tilastollisesti merkitsevästi.) Sähköposti Tiedonhaku Internetistä 26 37 vuotiaat 38 49 vuotiaat 50 61 vuotiaat Tiedon tuottaminen Internetiin keskiarvo Kuvio 9. Naisopettajien käsitys omasta osaamisesta ikäryhmien keskiarvot tietoverkon toimintojen hallinnassa (1=ei lainkaan, 5=täysin sujuvasti) Erot tietoverkon eri toimintojen hallinnassa olivat naisten 23 37 ja 50 61 ikäryhmien välillä tilastollisesti merkitseviä kaikkien muiden paitsi tiedostojen imuroinnin suhteen [Mann Whitney U testi: sähköposti: Z(40, 26) = 3,21, p<.005, tiedonhaku Internetistä: Z(39, 27) = 3.205, p<.05, tiedon tuottaminen Internetiin: Z(39, 27) = 2.87, p<.01]
10 2.4. Tieto ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa Eri sovellusten käyttö opetuksessa Tekstinkäsittely Taulukkolaskenta Tietokannat Piirto ohjelmat Digitaalinen kuvankäsittely CD ROM Tietoverkot Julkaisuohjelmat Sovellusekehittimet Oman aineen opetusohjelmat 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Viikottain Kuukausittain Harvoin Ei lainkaan Kuvio 10. Eri sovellusten käyttö opetuksessa (% vastaajista)
11 Oppilaat hakevat tietoa opiskeltavasta asiasta Oppilaat saavat surffailla verkossa vapaasti, kun pakolliset tehtävät on suoritettu Oppilaat julkaisevat töitään verkossa Oppilaat ovat yhteydessä muiden koulujen oppilaisiin Opettaja ohjaa oppilaita verkon välityksellä Oppilaat ovat yhteydessä asiantuntijoihin Oppilaat suorittavat kurssin itseopiskeluna verkkoon laitetun materiaalin avulla Oppilaat kehittelevät ajatuksiaan opiskeltavasta yhteisessä verkkokeskustelussa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 11. Tietoverkkojen käyttö opetuksessa Viikottain Kuukausittain Harvoin Ei lainkaan
12 2.5. Opetuskäytön rajoitukset ja kehittymisen tarpeet Tieto ja viestintätekniikan käyttöä rajoittavia tekijöitä Vaikea saada riittävästi laitteita Laitteiden sijainti Laitteet epäkunnossa Pedagogisesti mielekkäiden ohjelmien puute Tietotekniikan käyttötaidot Epävarma, kuinka käyttäisi opetuksessa Ei sovi aineen opettamiseen Käytön opettelu vie liikaa aikaa Työmäärä liian suuri 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Rajoittaa paljon Rajoittaa vähän Ei rajoita lainkaan Kuvio 12. Opetuskäyttöä rajoittavat tekijät Naisten eri ikäryhmissä oli tilastollisesti merkitseviä eroja sen suhteen, minkä nähtiin rajoittavan tietokoneen käyttöä opetuksessa. Nämä eroavat seikat on kuvattu seuraavassa kuviossa. 26 37 vuotiaat erosivat vanhimmasta ikäryhmästä tilastollisesti merkitsevästi (p<.01) kuviossa esitetyissä väittämissä, ja 38 49 vuotiaiden käyttöä rajoitti nuorinta ikäryhmää enemmän tietotekniikan käyttötaitojen puute ja epävarmuus siitä, kuinka käyttää tieto ja viestintätekniikkaa opetuksessa (p<.01)
13 Pedagogisesti mielekkäiden ohjelmien puute Tietotekniikan käyttötaidot Epävarma, kuinka käyttäisi opetuksessa Työmäärä liian suuri 26 37 vuotiaat 38 49 vuotiaat 50 61 vuotiaat Ei sovi aineen opettamiseen 0 10 20 30 40 50 % Kuvio 13. Naisten eri ikäryhmissä koetut tietotekniikan käyttöä rajoittavat tekijät Tietoteknisen ja pedagogisen tuen saanti ja koulutuksen tarve Seuraavissa kuvioissa tarkastellaan tieto ja viestintätekniikan käytön pedagogista ja tietoteknistä tukea ja koulutusta. 50 40 % 30 20 Pedagoginen tuki Tekninen tuki 10 0 Kuvio 14. Vastaajien käsitys saadun pedagogisen ja tietoteknisen tuen riittävyydestä (% vastaajista) (1=täysin riittämättömästi, 5= täysin riittävästi)
14 Atk vastuuhenkilönä toimivalta oman koulun opettajalta Koulun tietotekniikan opettajalta Konsultoivalta opettajalta Tietotekniikan kouluttajalta Opettajakollegalta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Paljon Joskus En lainkaan En ole tarvinnut Kuvio 15. Kuinka paljon (% vastanneista) on saanut tukea kultakin taholta 50 40 % 30 20 Pedagogisen koulutuksen tarve Tietoteknisen koulutuksen tarve 10 0 Kuvio 16. Vastaajien (%) tietoteknisen ja tietotekniikan opetuskäytön pedagogisen koulutuksen koettu tarve (1=ei lainkaan, 5=erittäin suuri) Pedagogisen ja tietoteknisen tuen saannin suhteen ei ilmennyt sukupuoli tai ikäryhmäeroja.
15 50 40 % 30 20 Miehet Naiset 10 0 Kuvio 17. Nais ja miesopettajien tietoteknisen koulutuksen tarve (1=ei lainkaan, 5=erittäin suuri). Sekä miehet että naiset kokivat tarvitsevansa kohtuullisen paljon tietoteknistä koulutusta (kuvio17). Kuitenkin naiset raportoivat merkitsevästi enemmän tietoteknisen koulutuksen tarvetta [Mann Whitney U testi: Z(94, 23)= 2.15, p=.05]. Ero näkyy kuitenkin vain siinä, että naiset vastasivat reilusti enemmän arvolla erittäin suuri. Naiset vastasivat eniten arvoilla 4 ja erittäin suuri (moodi= 4 ja 5), miehet sen sijaan vastasivat eniten arvoilla 3 ja 4 (moodi=3 ja 4). Miesten (ka=3,75) ja naisten (ka=3,99) keskiarvot olivat siis likimain samat ja mediaanit täysin samat (mediaanit=4). 2.6. Pedagogiset käsitykset Pedagogiset periaatteet ja käytännöt Tutkimuksessa selvitettiin joitakin pedagogisia käsityksiä, joiden mittarit perustuvat aikaisemmin tehtyihin tutkimuksiin Helsingin opettajien keskuudessa. Tarkastelussa käytettiin ns. tutkivan oppimisen mittaria, joka sisältää useampia väittämiä mm. oppilaan omien kysymysten merkityksestä, ongelmalähtöisyydestä ja tiedonhankinnasta.. Tällaisia tutkimuksen omaisia työtapoja tarkasteltiin sekä opettajan periaatteellisena käsityksenä että käytännön arviona siitä, miten hyvin periaate toteutuu omassa opetuksessa. Lisäksi tarkasteltiin
16 tietotekniikan käyttöä tutkivan oppimisen tyyppisessä työskentelyssä, ja siinäkin vastaajat arvioivat sekä periaatteellista käsitystä että toteutumista omassa opetuksessa. Tutkiva oppiminen / periaate Tutkiva oppiminen / käytäntö Tvt tutkivan oppimisen välineenä / periaate Tvt tutkivan oppimisen välineenä / käytäntö keskiarvo Kuvio 18. Vastaajien käsitykset tutkivan oppimisen työtavoista ja arvio niiden toteutumisesta käytännössä sekä käsitykset tieto ja viestintätekniikan merkityksestä näissä työtavoissa. (1=ei koskaan, 5=lähes aina) Pedagogisten käsitysten ja käytännön suhteen ei ilmennyt ikäryhmien välisiä eroja. Ainut sukupuolien välinen ero oli, että miehet kertoivat käyttävänsä merkitsevästi enemmän tieto ja viestintätekniikkaa tutkivan oppimisen tapaisessa työskentelyssä [t=3,19(110), p<.005]. Miesten keskiarvo oli 2,85 (keskihajonta=.80), naisten 2,28 (keskihajonta=.73)