Taide- ja muotoilukoulu TAIKA opetussuunnitelma 2014



Samankaltaiset tiedostot
Kokkolan lasten ja nuorten kuvataidekoulu

SUOSITUS LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖKÄYTÄNNÖIKSI

Porin taidekoulun työpajaopinnot

Aiotko ohjata tai arvioida PALETIN? Lohjanseudun kuvataidekoulun päättötyöohjeet ohjaajille ja ulkopuolisille arvioitsijoille

PORIN TAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

Opetuksen tavoitteet

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Yleisten osien valmistelu

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Päättötyö. PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita.

6.17 Kuvataide. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman kehittäminen > yleissivistävä koulutus > taiteen perusopetus > kuvataide

TIEDOTE 16/ (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

ORIVEDEN SEUDUN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L X ISSN (verkkojulkaisu)

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni

Käsityön taiteen perusopetus UUDET RYHMÄT ALKAVAT SYKSYLLÄ 2017 SYVENTÄVÄT OPINNOT, E172514

PÄÄTTÖTYÖ. Päättötyö arvioidaan sanallisesti sekä numeroasteikolla 1-5.

Kuvataiteen syventävien opintojen lopputyö

Kuvataiteen aineopinnot (35 op) - ayukuv1800

RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA

AIOTKO TEHDÄ PÄÄTTÖTYÖN?

Kuvataiteen aineopinnot (35 op) - ayukuv1800

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA AIKUISILLE

OPISKELIJAN MUISTILISTA

T1 Oppilas harjoittelee havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja tekee taidetta

HAMINAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU OPETUSSUUNNITELMA

OPISKELIJAN MUISTILISTA

Tanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

VANTAAN KUVATAIDEKOULUN LOPPUTYÖOHJEET

KUVATAIDE VALINNAISAINE

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMAT. Kuvataide Käsityö Tanssi

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Vihdin Kuvataidekoulu. Päättötyöohjeet oppilaalle

taideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa arviointiin

ILMAJOEN TANSSIKOULU

Vantaan kuvataidekoulu

TAITEEN PERUSOPETUS. Kuvataidekoulu KUVATAITEEN PERUSTEET 1 (60 t)

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

- harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itsearviointiin

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Kuvataiteen prosessiarviointi Kokemuksia yläkoulusta

T A I T E E N P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A K Ä S I T Y Ö ÅBOLANDS HANTVERK R.F.

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu

MILLAINEN KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU ON?

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo Elina Mantere

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen

OPINTO-OPAS

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

Mitä ops- perusteiden opintokokonaisuus- ja tavoitealueteks4stä nousee? Mitä perusteet kannustavat muu7amaan?

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

Kuvataiteen perusopinnot (25 op) - ayukuv1700

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

VIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia?

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Vihdin Kuvataidekoulu

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä

MÄÄRÄYS 40/011/2002 TAITEEN PERUSOPETUKSEN TEATTERITAITEEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2002

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

LUKUVUODEN TYÖPAJATARJONTA

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

OPPIMISEN ARVIOINTI kuvataiteen, arkkitehtuurin ja mediataiteiden opetuksessa

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta /47

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

Vuosiluokkien 7-9 arviointikäytänteet ja päättöarvioinnin toteuttaminen perusopetuksessa

1. Oppimisen arviointi

Teatteritaiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

ARKKITEHTUURI VIDEO DIGITAALINEN KUVA VALOKUVA KERAMIIKKA KUVANVEISTO PIIRUSTUS SARJAKUVA KUVATAIDE PIIRUSTUS-MAALAUS-GRAFIIKKA PIIRUSTUS MAALAUS

Inklusiivisen valmistavan opetuksen alueelliset koulutuspäivät

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset

Luku 6 Oppimisen arviointi

Transkriptio:

Taide- ja muotoilukoulu TAIKA opetussuunnitelma 2014 päivitetty 12.5.2015

SISÄLTÖ 1 MEIDÄN KOULUMME TAIDE- JA MUOTOILUKOULU TAIKA 1.1 ILMAISUN TAIKAA TAITEEN JA TAITOJEN TALOSSA 1.2 OPPIMIS- JA OPETTAMISKÄSITYKSESTÄMME 1.3 KÄSITYKSEMME TAITEESTA SEN OPETTAMISESTA JA OPPIMISESTA 1.4 KÄSITYKSEMME MUOTOILUSTA SEN OPETTAMISESTA JA OPPIMISESTA 2 TARTU VIIVAAN TARTU VÄRIIN TARTU MUOTOON TARTU TILAAN 2.1 TÄÄLLÄ ME OPETAMME JA OPIMME 2.2 OPPILAAKSIOTTO 2.3 RYHMÄKOKO 2.4 POISSAOLOT 2.5 HENKILÖKOHTAISEN OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN 2.6 HYVÄKSILUKEMINEN 2.7 TIEDOTTAMINEN 2.8 YHTEISTYÖ 3 OPETUKSEN RAKENNE JA LAAJUUS 3.1 OPINTOJEN RAKENNE 3.2 OPINTOJEN LAAJUUS 3.3 LISÄAJAN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 4 PIIRRÄ, VIIVAA, MAALAA, VIILAA, SAHAA, MUOVAA, LIIMAA, KUVAA, FILMAA OPETUKSEN KESKEISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 4.1 VARHAISIÄN OPINNOT 4.2 PERUSOPINNOT 4.3 PERIODITYÖPAJAT 4.3.1 PEHMEIDEN MATERIAALIEN PEDIODITYÖPAJA 4.3.2 MUOTOILU 4.3.3 DIGITAALINEN VALOKUVAUS 4.3.4 MAALAUS/ PIIRUSTUS/ PIMA 4.3.5 PORTFOLIO 4.4 SYVENTÄVIEN OPINTOJEN TYÖPAJAT 4.4.1 VAATETUKSEN TYÖPAJA 4.4.2 MUOTOILU TILA YMPÄRISTÖ 4.4.3 DIGITAALINEN VALOKUVAUS 4.4.4 MAALAUS / PIIRUSTUS / PIMA 4.5 OPINNÄYTETYÖ 5 ARVIOINTI 5.1 OPPILASARVIOINNISTA 5.2 MEISTÄ ITSELLEMME JA MUILLE 5.3 TODISTUKSET 5.3.1 OSALLISTUMISTODISTUS 5.3.2 PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖTODISTUS 5.3.3 VISUAALISTEN TAITEIDEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTODISTUS 5.3.4 OPINNÄYTETYÖN TODISTUS LIITTEET LIITE 1: TAIDE- JA MUOTOILUKOULU TAIKAN TOIMINTASÄÄNNÖT LIITE 2: OPINNÄYTETYÖ LIITE 3: TYÖPAJAKUVAUKSET KIRJALLISUUS VALOKUVAT

1 MEIDÄN KOULUMME TAIDE- JA MUOTOILUKOULU TAIKA Ihminen on aika avuton, jos hän ei tiedä kuka hän on. Ei ihminen selviä tehtävästään, jos hän ei tunne itseään ja ei osaa valita kaikesta, mitä on tarjolla niin siitä seuraa lopulta vain toivotonta sotkua. Ei sitä, mihin yltää ihminen, kun tietää mikä ja kumpi ja ken. Nalle Puh ja Tao 1.1 ILMAISUN TAIKAA TAITEEN JA TAITOJEN TALOSSA Meidän koulussamme on ilmapiiri, jossa oppilaat, opettajat ja muu henkilöstö otetaan huomioon erilaisen temperamentin, synnynnäisen persoonallisuuspiirteen omaavina yhdessä ja erikseen toimivina tasavertaisina yksilöinä.

Taide- ja muotoilukoulu Taika on lasten ja nuorten kuvataidekoulu, joka tarjoaa kuvataiteen laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta päijäthämäläisille 5-20-vuotiaille lapsille ja nuorille Lahdessa. Oppilaitosta ylläpitää Lahden kaupunki. Taika sijoittuu Lahden kaupungin sivistystoimialalla Elinvoima ja osaaminen vastuualueelle ja on osa Wellamo-opistoa. Taide- ja muotoilukoulu Taikan opetus on järjestetty niin, että se noudattaa lakia taiteen perusopetuksesta (633/98) sekä opetushallituksen laatiman visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteita (39/011/2002). Opetus- ja kulttuuriministeriö on taiteen perusopetuksesta annetun lain (633/1998) 11 :n 2 momentin nojalla päättänyt tehdystä hakemuksesta myöntää Lahden kaupungille 1.1.2015 lukien oikeuden saada taiteen perusopetuksen järjestämiseen valtionosuutta laskennallisten opetustuntien määrän mukaan OKM/10/530/2014. 1.2 OPPIMIS- JA OPETTAMISKÄSITYKSESTÄMME Oppimisen perusprosesseina voidaan pitää, että ihminen oppii havainnoimaan ja ymmärtämään, miten ympäristön tapahtumat liittyvät toisiinsa, minkälaisia seurauksia on omasta toiminnasta ja oppimaan muiden toiminnasta. Oppimisen voi määritellä myös niin, että se on käyttäytymisessä havaittavia pysyviä muutoksia, jotka syntyvät ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksesta. Oppiminen voi olla tahatonta tai se voi tapahtua ympäristön tuella, opetuksella. Oppiminen edellyttää muistia ja aistitoimintaa. Oppimistapahtuman voi paikantaa kohtaan, jossa ihminen vertailee jo tapahtunutta ja aikomaansa tulevaa toimintaa tai ihminen vertaa jo tapahtunutta aiempaan toimintaansa. Viimeksi mainittu on kokemuksesta oppimista. Kokemus syntyy yksilön tulkinnasta, eikä aina vastaa todellisia, empiirisesti mitattavia tapahtumia. Yksilön käsitys on tulkintaa, mutta on hyväksyttävä se, että koettu on kokijalle jollakin tavalla merkityksellinen ja arvokas, vaikka kokemus ei vastaisikaan todellista tapahtumaa. Kokemuksen ala on moninainen: Se voi olla fyysinen, psykologinen, hengellinen tai emotionaalinen. Myös havainnointi toimii samantapaisen periaatteen mukaisesti. Ihminen tulkitsee havaitsemaansa omista elämismaailmoistaan, sosiaalis-historiallisesta taustastaan lähtien, ja liittää havaitun jo olemassa olevaan mielensä ainekseen. Havaintokin voi siis olla ympäröivää todellisuutta tai todellista tapahtumaa vastaamaton. Kokemukset, havainnot ja havaitseminen ovat erinomaisia rakennusaineita taiteella ja muotoilulla kasvattamisessa ja taiteen ja muotoilun opettamisessa. Erilaiset kokemukset ja havainnot osallistuvat prosessiin, jossa tavoitteena on tuoda näkyväksi näkymättömien maailmojen ideoita visuaalisina ja muotoilullisina artefakteina. Edellä esitettyä pyrimme toteuttamaan opetuksessamme. Opetuskäsityksemme on sekoitus kokemuksellisen-, konstruktiivisen - ja tutkivanoppimisen ideoista. 1.3 KÄSITYKSEMME TAITEESTA SEN OPETTAMISESTA JA OPPIMISESTA Taide on avoin käsite. Se määrittelee itseään uudelleen koko ajan: Taide ottaa jatkuvasti sisäänsä uusia osa-alueita uudistaen näin itseään ja omaa määritelmäänsä. Taide on kommunikointia, jossa taiteilija, teos ja kokija ovat vuorovaikutuksessa. Taideteos on prosessi sekä tekijälleen että katsojalleen. Taide on myös itseymmärtämisen väline. Se auttaa ymmärtämään ja selvittämään asioita, käsityksiä ja arvoja: taide siis opettaa jotakin todellisuudesta. Taikassa taideopetuksen lähtökohtana ovat oppilaan havainnot ja kokemukset. Opetus pohjaa traditioon: tekniikoiden, materiaalien ja kuvasommittelun perusteiden haltuunottoon. Oppimisprosessissa oppilas harjaantuu ilmaisemaan kuvallisin keinoin omia kokemuksiaan, havaintojaan ja ajatuksiaan sekä suhdettaan ympäröivään todellisuuteen.

1.4 KÄSITYKSEMME MUOTOILUSTA SEN OPETTAMISESTA JA OPPIMISESTA Taikassa muotoilun opetus perustuu käsityöllisen muotoilun lähtökohtiin. Käsityöllisessä muotoilussa ei tutkita teollisen sarjatuotannon vaatimuksiin sopivaa muotoilua vaan suunnittelija ja valmistaja on sama henkilö. Käsityömuotoilussa oppilaalla tavoitteena on suunnitella ja valmistaa esine, minkä olemus havainnollistaa tuotteen käytettävyyden ominaisuuksia unohtamatta tuotteen esteettistä ilmettä. Käsityöllisen prosessin lähtökohta on usein jossakin tietynlaisessa materiaalissa. Oppimisprosessi sisältää tutkivan oppimisen periaatteen, jossa kokeilemalla erilaisten materiaalien mahdollisuuksia oppilas saa tietoa materiaalien toimivuudesta aina ko. tehtävän toteuttamisessa. Oppimisprosessi etenee onnistumisten ja epäonnistumisten sarjana. Prosessin lähtökohta on kolmiulotteisessa, tilallisessa luonnostelussa. Taikassa arkkitehtuurin ja sisustusarkkitehtuurin alojen kasvatus ja opetus on työpajaopinnoissa yhdistetty muotoilukasvatuksen ja -opetuksen kanssa. Oppilas voi suunnitella ja valmistaa esineen, ja sijoittaa sen olemassa olevaan tai kuvittelemaansa ulkotai sisätilaan. Myös vaatetuksen työpaja on osa koulumme muotoilunopintoja.

2 TARTU VIIVAAN TARTU VÄRIIN TARTU MUOTOON TARTU TILAAN 2.1 TÄÄLLÄ ME OPETAMME JA OPIMME Koulumme oppimisympäristö rakentuu sosiaalisista-, fyysistä- ja teknisistä oppimisympäristöistä. Pohtiessamme sosiaalista oppimisympäristöä päädyimme määritelmään, joka on esitetty kappaleessa 1.1. Koulun tilat on pyritty suunnittelemaan ja toteuttamaan niin, että ne mahdollistaisivat kokemuksen turvallisesta, rohkaisevasta ja esteettisesti positiivisesta ilmapiiristä. Oppimisympäristöjä olemme laajentaneet koulun ulkopuolelle osallistumalla erilaisiin yhteistyöprojekteihin, vierailemalla erilaisissa taidelaitoksissa, tekemällä opintomatkoja ja osallistumalla koulun ulkopuoliseen näyttelytoimintaan. Taikan käytössä on LAMKin Muotoilu ja taideinstituutin tietokoneluokka, joka mahdollistaa digitaalisuuden hyödyntämisen portfolio- ja digitaalisen valokuvauksen periodien ja digitaalisen valokuvauksen työpajan opettamisessa ja oppimisessa niin, että jokaisella oppilaalla on henkilökohtainen väline käytettävissään. Olemme laatineet koululle hyvää käyttäytymistä tukevat säännöt, jotka perustuvat koulun arvopohjaan. Taikassa opettajina toimivat visuaalisen- ja muotoilun alan ammattilaiset. 2.2 OPPILAAKSIOTTO Vapaat oppilaspaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä ja niistä voi tiedustella koulun toimistosta koko lukuvuoden ajan. 2.3 RYHMÄKOKO Taide- ja muotoilukoulu Taikassa varhaisiän ryhmissä ryhmäkoko on 10 oppilasta. Perus- ja syventävissä opinnoissa ryhmäkoko on noin 12 oppilasta. Opinnäyteryhmän koko vaihtelee lukuvuosittain. 2.4 POISSAOLOT Jos oppilaan poissaolot ylittävät 30%, opintorekisteriin ei kyseiseltä lukukaudelta saa suoritusmerkintää. Poissaolot on mahdollista korvata esimerkiksi tekemällä opettajan antamia lisätehtäviä tai perusopetuksen puolella osallistumalla koulun järjestämille kesäkursseille. 2.5 HENKILÖKOHTAISEN OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Jos oppilas haluaa visuaalisten alojen jatko-opintoihin, hänelle voidaan laatia henkilökohtainen opetussuunnitelma. Henkilökohtainen opetussuunnitelma voidaan laatia myös tapauksissa, jossa oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan Taikassa opetussuunnitelman mukaisesti. Henkilökohtaisessa opetussuunnitelmassa määritellään opiskelijan opintojen kesto, tavoitteet ja sisällöt. Henkilökohtainen opetussuunnitelma laaditaan ohjaavan ja johtavan opettajan kanssa. 2.6 HYVÄKSILUKEMINEN Taide- ja muotoilukoulu Taika hyväksilukee opinnot muissa kuvataidekouluissa, käsityökouluissa, arkkitehtuurikouluissa. Jos oppilas on ollut aikaisemmin visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän perusopetuksessa, hänen tulee osoittaa harrastuneisuutensa työskentelyportfoliolla tai itsenäisesti tehdyllä teoksella.

2.7 TIEDOTTAMINEN Syyslukukauden alussa huoltajille järjestetään vanhempainilta, johon kutsutaan kaikkien oppilaiden huoltajat. Tilaisuudessa johtava opettaja esittelee koulun toimintaa, ajankohtaisia asioita ja vastaa huoltajien kysymyksiin. Koulun tiedotus koteihin hoidetaan pääasiassa postin välityksellä. Tarvittaessa huoltajilla on mahdollisuus keskustella sovittuna ajankohtana lapsensa opettajan kanssa. Koulun kotisivuilla on yleisesittely, toiminta-ajatus, opetuksen rakenne ja eteneminen, toimintasäännöt, esite, ajankohtaiset asiat ja galleriaosio, johon on koottu kuvia oppilaiden töistä, erilaisista näyttelyistä, hankkeista ja projekteista. 2.8 YHTEISTYÖ Taide- ja muotoilukoulu Taika on Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:n jäsen, ja osallistuu liiton järjestämään toimintaan ja erilaisiin koulutuksiin. Taika tekee yhteistyötä muiden taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten kanssa Päijät- Hämeen alueella. Yhteistyö aloitettiin rehtori- ja opettajatasolla syksyllä 2006, jolloin Lahdessa järjestettiin valtakunnallinen taiteen perusopetuksen seminaari. Viimeisten vuosien aikana on toteutettu Tartu Taiteeseen - tapahtumia, yhteisiä projekteja ja osa taiteiden välisistä työpajoista on poikinut taiteen perusopetukseen uusia hankkeita. Koulu tekee yhteistyötä Lahden kaupungin kanssa toteuttamalla kulttuurikasvatusohjelman muotoilupajoja 5-luokkalaisille, järjestämällä kuvataidekerhoja kouluilla ja tekemällä kaupunkiympäristöön liittyviä projekteja yhteistyössä Lahden kaupungin tekninen ja ympäristötoimialan kanssa. Taika tuottaa toiminnallaan erilaisia paikallisia ja valtakunnallisia kulttuuritapahtumia ja opetusmateriaalia.

3 OPETUKSEN RAKENNE JA LAAJUUS 3.1 OPINTOJEN RAKENNE Opetus alkaa varhaisiän opinnoista (5/6-vuotiaat), josta oppilaat siirtyvät perusopintoihin (6/7 11/12-vuotiaat). Perusopintojen viimeisen ja syventävien työpajaopintojen ensimmäisen vuoden oppilaat opiskelevat periodityöpajoissa, jonka jälkeen he jatkavat syventäviin työpajaopintoihin (13/14 20-vuotiaat). Taide- ja muotoilukoulu Taikassa on mahdollista opiskella 20-vuotiaaksi asti. Syventävät opinnot on kuitenkin suoritettava vähintään 6 vuodessa. Oppilas voi myös tarpeen vaatiessa anoa opiskeluun lisäaikaa. Opetustunnin pituus on 45 minuuttia. ETENEMINEN VARHAISIÄN OPINNOT 30 opetuskertaa/ lukuvuosi PERUSOPETUS - 6/7 11-vuotiaat 30 opetuskertaa/ lukuvuosi - periodityöpajat (11/12- vuotiaat) 34 opetuskertaa/ lukuvuosi SYVENTÄVÄT OPINNOT - periodityöpajat (12/13 vuotiaat) 34 opetuskertaa/ lukuvuosi - syventävät työpajat (13/14 20-vuotiaat) 34 opetuskertaa/ lukuvuosi IKÄ 5 6-vuotiaat 6/7 11/12-vuotiaat 12/13 20-vuotiaat LAAJUUS 60 120 h 540 h 750 h OPETUKSEN KESTO 1 2 vuotta 2 h/ viikko 6 vuotta 6/7 7/8-vuotiaat 2h/ viikko 6-8 vuotta 3 h/ viikko 8/9 11/12-vuotiaat 3h/ viikko 3.2 OPINTOJEN LAAJUUS Varhaisiän opintoja järjestetään 60tuntia lukuvuodessa. Perusopetuksessa opetusta annetaan kuuden vuoden aikana yhteensä 540 tuntia. Perusopetuksen päätteeksi oppilas tekee digitaalisen portfolion. Mikäli oppilaalle ei ole kertynyt 540 tuntia perusopintoja, on hänellä mahdollisuus korvata puuttuvat opinnot. Syventävissä opinnoissa laajaa opetusta annetaan kuuden vuoden aikana 750 tuntia. Oppilas tekee opinnäytetyön, jos hän haluaa taiteen laajan oppimäärän syventävien opintojen päättötodistuksen. Opinnäytetyön laajuus on 50 tuntia. Perus- ja syventäviin opintoihin kuuluu itsenäistä työskentelyä 10 tuntia lukuvuodessa. Lisäksi oppilas osallistuu yhteisiin projekteihin, opintomatkoihin ja näyttelyvierailuihin, joita järjestetään säännöllisesti. 3.3 LISÄAJAN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET Jos oppilas esimerkiksi opiskelee samanaikaisesti kahdessa eri työpajassa, hän saa suoritettua opinnot nopeammin kuin muut oppilaat. Tässä tapauksessa hänelle voidaan myöntää lisäaikaa jatko-opintoihin. Lisäajan myöntämisen jälkeen opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa määritellään opetusaika, opetuksen tavoitteet ja sisällöt. Lisäajan myöntämisestä päättää johtava opettaja.

4 PIIRRÄ, VIIVAA, MAALAA, VIILAA, SAHAA, MUOVAA, LIIMAA, KUVAA, FILMAA OPETUKSEN KESKEISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 4.1 VARHAISIÄN OPINNOT Keskeiset tavoitteet Oppilas oppii työskentelemään ryhmässä. Oppilaan tulee oppia ottamaan huomioon ryhmänsä muut jäsenet. Suhtautuminen toisiin tulee olla kaikin puolin kohteliasta. Oppilas oppii huolehtimaan ja kunnioittamaan työskentelyyn käyttämiään välineitä ja materiaaleja. Oppilas tutustuu kuvan rakentamisen ja muotoilun peruskäsitteistöön, välineisiin, materiaaleihin ja tekniikoihin. Keskeiset sisällöt Kuvan perustekijät. Muotoilun, plastisensommittelun perustekijät. Kaksi- ja kolmiulotteisen ilmaisun erilaisuus ja samanlaisuus. Varhaisiän opinnot on orientaatio perusopintoihin. 4.2 PERUSOPINNOT Keskeiset tavoitteet Kuten varhaisiän opinnoissa, mutta edellisiä syventäen: Oppilas harjaantuu tekemään työskentelyssään tietoisemmin omakohtaisia ratkaisuja. Oppilas harjaantuu käyttämään ilmaisussaan kuvataiteen ja muotoilun käsitteistöä. Oppilas oppii keskustelemaan ja arvioimaan omia ja muiden töitä asiaan kuuluvalla käsitteistöllä. Oppilas harjaantuu pitkäkestoisempaan prosessinomaiseen työskentelytapaan ja itsearviointiin. Keskeiset sisällöt Kuten varhaisiän opinnoissa, mutta edellisiä syventäen: Oman kuvallisen ja muotoilullisen ilmaisun kehittäminen. Pitkäkestoinen prosessinomainen työskentely. Kuvataiteen ja muotoilun kulttuurillinen merkitys yhteiskunnassa. 4.3 PERIODITYÖPAJAT 4.3.1 PEHMEIDEN MATERIAALIEN PEDIODITYÖPAJA Keskeiset tavoitteet Oppilas tutustuu erilaisiin pehmeisiin materiaaleihin, ja oppii erilaisia tapoja, tekniikoita työstää niitä. Kolmiulotteisen muodon antamisen harjoitteleminen. Keskeiset sisällöt Ekologisuus Käsityölliset menetelmät ja välineet. Käsityöllisten tekniikkojen ja menetelmien historiallisuus. 4.3.2 MUOTOILU Keskeiset tavoitteet Oppilas oppii käyttämään muotoilun peruskäsitteitä. Oppilas tutustuu muotoilullisiin työskentelytapoihin, erilaisiin materiaaleihin ja tekniikoihin. Kolmiulotteisen muodon antamisen harjoitteleminen.

Keskeiset sisällöt Oman muotoilullisen ilmaisun kehittäminen. Kolmiulotteinen suunnittelu ja rakentelu Muotoilun peruskäsitteet 4.3.3 DIGITAALINEN VALOKUVAUS Keskeiset tavoitteet Ymmärrys kameran perustoiminnoista sekä kyky soveltaa teknistä osaamista omassa kuvallisessa ilmaisussa ja sisällön tuottamisessa. Adoben Photoshop kuvankäsittelyohjelman alkeiden hallitseminen ja niiden soveltaminen omaan työskentelyyn. Keskeiset sisällöt Digitaalisen valokuvauksen tekniset ja ilmaisulliset perusteet Kuvallisten sisältöjen tarkastelu harjoitustöiden kautta Kuvankäsittelyn alkeet 4.3.4 MAALAUS/ PIIRUSTUS/ PIMA Keskeiset tavoitteet Kerrataan ja syvennetään perusopetuksessa omaksuttuja tietoja ja taitoja sekä ilmaisullisia ja teknisiä valmiuksia. Keskustellaan ja arvioidaan ryhmässä valmiita teoksia sekä visuaalisia prosesseja. Ohjataan pitkäjänteiseen työskentelyyn ja viimeisteltyyn lopputulokseen. Keskeiset sisällöt Valon, värin ja perspektiivin tutkiminen muodon ja tilan kuvaamisessa 2-ulotteisella pinnalla. Kuvasommittelun perustekijöiden (piste-viiva-pinta-volyymi) merkitys itsenäisinä sisällöntuottajina. Eri materiaalien ilmaisulliset ominaisuudet Omien ideoiden työstäminen annetuista teemoista 4.3.5 PORTFOLIO Keskeiset tavoitteet Digitaalisen tekniikoiden oppiminen Oppilas oppii hyödyntämään digitaalista oppimisympäristöä Taittamisen opettelu Keskeiset sisällöt Muisteleminen Digitaalisen tekniikan hyödyntäminen Itsearvioinnin kehittäminen 4.4 SYVENTÄVIEN OPINTOJEN TYÖPAJAT 4.4.1 VAATETUKSEN TYÖPAJA Keskeiset tavoitteet Oppilas saa käsityksen vaatteen suunnittelusta, vaatteeseen tarvittavan kaavan rakentumisesta ja siitä, miten näistä lähtökohdista valmistetaan vaate. Oppilaan ymmärrys vaatteesta kolmiulotteisena kappaleena, materiaalien tuntemus ja materiaalin soveltavuus suunniteltuun vaatteeseen, asuun, kehittyy. Keskeiset sisällöt Ekologisuus Vaatteiden kulttuuriset merkitykset vaatteen historiallisuus. Vaatteet ja niiden vaatteen valmistus identiteetin minäkuvan rakentajana: identiteetin rakentuminen edellyttää, että ihminen pääsee kokeilemaan, näkemään monenlaisia ajatus- ja ideamaailmoja, ja valitsemaan niiden välillä.

4.4.2 MUOTOILU TILA YMPÄRISTÖ Keskeiset tavoitteet Oppilas käyttää muotoiluun ja arkkitehtuuriin liittyviä peruskäsitteitä. Oppilas tutustuu suunnitteluprosessiin liittyviin kysymyksiin ja haasteisiin. Oppilas käyttää monipuolisesti erilaisia materiaaleja ja tekniikoita sekä ymmärtää materiaalin merkityksen kolmiulotteisessa työskentelyssä. Oppilaan ymmärrys omakohtaisen kokeilemisen ja kolmiulotteisen rakentelun merkityksestä työskentelyprosessissa ja oman idean näkyväksi tekemisessä kehittyy. Keskeiset sisällöt Oman muotoilullisen ilmaisun syventäminen Kolmiulotteinen suunnittelu ja rakentelu Muotoilun ja arkkitehtuurin peruskäsitteet Rakennettu ympäristö 4.4.3 DIGITAALINEN VALOKUVAUS Keskeiset tavoitteet Filmi järjestelmäkameran hallinta sekä ymmärrys pimiötyöskentelyn perusteista. Ymmärrys digitaalisen järjestelmäkameran perustoiminnoista sekä kyky soveltaa teknistä osaamista omassa kuvallisessa ilmaisussa ja sisällön tuottamisessa. Kuvallisten peruselementtien tunnistaminen ja hallinta. Erilaisten kuvasisältöjen lukutaito ja tuottaminen. Adoben Photoshop -kuvankäsittelyohjelman perusteiden syventäminen ja itsenäinen hallinta. Keskeiset sisällöt Pimiötyöskentely Digitaalisen valokuvauksen teknisten ja ilmaisullisten seikkojen syventäminen Kuvallisten sisältöjen tarkastelu harjoitustöiden kautta Kuvankäsittelytaitojen syventäminen 4.4.4 MAALAUS / PIIRUSTUS / PIMA Keskeiset tavoitteet Tekniset taidot, materiaalien tuntemus, niiden käyttömahdollisuudet Sommittelu, värioppi, niiden ilmaisullinen ulottuvuus Itselleen luontaisen työskentelytavan ja tekniikan löytäminen Oman kuvallisen ilmaisun syventäminen Käsitteiden ja sanaston hallinta Kyky sanallistaa prosessia ja valmiita teoksia Taiteentuntemuksen, tradition ja nykytaiteen ymmärtäminen, taide heijastaa omaa aikaansa Taiteen kentän ja toimintatavan ymmärtäminen Keskeiset sisällöt Havainnot ja kokemukset Tekniset harjoitukset Kuvasommittelu Intuitio, mielikuvat, käsitteet, puhdas ilmaisu Teemat, aiheet 4.5 OPINNÄYTETYÖ Opinäytetyön keskeiset tavoitteet ja sisällöt on esitelty opetussuunnitelman liitteessä Opinnäytetyö.

5 ARVIOINTI 5.1 OPPILASARVIOINNISTA Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän perusopetuksessa oppilasarviointi perustuu oppilaan persoonan tuntemukseen, ja oppilaan työskentelyn taitojen pitkäaikaisen kehittymisen seuraamiseen. Arvioinnin perusteena on arvioivan palautteen periaate, ja oppilaan itsearviointi. Opettajan antama arviointi on avointa, jolloin oppilas saa samalla palautetta, josta lähtien hän voi oppia tekemästään, ja samalla halutessaan parantaa suoristustaan. Oletuksena on, että oppilas toimii reflektiivisesti, ja näin työskentelyssä on koko ajan mukana itsearviointia. Oppilaan arviointi on pääsääntöisesti kiinni työskentelytilanteessa, johon kuuluu työskentelyprosessi ja myös työn lopputulema. Arviointi koskee molempia osatekijöitä. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kyky ymmärtää sisältöjä, visuaalisia osatekijöitä sekä erilaisten materiaalien ja tekniikkojen käyttöä. Taikassa oppilas saa lukuvuosittain sanallisen arvioinnin, missä huomioidaan oppilaan taidollista ja tiedollista kehitystä, kehittymistä opinnoissaan, suhteessa oppilaan omaan aiempaan kehitykseen. Portfolion ja opinnäytetyön arvioinnin lähtökohtana on kehittävä arviointi, jossa opettaja ja oppilas keskustelevat arvioitavasta prosessista yhdessä. Opintojen etenemistä seurataan koulun käytössä olevan oppilasrekisteriohjelman avulla.

5.2 MEISTÄ ITSELLEMME JA MUILLE Olemme Taikassa aloittaneet oppilaitostamme koskevan itsearvioinnin. Arviointi on tarkoitus integroida koulun arkeen järjestelmällisenä ja jatkuvana toimintana, jonka tehtävänä on tutkia ja kehittää erilaisia työvälineitä, joilla saamme tietoa toimintamme vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Tavoitteenamme on, että pystyisimme itsearvioinnista lähtien ratkaisemaan havaittuja toimintamme epäkohtia, mutta myös käyttämään toiminnassamme hyväksi onnistuneeksi toiminnaksi havaittua. Itsearviointiin on sitoutunut koko Taikan henkilökunta. Itsearviointi on siis arviointia, jonka yhteisö tekee omasta toiminnastaan. Meillä on itsearviontitoimintamme tukena Opetusministeriön laatima Virvatuli -malli, josta lähtien olemme alkaneet muokata ministeriön toiveen mukaan paikallisia, oman oppilaitoksemme identiteettejä. Olemme kehitystyössämme ottaneet huomioon koulumme toiminnan painotukset, toimintaympäristömme vaatimukset ja monilta osin myös eri sidosryhmien tarpeet. Itsearviointikohteita, kategorioita, on viisi: oppilaat, opettajat, oppimisympäristö, johtaminen ja yhteistyösuhteet. Olemme kehittämässä itsearvioinnin välineeksi miellekarttaa. Tarkoituksena on laatia miellekartan sisällöstä ja rakenteesta sellaisia, että ne toimisivat tiedonkeruun välineenä opettajien ja oppilaiden kesken, mutta myös niin, että menetelmä lisäisi yhteisöllisyyttä oppilaiden kesken, ja opettajien välillä. Miellekarttojen pedagoginen idea perustuu ajatukseen avoimesta päämäärästä. Usein valmiiksi laaditut kysymykset ovat lähtökohtaisesti niin johonkin tiettyyn suuntaan tai lopputulemaan ohjaavia, että saadut vastaukset todennäköisesti jäävät puutteellisiksi. Miellekarttoja voidaan tehdä joko yksilökeskeisesti tai ryhmätyönä. Ryhmätyötilanne vaatii rauhallista ja luottamuksellista ilmapiiriä. Ryhmätyötilanteet ovat osoittautuneet hedelmällisiksi keskustelufoorumeiksi, jossa opettaja pääsee kuulemaan oppilaitaan ja oppilaat toisiaan. Vuorovaikutustilanne mahdollistaa keskusteltavaksi ja avattavaksi yllättäviäkin asioita ja ilmiöitä. Nämä tilanteet vahvistavat ryhmän jäsenten välisiä suhteita. Miellekartan ytimessä on Taika, ja lähemmässä tarkastelussa: tila/oppimisympäristö, välineet, materiaalit, tekniikat, opettaminen ja oppiminen.

5.3 TODISTUKSET 5.3.1 Osallistumistodistus Osallistumistodistuksen saavat kaikki laajaan opetukseen osallistuneet oppilaat. Lahden kaupunki Sivistystoimiala, Wellamo-opisto Taide- ja muotoilukoulu Taika osallistumistodistus taiteenala: kuvataide opetusministeriön koulutuksen järjestämislupa: OKM/10/530/2014 25.11.2014 Taide- ja muotoilukoulu Taikan opetus perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta (633/98). Opetus on toteutettu Opetushallituksen laatiman visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti (39/011/2002). oppilaan nimi ja henkilötunnus opiskeluaika suoritetut opinnot suorituksen ajankohta johtavan opettajan allekirjoitus oppilaitoksen leima 5.3.2 Perusopetuksen päättötodistus Perusopintojen päättötodistuksen arviointi on sanallinen eikä siinä käytetä arviointiasteikkoa. Lahden kaupunki Sivistystoimiala, Wellamo-opisto Taide- ja muotoilukoulu Taika Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän perusopetuksen päättötodistus taiteenala: kuvataide opetusministeriön koulutuksen järjestämislupa: OKM/10/530/2014 25.11.2014 Taide- ja muotoilukoulu Taikan opetus perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta (633/98). Opetus on toteutettu Opetushallituksen laatiman visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti (39/011/2002). oppilaan nimi ja henkilötunnus opiskeluaika sanallinen arvio suoritetut opinnot suorituksen ajankohta johtavan opettajan ja Wellamo-opiston rehtorin allekirjoitus oppilaitoksen leima 5.3.3 Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän päättötodistus Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän päättötodistuksen saamisen edellytyksenä on osallistuminen syventäviin opintoihin 760 h. Jos vaadittu tuntimäärä ei täyty, oppilaalle kirjoitetaan osallistumistodistus. Syventävien opintojen päättötodistus on samalla todistus perusopinnoista sekä laajan oppimäärän suorittamisesta. Syventävien opintojen päättötodistuksessa annetaan sekä sanallinen että numeraalinen arvio asteikolla 5 1. (erinomainen 5, kiitettävä 4, hyvä 3, tyydyttävä 2, hyväksytty1). Lahden kaupunki Sivistystoimiala, Wellamo-opisto Taide- ja muotoilukoulu Taika Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän päättötodistus

taiteenala: kuvataide Visuaalisten taiteiden oppimäärä sisältää perusopetuksen ja syventävät opinnot opetusministeriön koulutuksen järjestämislupa: OKM/10/530/2014 25.11.2014 Taide- ja muotoilukoulu Taikan opetus perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta (633/98). Opetus on toteutettu Opetushallituksen laatiman visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti (39/011/2002). oppilaan nimi ja henkilötunnus opiskeluaika kokonaisarvosana opinnoista (5-1) sanallinen arvio suoritetut opinnot suorituksen ajankohta johtavan opettajan ja Wellamo-opiston rehtorin allekirjoitus oppilaitoksen leima arviointiasteikko: erinomainen 5, kiitettävä 4, hyvä 3, tyydyttävä 2, hyväksytty 1 5.3.4 Opinnäytetyön todistus Opinnäytetyön arviointi kohdistuu teokseen/teossarjaan, portfolioon ja portfoliossa olevaan itsearviointiin. Työn arvioijia on kaksi. Arvioijina ovat koulun omat opettajat ja/tai ulkopuolinen asiantuntija. Oppilas saa työstään lyhyen kirjallisen arvioinnin molemmilta arvioijalta. Opinnäytetyön arviointikriteerit on esitelty opetussuunnitelman liitteessä Opinnäytetyö. Lahden kaupunki Sivistystoimiala, Wellamo-opisto Taide- ja muotoilukoulu Taika Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opinnäytetyö taiteenala: kuvataide opetusministeriön koulutuksen järjestämislupa: OKM/10/530/2014 25.11.2014 Taide- ja muotoilukoulu Taikan opetus perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta (633/98). Opetus on toteutettu Opetushallituksen laatiman visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti (39/011/2002). oppilaan nimi ja henkilötunnus arvosana opinnäytetyöstä sanallinen arvio suoritetut opinnot 50 h suorituksen ajankohta johtavan opettajan, ulkopuolisen arvioitsijan ja Wellamo-opiston rehtorin allekirjoitus oppilaitoksen leima arviointiasteikko: erinomainen 5, kiitettävä 4, hyvä 3, tyydyttävä 2, hyväksytty 1

KIRJALLISUUS Arnheim Rudolf: Art and Visual Perception A Psychology of the Creative Eye Atjonen Päivi: Hyvä, paha arviointi Hirsjärvi Sirkka: Kasvatustieteen käsitteistö Hoff Benjamin: Nalle Puh ja Tao Varto Juha: Laadullisen tutkimuksen metodologia Laki taiteen perusopetuksesta (633/98) Opetushallitus, Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2002 (39/011/2002) Virvatuli-malli itsearviointiopas taiteen perusopetusta antaville oppilaitoksille Jaana Koivisto- Nieminen, Kaisa Holopainen Taiteen perusopetusliitto http://www.edu.fi/muotoilu-_ja_arkkitehtuurikasvatus/muotoilu- _ja_arkkitehtuurikasvatusta_kaytannossa/kasin_muotoiltu_kehosta_lahtien VALOKUVAT Studio Teemu Töyrylä

Taide- ja muotoilukoulu Taikan opetussuunnitelman hyväksyi Lahden ammattikorkeakoulu 21.8.2002 (rehtorin päätösluettelo nro 323). Taide- ja muotoilukoulu Taikan opetussuunnitelma uudistettiin keväällä 2014. Uudistetun opetussuunnitelman hyväksyi Lahden ammattikorkeakoulun rehtori Outi Kallioinen 22.5.2014. (viranhaltijapäätös 31 ). Lahden kaupungin sivistyslautakunta hyväksyi Taide- ja muotoilukoulu Taikan opetussuunnitelman 11.6.2014 (D/1690/00.04.01.02.00/2014) ja otettavaksi käyttöön 1.1.2015 alkaen.

LIITE 1 TAIDE- JA MUOTOILUKOULU TAIKAN TOIMINTASÄÄNNÖT OPETUKSEEN OSALLISTUMINEN Oppilaan tulee osallistua säännöllisesti opetukseen. Oppilas ei saa opintorekisteriin suoritusta mikäli poissaolot ylittävät 30%. Mahdollisesta korvaavuudesta on otettava yhteyttä joko ryhmän opettajaan tai johtavaan opettajaan. Opetuskerta alkaa ja loppuu täsmällisesti: oppilas tuodaan ja noudetaan opetuskerran jälkeen täsmällisesti. Oppilas saa poistua Taikasta vain opettajan luvalla tai tuntien päätyttyä, mikäli huoltajien kanssa ei ole muuta sovittu. Oppilaan tulee osallistua opetukseen ja työskentelyyn aktiivisesti, sekä noudattaa opettajan antamia ohjeita. Oppilas arvostaa omaa ja toisten työskentelyä ja antaa kaikille työrauhan. Toisten oppilaiden töihin kajoaminen sekä niiden negatiivinen kommentointi on ehdottomasti kielletty. Oppilaan tulee käyttäytyä hyvien tapojen mukaisesti. Opetustilanteissa ei puhuta negatiivisesti muista ryhmän jäsenistä tai ulkopuolisista. Mikäli oppilas toistuvasti häiritsee opetusta ja muiden työskentelyä keskustelee ryhmän opettaja asiasta oppilaan kanssa. Mikäli häiritseminen jatkuu, ottaa opettaja yhteyttä oppilaan huoltajiin. Tarvittaessa huoltajat kutsutaan oppilaan kanssa koululle keskustelemaan ryhmän opettajan ja johtavan opettajan kanssa tilanteen ratkaisemiseksi. Opetuskertaan kuuluu materiaaleista ja välineistä huolehtiminen, niiden puhdistaminen käytön jälkeen ja vieminen omille paikoilleen sekä työskentelypaikan siivoaminen ja töiden vieminen niille varatuille paikoille. Oppilas käyttää työskentelyyn sopivaa vaatetusta. Opetuskieli Taikassa on suomi. Oppilaat, joiden äidinkieli ei ole suomi, toivotaan osallistuvan ja keskustelevan taitojensa mukaan suomen kielellä. KOULUN OMAISUUS Oppilaan tulee käyttää ja kohdella Taikan omaisuutta huolella ja tarkoituksenmukaisesti. Kaikenlainen ilkivalta on kielletty. Oppilas joutuu itse korvaamaan aiheuttamansa mahdollisen ilkivallan. YHTEISTYÖ TAIKAN JA KODIN VÄLILLÄ Oppilaan tai hänen huoltajansa tulee ilmoittaa henkilö- ja osoitetietomuutokset suoraan Taikan toimistoon. Opiskelun lopettamisesta on myös ilmoitettava välittömästi toimistoon, ei opettajalle. Koulun tiedotus hoidetaan pääasiassa postin välityksellä. On tärkeää, että huoltajan voimassa oleva puhelinnumero on Taikan tiedossa. Huoltaja voi lähettää viestejä oppilaan mukana, ottaa yhteyttä suoraan ryhmän opettajaan tai Taikan toimistoon. Oppilaan turvallisuuden takia huoltajan olisi hyvä ilmoittaa ryhmän opettajalle esimerkiksi allergioista. Opetuksessa mahdollisesti sattuneiden ongelmatilanteiden johdosta huoltajia pyydetään ottamaan välittömästi yhteyttä ryhmän opettajaan tai johtavaan opettajaan tilanteen selvittämiseksi. Jos oppilas ei viihdy Taikassa olisi huoltajan hyvä ottaa yhteyttä ryhmän opettajaan.

Oppilaspaikan vastaanottaminen velvoittaa aina lukukausimaksun maksamiseen. Huoltajien on hyvä keskustella lapsen kanssa oppilaspaikan sitovuudesta ennen opiskelupaikan vastaanottamista. Lukukausimaksut tulee hoitaa ajoissa. Lukukausimaksun laiminlyönti aiheuttaa maksun siirtymisen perintään Lahden kaupungin käytännön mukaisesti. Lukukausimaksuihin liittyvissä asioissa on hyvä ottaa mahdollisimman pikaisesti lukukauden alettua yhteyttä johtavaan opettajaan. Taikassa järjestetään lukuvuoden aikana vanhempainilta, joihin kaikkien toivotaan osallistuvan. Varsinkin uusien oppilaiden huoltajien olisi hyvä osallistua vanhempainiltaan. ----------------------------------------------------------------------------------------- leikkaa tästä Olen lukenut ja hyväksynyt Taikan toimintasäännöt. Oppilaan nimi ja ryhmä: Huoltajan allekirjoitus:

LIITE 2 TAIDE- JA MUOTOILUKOULU TAIKAN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPINNÄYTETYÖ YLEISESTI OPPINÄYTETYÖSTÄ Opinnäytetyö on oppilaan itsenäisesti suunnittelema ja toteuttama kokonaisuus, joka sisältää TEOKSEN/TEOSSARJAN ja PORTFOLION. Opinnäytteen tarkoitus on ilmentää oppilaan taiteellisia vahvuuksia ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Opinnäytetyössä oppilas hyödyntää aiemmin oppimiaan tietoja ja taitoja. Oppilas tekee opinnäytetyön, jos hän haluaa taiteen laajan oppimäärän syventävien opintojen päättötodistuksen. Opintojen laskennallinen laajuus on 760 tuntia, mikä sisältää opinnäytetyöntyön tekemisen. Opinnäytetyö tehdään pääsääntöisesti yhden lukuvuoden aikana niin, että oppilas opiskelee valitsemassaan työpajassa ko. opettajan ohjauksessa. Työ edellyttää oppilaalta vähintään 16 -vuoden ikää, ja n. 300 tunnin opintoja (2 3 lukuvuotta) siltä visuaalisen taiteen tai muotoilun alueelta, jolta oppilas aikoo työnsä tehdä. Tämä tarkoittaa, että työ tehdään menetelmillä ja tekniikoilla, jotka oppilas jo osaa. Opinnäytetyön aiheen ja tekniikan päättää oppilas itse omista mielenkiintonsa kohteista lähtien. Oppilas tekee työstään suunnitelman, jonka opettaja ja johtavaopettaja hyväksyvät. Opinnäytetyön tekemiseen kuuluu osallistuminen ohjattuihin opinnäytetyöryhmän välitapaamisiin, opinnäytetyöseminaariin, opinnot päättävään näyttelyn rakentamiseen, näyttelyyn kuuluvaan töiden esittelytilaisuuteen ja näyttelyn avajaisiin. Lisäksi opinnäytetyöskentelyyn kuuluu itsenäisen työskentelyn osuus: opinnäytetyön aiheen keksiminen, työn suunnittelu, oppimispäiväkirjan kirjoittaminen, päiväkirjan työstäminen portfolioksi ja mahdollinen työskentely kotona ja/tai koulussa. Työn tekeminen edellyttää, että oppilaan poissaolot ovat sallitun rajoissa. YKSITYISKOHDAT OPINNÄYTETYÖN SISÄLLÖSTÄ JA TAVOITTEISTA Työn aikatauluttaminen. Oppilas on valinnut (yleensä edellisen lukuvuoden keväällä) työpajan, jossa hän haluaa opinnäytteen tehdä. Opinnäyteryhmän ensimmäinen yhteinen tapaaminen on syyslukukauden alussa. Tapaamisessa oppilaat esittäytyvät ja kertovat työnsä mahdollisista ideoista. Työ tehdään pääsääntöisesti yhden lukuvuoden aikana. Työsuunnitelmasta ja työ/teossarjan valmistamisesta. Valmista työsuunnitelmaa ei välttämättä tarvita. Opinnäytteen lähtökohdaksi oppilaalla tulee olla jokin oma idea, jota oppilas alkaa kehittää. Oppilas tuo ideaansa eri tavoin kokeillen näkyväksi työskentelyprosessin aikana. Työ siis etenee kokeillen vaiheesta toiseen. Työskentely tapahtuu oppilaan valitsemassa työpajassa, sopimuksen mukaan itsenäisenä työskentelynä koulun tiloissa ja/tai itsenäisenä työskentelynä kotona. Työn ohjaus. Oppilas saa tarvitsemaansa ohjausta valitsemansa työpajan opettajalta, ja lisäksi oppilas osallistuu ohjattuihin opinnäyteryhmän tapaamisiin. Opinnäytetyöryhmän tapaamisissa käsitellään opinnäytetyötä kokonaisvaltaisesti: mm. ryhmässä jaetaan muiden kanssa

ajatuksia oman työ ideasta, sisällöstä ja tavoitteista, keskustellaan työn ajallisesta etenemisestä ja mahdollisista esteistä, työpäiväkirjan pitämisestä, portfolion käytännöistä, työn esille asettamista (kevätlukukauden opinnäytetyönäyttely) ja valmiin työn esittelystä arvioitsijalle, ja mahdollisesti lehdistölle. Opinnäytteen tekijä ottaa pääsääntöisesti vastuun omasta työskentelystään, mutta työn ohjaaja huolehtii, että opinnäytteen tekijä ei koe jäävänsä työnsä kanssa yksin. Oppimispäiväkirjan pitäminen ja portfolion työstäminen. Oppimispäiväkirjan pitäminen kuuluu opinnäytetyön tekemiseen. Päiväkirjan pitämisen tarkoituksena on kirjata sanallisesti ja kuvallisesti muistiin mahdollisimman pian mieluiten heti työskentelykerran päätteeksi seikkoja, joita oppilas ymmärtää työskentelynsä aikana tapahtuneen. Jos työskentelyn ja sen kirjaamisen väliin jää ajallinen välimatka, se saattaa muuttaa käsitystä siitä, mitä työskentelyprosessin aikana tapahtui. Oppimispäiväkirja jää oppilaan henkilökohtaiseksi päiväkirjaksi, mutta päiväkirjaa käytetään portfolion pohjana niin, että oppilas valitsee oppimispäiväkirjastaan niitä seikkoja, joita haluaa portfoliossaan työskentelystään kertoa. Olennaisia ovat visuaaliset valinnat perusteluineen. Portfolio on julkinen: Se asetetaan esille opinnäytetyönäyttelyyn visuaalisen työn rinnalle. Portfolio kertoo työn vastaanottajalle näyttelyssä kävijälle, opettajalle ja päättötyön arvioijalle oppilaan työn rakentumisesta. Portfolio koostuu opinnäytteen lähtökohdan, idean, esittelystä, työn prosessin kuvauksesta ja itsearvioinnista. Oppimispäiväkirjan kirjoittajaa auttaa, kun hän pyrkii vastaamaan avoimiin kysymyksiin: kuka, mitä, missä, milloin, miksi ja miten. Valmis portfolio käsittää tietokoneella kirjoitettua tekstiä 4 5 sivua pistekooltaan 12, rivinväli 1 tai 1,5. Lisäksi työn tekijä liittää portfolioon työn vaatiman määrän kuvallista materiaalia. Muuten portfolion muoto on vapaa. Itsearviointi portfoliossa Itsearvioinnin tarkoitus on syventää tietoisuutta omasta toiminnasta: työskentelyyn kuuluvista lähtökohdista, prosessista, joka vie työtä eteenpäin ja työskentelyn lopputulemasta. Itsearvioinnin periaatteena on, että itsearviointi kantaa omaan toimintaan kohdistuvan kriittisen ajattelun ja pyrkimyksen toiminnan ymmärtämiseen. Itsearviointi on parhaimmillaan kykyä ottaa etäisyyttä omaan toimintaan ja ajatteluun siis kykyä jäsentää kokemuksia hieman etäämmältä. Itsearvioinnin tukena voi käyttää edellä kerrottuja avoimia kysymyksiä. Välimatka etäisyys omaan tekemiseen syntyy niin, että oppilas kirjaa heti työskentelykerran jälkeen oppimispäiväkirjaan tekemistään. Näistä merkinnöistä lähtien, päiväkirjamerkintöjään pohtien, oppilas rakentaa portfolionsa. Näin tapahtunutta työskentelyprosessia tulee tarkasteltua ainakin jonkinlaisen (ajallisen) välimatkan päästä. Tässä on tärkeää, että oppilas varaa työnsä loppupuolelle aikaa portfolion työstämiseen. Jos oppilas on vielä kiinni työskentelyprosessissa, etäisyyden ottaminen tekemiseen ja lopputulokseen saattaa olla vaikeaa. Opinnäytetyön arviointi Opinnäytetyön arviointi kohdistuu teokseen/teossarjaan, portfolioon ja portfoliossa olevaan itsearviointiin. Työn arvioijia on kaksi. Arvioijina on koulun omat opettajat ja/tai ulkopuolinen asiantuntija. Oppilas saa työstään lyhyen kirjallisen arvioinnin molemmilta arvioijalta. Arvioinnin tarkoituksena on esittää ensisijaisesti työn positiiviset ansiot, mutta työn mahdolliset puutteet tulee myös kertoa oppilaalle kirjallisessa palautteessa. Lyhyeen sanalliseen arviointiin, joka tulee oppilaan päättötodistuksen liitteeksi, kirjataan vain työn positiiviset puolet, ja oppilaan työstään saama numeerinen arvosana. Opinnäytteen tekijä esittelee työnsä lyhyellä puheenvuorolla arvioijalle (ja muulle ryhmälle) arviointitilaisuudessa. Arvioija on tutustunut ennen arviointitilaisuutta oppilaan portfolioon, joten arvioijalla on orientaatio työhön. Tarkoituksena on, että arvioinnista muodostuu rakentava oppimistilanne päättötyön tekijälle kunkin oppilaan työn arvioinnista lähtien myös koko muulle ryhmälle.

Arviointikriteerit Erinomainen (5) Työ/ työt Opinnäytetyö on vaikuttava kokonaisuus. Työstä välittyy omaleimainen luova ajattelu. Tekijä hallitsee käyttämänsä materiaalit ja tekniikat erinomaisesti. Ilmaisu palvelee valittua sisältöä. Työ ja portfolio muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Portfolio Oppilas kertoo tavoitteistaan ja näkökulmistaan selkeästi. Oppilas kuvailee, jäsentää: ymmärtää työskentelyprosessiaan erinomaisesti. Oppilas perustelee visuaaliset ratkaisunsa erinomaisesti. Hän käyttää taiteen käsitteitä. Itsearviointi portfoliossa Oppilas arvioi opinnäytetyönsä lopputulosta realistisesti. Oppilas arvioi opinnäytetyöprosessia ja oppimistaan monipuolisesti. Oppilas hyödyntää ohjauksessa annettua tukea ja palautetta erinomaisesti. Hyvä (3) Työ/ työt Opinnäytetyö on kiinnostava kokonaisuus. Työstä välittyy luova ajattelu. Tekijä hallitsee käyttämänsä materiaalit ja tekniikat sujuvasti. Portfolio Oppilas kuvailee työskentelyprosessiaan hyvin. Oppilas hyödyntää työpäiväkirjaansa. Oppilas kertoo työskentelyynsä kuuluvista valinnoista. Itsearviointi portfoliossa Oppilas arvioi opinnäytetyön lopputulosta kohtuullisesti. Oppilas arvioi omaa oppimistaan jonkin verran. Oppilas hyödyntää ohjauksessa annettua tukea ja palautetta. Hyväksytty (1) Työ/ työt Opinnäytetyö on suppea kokonaisuus. Ilmaisusta puuttuu tekijän omakohtainen näkemys. Tekijä ei hallitse käyttämiään materiaaleja ja tekniikoita riittävästi. Portfolio Oppilas kertoo työn suunnittelusta ja toteutuksesta niukasti. Oppilas hyödyntää työpäiväkirjaansa vähän. Itsearviointi portfoliossa Oppilas arvioi opinnäytetyötään ja oppimistaan niukasti. Oppilas ei hyödynnä ohjauksessa annettua tukea ja palautetta.

LIITE 3 TAIDE- JA MUOTOILUKOULU TAIKA TYÖPAJAKUVAUKSET DIGITAALISEN VALOKUVAUKSEN TYÖPAJA Valokuvauksen mahdollisuuksiin tutustumisen tekniikka on digitaalisuus. Oppilaat perehtyvät valokuvauksen eri osa-alueisiin tekemällä harjoitustehtäviä. Kurssin tavoite on syventää oppilaan kuvallista ilmaisua, kuvanlukutaitoa ja valokuvataiteen tuntemusta. Työpaja edellyttää kiinnostusta työskennellä digikameroiden ja tietokoneiden kanssa. Työskentely edellyttää oppilaalta pitkäjänteisyyttä ja oma-aloitteisuutta. MAALAUKSEN TYÖPAJA Työpajassa perehdytään maalaamisen eri tekniikoihin ja kuvan rakentamisen menetelmiin. Tavoitteena on syventää oppilaiden teknisiä taitoja ja tukea heidän oman kuvallisen ilmaisunsa kehittymistä. Maalaustöiden yhteydessä laajennetaan sommittelun ja väriopin tuntemusta, keskustellaan kuvan sisällöllisistä ja ilmaisullisista tekijöistä ja tutustutaan maalaustaiteen historiaan sekä nykytaiteen ilmiöihin. Aihealueet määräytyvät lukuvuoden teeman, oppilaiden kiinnostuksen ja harjoiteltavien tekotapojen mukaan. MUOTOILU-TILA-YMPÄRISTÖ TYÖPAJA Muotoilu-tila-ympäristö työpajassa lukuvuoden teemana on sisustaminen. Työskentelyn pääpaino on kolmiulotteisessa rakentelussa. Tehtäväkokonaisuuksissa lähtökohtana on jokin oppilaan oma tilaan liittyvä mielenkiinnon kohde. Oppilas voi suunnitella ja valmistaa esineen ja sijoittaa sen johonkin olemassa olevaan tai kuviteltuun tilaan. Pajassa tutustutaan myös sisustussuunnittelun eri osa-alueisiin. VAATETUKSEN TYÖPAJA Työpajassa suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia vaatetuksen, pukeutumisen ideoita. Oppilaat suunnittelevat vaatteita, asuja tai asusteita ja ne toteutetaan valmiiksi erilaisin menetelmin. Suunnittelun lähtökohtana on oppilaan omat mielenkiinnon kohteet. Pajassa tutustutaan myös vaatteen suunnittelun prosessiin: mitkä ovat ne toiminnan vaiheet, joita edellytetään, että ideasta syntyy vaate, asu tai asuste. PIIRUSTUS TYÖPAJA Piirustuksen työpajassa perehdytään perinteiseen näköhavaintoon perustuvaan piirtämiseen, sekä tutkitaan piirustuksen ilmaisullisia mahdollisuuksia. Työpajassa syvennytään piirustuksen eri tekniikoihin: lyijykynä-, hiili-, tussi-, öljy- ja kuivapastellipiirtämiseen, piirtämisen maalaukselliseen puoleen, tussilaveeraukseen sekä erilaisiin sekatekniikoihin. Piirtämisen yhteydessä opiskellaan myös kuvasommittelun perusteita. PIMA TYÖPAJA PIMA-lyhenne tulee sanoista piirustus/maalaus. PIMA-työpajassa perehdytään samoihin tekniikoihin ja opetussisältöihin kuin maalauksen ja piirustuksen työpajoissakin: Sommitteluun, kuvan rakentamiseen ja tekniikan ilmauksellisiin mahdollisuuksiin. Piirtämisen ja maalaamisen osuus määräytyy oppilaiden kiinnostuksen mukaan. OPINNÄYTETYÖRYHMÄ

Opinnäytetyö on oppilaan itsenäisesti suunnittelema ja toteuttama kokonaisuus, joka sisältää TEOKSEN/TEOSSARJAN ja PORTFOLION. Opinnäytteen tarkoitus on ilmentää oppilaan taiteellisia vahvuuksia ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Opinnäytetyössä oppilas hyödyntää aiemmin oppimiaan tietoja ja taitoja. Oppilas tekee opinnäytetyön, jos hän haluaa taiteen laajan oppimäärän syventävien opintojen päättötodistuksen. Opintojen laskennallinen laajuus on 760 tuntia, mikä sisältää opinnäytetyöntyön tekemisen. Opinnäytetyö tehdään pääsääntöisesti yhden lukuvuoden aikana niin, että oppilas opiskelee valitsemassaan työpajassa ko. opettajan ohjauksessa. Työ edellyttää oppilaalta vähintään 16 -vuoden ikää, ja n. 300 tunnin opintoja (2 3 lukuvuotta) siltä visuaalisen taiteen tai muotoilun alueelta, jolta oppilas aikoo työnsä tehdä. Tämä tarkoittaa, että työ tehdään menetelmillä ja tekniikoilla, jotka oppilas jo osaa. Opinnäytetyön aiheen ja tekniikan päättää oppilas itse omista mielenkiintonsa kohteista lähtien. Oppilas tekee työstään suunnitelman, jonka opettaja ja johtava opettaja hyväksyvät. Opinnäytetyön tekemiseen kuuluu osallistuminen ohjattuihin opinnäytetyöryhmän välitapaamisiin, opinnäytetyöseminaariin, opinnot päättävään näyttelyn rakentamiseen, näyttelyyn kuuluvaan töiden esittelytilaisuuteen ja näyttelyn avajaisiin. YLEISTÄ Työpajojen lisäksi lukuvuoden aikana tarjotaan erilaisia viikonloppukursseja, joiden sisällöistä ja ajankohdista ilmoitetaan myöhemmin. Oppilaalla on mahdollisuus ilmoittautua myös kahteen työpajaan. Toiseen pajaan osallistuminen kuitenkin edellyttää, että kyseisessä työpajassa on tilaa.