1 Kestävä kehitys ja ammatillinen koulutus
2 Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Sen kolmeksi peruselementiksi ovat muotoutuneet ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Kestävän kehityksen tavoitteet tähtäävät siihen, että ihmiset oppivat elämään sopusoinnussa luonnon ja toistensa kanssa. YK:n Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio 1987 Strategiat näyttävät suunnan kestävän kehityksen edistämiselle Opetusministeriön kestävän kehityksen ja koulutuksen strategiassa (2006) mainitaan seuraavat kehittämistoimenpiteet kestävän kehityksen edistämiselle ammatillisessa koulutuksessa vuoteen 2014 mennessä: Seurataan, miten hyvin kestävä kehitys siirtyy ammattiosaamisen näyttöjen myötä eri ammattien toimintoihin vuoteen 2014 mennessä. Kehitetään edelleen oppimateriaalin monipuolista tuotantoa sekä opettajien ja työpaikkaohjaajien täydennyskoulutusta kestävän kehityksen edistämiseksi eri ammattialoilla. Oppilaitosten ympäristösertifiointijärjestelmää kehitetään edelleen. Vuoteen 2014 mennessä oppilaitosten ympäristösertifikaatti on laajennettu käsittämään myös kestävän kehityksen sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus. Tavoitteena on, että vuonna 2014 15 %:lla ammatillisista oppilaitoksista on jokin sertifikaatti tai tunnus työn tasosta. Tämä edellyttää riittävää ammatillisten opettajien täydennyskoulutuksen järjestämistä. Resurssit tulisi saada myös ympäröivän alueen käyttöön tulevaisuudessa niin, että luonto- ja ympäristöalan opetuspisteistä muodostuisi alueen ympäristöosaamisen ja kestävän kehityksen resurssikeskuksia vuoteen 2014 mennessä. Tavoitteena on saada kestävä kehitys Taitaja-kilpailujen lajien suunnitteluun ja toteutukseen vuoteen 2014 mennessä.
3 Kestävään kehitykseen ja ympäristökysymyksiin liittyvän osaamisen lisääminen on oleellisen tärkeää, jotta Suomi ja koko globaali yhteisö selviäisivät haasteista, joita tuovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuminen, kasvava luonnonvarojen kulutus, luonnon monimuotoisuuden kaventuminen ja kehityskysymykset. Koulut ja oppilaitokset ovat keskeisessä asemassa näiden valmiuksien luomisessa. Koulutuksen yhtenä tavoitteena on kasvattaa vastuullisia ja osallistuvia kansalaisia, jotka osaavat ottaa kestävän kehityksen näkökulmat huomioon työssään ja arjen valinnoissaan. Vastuullinen kansalainen tiedostaa kestävän kehityksen ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset ulottuvuudet ja sovittaa niitä yhteen arjen ratkaisuissa. Oleellista on muutostarpeiden tiedostaminen sekä yksilöettä yhteisötasolla, kyky ja motivaatio osallistua ja vaikuttaa, ja kestävään elämäntapaan sitoutuminen. Ammatillinen koulutus jatkaa siitä, mitä perusopetuksessa on opittu Perusopetuksessa vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta on aihekokonaisuus, jota toteutetaan oppiaineissa niille luonteenomaisesta näkökulmasta oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla ja sen tulee todentua koulun toimintakulttuurissa ja arkikäytänteissä. Perusopetuksen päämääränä on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia, jotka osaavat rakentaa tulevaisuutta ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Perusopetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii: ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden havaitsemaan ympäristössä ja ihmisen hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja ymmärtämään omaa kulttuuriperintöään, erilaisia kulttuureita, ihmisryhmien välisen luottamuksen edellytyksiä ja oikeudenmukaisuutta edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa että yhteistä tulevaisuuttamme, toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta.
4 EU:n keke strategian tarkistus 2006 Kansallinen kestävän kehityksen strategia Kohti kestäviä valintoja, 2006 YK:n erityisistunto 1997 (Rio+5) Itämeren maat Baltic 21-ohjelma 1996 Johannesburg 2002 (Rio+10) Pohjolan keke strategia 2001 Kioto 1997 YK:n julistus kestävän kehityksen vuosikymmeneksi 2005-2014 Kestävän kehityksen strategia Pohjolan uusi suunta 2004 Baltic 21E -ohjelma Euroopan Unionin toimintaohjelma 2001-2010 YK:n Euroopan alueelle tarkennettu strategia 2005 Opetushallituksen kestävän kehityksen edistämisohjelma 1998 2000 Opetushallituksen kestävän kehityksen edistämisohjelma vuosille 2002 2004 Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmat 1999-2004, 2003-2008, 2007-2012 Suomen kestävän kehityksen indikaattorit 2000, 2004 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaoston Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategian ja sen toimeenpanosuunnitelma, 2006 OPM:n Kestävän kehityksen koulutuksen kansallinen strategia, Baltic 21E ohjelman toimeenpano sekä kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä (2005-2014) varten, 2006 Kestävä kulutus ja tuotanto (KULTU)2005 Vihreä lippu ammatillisessa koulutuksessa 2000 Kestävä kehitys ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmien perusteissa 1999 Oppilaitosten ympäristösertifiointi 2004 Oppilaitosten ympäristökriteerit 2003 Ammatti-keke hanke 2003 Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi 2009 Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit 2008 Kestävä kehitys ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksessa 2008 Kestävä kehitys ammattiosaamisen näytöissä 2006 Kestävän kehityksen kansainväliset sopimukset Kestävän kehityksen kansalliset ohjelmat Rion julistus 1992 (Agenda 21) Suomen hallituksen kestävän kehityksen ohjelma 1998 Opetushallituksen kestävän kehityksen ohjelmat 1998-2000 Kestävä kehitys ammatillisessa koulutuksessa
5 Kestävän kehityksen edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen perustutkintojen perusteet uudistetaan vuosina 2007-2010. Opetussuunnitelman yhteisessä osassa määritellään kaikille perustutkinnoille yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä koulutuksen järjestäjän keskeiset arvot. Yhteisessä osassa koulutuksen järjestäjälle asetetaan velvoitteita ryhtyä muun muassa seuraaviin toimenpiteisiin, joihin liittyy kestävän kehityksen ulottuvuuksia: koulutuksen järjestäjän tulee ryhtyä toimenpiteisiin opetukseen liittyvästä yhteisöllisyyttä vahvistavasta toiminnasta, joka tarjoaa mahdollisuuden arvopohdintaan ja kulttuuriperintöön perehtymiseen (A 811/1998, 9 koulutuksen järjestäjän tulee laatia henkilöstön kehittämissuunnitelma koulutuksen järjestäjän tulee tehdä opetussuunnitelmaan suunnitelmat koulutuksellisesta tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävistä toimenpiteistä koulutuksen järjestäjän tulee tehdä kestävää kehitystä edistävät toimenpiteet Laadunhallintasuositukset tukevat kestävän kehityksen edistämistä Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositukset vahvistettiin tammikuussa 2008. Laadunhallintasuosituksen tarkoituksena on tarjota puitteet laadunhallinnan pitkäjänteiselle kehittämiselle kaikessa ammatillisessa koulutuksessa. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus pohjautuu Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen Kööpenhaminan-prosessin yhteydessä kehitettyyn yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen (CQAF, Common Quality Assurance Framework). Laadunhallinnan eri vaiheissa kestävä kehitys näkyy seuraavasti: Suunnittelu; koulutuksen järjestäjä sisällyttää toimintajärjestelmäänsä kestävän kehityksen toimintaohjelman, jolla ohjataan ympäristöasioihin, henkilöstön ja opiskelijoiden työsuojeluun ja hyvinvointiin sekä yhteiskunnalliseen vastuuseen liittyvien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista Toteutus; koulutuksen järjestäjä huolehtii kestävän kehityksen periaatteen toteutumisesta kaikessa toiminnassa Toteutus; koulutuksen järjestäjä edistää toimenpiteillään sosiaalisesti, ekologisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.
6 Kestävä kehitys ammatillisissa perustutkintojen perusteissa Kestävä kehitys on yksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista ammatillisen perustutkinojen perusteissa: Opiskelija tai tutkinnon suorittaja sitoutuu toimimaan ammatissaan kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden puolesta. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävää kehitystä käsitteleviä säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Kestävä kehitys sisältyy myös ammatillisten perustutkintojen perusteiden ammatillisiin tutkinnon osiin alakohtaisten painotusten mukaisesti. Kestävä kehitys arvioidaan osana ammattiosaamisen näyttöjä tai / ja muuta osaamista. Luonnonvara- ja ympäristöalan luonto-ja ympäristöalan perustutkinto tarjoaa kestävään kehitykseen 30 ov:n laajuisen tutkinnon osan Kestävällä tavalla toimiminen Kestävä kehitys sisältyy seuraaviin ammattitaitoa täydentäviin tutkinnon osiin (yhteiset opinnot): Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien pakolliset opinnot: Fysiikka ja kemia, 2 ov Terveystieto, 1 ov Taide ja kulttuuri, 1 ov Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat: Ympäristötieto, 0-4 ov Etiikka, 0-4 ov Yritystoiminta, 0-4 ov Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaisiin Lisäosiin sisältyy Ympäristötieto 0-4 ov Tavoitteena on, että opiskelija: noudattaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia työ- ja toimintatapoja niin, että ne tukevat ammattitaidon saavuttamista ja täydentävät ammattitaitoa toimii energiaa säästävästi ehkäisee jätteiden syntyä ja lajittelee jätteitä tarkoituksenmukaisesti sekä hallitsee ammattitaidon kannalta keskeisten tuotteiden elinkaaren työskentelee ympäristöriskit minimoiden sekä toimii kulttuuriperintöä vaalien.
7 Kestävä kehitys osaksi oppilaitosten arkea Kestävän elämäntavan oppimista edistävä oppilaitos on paikka, jossa kestävä kehitys sisältyy kaikkeen toimintaan. Lähtökohtana oppilaitosyhteisön kehittämiselle on arvokeskustelu, johon kaikki yhteisön jäsenet voivat osallistua. Kestävän kehityksen ohjelman avulla oppilaitos voi sisällyttää kestävän kehityksen näkökulman johtamiseen, opetukseen ja toimintakulttuuriin. Ohjelman rakentamista varten perustetaan usein laaja-alainen työryhmä, jossa on eri ammattikuntien ja opiskelijoiden edustajia. Johdon sitoutuminen sekä tarvittavien resurssien myöntäminen on oleellista työn onnistumisen kannalta. Tärkeää on myös yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa opetuksen ja arkikäytäntöjen kehittämisessä. Aluksi tehdään katselmus, jossa kartoitetaan oppilaitoksen kestävän kehityksen tilanne. Siinä voidaan tarkastella ympäristöasioiden hoitoa, kuten materiaalien käyttöä, lajittelun toimivuutta tai energiansäästöä. Sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä antavat kuvaa esimerkiksi opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointiin liittyvät kyselyt tai turvallisuusriskien, monikulttuurisuuden ja kulttuuriperinnön kartoittaminen. Tärkeää on selvittää myös, miten kestävän kehityksen asiat on sisällytetty opetukseen, työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin. Katselmuksen tuloksista keskustellaan yhteisesti henkilöstön ja opiskelijoiden kesken, ja tärkeimmät parannuskohteet nostetaan kestävän kehityksen ohjelman tavoitteiksi. Ohjelmassa sovitaan myös toimenpiteistä, vastuista, aikataulusta, resursseista sekä seurannasta ja arvioinnista. Ohjeita, viestintää, koulutusta ja yhteistyötä tarvitaan ohjelman toteutuksen tueksi. Niiden avulla sitoutetaan koko oppilaitosyhteisö yhteisiin tavoitteisiin sekä varmistetaan, että kaikilla henkilöstöryhmillä on riittävä osaaminen. Oman henkilöstön ja opiskelijoiden lisäksi kestävän kehityksen asioista kerrotaan sidosryhmille. Oppilaitosten kestävän kehityksen työn tueksi on kehitetty erilaisia järjestelmiä ja työvälineitä. Niitä ovat muun muassa Vihreä lippu -ohjelma ja Oppilaitosten ympäristösertifiointi. Työkaluja kestävän kehityksen ohjelman rakentamiseen: edu.fi/ammatillinen koulutus
8 Ympäristönäkökohdat EFQM-mallissa Miten muutosten tuloksellisuutta seurataan? Miten ylin johto näyttää suunnan koulutusorganisaation ympäristöasioissa? Miten ympäristöasioita arvioidaan (esim. johdon esimerkkiä) ja parannetaan toimintaa? Miten ympäristöhallintaan liittyvät prosessit määritellään ja niiden kehittäminen varmistetaan? Miten johtajat tunnistavat ja johtavat muutoksia ympäristöasioissa ja turvaavat tarvittavat resurssit muutoksissa? Miten johtajat kannustavat jatkuvaan parantamiseen ympäristöasioissa? johtajuus Miten johtajat edistävät ympäristön suojelua ja koulutusorganisaation yhteiskunnallista vaikuttamista parantavien toimenpiteiden edistämistä, tukemista ja niiden osallistumista sekä tulevien sukupolvien oikeuksien ja tarpeiden kunnioittamista? Miten johtajat luovat ja hoitavat kumppanuussuhteita ja ympäristöasioiden hoitamisessa? Miten johtajat innostavat ja kannustavat henkilöstöä innovatiivisuuteen ja ympäristöasioiden huomioimiseen toiminnassa? Miten johtajat viestivät ympäristöarvoista, toimintaperiaatteista ja strategisista tavoitteista henkilöstölle? lähde: Leena Koski, OPH
9 Vihreä lippu -ohjelma Vihreä lippu on kansainvälinen ympäristökasvatusohjelma, jota Suomessa koordinoi Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry. (SYKSE). Vihreä lippu on toimintamalli, joka tarjoaa osallistujille konkreettisen tavan pienentää toiminnan ympäristövaikutuksia, yhdistää kestävän kehityksen kysymykset osaksi jokapäiväistä opetusta ja toimintaa, ja aktivoida oppilaat ja henkilökunta. Ohjelman osallistujat saavat tukimateriaalia ja säännöllistä palautetta toiminnastaan. Ohjelmassa on mukana päiväkoteja, peruskouluja, lukioita, ammatillisia oppilaitoksia ja muita kasvatuksen parissa toimivia yhteisöjä. Vihreä lippu -ohjelmassa edetään teema kerrallaan. Perusteemoja ovat vesi, energia ja jätteiden vähentäminen. Myöhemmin voi valita lähiympäristöteeman, kestävä kulutus -teeman, yhteinen maapallo -teeman tai jonkun itse ideoidun teeman. Yhtä teemaa käsitellään aina vuoden ajan, minkä jälkeen oppilaitos voi anoa vihreää lippua valtakunnalliselta Vihreä lippu -toimikunnalta. Tarkoituksena on, että projektia jatketaan seuraavana lukuvuonna uudella teemalla. Lisätietoa Vihreä lippu -ohjelmasta saa osoitteesta www.vihrealippu.fi. Ympäristökriteerit laajentuvat kestävään kehitykseen Oppilaitosten ympäristösertifiointi tarjoaa tehokkaita työvälineitä itsearvioinnin, kestävän kehityksen ohjelman rakentamisen sekä opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisen tueksi. Sertifioinnin kriteerit laajentuvat vuoden 2008 aikana kestävän kehityksen kriteereiksi, jotka kattavat ympäristöasioiden lisäksi myös taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmat. Kriteereissä tarkastellaan kestävän kehityksen kytkemistä oppilaitoksen johtamiseen, opetukseen ja toimintakulttuuriin. Ammatillisten oppilaitosten arviointikriteerien lähtökohtana ovat koulutusalojen kestävän kehityksen osaamistarpeet, jotka painottuvat eri tavoin alasta riippuen. Kriteerit pureutuvat kestävän kehityksen yhdistämiseen osaksi opetusta, työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä. Tärkeää on, että oppilaitoksen ammatillisten oppimis-
10 ympäristöjen, kuten esimerkiksi työsalien, opetuskeittiön tai -maatilan käytännöissä on otettu huomioon kestävän kehityksen eri osa-alueiden näkökulmat. Toimintakulttuurin osalta oppilaitos voi valita kestävän kehityksen työnsä painopisteiksi teemoja, joita ovat esimerkiksi materiaalien käyttö, vesi ja energia, jätehuolto, turvallisuus, hyvinvointi, syrjäytymisen ehkäisy, monikulttuurisuus tai kulttuuriympäristö. Uudet kestävän kehityksen kriteerit ja niiden pohjalta laaditut itsearvioinnin kysymyslistat rakennetaan helposti yhteen sovitettaviksi laadunhallinnan työkalujen, kuten EFQM-laatupalkintokriteeristön kanssa. Seuraava askel Oppilaitosten ympäristösertifioinnista kestävän kehityksen sertifiointi Oppilaitokset voivat hakea ympäristösertifikaattia Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö - OKKA-säätiöltä. Sertifikaatin myöntäminen perustuu Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteereihin. Sertifikaatin saaminen edellyttää oppilaitoksen tekemää itsearviointia. Lisäksi ulkoinen auditoija todentaa, että oppilaitos täyttää ympäristökriteerit. Uusien kestävän kehityksen kriteerien mukainen sertifiointi käynnistyy vuoden 2009 alussa. OKKA-säätiö, Suomen ympäristöopisto Sykli ja Eco-One tarjoavat materiaaleja, neuvontaa ja koulutusta, jotka tukevat ympäristökriteerien käyttöä, kestävän kehityksen ohjelman rakentamisesta, itsearvioinnista ja sertifikaatin hakemisesta. Lisätietoa saa osoitteista www.koulujaymparisto. fi, www.sykli.fi, www.kolumbus.fi/eco-one. Opetushallitus kannustaa ammatillisia oppilaitoksia kriteerien ja sertifiointijärjestelmän käyttöön myös taloudellisesti. Oppilaitosten auditointeja varten voi hakea Opetushallitukselta avustusta. Vapaamuotoiset hakemukset perusteluineen osoitetaan Susanna Tauriaiselle ja lähetetään Opetushallituksen kirjaamoon (yhteystiedot alla). Työkaluja oppilaitoksen kestävän kehityksen järjestelmän rakentamiseen löytyy Opetushallituksen verkkosivuilta osoitteesta: www.edu.fi Oppilaitosten ympäristökriteerit ja -sertifiointijärjestelmä on kehitetty Euroopan Yhteisön Life-rahoitusta ja ympäristöministeriön tukea saaneessa Envedu -hankkeessa. Projektin yhteistyötahoja ovat olleet Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, OKKA-säätiö, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, OKKA-säätiö, Opetushallitus, Hyvinkään- Riihimäen aikuiskoulutuskeskus, Oulun yliopisto, Joensuun yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos ja Eco-One.
11 LAADUKas KEKE-KOULU Suunnittelu Opetus Oppimisympäristö kehittäminen Arvot ja asenteet Alakohtainen keke-osaaminen Osallistuminen ja vaikuttaminen OPS, työssä oppiminen, näytöt Materiaalien, energian ja veden säästö, jätehuolto, vaaralliset aineet Turvallisuus, työterveys, viihtyvyys, syrjäytymisen ehkäisy toteutus Yhteistyö Sisäinen: johto, opetushenkilöstö, muu henkilöstö, oppilaat ulkoinen: elinkeinoelämä, viranomaiset, järjestöt arviointi keke-työn askeleet 1. Alkukartoitus 2. Kestävän kehityksen ohjelma: tavoitteet ja toimenpiteet 3. Itsearviointi 4. Ulkoinen arviointi 5. Oppilaitosten ympäristösertifikaatti, Vihreä lippu Välineitä keke-työn tueksi Oppilaitosten ympäristösertifiointi Kriteerit, tukimateriaalit ja koulutukset ympäristöohjelman rakentamiseen ja itsearviointiin Vihreä lippu -ohjelma Kriteerit, tukimateriaali ja koulutukset: ympäristökasvatus, osallistuminen, ekologiset arkikäytännöt Ammatti-keke -verkkosivut Opetuksen keke-tavoitteet ja sisällöt eri koulutustasoilla Ammatillisen perustutkinnon perusteet
12Ammatillinen koulutus ja kestävä kehitys Susanna Tauriainen Opetushallitus PL 380 (Hakaniemenranta 6) 00531 Helsinki Puh. 040 348 7811 susanna.tauriainen@oph.fi Oppilaitosten ympäristösertifiointi Erkka Laininen OKKA-säätiö Rautatieläisenkatu 6 A 00520 Helsinki Puh. 050 3729 195 erkka.laininen@okka-saatio.com Vihreä lippu Aino Alasentie Pohjoinen Hesperiankatu 15 A 00260 Helsinki Puh. (09) 4541 8150 vihrealippu@ymparistokasvatus.fi Opetushallitus PL 380 (Hakaniemenranta 6) 00531 Helsinki Puhelin 040 348 7555 opetushallitus@oph.fi www.oph.fi STUDIO VIIVA 2008