TALOUSARVIO 28 TALOUSSUUNNITELMA 28-21 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 12.11.27
VALKEAKOSKEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 28 TALOUSSUUNNITELMA 28-21 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O sivu 1 VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA 1 2 YLEISPERUSTELUT 14 2.1 Talouden kehitysnäkymät 14 2.2 Valtion toimenpiteiden vaikutuksen kunnallistalouteen 18 2.3 Kaupungin taloudellinen tilanne ja keskeiset taloudelliset tavoitteet 21 2.4 Väestötavoitteet ja työllisyys 26 2.5 Asuminen ja kaavoitus 28 3 HENKILÖSTÖ 35 4 RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA 4.1 Rakenne 38 4.2 Talousarvion sitovuus 39 4.3 Taloudellisten ja toiminnallisten tulosten seuraaminen 42 5 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosan yhdistelmä tehtävittäin 43 5.1 Kaupunginhallitus 46 5.2 Sosiaali- ja terveyslautakunta 57 5.3 Kasvatus- ja opetuslautakunta 73 5.4 Sivistystoimen lautakunta 79 5.5 Liikunta- ja nuorisolautakunta 83 5.6 Tekninen lautakunta 87 6 TULOSLASKELMAOSA 1 7 INVESTOINTIOSA 15 8 RAHOITUSOSA 111 9 KONSERNITAVOITTEET 114 LIITTEET Kaupunginhallituksen vuosiavustukset 28 119 Tunnuslukuja 12
VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA 1 Yleistä Valkeakosken kaupunkistrategia on näkemys siitä, miten kaupunkia aiotaan kehittää tulevaisuudessa. Strategisessa johtamisessa korostuvat tietoinen suunnanvalinta ja johdonmukainen toiminta muuttuvassa toimintaympäristössä. Valinnoilla ja pitkäjänteisellä toimintatavalla tähdätään vision mukaiseen tulevaisuuden tavoitetilaan. Valkeakosken kaupunkistrategiassa kaupunkia käsitellään kokonaisuutena. Kaupunkistrategia velvoittaa kaikkia kaupungin palvelukeskuksia ohjaamaan toimintaansa asetetun vision ja tavoitteiden suuntaan. Johtamisjärjestelmässä kaupunkistrategia on ns. ylästrategia, joka antaa suuntaviivat kaupungin muille suunnitelmille. VALKEAKOSKEN STRATEGIAHIERARKIA Toiminta-ajatus ja visio Maankäyttöä- ja kaavoitusta koskevat linjaukset Palvelustrategia Henkilöstöstrategia Kaupunkistrategia Talousarvio ja -suunnitelma Valtuusto Hallintokuntien strategiat ja toimintaohjelmat Käyttösuunnitelmat Kaupunginhallitus Lautakunnat Arviointi
Toiminta-ajatus 2 Valkeakosken kaupunki ohjaa ja tukee kaupungin kehittymistä sekä tuottaa tai järjestää asukkaiden ja yritysten tarpeiden mukaisia laadukkaita palveluita. Visio Visio on strategiaperustan keskeinen elementti, joka antaa strategialle suunnan. Visio on tavoitteellinen näkemys siitä, millaiselta haluamme Valkeakosken näyttävän tulevaisuudessa. Valkeakosken kaupungin visio on määritelty vuoteen 212. Valkeakoski on kasvava, korkean osaamisen ja hyvien palveluiden asuin- ja yrityskaupunki todellinen mansikkapaikka. Arvot Arvoja käytetään ohjaamaan Valkeakosken kaupungin strategista ja operatiivista päätöksentekoa, palveluiden tuottamista, henkilöstöpolitiikkaa sekä toimintaa kumppaneiden kanssa. Kaupungin arvojen hyöty saavutetaan sitten, kun ne näkyvät päivittäisissä työkäytännöissä, teoissa ja tuloksissa. Arvojen mukaisen toiminnan toteutumista mitataan. Strategian pohjana ovat seuraavat arvot: 1) Yhteistyökykyisyys Yhteistyökykyisyys on vuorovaikutusta, jonka tulee olla luottamuksellista, rehellistä ja toista kunnioittavaa. 2) Kehityshakuisuus Kehityskykyisyys on kykyä kyseenalaistaa, hyvää johtamista ja uuden oppimista. 3) Avoimuus Tavoitteemme ovat selkeitä ja kerromme toiminnastamme ymmärrettävästi ja asiantuntevasti. Tiedonkulku on läpinäkyvää. 4) Oikeudenmukaisuus Oikeudet ja velvoitteet on määritelty ja niitä noudatetaan. 5) Luovuus Luovuus on kyky nähdä kokonaisuuksia, taito löytää järjestys kaaoksesta ja rohkeutta olla aloitekykyinen.
3 Valkeakosken kivijalat - Teollinen perinne ja sen jatkuvuus, kansainvälinen elinkeinoelämä - Koulutusmahdollisuudet - Kehitysmyönteisyys - Sijainti ja liikenneyhteydet - Monipuolinen julkinen palveluvarustus - Viihtyisät asuinympäristöt, monipuolinen luonnonympäristö - Monipuolinen kulttuurielämä ja harrastusmahdollisuudet Tulevaisuuden muutosvoimat - Väestö keskittyy reuna-alueet tyhjenevät - Väestörakenteen muutos; väestö ikääntyy voimakkaasti - Henkilöstö eläköityy; kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy - Globalisoituminen, joka hajauttaa mm. teollista tuotantoa maailmanlaajuisesti, mutta keskittää sitä valtioiden sisällä. - Jatkuva teknologian muutos; mahdollistaa tuotanto- ja hallintaprosessien uusimisen - Palvelusektorin kasvu ja palveluliiketoiminnan kehittyminen - Julkisten menojen kasvupaineet; kuntien rakenteellinen alijäämäisyys - Demokratia ja kansalaismielipide; edustuksellisten osallismuotojen lisäksi monipuolistuvat suoran osallistumisen mahdollisuudet. Strategiset tavoitteet Strategiset tavoitteet ovat seuraavat: - Kaupungin talous pidetään tasapainoisena ja verotus kilpailukykyisenä - Kaupungin kilpailukykyä parannetaan hyvällä maankäytön suunnittelulla ja aktiivisella osaamisen kehittämisellä. Muuttovoiton ja uusien yritysten kautta asukasluku kasvaa ja elinkeinorakenne monipuolistuu. - Toimintatapoja ja työprosesseja kehitetään määrätietoisesti kehittämismyönteisellä ilmapiirillä, hyvällä johtamisella, osaamisen ja esimies- ja muiden työelämätaitojen kehittämisellä. - Hyvinvointipalveluiden saatavuus ja laatu turvataan kustannustehokkaalla toiminnalla. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää, että kaupunki - Hankkii omistukseensa riittävät maa-alueet ja toteuttaa hyvää maankäytön suunnittelua kaupunkirakenteen eheyttämiseksi ja kaupungin kasvusuuntien kehittämiseksi; - Uudistaa, tehostaa ja priorisoi palvelutuotantoaan; - Luo kehittämiselle paremmat olosuhteet ja edellytykset; - Vahvistaa luottamushenkilöiden strategista ohjausvaltaa sekä uudistaa johtamis- ja kehittämiskulttuurinsa dynaamisemmaksi. Kumppanit ja kilpailijat Strateginen kumppanuus keskittyy koulutuspolitiikkaan, palvelutuotantoon ja elinkeinopolitiikkaan. Valkeakosken tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat kaupungissa toimivat oppilaitokset, Pirkanmaalla toimivat yliopistot, Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunki ja naapurikunnat sekä Etelä-Pirkanmaan kunnat ja kuntayhtymät, elinkeinoelämän edustajat, järjestöt sekä muut julkisen hallinnon edustajat.
Kaupunki on solminut strategisia kumppanuuksia myös Kanta-Hämeen kuntien kanssa. Tärkeimmät näistä liittyvät yhteistyöhön ammattikorkeakoulutuksessa ja jätehuollossa. Kaupunki kilpailee erityisesti yrityksistä, koulutuspaikoista, valtion rahoituksesta ja investoinneista, työvoimasta, opiskelijoista ja asukkaista. Useat kilpailijat ovat samalla myös tärkeitä kumppaneita, joiden kanssa tähdätään yhteisen edun mukaisiin päämääriin. 4 Johtamisnäkökulmat Johtamisnäkökulmien avulla pyritään jäsentämään pitkän aikavälin onnistumista vision ja strategian suunnassa. Johtamisnäkökulmat ovat sidoksissa toisiinsa ja kokonaisonnistuminen riippuu näkökulmien keskinäisen yhteyden ymmärtämisestä ja niiden tasapainoisesta toteuttamisesta. Valkeakosken kaupungissa on valittu seuraavat johtamisnäkökulmat: 1 Vaikuttavuus 2 Prosessit ja rakenteet 3 Osaaminen ja resurssit Kuhunkin johtamisnäkökulmaan on määritelty kriittiset menestystekijät. Ne ovat asioita, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevimmin organisaation menestymiseen. 1 Vaikuttavuus Vaikuttavuus näkökulmassa kriittisenä menestystekijänä ovat laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut, tasapainoinen yhdyskuntarakenne, kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille, tasapainoinen talous sekä väestön ja yritysten määrän kasvu. Palveluiden laatua ja kustannustehokkuutta säätelevät sekä kaupungin oma tavoitteenasettelu että valtakunnallisesti korostuvat suositukset. Palveluiden laatuun ja saatavuuteen vaikuttavat erityisesti väestölliset muutokset, taloudellinen kehitys sekä palvelujen lakisääteisyyden ja normisidonnaisuuden aste. Palvelujen laadun kehittäminen edellyttää asiakaslähtöisyyttä ja perinteiset hallinnolliset rajat ylittävää palveluprosessien kehittämistä. Kaupunki kehittää laatua Euroopan laatupalkintokriteerien pohjalta. Palveluiden kustannustehokkuus tavoittelee kustannustietoisuuden saavuttamista päätöksenteon ja johtamisen tueksi. Tämä tarkoittaa mm. tuotteistuksen käyttöönottoa nykyistä laajemmin. Tasapainoinen yhdyskuntarakenne edellyttää sitä, että asuminen ja palvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden. Lisäksi tasapainoista yhdyskuntarakennetta tukee muuttovoitto, jolloin aktiiviväestön osuus ei laskisi liian nopeasti. Tämä puolestaan edellyttää riittävää tonttivarantoa asumisen eri muodoille. Valkeakoskella on elintilaa kaupallisten palvelujen kehittymiselle. Keskustan kaupan rakenteen ja määrän kehittämisellä tavoitellaan toimivaa asiointiympäristöä ja kaupungista ulos suuntautuvan ostovoiman pienentämistä. Keskusta-asumisella luodaan puolestaan uusia toimivia vaihtoehtoja omakotiasumiselle. Kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille muodostuu kokonaisvaltaisesta elinkeinopolitiikasta. Siihen kuuluu monipuolinen ja laadukas koulutustarjonta, fyysisen
toimintaympäristön, osaamisperustan ja uuden yritystoiminnan kehittäminen sekä yrityksille luodut mahdollisuudet kuntapalvelujen tuottamisessa. Kilpailukyvyn kehittämisessä kaupungin oman organisaation lisäksi tärkeimmät toimijat ovat Vaske Oy ja alueella toimivat oppilaitokset. Valkeakosken kaupunki tavoittelee väestön ja yritysten määrän kasvua. Asuinpaikka valitaan paitsi työpaikan mutta myös todellisten ja oletettujen viihtyvyystekijöiden perusteella. Asukasluvun kasvu lisää myös kaupan ja palveluyritysten toimintaedellytyksiä. Kaupungin perustehtävän hoitaminen edellyttää tasapainoista kaupungin taloutta. Tasapainoinen talouden hoitaminen edellyttää kustannustehokasta palvelutuotantoa, kokonaistaloudellista toimintatapaa, resursseihin mitoitettua palvelutuotantoa ja vahvaa tulorahoitusta. Verotulojen kehitykseen vaikuttaa veroperusteiden lisäksi väestön ja yritysten määrän kehitys. Kaupunkistrategiassa tavoiteasetanta kohdistuu mm. tulorahoituksen riittävyyteen, verotukseen ja rahoitusasemaan. 2 Prosessit ja rakenteet Prosessit ja rakenne näkökulma on sisäinen palvelujen järjestämistapaan ja hallinnointiin liittyvä näkökulma. Kaupunkistrategiassa tähän on nostettu kolme kriittistä menestystekijää: teknologian hyödyntäminen, palvelurakenteiden uudistaminen ja toimiva johtamis- ja päätöksentekojärjestelmä. Nykyisellä palvelurakenteella ja tuotantoteknologialla kaupunki ei merkittävästi pysty nostamaan tuottavuutta. Työvoimapula, palvelutarpeen kasvu ja henkilökunnan samanaikainen ikääntyminen voimistavat palvelujen suhteellista kallistumista. Palvelutuotannon saatavuuden ydin ei ole riittämättömissä resursseissa, vaan rakenteissa, toimintaperiaatteissa, organisaatiossa ja työtavoissa. Teknologian hyödyntäminen on keskeisessä asemassa uusien toimintatapojen luomisessa sekä palvelujen ja hallinnon sähköistämisessä. 5 Toimivaan johtamis- ja päätöksentekojärjestelmään kuuluu kaupungin luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden toimiva yhteistyö sekä oikea-aikainen ja avoin viestintä. Johtaminen tarvitsee avukseen myös työkaluja riskienhallintaan, nykytilan arviointiin ja tulevaisuuden ennakointiin. 3 Osaaminen ja resurssit Osaaminen ja resurssit näkökulmassa kriittisinä menestystekijöinä ovat hyvä johtaminen, osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä menotalouden hallinta. Johtamisen merkitys korostuu erityisesti muutostilanteissa. Mitä haastavampi muutos sitä tärkeämpää on yhteisen näkemyksen muodostaminen ja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin. Johtamisen tulee tukea uudistumista ja viedä strategiat osaksi arjen työtä. Hyvin johdetussa kaupungissa on toimiva johtamisjärjestelmä. Strategisten tavoitteiden etenemistä seurataan ja asioihin puututaan. Konsernijohtamiselle on luotu pelisäännöt ja kaupungin edustajat kuntayhtymien ja tytäryhteisöjen hallinnossa valmennetaan tehtäväänsä. Kaupungin palvelujen laadun ja vaikuttavuuden keskeisin tekijä on henkilöstön osaaminen ja motivoituminen omaan työhönsä ja sen kehittämiseen. Kaupunki panostaa jatkossa mm.
6 henkilöstöjohtamisen ja muiden työelämätaitojen kehittämiseen, osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Valkeakosken kaupungin onnistuminen tavoitteissaan ja päämäärissään riippuu henkilöstön kyvykkyydestä toimia ja vastata tulevaisuuden haasteisiin. Palvelurakenteiden kehittäminen ja prosessien tehostaminen vaativat tueksi mm. henkilöstön kouluttamista ja uudelleensijoittamisia. Henkilöstön ikärakenne vanhenee nopeasti ja eläkkeelle jääminen kiihtyy vuosikymmenen vaihteessa. Valkeakoski on saanut hyvin uutta työvoimaa, mutta kilpailu osaavista ammattilaisista kasvaa koko ajan. Johtamisen avulla vahvistetaan kaupungin imagon kehittymistä haasteellisena työpaikkana ja luodaan edellytyksiä osaavan henkilöstön rekrytoinnille. Osaamisen ja tiedon välittäminen kaupungin palveluksessa lähteviltä palvelukseen jääville tulee korostumaan. Talouden tasapainon ylläpitäminen edellyttää tulojen realistista arviointia ja menojen mitoittamista tulojen mukaan. Kaupungin taloutta hoidetaan siten, etteivät verojen ja maksujen taso tai toisaalta palvelujen taso ja kustannukset vaihtele lyhyellä aikavälillä voimakkaasti. Taloutta hoidetaan suunnitelmallisesti, läpinäkyvästi ja ennustettavasti. Taloudellinen ja tehokas toiminta mahdollistaa kaupungin tuloveroprosentin pitämisen kilpailukykyisenä.
7 Valkeakosken kaupunkistrategia: Strategiakartta Tasapainoinen talous Väestön ja yritysten määrän kasvu Kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille VAIKUTTAVUUS Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Tasapainoinen yhdyskuntarakenne Palvelurakenteiden uudistaminen Toimiva johtamisja päätöksentekojärjestelmä PROSESSIT JA RAKENTEET Teknologian hyödyntäminen Menotalouden hallinta Osaava ja motivoitunut henkilöstö Hyvä johtaminen OSAAMINEN JA RESURSSIT
8 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 21 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen toimenpiteet 28 Lautakuntien toimenpiteet 28 Konserniyhteisöjen toimenpiteet 28 Osaaminen ja resurssit Hyvä johtaminen Strateginen johtaminen toimii koko organisaatiossa KH:n ja joryn itsearviointi asteikolla 1-5 Johtamisen kehittämistä koskevan koulutusohjelman toteuttaminen Johtamisen kehittämistä koskevan koulutusohjelman toteuttaminen Johtamisen kehittämistä koskevan koulutusohjelman toteuttaminen Kehityskeskustelut, käymisaste ja hyödyllisyys, %, henty Konserniohje tarkistettu Hallintokuntien strategioiden tarkistaminen Keskeisissä yhtiöissä on hyvän hallintotavan ohjeistus hyväksytty Hallitustyöskentelyn painopisteet ja työohjelma perustuu vahvistettuun johtamisen vuosikelloon Johtamisen vuosikellon laatiminen lautakuntatyöskentelyn aikatauluttamiseksi ja sisällön uudistamiseksi Valmisteluaikataulujen sovittaminen kaupunginhallituksen työohjelmaan Viestintäohjeiden laadinta Valmennetaan ja ohjeistetaan esimiehet aktiiviseen viestintään Viestintäohjeiden laadinta Uudistumista tukeva organisaatiokulttuuri Henkilöstökysely, indeksi, henty Henkilöstöstrategian uudistamistyö valmiiksi Yhteistoiminnallisen esimiestyön vahvistaminen ----
9 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 21 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen toimenpiteet 28 Lautakuntien toimenpiteet 28 Konserniyhteisöjen toimenpiteet 28 Osaaminen ja resurssit Osaava ja motivoitunut henkilöstö Ammatillisen henkilöstön pysyvyys on hyvä ja rekrytoinnissa on onnistuttu hyvin Henkilöstön vaihtuvuus, kpl Rekrytoinnit, joissa ei saatu päteviä hakijoita, kpl Valmistellaan rekrytoinnin kehittämisohjelma henkilöstöstrategiaan liittyvänä toimenpideohjelmana Rekrytoinnin kehittämisohjelman toteuttaminen Laaditaan tarvittaessa rekrytoinnin kehittämisohjelma Työhyvinvoinnin taso on hyvä Työtyytyväisyys (indeksi) ja sairauspoissaolot (htv), henty Työhyvinvoinnin kehittämisvalmennus on käynnistetty ja työhyvinvointisuunnitelmat on laadittu Työhyvinvoinnin kehittämisvalmennus on käynnistetty ja hallintokuntakohtaiset työhyvinvointisuunnitelmat on laadittu Työhyvinvoinnin kehittämisvalmennus on käynnistetty ja tarvittaessa työhyvinvointisuunnitel mat on laadittu Henkilöstön osaamistasoa on nostettu Koulutusaste Osaamiskartoitusten laadinta Osaamiskartoitusten laadinta Osaamiskartoitusten laadinta tarvittaessa Menotalouden hallinta Kustannusten kasvu on toteutunut pienempänä kuin kuntatalouden julkisten menojen hintaindeksin muutos Käyttömenojen muutos % / kuntatalouden julkisten menojen hintaindeksin muutos % Tasapainotusohjelman toteutus Maksupoliittisen ohjelman tarkistaminen Hankintayhteistyön laajentaminen konsernitasolle Tasapainotusohjelman toteutus Maksupoliittisen ohjelman toteuttaminen Hankintayhteistyön laajentaminen konsernitasolle Kustannustehokkuutta parantavan ohjelman toteutus Ei toimenpiteitä Hankintayhteistyön laajentaminen konsernitasolle Vakuutusten kilpailuttaminen konsernitasolla Vakuutettavan omaisuuden ja toiminnan arviointi Vakuutusten kilpailuttaminen konsernitasolla
1 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 21 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen toimenpiteet 28 Lautakuntien toimenpiteet 28 Konserniyhteisöjen toimenpiteet 28 Prosessit ja rakenteet Toimiva johtamisja päätöksentekojärjestelmä Riskienhallinta on integroitu toiminnan prosesseihin Riskienhallinnan laatumittarin tulos Kokonaisvaltainen riskienhallintaohjelma laadittu Ei toimenpiteitä Kokonaisvaltainen riskienhallintaohjelma laadittu Mittaristo johtamisen työkaluna Mittariston kattavuus Konsernijohtoa palveleva mittaristo on laadittu Mittaristo on laadittu Mittaristo on laadittu Valtuustoryhmien yhteistyö on toimiva ja strateginen ohjausvalta vahvistunut Valtuuston itsearviointi asteikolla 1-5 Valtuustosopimusta koskevan asiakirjan laadinta Ei toimenpiteitä Ei toimenpiteitä Seudullinen yhteistyö on syventynyt Toteutuneet ja käynnissä olevat kehityshankkeet, kpl Paras-hankkeen selvitysten toteutus Ei toimenpiteitä Ei toimenpiteitä Aluekeskusohjelmalla toteutettavien projektien priorisointi Projektien toteutus Projektien toteutus Palvelurakenteiden uudistaminen Organisaation rakenne tukee prosessien johtamista ja ydinprosesseihin keskittymistä KH:n ja joryn itsearviointi asteikolla 1-5 Ruokahuolto- ja siivouspalvelujen liikelaitoselvitys Ulkoistetaan työterveydenhuollon palvelut Monipalvelukeskuksen perustaminen vaikeimmin työllistettyjen tukemiseksi Ei toimenpiteitä Valkeakosken kulttuurija nuorisokeskus on toiminnassa Tilojen käyttöaste Kävijämäärä Konserniohje Myllysaaren tilojen käytöstä Toiminnan suunnittelu tehostuneisiin tilavaatimuksiin Rakentamishankkeen suunnittelu
11 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 21 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen toimenpiteet 28 Lautakuntien toimenpiteet 28 Konserniyhteisöjen toimenpiteet 28 Prosessit ja rakenteet Teknologian hyödyntäminen Palvelujen jakelukanavia on automatisoitu Käyttöönotetut palveluiden teknologiset uudistukset Keskitettyjen tukipalveluiden osalta toimintoja on digitalisoitu laskutuksessa, arkistoinnissa ja asiakirjojen käsittelyssä Laadittavat suunnitelmat toimintojen automatisoinnista Laadittavat suunnitelmat toimintojen automatisoinnista Vaikuttavuus Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Kustannustehokkaat palvelut Laadun kehittäminen Taloudellisuuden muutos vs. verrokkikunnat Laatujärjestelmien piirissä olevat palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottavuuden parantamista koskeva toteuttamisohjelman laadinta Laatujärjestelmien tarkistaminen/laajentaminen Kolmannen sektorin hyödyntäminen palveluiden tuottamisessa Laatujärjestelmien tarkistaminen/laajentami nen Tarkennetaan konsernitavoitteissa Laatujärjestelmien tarkistaminen/laajentami nen Tasapainoinen yhdyskuntarakenne Tiivis kaupunkikeskusta Kerrosalan lisäys keskusta-alueella Asumisen ja kaupan palveluiden ohjaaminen kaupunkikeskustaan kaavoituksen keinoin Suunnitelmien laadinta uusien asukkaiden palvelutarpeiden tyydyttämiseksi Suunnitelmat palveluiden markkinoimisesta Monipuoliset ja yhdyskuntarakennetta eheyttävät asuntoalueet Luovutettujen pientalotontien määrä Valmistuneisiin (lainvoimaiset) kaavoihin sisältyvät asunnot Maa-alueiden hankinta rakenneyleiskaavan ja kasvusuuntien mukaisilta alueilta Lotilanjärven länsirannan asemakaavan laadinta Ei toimenpiteitä Ei toimenpiteitä Ei toimenpiteitä Ei toimenpiteitä
12 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 21 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen toimenpiteet 28 Lautakuntien toimenpiteet 28 Konserniyhteisöjen toimenpiteet 28 Vaikuttavuus Kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille Osaamis- ja tutkimuskeskittymä Lotilan alueella Yritystilojen määrä alueella k-m2 Yritysten määrä Tutkimusyksiköissä työskentelevät, htv Opiskelija-määrä -lukio,vaao,hamk Alueen asemakaavoituksen tarkistamistyön käynnistäminen Tietotien lukion rakentaminen on käynnistynyt ja oppilaitosta markkinoidaan laaditun markkinointisuunnitelm an mukaisesti. Suunnitelmien laadinta opetusyhteistyön lisäämiseksi Lotilan alueen oppilaitosten välillä Markkinointi toimijoiden sijoittumiseksi yrityspuistoon Työhyvinvointikeskuksen ja perheyritysten edistämiskeskuksen toiminnan vakiinnuttaminen Koulutustarjonta suunnitellaan vastaamaan elinkeinoelämän tarpeita
13 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 21 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen toimenpiteet 28 Lautakuntien toimenpiteet 28 Konserniyhteisöjen toimenpiteet 28 Vaikuttavuus Väestön ja yritysten määrän kasvu Väestön määrä 2.48 Asukasluku 31.12. Apian koulukortteli on kaavoitettu kaupalle ja asumiselle Suunnitelmat uusien asukkaiden palvelutarpeiden tyydyttämiseksi Uuden vuokratalon rakentaminen keskustaalueelle on käynnistynyt Apiankadun asemakaava on valmis ja ensimmäisten tontit on luovutettu Luovutettavien alueiden kunnallistekniikan rakentaminen Ei toimenpiteitä Pientalotontteja luovutetaan 5 kpl Vuoden 29 asuntomessujen suunnittelu Ei toimenpiteitä Markkinointisuunnitelma messujen hyödyntämisestä Asukasmarkkinoinnista laaditaan markkinointisuunnitelma Yritysmarkkinointia koskeva suunnitelman tarkistus Työpaikkaomavaraisuus >15 Työpaikkaomavaraisuus Työttömyysaste Työpaikkojen määrä Mahlianmaan, Savilahden ja Kipparin työpaikka-alueiden kehittäminen Yritystontteja luovutetaan 5 kpl/v Tasapainoinen talous Tilikauden tulos> Omavaraisuusaste>7 % Lainakanta 1 /as (ilman lunastushalleja) Tilikauden tulos Omavaraisuusaste Lainakanta Verotulojen muutos% Tasapainoinen taloussuunnitelma laaditaan kilpailukykyisillä veroperusteilla Toiminta sopeutetaan resursseihin Tarkennetaan konsernineuvotteluissa
14 2 YLEISPERUSTELUT 2.1 TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Kansainvälisen talouden korkeasuhdanne jatkuu, sillä Yhdysvaltojen talouskasvun hidastumisen on korvannut vahva kasvu muualla. Vaikka kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden viimeaikainen rauhattomuus onkin lisännyt epävarmuutta maailmantalouden kasvunäkymien suhteen, arvioidaan maailmantalouden kasvun yltävän vuonna 27 viiden prosentin kasvuun. Euroalueen yritysten ja kuluttajien luottamus on pysynyt korkealla ja talouden toimeliaisuus vahvana kotimaisen kysynnän vilkkauden myötä. Teollisuustuotanto on jatkanut kasvuaan joskin hidastuen. Työllisyys lisääntyy euroalueella ensi vuonna 1½ prosentin vauhtia jo kolmatta vuotta peräkkäin ja työttömyys on painumassa 7 prosentin alapuolelle. Euroalueen tuotanto kasvaa vuosina 27-28 vuositasolla noin 2½ %. Suomen talouden kasvu on jatkunut vahvana poikkeuksellisen pitkään. Kotimaassa kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan tänä vuonna 4,4 prosenttia ja kasvun arvioidaan hidastuvan 3,3 prosenttiin vuonna 28. Tämänhetkisistä suotuisista talousnäkymistä huolimatta kotimaiseen talouteen epävarmuutta tuovat elektroniikkateollisuuden suuret tuotantovaihtelut yhdessä resurssirajoitteiden kanssa. Kustannus- ja hintapaineet ovat lisääntyneet ja uhkana on, että teollisuuden hintakilpailukyky alkaa heiketä. Työllisyyden vahva kohentuminen jatkuu tänä vuonna ja työllisyysaste kohoaa ennusteiden mukaan 7 prosenttiin. Vuonna 28 työllisyys paranee edelleen mutta hidastuen. Aloittaiset työvoimakapeikot ovat alkaneet yleistyä ja rajoittavat jatkossa enenevässä määrin tuotannon kasvua. Nopea talouskasvu ja hyvä työllisyystilanne ovat parantaneet julkisen talouden rahoitusasemaa tuntuvasti tänä ja viime vuonna. Koko julkisen talouden ylijäämä on asettumassa tänä vuonna 4 ½ prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuonna 28 julkisen talouden ylijäämän arvioidaan hieman pienenevän erityisesti valtion menojen kasvun nopeutumisen vuoksi. Julkinen talous sisältää valtion ja kuntien lisäksi merkittävästi ylijäämäisen työeläkesektorin ja muut sosiaaliturvarahastot. Kansantalouden tilinpidon mukaisen valtiontalouden ylijäämän arvioidaan olevan noin 1 ½ prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen tänä vuonna, ja ensi vuonna ylijäämän arvioidaan pienenevän alle 1 prosenttiin.
15 Kunnallistalous Hyvä talouskasvu on vauhdittanut kuntien verotulojen kasvua ja parantanut kuntatalouden tilaa. Vuonna 26 kuntien ja kuntayhtymien vuosikate koheni selvästi edellisvuodesta ja riitti kattamaan sekä käyttöomaisuuden poistot että nettoinvestoinnit. Vuonna 27 vuosikate paranee 2,6 mrd. euroon ja ylittää selvästi käyttöomaisuuden poistot. Nettoinvestointien arvioidaan olevan hieman vuosikatetta suuremmat. Kuntien velan määrä kasvaa viime vuosia hitaammin. Yksittäisten kuntien tilanteet eroavat merkittävästi kokonaiskehityksestä. Vuonna 28 palkkojen sopimuskorotusten arvioidaan kiihdyttävän kuntien toimintamenojen kasvua lähes 6 prosenttiin. Kuntien verotulojen kasvu jatkuu nopeana, kun talouskasvun ennakoidaan jatkuvan vahvana ja ansiotason nousu koko kansantalouden tasolla kasvattaa kunnallisveropohjaa. Kuntien saamat valtionosuudet lisääntyvät merkittävästi mm. lakisääteisen valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen myötä. Valtionosuuksiin tehtävä indeksikorotus lisää kuntien tuloja lähes 34 milj. euroa, kun ansiotason ja kuluttajahintojen nousu kohottavat valtionosuusindeksiä. Vuosikate nousee 3,1 mrd. euroon, ja ylittää selvästi poistot. Mikäli nettoinvestoinnit ja kunta-alan palkankorotukset ovat tehtyjen oletusten mukaisia, vuosikate kattaa nettoinvestoinnit. Lainakannan arvioidaan olevan 8,9 mrd. euroa vuoden 28 lopussa. Kohentuva kuntatalous ei poista kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvien rakenteellisten uudistusten tarvetta varauduttaessa väestön ikääntymiseen ja palvelutarpeiden kasvuun. Menopaineiden lisäksi kuntatalouden rahoituksen kestävyyttä uhkaa työvoiman tarjonnan vähenemisen aiheuttama pysyvä veropohjan heikkeneminen. Pidemmän aikavälin tulokehitykseen liittyvien riskien lisäksi on syytä varautua talouden suhdannetilanteen mahdolliseen heikkenemiseen, jolloin verotulot tasaisen kasvun sijaan voivat jopa supistua. Tällöin sopeutuminen on sitä hankalampaa, mitä korkeampi menotaso on. Kunnissa ja kuntayhtymissä tulisi hyödyntää suotuisat taloussuhdanteet ja samanaikainen valtionosuuksien lisäys varautumalla tulevaisuuden uhkatekijöihin lyhentämällä velkaa ja uudistamalla palvelurakenteita. Palvelutuotannon ja hallinnon tuottavuuden kehittäminen Tuottavuuden kasvu on lähivuosikymmenten keskeinen haaste koko kansantaloudessa. Kun Suomessa on laaja julkinen palvelusektori, muodostuu julkisen palvelutuotannon tuottavuudesta keskeinen kysymys koko kansantalouden tuottavuuskehityksen ja julkisen talouden tasapainon kannalta. Väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön väheneminen heikentävät kansantalouden kasvu- ja siten julkisen talouden rahoitusmahdollisuuksia. Suomi on muiden EU-maiden kanssa siirtymässä pysyvästi hitaan talouskasvun aikaan, kun työvoiman määrän kääntyessä laskuun tuotanto voi kasvaa vain työn tuottavuuden noustessa. Samalla kun talouskasvu hidastuu, julkiset menopaineet lisääntyvät tuntuvasti. Suurin haaste kohdistuu eläkkeiden ja vanhusten hoitopalvelujen rahoitukseen.
16 Väestön ikääntymisen vaikutukset näkyvät täysimääräisesti julkisessa taloudessa vuosikymmenen lopulla. Eläkkeelle siirtymisen ennakoidaan kasvavan ensi vuosikymmenen alussa voimakkaasti, mutta työeläkemaksuihin kohdistuu kasvupaine jo tällä vuosikymmenellä. Mikäli palkkoihin kohdistuvan verorasituksen ei anneta kiristyä ja tuloverotusta kevennetään työeläkemaksujen nousua vastaavasti, julkiseen talouteen uhkaa syntyä nykyisin menositoumuksin rakenteellinen ja vähitellen kasvava alijäämä. Suomen julkisen palvelutuotannon laatu, tuloksellisuus ja kustannusvaikuttavuus on arvioitu sekä kansainvälisissä vertailuissa että palveluiden käyttäjien mielipiteiden perusteella hyviksi. Julkisen palvelutuotannon tuottavuus on kuitenkin laskenut jatkuvasti tai pysynyt enintään ennallaan. Lisäksi palvelujen kysynnän kasvun nopeutuminen ja lisääntyvien menopaineiden hallinta edellyttävät rakenteellisia uudistuksia julkisen talouden tasapainoisen kehityksen turvaamiseksi. Erityisen nopeaa tuottavuuden lasku on ollut kuntien järjestämissä peruspalveluissa. Lisäpanostukset eivät ole johtaneet palvelujen määrän vastaavaan kasvuun. Muutossuunta on selvä, vaikka palvelujen laadun muutosta ei tuottavuusmittauksessa kaikilta osin ole kyettykään vielä ottamaan huomioon. Kuntien ja niiden palvelutuotantoyksiköiden väliset suuret ja pysyvät tuottavuus- ja tehokkuuserot ovat osoitus siitä, että tehokkaimpien rakenteiden ja toimintamallien kattavalla käyttöön ottamisella voidaan tuottavuutta lisätä paljonkin palvelujen laatua ja vaikuttavuutta vaarantamatta. Työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat eläkkeelle poistuvia pienempiä ja työvoiman kokonaismäärä kääntyy laskuun samaan aikaan, kun suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen aiheuttaa rekrytointitarvetta kaikilla aloilla. Jos nykyiset palvelut ja ikärakenteen muutoksen takia tarvittava palvelujen lisäys tuotetaan tulevaisuudessakin nykyisessä laajuudessa julkisten organisaatioiden itsensä toimesta eikä tuottavuus lainkaan parane, julkinen sektori tarvitsisi palvelukseensa jo lähivuosina lähes joka toisen työmarkkinoille tulevan nuoren. Tällainen kehityskuva on koko kansantalouden kasvuedellytysten turvaamisen kannalta vaarallinen. Julkisten palvelujen ja hallinnon tuottavuuden parantaminen on tämän takia välttämätöntä. Toisaalta kun henkilöstön vaihtuvuus ikärakenteen takia kasvaa, tarjoaa se erinomaisen tilaisuuden toteuttaa suuriakin rakenne- ja toimintatapauudistuksia hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen ja työtehtäviä ja osaamista kehittäen. Tuottavuutta lisätään uudistamalla palvelutuotannon rakenteita ja toimintatapoja sekä käyttämällä tehokkaammin tieto- ja viestintätekniikkaa. Terveydenhuollon, sairaanhoidon, sosiaalitoimen ja opetuksen palveluja tuottavien laitosten keskinäiset tuottavuus- ja tehokkuuserot ovat jatkuvasti suuria. Jo käytössä olevat tehokkaimmat palvelujen järjestämistavat tulee ottaa kattavasti käyttöön. Lisäksi palvelutuotannon järjestämisessä tulee hyödyntää myös yksityisen sektorin palvelutarjontaa kuntasektorin järjestämisvastuulla olevissa palveluissa. Kuntasektorin vastuulla olevien peruspalveluiden tuotantoa pyritään tehostamaan ensisijaisesti kunta- ja palvelurakenneuudistuksella, jonka tuloksena määritellään kuntapalvelujen tarkoituksenmukaiset järjestämis- sekä tuottamistavat. Vuonna 28 palvelusetelijärjestelmää laajennetaan kotisairaanhoitoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisia sähköisiä tietojärjestelmäpalveluja yhtenäistetään.
17 Koulutukseen hakemista ja valintaa tehostetaan ottamalla käyttöön ammatillisen ja lukiokoulutuksen sähköinen haku- ja koulutustietojärjestelmä vuoden 28 yhteishauissa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunta- ja palvelurakenteita uudistetaan 23.2.27 voimaan tulleen ja vuoden 212 loppuun voimassa olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (puitelaki) ja lain perusteella annettujen valtioneuvoston asetusten mukaisesti. Uudistuksen tarkoituksena on vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on siten parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palvelujen ohjauksen kehittämiselle. Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Kuntien yhdistymistä tuetaan kuntajakolain mukaisesti vuosien 28 213 alusta voimaan tulevissa kuntaliitoksissa uusimuotoisella yhdistymisavustuksella puitelain kanssa samanaikaisesti voimaan tulleiden kuntajakolain uusien yhdistymisavustussäännösten mukaisesti. Yhdistymisavustukset kannustavat kuntia monikuntaliitoksiin ja selvästi nykyistä suurempien kuntien muodostamiseen. Avustus on porrastettu siten, että se kannustaa yhdistymisiin erityisesti vuoden 29 alusta. Lisätukea maksetaan eräin edellytyksin kunnasta, joka on saanut harkinnanvaraista rahoitusavustusta. Kuntien yhdistyessä mahdolliset valtionosuuksien menetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti kuntajakolain mukaisesti viiden vuoden ajan kuntajaon muutoksen voimaantulosta. Talouden tunnuslukujen perusteella käynnistetään erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien palvelutuotannon arviointi kahdeksassa uudessa kunnassa. Palvelurakenteita vahvistetaan kuntaliitosten lisäksi kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluita ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja kansalaisten saatavilla olevat palvelut. Palvelurakenteen on oltava kattava ja taloudellinen ja sen on mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö. Varmistetaan perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen tehtävien sekä ammatillisen peruskoulutuksen järjestämiselle puitelaissa säädettyjen väestöpohjavaatimusten täyttyminen. Laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi maa jaetaan puitelaissa säädetyllä tavalla erikoissairaanhoitolaissa lueteltuihin kuntayhtymiin. Toiminnan tuottavuutta parannetaan myös tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä vahvistamalla pääkaupunkiseudun ja muiden yhdyskuntarakenteellisista ongelmista kärsivien kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä.
18 Peruspalveluohjelma Kuntien tehtäviä ja niiden rahoitusta käsittelevä peruspalveluohjelma lakisääteistetään vuoden 28 alusta. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 21 alusta. Tavoitteena nykyistä yksinkertaisempi, selkeämpi ja läpinäkyvämpi järjestelmä. Järjestelmää kehitetään nykyistä kannustavampaan suuntaan. Kuntien erilaiset olosuhde- ja palvelutarvetekijät otetaan huomioon. Poikkeuksellisen harvan asutuksen ja saaristoisuuden aiheuttamat ongelmat ratkaistaan erikseen. Valtionosuusjärjestelmässä olevia kuntaliitosten ja yhteistyön esteitä poistetaan. Uudistus ei muuta valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa. Hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään puitelain edellyttämin poikkeuksin ja säilyttämällä ylläpitäjäjärjestelmä lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun osalta. Valtionosuuksien yhdistäminen koskee ainakin kuntien yleistä valtionosuutta, verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta, sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaisia laskennallisia valtionosuuksia sekä esiopetuksen, perusopetuksen, kirjaston, kuntien kulttuuritoiminnan ja taiteen perusopetuksen valtionosuuksia. Yhdistettävien pienten lukioiden korkeampi valtionosuus säilytetään, kun ne jatkavat osana verkostolukiota. Arvioidaan valtionosuusuudistuksesta johtuvat tarpeet kehittää ohjausjärjestelmää. Mahdolliset muutokset kuntien veropohjassa kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Uusista ja laajenevista tehtävistä aiheutuviin menoihin valtionosuus on vähintään puolet ja vastaavaa periaatetta sovelletaan kunnilta valtiolle siirrettävien, ei kuitenkaan puitelaissa jo nimettyjen tehtävien osalta. Menettely otetaan käyttöön vuoden 21 alusta osana rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistusta. 2.2 VALTION TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET KUNNALLISTALOUTEEN Valtion toimenpiteiden vaikutus perustuu lainsäädännön ja muiden normien muutoksiin ja harkinnanvaraisten määrärahojen osalta budjettipäätöksiin. Valtion toimenpiteet lisäävät nettomääräisesti kuntien menoja 44 milj. euroa v. 28. Talousarvioesitykseen sisältyvien valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena parantavan kuntien rahoitusasemaa vuoteen 27 verrattuna nettomääräisesti 221 milj. euroa. Valtion vuoteen 28 kohdistamien uusien toimenpiteiden lisäksi kuntatalouden tasapainoon ja peruspalvelujen rahoitustarpeeseen vaikuttavat kunnille aikaisemmin säädettyjen tehtävien ja velvoitteiden määrän ja palvelujen kysynnän sekä verotulojen, palkkauskustannusten ja kustannustason kehitys.
19 Milj. euroa menot tulot 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset Vuoden 26 valtionosuusuudistukseen liittyvät siirtymätasaukset siirtymätasaukset +2 OPM, nettouttaminen -13 OPM, teatterit, orkesterit, museot +1 SM, korvaukset maahanmuuttajista -5-5 VM, työmarkkinatukiuudistuksen siirtymäkauden korvaukset -15-15 VM, harkinnanvarainen rahoitusavustus +6 VM, kuntien yhdistymisavustukset ja investointituki -11 OPM, perusopetuksen laadun kehittäminen +18 +18 OPM, ammatillisen peruskoulutuksen laajentaminen +16 +7 OPM, oppisopimuskoulutuksen laajentaminen +5 +5 OPM, työpajatoiminta +2 OPM, ammatillisen koulutuksen näytöt +2 +1 OPM, perustamishankkeet +9 OPM, ammatillinen lisäkoulutus -4-4 OPM, ammattikorkeakoulujen hankerahoitus +1 TEM, työllistämistuki kunnille -2-2 STM, laskennallinen valtionosuus: vanhusten palvelut ja perusterveydenhuollon vahvistaminen +21 +21 maksu-uudistukseen liittyvä valtionosuuksien vähennys (vuositasolla -6) -25 avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistaminen -44 kuntien verotulomenetysten kompensaatio +119 STM, kalleusluokituksen poistaminen toimeentulotuesta +21 +11 STM, kehittämishankkeet -15-15 STM, EVO-koulutus +5 STM, lasten ja nuorten psykiatria, erillisen määrärahan poistuminen -4-4 STM, lastensuojelun kokonaisuudistus +22 +7 STM, mammografiaseulonnat +2 +1 STM, kuntouttava työtoiminta +1 +1 Yhteensä +45 +69 2. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus OPM, josta +28 kunnat +22 yksityiset +6 STM +226 Yhteensä, josta +254 kunnat +248 3. Verotuksen ja maksujen muutokset Asiakasmaksujen muuttaminen 1.8.28 alkaen (vuositasolla +6) +25 Avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistamiseen liittyvä maksu- ja verotulojen lisäys 1.1.28 alkaen +43 Ansio- ja eläketulojen verotuksen keventämiseen sekä työasuntovähennyksen käyttöönottoon liittyvä verotulojen menetys -119 Yhteensä -51 Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä +45 +266
2 Vuonna 28 kuntien yhdistymisavustuksiin osoitetaan 44 milj. euroa, jossa on vähennystä 11 milj. euroa. Kuntien harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen määräksi ehdotetaan 2 milj. euroa, mikä on 5,5 milj. euroa vuotta 27 enemmän. Opetustoimessa ikäluokkien pienenemisestä aiheutuu laskennallista säästöä n. 18 milj. euroa. Se esitetään kohdennettavaksi koulutuksen laadun kehittämiseen tavoitteena mm. opetusryhmien koon pienentäminen sekä tuki- ja erityisopetuksen vahvistaminen. Elinikäisen oppimisen tukemiseksi esitetään ammatillisen peruskoulutuksen laajentamista keskimäärin 2 opiskelijalla ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävää lisäkoulutusta 2 1 opiskelijalla vuodesta 28 alkaen. Perustamishankkeiden valtionosuuksiin ehdotetaan 57 milj. euroa kouluhankkeille ja 5,7 milj. euroa kirjastohankkeille. Opetustoimessa valtionosuudet netotetaan siten, että valtionavut vähennetään kustannuspohjasta, jolloin valtionosuudet vähenevät 13 milj. euroa. Teattereiden, museoiden ja orkestereiden valtionosuuden perusteena olevat yksikköhinnat lasketaan toteutuneiden käyttökustannusten pohjalta, mikä lisää valtionosuuksia 1 milj. euroa. Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosia esitetään vähennettäväksi 4 milj. eurolla. Nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan 2 milj. euron lisäystä erityisesti nuorten työpajatoimintaan. Kuntien työllistämistuki vähenee 2 milj. euroa v. 28, koska painopistettä siirretään yritysten kanssa toteutettavaan ammatilliseen työvoimakoulutukseen ja yksityisen sektorin tukityöllistämiseen. Kuntien menot vähenevät vastaavasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään 21,3 milj. euroa mm. perusterveydenhuollon parantamista ja vanhustenhuollon henkilöstölisäyksiä varten. Uuteen lastensuojelulakiin liittyvä valtionosuuden lisäys on 6,9 milj. euroa ja rintasyöpäseulonnoista annettuun asetukseen liittyvä lisäys on,5 milj. euroa. Asiakasmaksujen jälkeenjääneisyyden huomioiva sosiaali- ja terveydenhuollon maksu-uudistus toteutetaan siten, että maksut nousevat 1.8.28 alkaen. Maksujen korotukset toteutetaan siten, että kuntien maksutulot lisääntyvät vuoteen 27 verrattuna 25 milj. eurolla v. 28 ja vuositasolla 6 milj. eurolla v. 29. Hallitusohjelman edellyttämien sisäisten siirtojen toteuttamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia vähennetään vastaavasti. Uudistuksessa varmistetaan, että palvelut säilyvät kaikkien saatavilla. Samalla järjestelmää uudistetaan niin, etteivät asiakasmaksut johda epätarkoituksenmukaisiin hoitovalintoihin. Avo- ja laitoshoidon rajanveto poistetaan 1.1.28 alkaen siten, että kansaneläke maksetaan alentamattomana laitoshoitoon ja eläkkeensaajan pitkäaikaisen laitoshoidon maksu korotetaan 82 prosenttiin tuloista. Tähän liittyen maksukertymän arvioidaan kasvavan 41 milj. euroa ja verotulojen 2 milj. euroa. Asiakasmaksujen tasoa arvioidaan uudelleen osana sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuuudistusta. Uudistukseen liittyen kuntien valtionosuuksia vähennetään 44 milj. euroa, mikä toteutetaan valtionosuusprosenttia alentamalla. Valtionosuuksia on lisätty vuoteen 27 verrattuna,8 milj. euroa kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvien siirtymätasausten johdosta ja
21 vähennetty 1,9 milj. euroa verotuloihin perustuvaan valtionosuuksien tasaukseen liittyen. Valtionavustuksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin esitetään 24,8 milj. euroa. Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden painoalueet määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa. Laskelmissa ei ole ennakoitu mahdollista ns. tasa-arvoerää. Valtion korvausta terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin korotetaan 5 milj. euroa. Valtionavustusta sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan esitetään 3 milj. euroa, jossa on lisäystä,5 milj. euroa vuoden 27 talousarvioon verrattuna. Valtionosuuksia kasvattaa hallituskauden alkuun lain mukaan ajoittuva uusimuotoinen valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka lisää sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia 226 milj. euroa sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia 28 milj. euroa eli yhteensä 254 milj. euroa, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 248 milj. euroa. Vuonna 28 valtionosuustehtävien kustannustason muutoksen arvioidaan olevan 4,2 %, mikä lisää peruspalvelujen järjestämisen kustannuksia sosiaali- ja terveyshuollossa 635 milj. euroa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa 249 milj. euroa, eli yhteensä 884 milj. euroa. Valtio osallistuu kustannusten nousuun valtionosuuksiin tehtävien indeksikorotusten kautta. Vuonna 28 valtionosuuksiin tehdään 4,7 prosentin suuruinen indeksikorotus, johon sisältyy 75 % vuoden 26 tason,6 prosenttiyksikön suuruisesta korjauksesta. Indeksikorotus lisää valtionosuuksia 374 milj. eurolla, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 339 milj. euroa. 2.3 KAUPUNGIN TALOUDELLINEN TILANNE JA KESKEISET TALOUDELLISET TAVOITTEET Valkeakosken kaupungin talouden tasapainoa koskevat haasteet eivät ole suhdanneluonteisia tai väliaikaisia, vaan rakenteellisia ja pysyviä. Ei enää yksistään riitä se, että kaupungin talouden tasapainottamiseksi menojen kasvua rajoitetaan ja monien toimintojen kuluja supistetaan. Perinteinen säästäväisyys ja ns. pienten askelten politiikka eivät yksistään riitä. Kaupungin johtamisessa ja toiminnassa tarvitaan voimakasta strategista uudistusotetta, rohkeita päätöksiä johtamisen vahvistamiseksi ja palvelutuotannon tehostamiseksi, jotta tarvittava tuottavuushyppy voidaan toteuttaa. Kaupungin tulisi ottaa käyttöön yksityisen sektorin parhaiksi kokemat toimintatavat sekä käyttää hyväksi tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet. Samanaikaisesti on kaupungin tulopohjan vahvistamiseksi kyettävä luomaan uusia mahdollisuuksia asumisen, kaupan ja teollisuuden sijoittumiselle. Koko julkisen talouden ja Valkeakosken kaupungin kannalta vaikeimmat ajat ovat vasta edessä. Väestön ikääntyminen aiheuttaa tulevaisuudessa voimakkaan kustannuspaineen. Samanaikaisesti kaupungin tulopohjan kehitys on jäämässä pitkällä aikavälillä vaatimattomaksi.
22 Valtuusto päätti kokouksessaan 21.11.25 velvoittaa kaupunginhallituksen laatimaan kaupungin talouden tasapainottamista ja rakenteiden uudistamista koskevan tasapainotusohjelman siten, että vuoden 27 tulos on tasapainoinen ja vuoden 28 tulos on ylijäämäinen. Lisäksi valtuusto edellytti, että sosiaali- ja terveystoimen rakenneuudistuksella tulisi toimialan kustannustasoa alentaa 3 prosenttia ja että vuonna 27 henkilöstön määrän tulisi olla 5 henkilötyövuotta pienempi. Lisäksi edellytettiin esitystä sellaisen omaisuuden myymisestä, jonka omistaminen ei ole palvelutuotannon tai virkistystoiminnan kannalta tarpeellista omistaa. Lisäksi valtuusto on edellyttänyt, että palveluja ja toimintaa kilpailutetaan kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Kaupunginhallitukselle esitetyssä taloussuunnitelmassa on onnistuttu toteuttamaan keskeiset taloudelliset tavoitteet. Vuosikate poistoista on yli 1 %, omavaraisuusaste on noin 7 %. Lainakanta vähennettynä lunastushallisaamisilla on alle 1 euroa/asukas ja taseessa ei ole kertynyttä alijäämää.
23 TULOSLASKELMA (sis. ja ulk. erät) TP 26 TA TA Muutos% TS TS 27 28 Ta 7/8 29 21 +muutokset Toimintatuotot (+) 27 428 88 32 185 29 34 4 52 5,8 35 969 521 33 898 236 Toimintakulut (-) -11 87 368-16 745 14-113 14 391 6, -116 743 177-116 249 759 Toimintakate -74 441 488-74 559 814-79 63 889 6, -8 773 656-82 351 523 Verotulot (+) 6 724 293 61 54 432 64 399 95 5,5 65 182 449 65 92 774 Valtionosuudet (+) 16 39 154 18 827 749 21 296 17 13,1 21 496 21 745 Rahoitustuotot ja rahoituskulut 1 397 64 1 215 72 1 432 187 17,9 1 14 325 1 57 216 Vuosikate 3 989 599 6 537 439 8 64 418 23,4 7 45 118 6 371 467 Suunnitelman mukaiset poistot -6 39 959-6 343 466-6 484 297 2,2-6 152 878-6 474 988 Tilikauden tulos -2 41 36 193 973 1 58 121 714,6 892 24-13 521 Poistoerojen lisäys(-) tai vähennys (+) 62 422 62 385 59 385-4,8-3 892 915 11 4 Varausten muutos 4 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -2 338 938 256 358 1 639 56 539,5 999 325 6 879 RAHOITUSLASKELMA TP 26 TA 28 muutos TS TS 27 TA 27/ 29 21 + muutokset 28 Toiminnan rahavirta 2 973 327 4 914 439 6 945 418 41,3 4 81 118 5 736 467 Vuosikate (+/-) 3 989 599 6 537 439 8 64 418 23,4 7 45 118 6 371 467 Tulorahoituksen korjauserät (+/-) -1 16 272-1 623-1 119-31,1-2 235-635 Investointien rahavirta -12 522 611-1 826 843-1 358 467, -9 95 3-5 174 Investointimenot (-) -2 229 475-14 751 443-14 262-3,3-13 478-6 54 Rahoitusosuudet investointimenoihin (+) 224 5 944 85-1, 1 72 7 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot (+) 7 482 814 11 98 6 3 54-74,5 2 5 88 Toiminnan ja investointien rahavirta -9 549 284 3 87 596-3 412 582-21,5-5 95 182 562 467 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 764 48 24 336 194 4,1 339 645 36 426 Antolainasaamisten vähennykset (+) 874 8 24 336 194 4,1 339 645 36 426 Lainakannan muutokset 1 951 875 2 924 525 4 374 43 49,6 4 135 992-2 5 438 Muut maksuvalmiuden muutokset -3 41 739-5 727 164-1 297 655-77,3 619 545 1 577 545 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset (+/-) -21 28 Vaihto-omaisuuden muutos (+/-) 38 98 Saamisten muutos (+/-) -4 634 114-5 727 164-1 297 655-77,3 619 545 1 577 545 Korottomien velkojen muutos (+/-) 1 575 485 Rahoituksen rahavirta 8 674 184-2 562 639 3 412 582-233,2 5 95 182-562 467 Rahavarojen muutos -875 11 524 957-1, Rahavarat 1.1. 13 566 432 12 691 331 13 216 288 4,1 13 216 288 13 216 288 Rahavarat 31.12. 12 691 331 13 216 288 13 216 288, 13 216 288 13 216 288 Lainakanta 1.1. 23 268 53 34 219 928 29 63 359-15,1 33 437 42 37 573 394 Lainakannan muutos 1 951 875-5 156 569 4 374 43-184,8 4 135 992-2 5 438 Lainakanta 31.12 34 219 928 29 63 359 33 437 42 15,1 37 573 394 35 72 956
24 Taloudelliset tavoitteet Veroprosentti TP 26 TA 27 28 29 21 Tuloveroprosentti 18,5 18,75 18,75 18,75 18,75 Tavoiteprosentti 18,5 18,75 18,75 18,75 18,75 Maan keskiarvo 18,39 18,46 18,46 18,46 18,46 Ero tavoiteprosentiin,,,,, Erotus keskiarvosta,11,29,29,29,29 2,,35 19,,3 18, 17, 16, 15, 14,,25,2,15,1 13,,5 12,, TP 26 TA 27 28 29 21 TP 26 TA 27 28 29 21 Tuloveroprosentti Tavoiteprosentti Erotus keskiarvosta Vuosikate TP 26 TA 27 28 29 21 Vuosikate 3 989 599 6 423 511 8 66 472 7 46 14 6 37 232 Vuosikatetavoite 6 39 959 6 343 466 6 484 297 6 152 878 6 474 988 Vuosikate euroa/as 196 316 396 345 311 Ero vuosikatetavoitteeseen -2 41 36 8 45 1 582 175 893 136-14 756 Ero tavoitteeseen euroa/as. -118 4 78 44-5 Tavoitteessa suunnitelman mukaiset poistot 9 8 7 6 5 4 3 2 1 TP 26 TA 27 28 29 21 2 1 5 1 5-5 -1-1 5-2 -2 5-3 TP 26 TA 27 28 29 21 Vuosikate Vuosikatetavoite Ero vuosikatetavoitteeseen Lainakanta TP 26 TA 27 28 29 21 Lainakanta euroa/as. 1 678 1 428 1 641 1 839 1 712 Ilman lunastushalleja e/as 788 688 858 1 12 1 58 Lainakanta 34 219 928 29 63 359 33 435 348 37 57 444 35 71 241 Yritystilojen lunastussaaminen 18 142 63 15 52 828 15 954 448 14 682 83 13 393 212 Lainakanta ilman lunastussaamisia 16 77 325 14 1 531 17 48 9 22 887 614 21 678 29 Lainakantatavoite euroa/as 1 1 1 1 1 Lask. lainakannan lyh. (8 v.) -4 277 491-3 632 92-4 179 419-4 696 36-4 383 95 Lainakannan nettomuutos 1 951 875-5 156 569 4 371 989 4 135 96-2 499 23 Ero lainakantatavoiteeseen euroa 13 825 928 8 713 359 13 55 348 17 14 444 14 591 241 Ero lainakantatavoit. euroa/as 678 428 641 839 712 2 1 8 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 TP 26 TA 27 28 29 21 Lainakanta euroa/as. Ilman lunastushalleja e/as Lainakantatavoite euroa/as 9 8 7 6 5 4 3 2 1 TP 26 TA 27 28 29 21 Ero lainakantatavoit. euroa/as