Kankaantaan koulun KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA 9/2010
1. JOHDANTO 1.1. Mitä koulukiusaaminen on? 1.2. Yleisohjeita kiusaamiseen puuttumisesta 1.3. Ongelmia kiusaamiseen puuttumisessa 2. KIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISY 2.1. Kiusaamisen ehkäisy koulutoimen painopistealueena 2.2. Kiusaamisen ehkäisy koulun ja luokan tasolla 2.3. Säännölliset tilannearviot 3. TOIMINTA KIUSAAMISTILANTEESSA 3.1. Luokanvalvojan/luokanopettajan toimenpiteet 3.2. Oppilashuoltoryhmän toimenpiteet 4. SEURANTA
3 1. JOHDANTO 1.1. Mitä koulukiusaaminen on? Kiusaaminen on pitkäaikaista henkistä ja/tai ruumiillista väkivaltaa, jonka yksilöt tai ryhmät kohdistavat yhteen uhriin. Toisen määritelmän mukaan koulukiusaaminen on tapahtumasarja, jossa yksi tai useampi henkilö alistaa, psyykkisesti tai fyysisesti, suoraan tai epäsuoraan, toista henkilöä toistuvasti ja jatkuvasti. 1.2. Yleisohjeita kiusaamiseen puuttumisesta *Jokainen, joka näkee kiusaamistilanteen, on velvollinen puuttumaan siihen. *Jokainen, jolle uhri kertoo kiusaamisesta, on velvollinen viemään asiaa eteenpäin. *Yhtä ainoata, kaikille sopivaa tapaa puuttua kiusaamiseen ei ole. *Kaikista kiusaamiseen liittyvistä asioista tulee pitää kirjaa. 1.3. Ongelmia kiusaamiseen puuttumisessa Usein ongelmana on eri oppilaiden erilainen kiusaamisen kipukynnys. Joidenkin mielestä varsin pienet asiat ovat kiusaamista, toiset eivät reagoi hurjiinkaan juttuihin. Välituntileikit ovat muuttuneet entistä useammin vakaviksi yhteenotoiksi, joissa satutetaan toisia tahallaan. Joskus oppilaan kotona ei ajatella asioista samalla tavalla kuin koulussa, jolloin yhteistyö voi olla vähäistä tai jopa olematonta. Opettajat toivoisivat myös oppilaiden kertovan enemmän kiusaamisesta. Kiusatut yleensä suojelevat kiusaajiaan: eivät kerro tapahtuneesta, vaan vaikenevat ja yrittävät kestää. Tämä pahentaa asiaa, sillä siihen tulee mukaan salailu ja oma syyllisyys. Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä luokassa voidaan vähentää lasten taipumusta ajatella kertomista kanteluna ja kannustaa heitä kertomaan havainnoistaan ja kokemuksistaan.
4 2. KIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISY 2.1. Kiusaamisen ehkäisy Perusopetusta koskevassa laissa todetaan, että opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Pykälä velvoittaa opetuksen järjestäjää huolehtimaan siitä, että opetukseen tarkoitetut tilat ja välineet ovat turvallisia. Toisaalta se velvoittaa huolehtimaan esimerkiksi siitä, etteivät oppilaat joudu väkivallan tai muun kiusaamisen kohteiksi koulussa tai muussa koulun toiminnassa. Koulukiusaamiseen liittyvät kysymykset on nähtävä laajempana osana koulun kasvatus- ja opetustyötä. Se, miten kiusaamiseen suhtaudutaan, kertoo osaltaan myös koulun arvoista ja arvostuksista. 2.2. Kiusaamisen ehkäisy koulun ja luokan tasolla Koulun tasolla Kankaantaan koululla järjestetään syyslukukauden alussa tilaisuus, jonka yhteydessä annetaan koulurauhanjulistus. Lisäksi koulurauha-asioihin palataan lukuvuoden aikana aamunavauksissa. Lähtökohtana on väkivallattoman ilmapiirin luominen kouluympäristöön. Keinoina ovat esimerkiksi: koulurauhan julistus syyslukukauden alussa kummioppilas- ja oppilaskuntatoiminta vertaissovittelun mahdollisuus riittävä valvonta koulun koko henkilökunnan mukaan ottaminen luomaan koulua, jossa ei kiusata kiusaamisen vastaisen toimintamallin ottaminen osaksi koulun järjestyssääntöjä/opetussuunnitelmaa sekä toimintamallista tiedottaminen Luokan tasolla Jokaisessa luokassa luodaan oppilaiden kanssa yhteiset säännöt, joissa painotetaan luokan yhteishenkeä ja yhdessä toimimista. Sovitaan myös mitä seuraa, jos sääntöjä ei noudateta. Nämä säännöt toimitetaan myös koteihin. Kiusaamiseen liittyvistä kysymyksistä keskustellaan yhteisesti vanhempainilloissa. Vanhempainiltoihin voi kutsua mukaan myös kiusaamistapauksiin perehtyneitä ammattilaisia alustamaan aiheesta, vaikka kyseessä ei olisikaan vielä olemassa olevien ongelmien selvittely.
Koulussa toteutetaan tilannearvioita säännöllisten itsearviointien ja kyselyjen muodossa. Itsearviointi liittyy oleellisesti koulun työskentelyyn tänä päivänä. Sen tehtävänä on mm. tunnistaa koulun tila ja kehittämistarpeet monipuolisesti. Kun koulussa halutaan selvittää kiusaamisen esiintymistä ja sitä halutaan kartoittaa kyselyn avulla, on tärkeää, että tällöin määritellään jollain tavalla, mitä kiusaamisella kyselyssä tarkoitetaan. Muutoin lapsiyhteisölle tyypillinen leikinomainen kiusoittelu tulkitaan helposti kiusaamiseksi. Luokalle on hyvä kertoa myös suullisesti, mitä kiusaamisella tarkoitetaan. 5 3. TOIMINTA KIUSAAMISTILANTEESSA 3.1. Luokanopettajan toimenpiteet Kiusaamistilanteessa pyritään tekemään mahdollisimman selkeä tilannearvio tapahtumien kulusta. Tämä vaatii kiusaamiseen johtaneiden taustojen selvittämistä ja kaikkien asianosaisten kuuntelemista. Ensisijaisena tavoitteena on tilanteen lopettaminen ja rauhoittaminen. Aikuinen keskustelee eri osapuolten kanssa, jäsentää tilannetta, laittaa rajoja, auttaa lapsia löytämään ratkaisuja sekä tarvittaessa rankaisee. Jos kiusaamiseen puuttuja on joku muu aikuinen, tilanteesta kerrotaan asianosaisten omalle opettajalle, joka jatkaa selvittelyä. Kotiin asiasta ilmoitetaan, kun faktat ovat selvillä, mutta kuitenkin asian hoitamisen kannalta riittävän ajoissa. Vanhemmat on hyvä saada työskentelyyn mukaan alusta alkaen. Opettaja voi halutessaan kutsua psykologin tai kuraattorin selvitystyöhön mukaan jo tässä vaiheessa. Hän voi myös käyttää työparia apunaan. Vakavissa kiusaamistapauksissa työparin käyttö on aina suositeltavaa. Kiusaamistilannetta selvittävän aikuisen olisi voitava keskittyä löytämään yhdessä eri osapuolien kanssa ne voimavarat ja ideat, joilla tilanne saadaan ratkeamaan. Rangaistukset Oppilaille tehdään jo etukäteen selväksi, että kiusaamista ei hyväksytä ja että siitä seuraa aina rangaistus. Koulussa sovitaan oikeudenmukaisista rangaistuksista, seuraamuksista ja seurannasta. Rangaistukset annetaan ja niitä valvotaan voimassa olevien koululakien puitteissa. 3.2. Oppilashuoltoryhmän toimenpiteet Toisen tason selvitystyöhön ryhdytään, jos havaitaan, että sopimuksia rikotaan ja kiusaaminen jatkuu edelleen. Vanhemmat pyydetään koululle ja rehtorille tiedotetaan tapauksesta. Tässä vaiheessa tarvitaan vähintään kaksi vetäjää, joista ainakin toinen on perehtynyt kiusaamisten selvittelyyn. Oppilashuoltoryhmä sopii toimista ja koollekutsujan tulee perustella vanhemmille hyvin etukäteen,
mistä on kysymys. Tässä vaiheessa vanhempien kanssa täytyy olla jo muitakin keskusteluja aiheesta käytynä. Kaikista kiusaamiseen liittyvistä asioista on syytä pitää kirjaa. Oppilashuoltotyöryhmän kokoontuessa kiusaamisesta tulisi opettajalla olla jo kirjattuna muistiin kiusaamiseen liittyviä yksityiskohtia. Pelkkään muistitietoon ei voi luottaa! Oppilashuoltoryhmä sopii toimista ja seurannasta tapauskohtaisesti. Pohjana työlle ovat kiusaamisesta kertovat dokumentit. Oppilasjoukkoa voidaan myös haastatella vaikkapa valmiiden kysymysten avulla. Jatkuva kiusaaminen, joka on saatu alakoulun aikana loppumaan, jatkuu usein yläkoulussa. Uusissa olosuhteissa kokeillaan jälleen, voisiko kiusaamisen aloittaa uudelleen ja puututaanko siihen enää. Oppilashuoltoryhmien muistiot kiusaamisista ala-asteella annetaan jatkossa kuraattorille, jotta reagointi olisi yläkoulussa nopeampaa. 1-6-luokkien ja 7-9-luokkien välille on luotava tehokas tietojen välittämisen systeemi, jotta mm. oppilasryhmityksien tekijät voisivat ottaa huomioon mahdolliset ongelmat. 3.3. Jos kiusaajana on aikuinen Henkilö, jolle lapsi/nuori kertoo kiusaamisesta, ottaa ensisijaisesti yhteyttä asianomaiseen ja keskustelee hänen kanssaan asiasta. Asiasta tulee kertoa myös lähimmälle esimiehelle. Tarvittaessa asia otetaan esille oppilashuoltoryhmässä. Seurannasta sovitaan tapauskohtaisesti. 6 4. SEURANTA Seurantaan kuuluvat säännölliset kyselyt siitä, onko kiusaaminen loppunut. Koulukiusaamiseen liittyvä seuranta on tarpeellista kahdella tasolla: a) seuranta ennaltaehkäisevänä toimintona koko koulun tasolla b) seuranta kiusaamistapauksien yhteydessä. Koulun tasolla: Kankaantaan koulun toimintamallissa kiusaamista kartoittava kysely suoritetaan säännöllisesti. Kyselyn tulokset käsitellään luokissa ja yhteinen koonti esitetään tarvittaessa esim. vanhempainillassa.
7 Seuranta yksittäisissä kiusaamistapauksissa: Yksittäisissä, lievemmissä kiusaamistapauksissa luokanopettaja/luokanvalvoja huolehtii seurannasta tilanteen mukaan. Tarvittaessa opettaja järjestää asianosaisten kanssa seurantapalaverin. Vertaissovittelutapauksissa seuranta järjestetään aina. Oppilashuoltoryhmässä sovitaan seurantapalaverista tapauskohtaisesti. Jos vanhemmat eivät ole mukana seurantapalaverissa, koteihin on välitettävä tieto seurannan tuloksista ja tulokset tuodaan tiedoksi myös oppilashuoltoryhmälle. Jos haluttua tulosta ei ole saatu aikaan, asia palautuu oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi.