Salon keskustan kehitta missuunnitelmat ja osayleiskaava 2035

Salon keskustan kehitta missuunnitelmat ja osayleiskaava 2035 Liikenneselvitys nykytilan analyysi 5.8.2011

Sisältö 1 Liikennejärjestelmän nykytila... 3 1.1 Maankäyttö ja ympäristö... 3 1.2 Nykyinen liikennejärjestelmä... 8 1.2.1 Matkat ja kulkutavat... 8 1.2.2 Joukkoliikenne... 8 1.2.3 Tie- ja katuverkko... 9 1.2.4 Kävely- ja pyöräreitit... 11 1.2.5 Liikenneympäristö ja -kulttuuri... 12 1.3 Liikenne- ja pysäköintitutkimus... 14 1.3.1 Liikennemäärät ja toimivuus... 14 1.3.2 Pysäköintitutkimus... 16 1.3.3 Asukaspysäköintitutkimus... 18 1.3.4 Asuntokuntien autonomistus... 21 1.4 Liikenneturvallisuus... 22 1.4.1 Liikenneonnettomuudet... 22 1.4.2 Koettu liikenneturvallisuus... 24 1.5 Yhteenveto nykytilanteen ongelmista... 25 2

1 Liikennejärjestelmän nykytila 1.1 Maankäyttö ja ympäristö Salon kaupungissa on 55 286 asukasta (28.2.2011). Suurimmat väestökeskittymät ovat Salon keskusta sekä aikaisemmat kuntakeskukset Perniö ja Halikko sekä Pertteli ja Muurla. Salon pinta-ala on 2 168 km2 ja asukkaita neliökilometrillä on 28. Kuva 1. Salon väestökeskittymät 3

Vuoden 2007 tasossa Salossa o li 4 230 yritystä, joissa oli yhteensä 26 359 työpaikkaa. Työpaikat ovat keskittyneet Salon keskustaan, jossa Meriniityn teollisuusalue on seudullisesti merkittävä työpaikkakeskittymä. Kuva 2. Salon työpaikkakeskittymät. 4

Salon keskustaan suuntautuu merkittävän paljon työmatkaliikennettä lähialueilta. Kuva 3. Salon keskustaan suuntautuva työssäkäynti 5

Salon julkiset palvelut ovat keskittyneet Salon keskustaan sekä entisiin kuntakeskuksiin. Kuva 4. Salon julkisten palveluiden sijainti 6

Salon päivittäistavara- sekä erikoistavarakaupat sijaitsevat pääosin ydinkeskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä (kuva 5). Tilaa vaativa erikoistavarakauppa on keskittynyt muutamalle alueelle lähelle ydinkeskustaa (kuva 6). Erikoiskaupat ovat keskittyneet keskustan ytimeen ja siten hyvin saavutettavissa myös joukkoliikenteellä, kävellen ja pyörällä. Myös tilaa vaativat erikoiskaupat ovat lähellä keskustaa. Kuva 5. Salon keskustaajaman päivittäistavaramyymälät (v.2009) Kuva 6. Salon keskustaajaman erikoistavaran myymälät (v.2009) 7

1.2 Nykyinen liikennejärjestelmä 1.2.1 Matkat ja kulkutavat Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (HLT) 2004-2005 mukaan Salossa kulkutapaosuudet ovat taulukon 1. mukaisia. Taulukossa Salo+ tarkoittaa nykyistä Salon kaupunkia ja Salo Salon kaupungin vanhoja rajoja. Taulukossa on lisäksi muutaman muun kaupungin tiedot. Henkilöauto on vallitseva kulkutapa Salossa, jolla tehdään yli 70 % päivittäisistä matkoista. Laajan Salonkin osalta matkojen kokonaismäärä tutkimuksessa on 427, joten kulkutapaosuuksia voidaan pitää kohtuullisen luotettavina. Joukkoliikenteen osuus Salossa on hyvin pieni ja kaupungin kokoon nähden jalankulun ja pyöräilyn osuutta voidaan pitää pienenä. Taulukko 1. Kulkutapajakaumat Salossa ja muutamissa muissa kaupungeissa (HLT2004-2005) Havaintoja valituista kulkutavoista - Henkilöauton osuus hyvin suuri - Pyöräilyn ja jalankulun osuus vähäinen - Joukkoliikenteen osuus vähäinen, kuten muissa vastaavissa kaupungeissa 1.2.2 Joukkoliikenne Salon sisäinen joukkoliikenne perustuu Vainion Liikenteen liikennöimiin 3 sisäiseen linja-autolinjaan vanhan Salon alueella sekä aikaisempien lähikuntien välisenä ELY:n järjestämänä linjaliikenteenä Salon alueella toimii myös palvelubusseja. Lisäksi Salon kautta kulkee pitkämatkaista kaukoliikennettä, joista tärkein on Turun ja Helsingin välinen pikavuoroliikenne. Parhaillaan on käynnissä Salon joukkoliikenteen palvelutasoselvitys, jossa määritellään uuden Salon joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet. Uuden Salon joukkoliikenne järjestetään uudelleen seuraavien vuosien aikana. Salon kautta kulkee Turun ja Helsingin välinen rata. Rataa käytetään myös työmatkaliikenteeseen etupäässä Salon ja Turun sekä Helsingin välillä, mutta lähijunaliikennettä ei radalla nykyisellään ole. Salon ja Turun välistä junaliikennettä on suunniteltu. Selvityksissä on todettu liikennöinnin olevan mahdollisesti kannattavaa. 8

Keskustassa linja-autojen terminaali sijaitsee kauppakeskuksen alakerrassa ja on matkustajien kannalta epäviihtyisä. Sinällään terminaali sijaitsee hyvin vilkkaimman alueen tuntumassa. Lisäksi linja-autojen kiertäminen kapean Vilhonkadun kautta ei ole oikein hyvä ratkaisu. Linja-autoterminaali Kuva 7. Salon järjestämät sisäiset joukkoliikennelinjat (kevät 2010). Havaintoja joukkoliikenteestä - lähijunayhteys Turkuun toisi uusia mahdollisuuksia matkakeskuksen suhteen - nykyinen linja-autoterminaali on epäviihtyisä, mutta siijainti toimintojen kannalta hyvä 1.2.3 Tie- ja katuverkko Valtatie 1 kulki aikaisemmin aivan keskustan vierestä. Uuden moottoritielinjauksen avauduttua Salon pohjoispuolelle vuonna 2003 vanha valtatie 1 muutettiin maantieksi 110. Moottoritie myös rauhoitti nykyistä seututietä, sen liikennemäärä ja erityisesti raskaan liikenteen määrä on vähentynyt paljon. Maantie 110 kulkee Salon keskusta pohjoispuolella ja kantatie 52 keskustan halki. Salon keskustan vilkkaimmat sisääntuloväylät ovat pohjoisesta valtatieltä 1 keskustaan saapuva Hämeentie sekä Halikon suunnasta keskustaan saapuva Mariankatu. Keskustan pääkatuja ovat Mariankatu Raatihuoneenkatu, Hämeentie Annankatu, Turuntie Helsingintie, Salonkatu sekä Kirkkokadun eteläosa. Meriniityn teollisuusalue on merkittävä tavaraliikennettä synnyttävä kohde. Läpiajava ja Meriniityn 9

teollisuusalueelle suuntautuva raskasliikenne on ohjattu käyttämään Meriniitynkatua Salon keskustan katuverkon sijaan. Kuvassa 8 on esitetty Salon keskustan hierarkkinen katuverkko. Salon keskustan pää- ja kokoajakaduilla on 40 km/h nopeusrajoitus. Asuntokaduilla nopeusrajoitus on 30 km/h ja pihakaduilla 20 km/h. Meriniityn puolen kaduilla nopeusrajoitus on 50 km/h. Kuva 8. Salon keskustan tie- ja katuverkko. Kuva 9. Nopeusrajoitukset Salon keskustan katuverkolla. 10

1.2.4 Kävely- ja pyöräreitit Salon keskustan alueella on hyvät edellytykset kävelylle ja pyöräilylle. Etäisyydet ovat lyhyet, sillä lähes koko rakennettu alue sijaitsee alle kolmen kilometrin säteellä keskustasta. Salon keskustassa kevyen liikenteen reitistön muodostavat kevyen liikenteen väylät, puistokäytävät ja jalkakäytävät. Salon keskustaa halkoo itä-länsisuunnassa kävelyn ja pyöräilyn pääakseli Torikadun ja Vilhonkadun kautta. Akseli on ainoa yhtenäinen itä-länsisuuntainen pyöräily-yhteys keskustaalueella. Toinen vahva kävelyn ja pyöräilyn akseli kulkee pohjois-eteläsuunnassa joen molemmin puolin. Nykyinen kevyen liikenteen verkko kattaa hyvin päätulosuuntien pyöräyhteydet, mutta pyöräteiden osalta on puutteita erityisesti ydinkeskustan verkossa. Pyörätiet eivät ole ydinkeskustan alueelle jatkuvia eikä reitistö ole siten kattava. Keskustan läpi itä-länsisuunnassa pääsee pyörätietä pitkin vain Vilhonkadun reittiä, joka on sinällään hyvin tehty väylä. Pohjois-eteläsuunnassa keskustassa on vain joenrannan väylät molemmin puolin rantaa. Läpikulkevia yhteyksiä saisi olla useampia. Kevyen liikenteen sisääntuloväylät risteävät Valtatien (seututie 110) kanssa eritasossa. Samoin joen varren kevyen liikenteen akseli risteää Turuntien ja Mariankadun kohdalla ajoneuvoliikenteen kanssa eritasossa. Keskustan ja Meriniityn alueen väliltä puuttuu kevyen liikenteen yhteys, joka vaatii junaradan alituksen. Salon keskustan alueella pyöräpysäköintiä on erityisesti asemalla ja kauppojen edustalla Vilhonkadulla. Nykyiset pyörätiet näkyvät kuvassa 10 sinisellä ja vihreällä on merkitty yhteyspuutteita. Vihreän värin puutteet ovat vain viitteellisiä, eikä niiden sijaintia ole tarkemmin tutkittu. Kuva 10. Salon keskustan pyörätiet. Vihreällä on merkitty yhteyspuutteita. 11

Havaintoja jalankulun ja pyöräilyn väylien osalta - keskustassa on yhteyspuutteita. Muutoin verkko on kattava - keskustan ja Meriniityn välillä ei ole yhteyttä. Tämän edellytys on radan alittava tunneli 1.2.5 Liikenneympäristö ja -kulttuuri Keskustan katuverkko on tiheä. Ydinkeskustan korttelit ovat melko pieniä, jolloin liittymäväli on lyhyt. Keskustassa on pääkaduilla valo-ohjattuja liittymiä, jotka rytmittävät ajamista. Nopeusmittauksia ei ole tehty, mutta ajonopeudet jäänevät kohtuullisen alhaisiksi aivan ydinkeskustassa Mariankadun ja Torikadun välisellä alueella. Tällä alueella on myös paljon pysäköintitapahtumia katujen varsilla, jolla on oma vaikutuksensa ajamiseen, kun kadunvarsipaikkoja on paljon. Vinopysäköinti aiheuttaa myös omat häiriönsä liikennevirtaan. Ajamisen tyyli tuntuu olevan verrattain rauhallinen Salossa ainakin normaaliin päiväaikaan. Näkemät liittymissä ovat kohtuullisen hyvät. Tietysti keskusta-alueella rakennusten kulmat aina ovat näkemäesteitä, joka myös alentaa ajonopeuksia. Kävelyn kannalta jalkakäytävät ydinkeskustassa ovat paikoin hyvin kapeita ja poukkoilevia epäyhtenäisten rakennuslinjan ja puuistutusten takia. Kapeat ja vaikeakulkuiset väylät heikentävät jalankulkuympäristön esteettömyyttä ja viihtyisyyttä. Monissa paikoissa vinopysäköinnin vaatima tila on aiheuttanut polveilua jalkakäytävään sekä kaventanut jalankululle varattua tilaa. Vinopysäköinnillä saadaan vähän lisää pysäköintipaikkoja, mutta samalla ne leventävät autoille varattua tilaa. Kapean jalkakäytävät koetaan epäviihtyisiksi. Kun keskustassa ei kävelyä koeta mukavaksi, siellä ei myöskään haluta liikkua ja keskustan vetovoimaisuus heikkenee. Havaintoja liikenneympäristön osalta - keskustan jalkakäytävät ovat kapeita ja paikoin ahtaita ja poukkoilevia - jalankulku ei ole houkuttelevaa - pyöräilyn olosuhteet keskustassa ovat heikot - pysäköintipaikkoja on paljon katujen varsilla - vinopysäköinti vie tilaa ja aiheuttaa ongelmia liikennevirralle - autoilijat ovat tottuneet siirtymään keskustassakin lyhyitä matkoja kaupasta toiseen - keskustasta puuttuu viehättävä katutila, joka houkuttelisi luokseen 12

Kuva 11. Kapeita jalankäytäviä. 13

1.3 Liikenne- ja pysäköintitutkimus 1.3.1 Liikennemäärät ja toimivuus Salon ohikulkevalla moottoritiellä menee 10 000-11 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vilkkaimmat väylät keskustan ulkopuolella ovat Vanha Valtatie (mt110), Hämeenkatu ja Inkeroistentie. Keskustaalueella on yleisten liikennelaskentojen lisäksi tehty liittymäkohtaisia liikennelaskentoja lähinnä huipputunnin liikennemäärien selvittämiseksi. Niiden perusteella vilkkaimmat kadut ovat Hämeentie - Annankatu, Perniöntie, Mariankatu - Raatihuoneenkatu, Turuntie Helsingintie ovat keskustan vilkkaimmat katujaksot, joiden liikennemäärät ovat yli 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja vilkkaimmilla osuuksilla 15 000 17 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuva 12. Nykyisiä liikennemääriä (vuosi 2009) Vilkkaimmissa liittymissä on tehty liikennelaskentoja viime vuosina, joita täydennettiin työn aikana keskeisten liittymien osalta. Laskentojen perusteella arvioitiin liittymien toimivuutta iltahuipputunnin aikana Dankap ohjelman avulla (versio 2.4). Dankap on tanskan tielaitoksen tekemä ohjelma ja se on modifioitu pohjoismaisiin oplosuhteisiin yhdysvaltalaisten kehittämästä HCM-menetelmästä. Ohjelman avulla voi nopeasti tarkastella yksittäisten liittymien toimivuutta. Analysoidut liittymät ovat kuvassa 13. 14

Kuva 13. Liittymät, joiden toimivuutta analysoitiin Liittymien toimivuus on yleisesti ottaen hyvä. Tämä tarkoittaa sitä, että mainittavia jonoja ei esiinny yleisesti. Joissakin liittymissä on ongelmia vasemmalle kääntyvällä liikenteellä. Ne liittymät, joissa havaittin jossain määrin toiminnallisia ongelmia on korostettu keltaisella ja oranssilla värillä. Suurimmat ongelmat ovat Raatihuoneenkadun-Kirkkokadun-Perniöntien kiertoliittymässä Perniön suunnasta saapuvilla ajoneuvoilla. Perniön suunnasta tulee niin paljon ajoneuvoja (noin 800 ajon/h v.2007 laskennoissa), että yksi kaista ei oikein tahdo riittää. Vanhan Valtatien (mt 110) Hämeentien ja Salonkadun liittymissä etenkin vasemmalle kääntyvillä suunnilla esiintyy ajoittaista jonoutumista. Näissä liittymissä on ylipäätään suuret liikennemäärät. Keskustan ongelmallisin liittymä on Mariankadun ja Annankadun liittymä, jossas niin ikään vasemmalle kääntyvillä suunnilla on ajoittaisia ongelmia. Turuntie toimii kohtuullisesti laskentojen mukaan. Todellisuudessa Turuntien toimivuus on laskettuja arvoja heikompi katua ylittävien jalankulkijoiden vaikutuksesta. Laskennoissa ei kyetty huomioimaan jalankulkuliikennettä. Kuva 14. Liittymien toimivuus (Oranssi heikoin, keltaisissa jonkin verran ongelmia) 15

Havaintoja liikenteen toimivuudesta - liikenneverkon ruuhkautuneimmat kohdat ovat alustavasti keskustan kuormitetuimmat pääkadut Turuntie-Helsingintie ja Mariankatu-Raatihuoneenkatu. Heikoimmin toimivat liittymät ovat Raatihuoneenkatu-Kirkkokatu-Perniöntie, Vanhan Valtatien (mt 110) Hämeentien ja Salonkadun liittymät ja Mariankadun ja Annankadun liittymä. Turuntiellä on jonkin verran toiminnallisia häiriöitä vilkkaimpaan aikaan 1.3.2 Pysäköintitutkimus Pysäköintitutkimuksella selvitettiin nykyisten liiketilojen ja julkisten pysäköintilaitosten, -alueiden ja kadunvarsipaikkojen käyttöasteita Salon keskustassa. Pysäköintitutkimuksen tavoitteena oli selvittää Salon keskustan pysäköintipaikkojen käyttöä perjantaina ja lauantaina pysäköintipaikkojen kokonaistarpeen ja alueellisten erojen määrittämiseksi. Vastaava pysäköintitutkimus on toteutettu Salon yleiskaavan laadinnan yhteydessä vuonna 2001. Pysäköintitutkimus toteutettiin marraskuussa 2010. Laskennat tehtiin perjantaina 26.11. klo 7 20 välisenä aikana ja lauantaina klo 27.11. klo 9 15 välisenä aikana, jolloin tutkimusalueella pysäköidyt ajoneuvot laskettiin tunnin välein. Pysäköintitutkimusta varten Salon keskusta oli jaettu neljään laskenta-alueeseen: joen itäpuoli, Hämeentien pysäköintialueet, keskustan pysäköintilaitokset (Plaza ja Anttila) ja joen länsipuoli. Keskustan tutkimusalueella sijaitsee yhteensä lähes 4 300 autopaikkaa. Perjantain vilkkain pysäköintitunti oli klo 14 15, jolloin koko tutkimusalueen pysäköintipaikkojen käyttöaste oli 0,51 eli puolet tutkimusalueen pysäköintipaikoista oli käytössä. Lauantaina vilkkain tunti oli klo 13 14, jolloin koko tutkimusalueen pysäköintipaikkojen käyttöaste oli 0,39. Perjantain laskennoissa pysäköintipaikkojen käyttöasteet olivat korkeammat kuin lauantaina. Kuvassa 15 on esitetty koko tutkimusalueen pysäköintipaikkojen käyttöasteet tunneittain molempina laskentapäivinä. 16

Kuva 15. Salon keskustan koko tutkimusalueen pysäköintipaikkojen käyttöasteet. Laskenta-alueista keskustan pysäköintilaitoksen käyttöaste oli korkein (0,67) ja Hämeentien pysäköintialueille käyttöasteet olivat toiseksi korkeimmat (0,56). Joen itäpuolen pysäköintipaikkojen käyttöaste oli korkeimmillaan 0,40 ja joen länsipuolella korkeimmillaan 0,54. Salon keskusta-alueen pysäköintipaikoista noin puolet on käytössä vilkkaimpina tunteina. Toisaalta muutamien kortteleiden kadunvarsipaikat ovat erittäin ahkerasti käytettyjä. Kuva 16. Salon keskustan tutkimusalueiden pysäköintialueiden käyttöasteet vilkkaimpana päivänä (lauantai). 17

Kuva 17. Pysäköintipaikkojen sijainti ja käytetyimmät katujaksot (punaiset paksut viivat). Havaintoja pysäköinnistä - pysäköintipaikkoja on riittävästi asiointia varten normaaliaikana - kadunvarsipaikkoja on runsaasti - vilkkaimpien kortteleiden kadunvarsipaikat ovat suosittuja - Plazan ja Anttilan pysäköintihallit ovat suosittuja ja käytettyjä 1.3.3 Asukaspysäköintitutkimus Keskusta-alueen kerrostaloyhtiöiden pysäköintipaikkojen riittävyyttä ja käyttöasetetta selvitettiin asukaspysäköintitutkimuksessa. Tutkimuksessa oli mukana 22 keskustan alueella sijaitsevaa kerrostaloyhtiötä (kuva 18). Tutkimukseen kuului käyttöasteiden laskenta tutkimuksessa mukana olleiden talonyhtiöiden pihoilla. Käyttöasteen laskennat ajoittuivat varhaiseen aamuun (ennen klo 7) ja myöhäiseen iltaan (klo 20 jälkeen). Asukaspysäköintipaikkojen käyttöasteet laskettiin arkena (ke 23.6., ma 28.6., ti 29.6. ja ke 6.10.) ja viikonloppuna (la 26.6, pe 2.7., la 3.7. ja la 9.10.). 18

Kuva 18. Tutkimukseen osallistuneet kerrostaloyhtiöt on merkitty vihreällä ympyrällä. Pysäköintipaikkojen käyttöasteet voitiin laskea vain katos-, piha- ja kadunvarsipaikkojen osalta, näin ollen talli- ja kellaripaikat jäivät laskennan ulkopuolelle. Käyttöastelaskentojen lisäksi talonyhtiöiden isännöitsijöille tehtiin pysäköintiä koskeva kysely. Tutkimuksessa mukana olleiden keskustan kerrostaloyhtiöiden rakennusluvan mukaisista autopaikoista on toteutunut 98 %. Kaikkiaan tarkastelluissa kerrostaloyhtiöissä oli 736 autopaikkaa. Toteutuneista autopaikoista 19 % on tallipaikkoja, 18 % katospaikkoja ja 57 % pihapaikkoja. Talli-, katos- ja kellaripaikkoja on toteutettu hieman enemmän kuin rakennuslupiin on merkitty ja pihapaikkoja puolestaan hieman vähemmän. Pysäköintipaikkavaatimuksena suuressa osassa talonyhtiöitä on joko 1 ap/ 85 k-m2 (10 talonyhtiötä) tai 1 ap/ 70 k-m2 (8 talonyhtiötä). Tarkasteltujen keskusta-alueen kerrostaloyhtiöiden pysäköintipaikkojen (katos-, piha- ja kadunvarsipaikkojen) käyttöasteet olivat arkena (ma to) keskimäärin 0,36 ja viikonloppuina (pe su) keskimäärin 0,29. Pysäköintipaikkojen käyttöasteet vaihtelivat suuresti yhtiöittäin, ollen 0,08 0,83. Kaikkina laskentapäivinä arkisin katospaikkojen käyttöasteet olivat suurempia kuin kattamattomien pihapaikkojen. 19

Kerrostaloyhtiöiden pysäköintipaikkojen (katos-, piha- ja kadunvarsipaikkojen) käyttöasteiden havaittiin olevan laskenta-ajankohtina huomattavan alhaiset; keskimäärin alle 40 % paikoista oli käytössä. Tämän perusteella voi todeta kerrostaloyhtiöiden pysäköintipaikkamäärän olevan asukkaiden tarpeisiin riittävä. Tutkimuksessa voitiin laskea vain tarkasteltavien kerrostaloyhtiöiden katos-, piha- ja kadunvarsipaikat.taloyhtiöiden talli- ja kellaripaikkojen käyttöasteita ei tällä tutkimuksella voitu todentaa. Alhaisia käyttöasteita selittänee osaltaan laskenta-ajankohta keskikesällä. Kuva 19. Arkipäivän käyttöasteet ja paikkamäärät kerrostaloyhtiöissä. Kuva 20. Viikonlopun käyttöasteet ja paikkamäärät kerrostaloyhtiöissä. 20

1.3.4 Asuntokuntien autonomistus Salon keskusta-alueen asuntokunnista autottomia on yli puolet (51 %), yhden auton asuntokuntia 39 % ja vain 10 % kahden tai useamman auton asuntokuntia. Muualla Salossa autottomien asuntokuntien osuus on 23 %, yhden auton asuntokuntia 46 % ja kahden tai useamman auton asuntokuntia 31 %. Salon keskusta-alueella sijaitsee noin 8 % kaikista asuntokunnista. Kuvassa 21 on esitetty asuntokuntien auton omistus vuonna 2007 Salon keskustassa. Kuva 21. Asuntokuntien auton omistus vuonna 2007 Salon keskustassa. Havaintoja asukaspysäköinnistä - tutkituissa taloyhtiöissä paikkojen käyttö oli yllättävän vähäistä - paikkojen määrä ja normi on ainakin riittävä - asiointiliikenteellä on ongelmia saada pysäköintipaikkoja (kodinhoitajat, ym.) 21

1.4 Liikenneturvallisuus 1.4.1 Liikenneonnettomuudet Liikenneonnettomuustiedot on koottu Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelman laadinnan yhteydessä. Nykyisen Salon kaupungin alueella tapahtui poliisin tilastoiden mukaan vuosina 2005 2009 yhteensä noin 2 700 tieliikenneonnettomuutta eli keskimäärin 550 onnettomuutta vuosittain. Onnettomuuksista 15 % johti henkilövahinkoihin. Tarkasteluvuosina tapahtuneissa onnettomuuksissa kuoli 35 ja loukkaantui 501 henkilöä. Liikenneonnettomuuksien todettiin vähentyneen Salossa viimeisen vuosikymmenen aikana. Onnettomuusmäärä on vähentynyt suhteellisesti eniten loukkaantumiseen johtaneiden onnettomuuksien osalta, mutta myös omaisuusvahinkoon tai kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtuu nykyisin vähemmän kuin vuosituhannen vaihteessa. Kuva 22. Onnettomuuskehitys 2000 2009, Salon kaupungin alueella tapahtuneiden tieliikenneonnettomuuksien kokonaismäärä vakavuuden mukaan (Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma, 2010). Asukaslukuun suhteutettuna Varsinais-Suomessa tapahtuu enemmän henkilövahinkoonnettomuuksia kuin koko maassa keskimäärin. Vuosituhannen vaihteessa Salossa henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksia tapahtui merkittävästi enemmän kuin koko Suomessa tai Varsinais-Suomessa. Salossa henkilövahinko-onnettomuuksien kehitys on kuitenkin viime vuosina ollut suotuisaa ja Varsinais-Suomen taso on saavutettu. Vuosien 2000 2009 aikana Salossa tapahtui henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksia 1 000 asukasta kohden keskimäärin 1,47 onnettomuutta vuodessa, kun vastaava luku Varsinais-Suomen alueella on 1,46 ja koko maassa 1,27. Salon keskustassa onnettomuuskasaumat keskittyvät lähinnä pääkatujen liittymiin: Valtatiellä (110), Hämeentiellä ja Annankadulla, Helsingintiellä ja Turuntiellä, Mariankadulla ja Raatihuoneenkadulla. Salon keskusta-alueen onnettomuuskasaumapisteet on esitetty tarkemmin kuvassa 23. 22

Kuva 23. Onnettomuuskasaumat Salon keskustassa vuosina 2005 2009. 23

1.4.2 Koettu liikenneturvallisuus Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelman yhteydessä tehtiin vaaranpaikkakartoitus Salon keskustaan. Kartoituksen ongelmakasaumapisteet sijoittuvat Salon keskustassa pääkaduille ja liittymiin erityisesti Hämeentielle, Helsingintielle ja Turuntielle sekä Valtatiellä (seututie 110). Vaaranpaikkakartoituksen ongelmakasaumapisteet on esitetty kuvassa 24. Vaaranpaikkakartoituksessa ihmisiltä kysytään vaarallisiksi koettuja paikkoja. Kuvassa 24 karttaan merkityt kohteet osoittavat, missä ihmiset kokevat turvattomuutta liikenteessä. Kuva 24. Vaaranpaikkakartoituksen ongelmakasaumapisteet Salon keskustassa. Havaintoja liikenteen turvallisuudesta - vaarallisimmat paikat ovat vilkkaat kadut ja tiet (Mariankatu-Raatihuoneenkatu), Turuntie, Hämeentie ja Vanha Valtatie. Ne myös koetaan turvattomiksi liikkua 24

1.5 Yhteenveto nykytilanteen ongelmista Liikenneverkon ruuhkautuneimmat kohdat ovat alustavasti keskustan kuormitetuimmat pääkadut Turuntie-Helsingintie ja Mariankatu-Raatihuoneenkatu. Heikoimmin toimivat liittymät ovat Raatihuoneenkatu-Kirkkokatu-Perniöntie Vanhan Valtatien (mt 110) Hämeentien ja Salonkadun liittymät Mariankadun ja Annankadun liittymä Keskustan alueella ei ajoneuvoliikenteen osalta ole tullut esiin yhteyspuutteita. Maantien 110 pohjoispuolella Uskelanjoki muodostaa liikkumiselle esteen ja aiheuttaa kiertävää liikennettä maantien 110 kautta. Uskelanjoen ylitse tarvittaisiin uusi ylitys. Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisimmat paikat ovat samoja, missä liikenne on vilkkainta, eli Turuntie-Helsingintie, Mariankatu Raatihuoneenkatu, Hämeentie Annankatu ja maantie 110 ja näiden väylien liittymät. Erityisesti kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen risteämiset on koettu ongelmallisiksi etenkin keskustan vilkkailla katujaksoilla. Pyöräilyn osalta etenkin keskustassa on yhteyspuutteita. Nykyisellään pyörätiet eivät muodosta kaikkialla jatkuvaa verkostoa, joka on pyöräilyn kannalta tärkeää. Turuntien pohjoispuolella ei ole kevyelle liikenteen joen ylityksiä, joka saattaa olla ongelma. Pysäköintipaikkoja keskustassa on tutkimusten mukaan riittävästi. Joidenkin katujaksojen käyttöasteet ovat korkealla tasolla koko ajan, mutta tämä kohdistuu pariin kortteliin. Katujaksoilla on vähän paikkoja, joten korkea käyttöaste on normaali halutuimilla paikoilla. Keskustan katutila on ongelman jalankululle. Jalkakäytävät ovat kapeita ja lisäksi ne mutkittelevat osittain vanhan rakennuskannan ja osittain vinopysäköintipaikkojen seurauksesta. Katutila ei ole kovin viihtyisää liikkua, vaan houkuttelee poistumaan nopeasti pois. Joukkoliikenteen osalta linja-autoterminaali on matkustajille epäviihtyisä. Linja-autojen kiertäminen Vilhonkadun kautta tuo lisää kuormitusta vilkkaalle ja kapealle kadulle 25